EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.5.2017 COM(2017) 219 final KOMISSION KERTOMUS KOMISSION KOLMAS KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamisesta FI FI
1. EUROOPPALAINEN RAJA- JA MERIVARTIOSTO EUROOPAN YHDENNETYN RAJATURVALLISUUDEN TOTEUTUS Euroopan unionin (EU) ulkorajojen suojelu muun muassa eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimesta on yksi kokonaisvaltaisen eurooppalaisen muuttoliikepolitiikan keskeisