SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET

URAKKALASKENTAA VARTEN SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET Mastontien ylikulkukäytävä, Ylöjärvi Teräksinen jatkuva palkkisilta, puukantinen Laatinut: 3.10.2017 Ari Husso Tarkastanut: Ylöjärven kaupunki, kunnallistekninen suunnittelu Tarkastanut: Hyväksynyt:

2 (13) SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 1.1 Yleiset työselitykset ja ohjeet...3 1.2 Sillan yleiskuvaus...5 1.3 Johdot ja kaapelit...5 1.4 Liikennejärjestelyt ja työturvallisuus...6 1.4.1 Liikennejärjestelyt...6 1.4.2 Yleiset työturvallisuusvaatimukset...6 1.5 Työsuunnitelmat...6 2 TEHTÄVIEN TYÖVAIHEIDEN ESITTELY...7 2.1 Korjaustoimenpiteet...7 2.2 Rakennusjärjestys...7 3 TERÄSRAKENTEET...8 3.1 Yleistä...8 3.2 Teräsrakenteiden rakentamista koskevat normit ja ohjeet...8 3.3 Pääkannattajaputkipalkki...9 3.4 Poikkipalkit... 10 3.4.1 Nykyiset poikkipalkit... 10 3.4.2 Uudet poikkipalkit... 10 3.5 Teräsrakenteiden maalaus... 10 3.5.1 Yleistä... 10 3.5.2 Suojaustoimenpiteet... 11 3.5.3 Alustankäsittely... 11 3.5.4 Maalaustyön olosuhteet... 11 3.5.5 Maalaus... 12 3.5.6 Laadunvarmistus... 12 4 PÄÄLLYSRAKENTEEN TUENTA KORJAUSTYÖN AIKAAN... 12 5 SILTAPAIKAN RAKENTEET... 13

3 (13) SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET Mastontien ylikulkukäytävä, Ylöjärvi 1 YLEISTÄ 1.1 Yleiset työselitykset ja ohjeet Siltakohtainen työselitys ja laatuvaatimukset tarkentaa seuraavia yleisiä laatuvaatimuksia: - InfraRYL 2006, Osa 3, sillat ja rakennustekniset osat (2010) - SILKO-ohjeet (sillan korjausohjeet TIEL 2230095-2230098) - InfraRYL 2010, Osa 1 Väylät ja alueet - InfraRYL 2006, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät ohjeet (2009) - Asfalttinormit 2011, PANK ry Työssä on noudatettava em. ohjeissa esitettyjä laatuvaatimuksia, työ- ja ympäristönsuojeluohjeita sekä laadunvarmistustoimenpiteitä ellei tässä asiakirjassa ole toisin esitetty. Tämän asiakirjan kappalenumerointi ei vastaa InfraRYL 2006 tai 2010 numerointia. Lisäksi työssä noudatettavia määräyksiä ja ohjeita ovat: - Eurokoodin sovellusohje, Betonirakenteiden suunnittelu-ncci2, Liikennevirasto 2017 - Eurokoodin sovellusohje, Teräs- ja liittorakenteiden suunnittelu-ncci 4, Liikennevirasto 2016 - Eurokoodin sovellusohje, Puurakenteiden suunnittelu-ncci 5, Liikennevirasto 2013 - Betonisiltojen korjaussuunnitteluohje, Liikenneviraston ohjeita 17/2011 (soveltaen) Työssä on erityisesti huomioitava seuraavat SILKO-ohjeet: YLEISET LAATUVAATIMUKSET - SILKO 1.111 Työturvallisuus (04/12) - SILKO 1.112 Ympäristönsuojelu (05/11) - SILKO 1.202 Polymeerit sillankorjausmateriaalina (9/90) - SILKO 1.203 Purkamis- ja esikäsittelymenetelmät (10/02) - SILKO 1.301 Metallit sillankorjausmateriaalina (06/10) - SILKO 1.351 Pintakäsittely (3/15) - SILKO 1.356 Pintakäsittelyn korjaustoimenpiteen määritys - taulukko (xls) - SILKO 1.901 Siltapaikan viimeistely (6/2015) TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET - SILKO 2.332 Teräspalkin ylälaipan kunnostus (12/09) - SILKO 2.352 Teräspinnan uusintamaalaus (09/08) - SILKO 2.916 Nurmiverhouksen teko (06/08)

4 (13) TARVIKETIEDOSTO - SILKO 3.351 Uudis- ja uusintamaalauksen maalausjärjestelmät (3/15) Taulukko 24.8.2017 - SILKO 3.352 Ennen vuotta 2015 käytössä olleet ja paikkausmaalauksissa käytettävät maalausjärjestelmät (10/15) - SILKO 3.731 Saumausmassat (4/04) Painatuksen jälkeen tulleet lisäykset löytyvät Liikenneviraston internet-sivuilta www.liikennevirasto.fi/sillat. Korjaustyössä käytettävien materiaalien on oltava Liikenneviraston hyväksymiä.

5 (13) 1.2 Sillan yleiskuvaus Sillan sijainti- ja perustiedot ovat: Sillan nimi Mastontien ylikulkukäytävä Sillan numero Kunta Ylöjärvi Tieosa Tieosoite Ahontie 1 Liikennemäärä KVL (mittausvuosi) / raskaan liikenteen osuus Hoitoluokka Alittavat väylät Mastontie (katu), kevyen liikenteen väylä Siltatyyppi Teräksinen jatkuva palkkisilta, puukantinen Jännemitat/vapaa-aukko jm 8,10 + 12,00 + 8,10 m Kokonaispituus 32,54 m Hyödyllinen leveys 4,50 m Kansilaatan leveys 4,79 m Alikulkukorkeus Vinous 0 gon Vaaka- ja pystygeometria Pituussuuntaan 0,02 laskien idästä länteen, poikkisuuntaan harjakalteva 0,025 Valmistumisvuosi 1973 Suunnittelukuorma Klk / TIEL 99 Sillan rakenne on pääasiassa seuraava: - Silta on harjakalteva 0,025. Pituussuuntaan silta laskee idästä länteen 0,020. - Päällysrakenne on 3-aukkoinen teräksinen jatkuva palkkisilta (teräsputkipalkki), jossa on puukansi. - Pääpalkkien välissä on teräksiset poikkipalkit (teräsputkipalkki) noin 1,0 m välein. - Pääkannattajapalkkien päällä on poikkisuuntaan puupalkit, jotka ovat teräksisten poikkipalkkien kohdalla. - Silta on perustettu maanvaraisesti. - Päätytuet ovat teräsbetonirakenteiset. - Välituet koostuvat kahdesta teräsputkesta tehdystä pilarista, jotka liittyvät teräspulteilla teräsbetonianturoihin. Yläpäästään pilarit liittyvät toisiinsa teräksisellä poikkipalkilla, joka on hitsattu kiinni pääkannatinpalkkeihin. - Kannen pintarakenteena on puinen, pituussuuntainen syrjälankkukansi. - Sillalla on puinen korkea erikoiskaide. - Kaiteet päättyvät sillankaiteen jälkeen (maatukien päissä). - Teräspalkkien alla ei ole laakereita - Sillan päissä ei ole siirtymälaattoja - Sillan päissä ei ole liikuntasaumalaitteita 1.3 Johdot ja kaapelit Urakoitsijan on selvitettävä ennen rakennustöiden aloittamista alueella sijaitsevat johdot ja kaapelit sekä sovittava niiden käsittelystä työn aikana kaapelin omistajan ja rakennuttajan kanssa.

6 (13) 1.4 Liikennejärjestelyt ja työturvallisuus 1.4.1 Liikennejärjestelyt Sillalla on kevyen liikenteen väylä. Sillan hyödyllinen leveys on 4,05 m. Sillan korjaustöiden aikaan sillan tulee olla poissa käytöstä. Sillan päät tulee aidata siten, että ulkopuoliset eivät pääse sillan kannelle. Sillan alitse kulkee Mastontie, jossa on yksi noin 3,0 m leveä kaista kumpaankin suuntaan. Lisäksi sillan itäpuolella kulkee kevyen liikenteen väylä sillan alitse. Sillan korjaustyö tehdään yhdessä osassa. Korjaustyön aikana liikenne ohjataan kulkemaan yhdellä kaistalla. Ajoneuvoliikenteelle tulee varata vähintään 3,0 m x 4,4 m (leveys x korkeus) kokoinen kulkuaukko. Liikenne tulee ohjata joka liikennevaloilla tai väistämisvelvollisuusliikennemerkeillä. Sillan alitse kulkeva kevyen liikenteen väylä pidetään liikenteellä koko sillan korjaustyön ajan. Tienkäyttäjiä on varoitettava opastein siltapaikan muuttuneista liikennejärjestelyistä. Korjaustöiden aikaan työmaa-alueen reunaan on rakennettava riittävät ajoesteet Liikenne tietyömaalla, sulku- ja varoituslaitteet Laatuvaatimukset ja käyttö, Liikenneviraston ohjeita 39/2013 mukaisesti, niin että kukaan ei pysty vahingossa ajamaan työmaa-alueelle. Erityisesti on varmistuttava siitä, että siltaa alittava ajoneuvo ei pääse törmäämään korjaustöissä käytettäviin telineisiin, nostolaitteisiin tai sillan kantta korjaustöiden aikaan tukeviin rakenteisiin. Kaikilla tietyömaalla työskentelevillä henkilöillä on oltava työtehtäviensä edellyttämät Tieturva -pätevyydet. Tulitöitä tekevillä henkilöillä tulee olla voimassa oleva tulityökortti. 1.4.2 Yleiset työturvallisuusvaatimukset Terveydelle tai ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuudet on huomioitava purkutyössä ja purkujätteen jatkokäsittelyssä työterveysviranomaisten sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Sillalle ei ole tehty erikoistarkastusta. Silta on korjattu edellisen kerran vuonna 2010, joten teräspalkkien maali ei sisällä asbestia, PAH-yhdisteitä tai lyijyä. Mikä sillan korjaustöissä joudutaan purkamaan kannen puurakenteita, on paine- ja kreosoottikyllästetyt puurakenteet hävitettävä ongelmajätteenä. Urakoitsijan on laadittava VNA 205/2009 10 :n mukainen työkohtainen turvallisuussuunnitelma ja 11 :n mukainen rakennustyömaa-alueen käytön suunnitelma tilaajan tarkastettavaksi ennen korjaustöihin ryhtymistä. 1.5 Työsuunnitelmat Seuraavista töistä tulee urakoitsijan laatia suunnitelma, joka on hyväksytettävä tilaajalla: - turvallisuussuunnitelma - työnaikaisen liikenteenohjauksen suunnitelma - laskelmiin perustuva kannen reunan tuentasuunnitelma - telinesuunnitelmat - nostosuunnitelmat - teräsrakenteiden purkutyösuunnitelma - teräspalkin korjauksen asennussuunnitelma

7 (13) - teräsrakenteiden hitsaustyösuunnitelma. Seuraavista työvaiheista tehdään työsuunnitelma ennen kyseisen työvaiheen aloittamista: - terästen maalaus- ja esikäsittelytyöt - puukannen uusiminen (mikäli puurakenteita joudutaan uusimaan) - luiskien verhoustyöt. 2 TEHTÄVIEN TYÖVAIHEIDEN ESITTELY 2.1 Korjaustoimenpiteet Sillan pohjoispuolen pääkannattajapalkissa on törmäysvaurio etelään kulkevan ajokaistan kohdalla. Törmäysvaurion korjaamiseksi tehdään seuraavat korjaustoimenpiteet: - Sillan pohjoispuolen pääkannattimen (teräsputkipalkki) vaurioitunut osa uusitaan. - Nykyisten poikkipalkkien viereen (uusittavan pääkannattajaputken matkalla) hitsataan kiinni uudet poikkipalkit. - Sillan pohjoispuolen pääkannattimen pinnoitus uusitaan korjattavalta alueelta ja uudet teräsosat pinnoitetaan. - Sillan päällysrakenne tuetaan pohjoispuolen pääkannattimen kohdalta korjauksen ajaksi. Yläpuolinen kevyen liikenteen väylä suljetaan korjauksen ajaksi. - Nurmiverhoukset uusitaan korjauksessa vaurioituvalta osalta. 2.2 Rakennusjärjestys Alla on esitetty rakennusjärjestys sillan pääkorjaustoimenpiteistä: 1) Tehdään sillankorjaustyön vaatimat tiejärjestelyt ja sillalla kulkeva kevyen liikenteen väylä poistetaan käytöstä. 2) Tehdään päällysrakenteen tuenta. 3) Irrotaan nykyiset teräksiset poikkipalkit pääkannatinpalkista korjattavalta osuudelta. 4) Poistetaan puisten poikkipalkkien kiinnikkeet pääkannatinpalkkien korjattavalta osuudelta. 5) Katkaistaan pääkannatinpalkki suunnitelmissa esitetysti. 6) Valmistellaan hitsisaumat (hionta ja pinnoitteiden poistaminen). 7) Asennetaan esivalmistettu uusi osa pääkannatinpalkista oikeaan sijaintiin. 8) Hitsataan uusi pääkannatinpalkin osa paikoilleen, tarkasti hitsausjärjestystä noudattaen. 9) Hitsataan nykyisten poikkipalkkien päät kiinni pääkannattajapalkkiin. 10) Hitsataan uudet poikkipalkit kiinni pääkannatinpalkkeihin. 11) Hitsataan puisten poikkipalkkien kiinnikeosat paikoilleen ja uusitaan kiinnikkeet. 12) Viimeistellään hitsisaumat ja tehdään hitsisaumojen laadunvarmistus. 13) Hitsisaumat ja saumojen ympäristöt pinnoitetaan (paikkamaalataan). 14) Poistetaan päällysrakenteen tuenta. 15) Korjataan luiskien nurmiverhoukset korjauksissa vaurioituneelta osalta.

8 (13) 16) Poistetaan korjaustöiden aikaiset liikennejärjestelyt. 3 TERÄSRAKENTEET 3.1 Yleistä Sillan pohjoispuolen pääkannatinpalkin vaurioitunut osa uusitaan nykyistä vastaavalla teräsputkella. Korjauksessa nykyisten teräksisten poikkipalkkien viereen lisätään uudet poikkipalkit. Pääkannatinpalkin uusittava teräsputki valmistetaan mittatilaustyönä konepajalta, nykyisen pääkannatinpalkin profiili on alkuperäisten suunnitelmien perusteella 406,4 mm x 203,2 mm x 9,5 mm (h x b x t). Uusina poikkipalkkeina käytetään putkiprofiilia CFRHS 100 mm x 50 mm x 6 mm (h x b x t). Teräsrakenteiden teräslajina käytetään teräslaatua S355 J2. Uuden pääkannatinpalkin mitat ja nurkkien taivutussäde tulee tarkistaa vaurioituneen osan poistamisen jälkeen. Uuden osan poikkileikkauksen mittojen tulee vasta nykyisen palkin mittoja. Myös vaadittavan palkin pituus tulee tarkistaa. Uusien poikittaisten palkkien vaadittu pituus tulee tarkistaa ennen palkkien tilaamista. Teräsrakenteet pintakäsitellään kappaleen 3.5 Teräsrakenteiden maalaus mukaisesti konepajalla. Hitsisaumojen hitsiluokka on: B, SFS-EN ISO 5817. Kaikki hitsisaumat ultraäänitarkastetaan. Hitsattavat kohdat esilämmitetään, mikäli lämpötila on alle +5 C tai hitsattavat pinnat ovat kosteita. Kaikkien hitsauksessa käytettävien tuotteiden ja työkalujen sekä valmiin hitsin tulee täyttää InfraRYL:n kappaleen 42100 asettamat vaatimukset. Hitsaustyön ohjeistus: WPS / SFS-EN 15610. Asennussuunnitelman laatii urakoitsija ja hyväksyttää sen tilaajalla. Urakoitsijan tulee käydä tilaajan kanssa asennusjärjestys läpi ennen palkkien asentamista. 3.2 Teräsrakenteiden rakentamista koskevat normit ja ohjeet Seuraavat rakentamista koskevat ohjeet ovat määrääviä: - InfraRYL 2006. Osa 3. Sillat ja rakennustekniset osat - SFS-EN 1090-1, Teräs- ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 1: Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojen vaatimustenmukaisuuden - SFS-EN 1090-2, Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 2: Teräsrakenteita koskevat tekniset vaatimukset - Ohje standardin EN 1090 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteutus, osa1 ja osa 2 soveltamisesta sillanrakennustöissä. - Sillanrakentamisen ja -korjaamisen arvonmuutosperusteet - SAP 2010 kohdan 8.1.10 täsmennykset huomioiden Ennen rakennustöiden aloittamista tulee tarkistaa suunnitteluajankohdan jälkeen mahdollisesti muuttuneiden määräysten vaikutus siltasuunnitelmaan.

9 (13) 3.3 Pääkannattajaputkipalkki Ennen pääkannattajaputkipalkin korjaustöiden aloittamista tulee olla tehtynä päällysrakenteen tuenta. Lisäksi korjaustyötä ympäröivät rakenteet tulee suojata siten, että muita rakenteita tai teräsrakenteiden pinnoitteita ei tarpeettomasti vaurioiteta. Pääkannattajapalkin vaurioitunut osa vaihdetaan suunnitelmapiirustuksessa 6795 r-5 esitetyltä matkalta. Palkin saumat sijoitetaan 200 mm päähän teräksisen poikkipalkin keskilinjalta mitattuna suunnitelmapiirustuksessa esitetysti (esitettyä uuden palkin pituutta muutetaan, mikäli suunnitelmassa ilmoitetut mitat poikkeavat kantavassa päällysrakenteessa). Pääkannattajapalkki katkaistaan suunnitelmissa esitetysti 45 kulmassa palkin pituussuuntaiseen linjaan nähden. Katkaisu tehdään plasmaleikkurilla, jolla saadaan aikaiseksi mahdollisimman siisti katkaisupinta. Sillan pääkannattimien putkiprofiilin koko on alkuperäisten suunnitelmien perusteella 406,4 mm x 203,2 mm x 9,5 mm (h x b x t). Uusittava osa teräsputkea valmistetaan konepajalla mittatilauksena, kyseisillä dimensioilla varustettuja teräsputkia ei nykyisin enää valmisteta. Putkiprofiilin dimensiot ja nurkkien taivutussäde tulee tarkastaa ennen uuden teräsputken palan tilaamista. Teräsputken seinämäpaksuutena voidaan käyttää 10 mm. Teräsputki pintakäsitellään konepajalla kappaleen 3.5 Teräsrakenteiden maalaus mukaisesti. Teräsputki valmistetaan kahdesta poikkileikkaukseltaan identtisen muotoisesta kappaleesta. Palkin pituussuuntaiset hitsisaumat sijoitetaan palkissa suunnitelmapiirustuksessa 6795 r-5, leikkauksessa D - D merkityille paikoille. Teräspalkki voidaan tehdä myös työtekniikan salliessa yhdestä teräslevystä taivuttamalla. Tällöin hitsisauma sijoitetaan palkin sisäpinnan puolelle, yläreunaan 50 mm päähän palkin yläpinnasta. Sisäpinnalla tarkoitetaan palkin sivua, joka on sillan keskilinjan puolella. Ennen esivalmistetun putkipalkin paikoilleen hitsaamista poistetaan saumoista (uusi osa palkkia ja nykyinen palkki) pinnoitteet 50 mm etäisyydellä saumasta. Hitsattavat teräspinta puhdistetaan suihkupuhdistuksella asteeseen Sa2½, hitsattavien saumojen tulee olla puhtaita öljystä, liasta, maalista ja muista epäpuhtauksista. Pääkannatinpalkin liitos tehdään suunnitelmapiirustuksissa esitetysti ja SILKO-ohjeen 1.301 mukaisesti (erityisesti kappale 4.4 Asentaminen ). Suunnitelmapiirustuksissa esitettyä hitsausjärjestystä on ehdottomasti noudatettava. Hitsisaumojen hitsiluokka on: B, SFS-EN ISO 5817. Kaikki hitsisaumat ultraäänitarkastetaan. Teräsosien liittiminä käytetään suunnitelmapiirustuksissa esitettyjä teräsosia, pultteja ja hitsejä. Pääkannattajapalkkien päittäisliitoksen hitsaamisen jälkeen hitsataan poikkipalkkien liitokset pääpalkkeihin kappaleen 3.4 mukaisesti. Poikkipalkkien paikoilleen hitsaamisen jälkeen pääkannatinpalkkien päälle hitsataan puisten poikkipalkkien kiinnitys osat (suunnitelmapiirustuksen 6795 r-5 mukainen osa numero 3). Osien paikat määritetään puisten poikkipalkkien kiinnitysreikien perusteella. Osien paikalleen hitsauksessa noudatetaan samaa ohjeistusta kuin pääkannatinpalkin liitoksen hitsauksessa. Puiset poikkipalkit kiinnitetään hitsauksen yhteydessä kiinnitysosiin em. suunnitelmapiirustuksen mukaisesti.

10 (13) 3.4 Poikkipalkit 3.4.1 Nykyiset poikkipalkit Nykyisten teräksisten poikkipalkkien päät irrotetaan pääkannattajapalkista korjattavalta pituudelta. Poikkipalkkien päät irrotetaan suunnitelmapiirustuksessa esitetysti kulmahiomakoneella (laikalla leikkaamalla), irrotus voidaan tehdä myös plasmaleikkurilla. Irrotuksessa teräspalkkia ei saa tarpeettomasti lyhentää. Pääkannattakapalkin ollessa irti korjattavalta pituudelta viimeistellään poikkipalkkien päät siten, että palkit saadaan hitsattua takaisin paikoilleen mahdollisimman siististi. Pääkannattajapalkin liitosten hitsaamisen jälkeen hitsataan nykyiset poikkipalkit takaisin kiinni pääkannattajapalkin sivupintaan. Poikittaisten palkkien yläpinnan tason tulee säilyä nykyistä vastaavana. Nykyiset teräspalkit hitsataan kiinni sivupinnoistaan ja alapinnasta. Poikkipalkkien yläpintaa ei voida puisten poikkipalkkien sijainnin takia hitsata. Ennen liitoksen hitsaamista (ennen pääkannattajapalkin asennusta) tulee hitsaamatta jätettävän putkipalkin ylälaipan katkaisupinta maalata kuumuutta kestävällä maalilla. Liitoksen puhdistuksessa noudatetaan samoja ohjeita kuin pääkannatinpalkin liitoksessa (kappale 3.3). Liitoksen hitsaus tehdään suunnitelmapiirustuksissa esitetysti ja SILKO-ohjeen 1.301 mukaisesti. Hitsisaumojen hitsiluokka on: B, SFS-EN ISO 5817. Kaikki hitsisaumat ultraäänitarkastetaan. Nykyisten poikkipalkkien alareunaan (pääkannattajapalkin korjattavalla pituudella sijaitsevat päät) porataan reiät ϕ10 mm, mitkä sijoitetaan palkin keskilinjan kohdalle, 50 mm päähän hitsisaumasta. Hitsisauman pintakäsittelyn kuivuttua tiivistetään pääkannattajapalkin ja nykyisen poikkipalkin päähän jäävä rako (hitsaamaton yläreuna) säänkestävällä tiivistysmassalla Sikaflex-221 tai vastaavat ominaisuudet omaavalla tuotteella. 3.4.2 Uudet poikkipalkit Uudet poikkipalkit (2 kpl) hitsataan kiinni pääkannattajapalkkeihin suunnitelmapiirustuksessa 6795 r-5 esitetysti. Uusina poikkipalkkeina käytetään putkiprofiilia CFRHS 100 mm x 50 mm x 6 mm (h x b x t). Uusien poikkipalkkien pituudet tulee tarkastaa ennen palkkien tilaamista. Uudet poikkipalkit asennetaan 200 mm päähän nykyisen poikkipalkin keskilinjasta mitattuna. Uusien poikkipalkkien yläpinnan tulee olla samalla tasolla kuin nykyisten poikkipalkkien. Liitoksen puhdistuksessa noudatetaan samoja ohjeita kuin pääkannatinpalkin liitoksessa (kappale 3.3). Liitoksen hitsaus tehdään suunnitelmapiirustuksissa esitetysti ja SILKO-ohjeen 1.301 mukaisesti. Hitsisaumojen hitsiluokka on: B, SFS-EN ISO 5817. Kaikki hitsisaumat ultraäänitarkastetaan 3.5 Teräsrakenteiden maalaus 3.5.1 Yleistä Kaikki uudet teräsosat maalataan maalausjärjestelmällä LIVI A.1: EPZn(R)EPPUR 320/5- FeSa2 1 /2, värisävy nyistä vastaavasti. Maalaukseen käytettävä värisävy tulee hyväksyttää

11 (13) tilaajalla ennen pinnoitustyön aloittamista. Maalauksessa tulee noudattaa Liikenneviraston ohjeita 28/2014 NCCI T mukaisia ohjeita ja vaatimuksia (kappale 3.9). Hitsattavien liitosten kohdalla (pääkannattajapalkin ja uusien poikkipalkkien päät) maalataan palkki 50 mm ennen saumaa vain pohjamaalin osalta, mikä puhdistetaan työmaalla pois ennen hitsausta. Hitsauksen ja saumojen viimeistelyn jälkeen maalataan hitsisaumat em. maalausjärjestelmällä. Maalaus ulotetaan vähintään 50 mm ehjän pinnoitteen päälle. Hitsisaumojen maalauksessa noudatetaan samaa ohjeistusta kuin konepajalla tehtävässä maalauksessa. Ehjän pinnoitteen päälle maalatessa on varmistuttava pinnan puhtaudesta ennen maalaustyöhön ryhtymistä. 3.5.2 Suojaustoimenpiteet Maalauksen suojaustöissä noudatetaan SILKO-ohjeita 1.111 (Työturvallisuus) ja 1.112 (Ympäristönsuojelu). Teräsosat puhdistetaan suihkupuhdistuksella puhdistusasteeseen Sa2 1 /2. Suihkupuhdistusjätteen ja pölyn pääsy ympäristöön on estettävä. Maalaus tulee tehdä ja maalikalvon kuivua oikeissa, maalinvalmistajan kullekin maalille ilmoittamissa olosuhteissa. Maalaus- ja esikäsittelytöistä tehdään työsuunnitelma (pintakäsittelysuunnitelma), jossa esitetään myös suojaustoimenpiteet. 3.5.3 Alustankäsittely Teräspinta puhdistetaan suihkupuhdistuksella asteeseen Sa2½. Esikäsittely tehdään SILKOohjeen 2.352 mukaisesti. Kaikki maalaustyötä haittaavat terävät kulmat sekä valssausvirheet poistetaan konehiomalla. Puhdistuksen aikana ilman suhteellinen kosteus ei saa ylittää 80 % ja teräspinnan lämpötila olla 3 o C yli vallitsevan kastepisteen, jottei puhdistetulle pinnalle pääse syntymään kosteutta. Jos puhdistusolosuhteet ovat edellä ilmoitettuja arvoja huonompia, puhdistuksen jälkeen jäänyt mahdollinen lentoruoste on aina poistettava kokonaan uudella puhdistuskäsittelyllä ennen maalausta. Teräspalkeilta pestään pöly ja hiekka pois kuumalla vedellä (n. +90 o C) kauttaaltaan korkeapainepesurilla (paine vähintään 140 bar). Paikalliset rasvaiset kohdat ja muut epäpuhtaudet terässillassa on puhdistettava liuottimeen kostutetulla rätillä, rätit on hävitettävä asianmukaisesti. 3.5.4 Maalaustyön olosuhteet Maalattavan pinnan tulee olla kuiva ja puhdas. Maalaustyön ja kuivumisen aikana tulee pinnan ja maalin lämpötilan olla yli +5 o C ja ilman suhteellisen kosteuden alle 80 %. Jos maalauspinnan lämpötila on yli +50 o C, ei maalausta saa tehdä. Lisäksi tulee huomioida tuotekohtaiset valmistajan antamat ohjeet. Maalausväliajoissa on huomioitava lämpötilan vaikutus. Tuoteselosteissa kuivumisaika ilmoitetaan +23 o C:ssa, joten kuivumisajan pidennys on huomioitava, kun maalataan tätä kylmemmällä säällä.

12 (13) 3.5.5 Maalaus Kaikki uudet teräsosat maalataan maalausjärjestelmällä LIVI A.1: EPZn(R)EPPUR 320/5- FeSa2 1 /2, värisävy nykyistä vastaavasti. Maalaustyöt tehdään SILKO-ohjeen 2.352 mukaan. Maalaustyön suoritus tehdään SILKO-ohjeen 1.351 ja InfraRYL:in mukaisesti. Suihkupuhdistettu pinta on pohjamaalattava samana päivänä. Huonoissa olosuhteissa suihkupuhdistusta ei saa jatkaa yli 5 tuntia yhtäjaksoisesti ja pohjamaalaus on suoritettava välittömästi puhdistuksen jälkeen, tai alustan puhdistus on tarvittaessa tehtävä uudelleen ennen pohjamaalausta. Molempien pohjamaalauskerrosten yhteydessä, terävät kulmat ja taskualueet vahvistusmaalataan sivellintyönä. Pohjamaalauksen on oltava kuiva ja puhdas ennen vahvistusmaalausta. 3.5.6 Laadunvarmistus Laadunvarmistus tehdään SILKO-ohjeen 2.352 mukaisesti, sekä SILKO -yleisohjeen 1.351 ja InfraRYL:in mukaan. 4 PÄÄLLYSRAKENTEEN TUENTA KORJAUSTYÖN AIKAAN Sillan pohjoispuolen pääkannatinpalkin viereen tulee rakentaa tuenta ennen korjaustöiden aloittamista. Suunnitelmapiirustuksessa 6795 r-6 on esitetty periaatetasolla päällysrakenteen tuenta korjaustöiden aikaan, myös katkaistavan pääkannattajapalkin päät tulee tukea katkaisun rajapinnasta. Ennen korjaustöihin ryhtymistä on urakoitsijan esitettävä tilaajalle laskemiin perustuva tuentasuunnitelma. Tuentasuunnitelmaa tehdessä urakoitsijan on tutustuttava siltapaikkaan ja sen asettamiin vaatimuksiin ja rajoitteisiin. Tilaajan tulee hyväksyä tuentasuunnitelma ennen kuin korjaustyöt voidaan aloittaa. Päällysrakenteen puurakenteista ja kaiteiden painosta käytetään tuentapalkille kuormituksena 4 kn/m (ei sisällä palkin omaa painoa). Päällysrakenteen tuenta korjaustöiden aikaan voidaan tehdä esimerkiksi teräksisellä palkilla, jonka taivutusvastus vastaa nykyisen pääkannattajapalkin taivutusvastusta. Teräspalkin alapinta ei saa kuitenkaan ulottua nykyisen pääkannattajapalkin alapintaa alemmaksi. Nämä vaatimukset täyttäviä palkkeja ovat esimerkiksi teräspalkit HEB 260 ja HEA 280. Teräspalkki tuetaan esimerkiksi teräsrakenteisilla pilareilla kantavaan maapohjaan. Tuentapaikoissa tulee huomioida siltaa työnaikana alittavan liikenteen asettamat vaatimukset. Mikäli työnaikaisten pilareiden tuentapisteiden kohdalla epäillään tapahtuvan painumista, tehdään pilareiden alle arinat kantavan kerroksen vaatimukset täyttävällä murskeella #0/32 InfraRYL 42013 mukaisesti kerroksittain tiivistäen. Levykuormituskokeen E2 on oltava vähintään 175 MN/m 2 ja suhteen E2/E1 2,2. Työnaikaisten pilareiden tuentakohdat tulee katselmoida valvojan kanssa ennen työnaikaisen tuennan tekemistä. Kantavaan maapohjaan tuettua teräspalkkia tunkataan kummastakin päästä tasaisesti ylöspäin niin kauan, että palkki on jännitteinen. Tunkatessa seurataan kansilaatan (puisten poikkipalkkien, joihin kannatinpalkki tukeutuu) korkeuden muutosta. Kun kansilaatta alkaa kohota tunkkauksesta, lopetetaan tunkkaus ja varmistetaan tuennan stabiliteetti.

13 (13) Mikäli korjaustöiden aikaan sataa lunta, tulee lumet puhdistaa kannelta välittömästi. Lumien puhdistukseen ei saa käyttää työkoneita, lumet tulee luoda esimerkiksi kolaamalla tai harjaamalla. 5 SILTAPAIKAN RAKENTEET Sillan työnaikaista tuentaa tehdessä sillan luiskissa tehdään kaivuutöitä. Korjaustöissä vaurioituvat luiskat korjataan nykyistä vastaavasti. Nurmiverhoukset tehdään SILKO-ohjeen 2.916 mukaisesti.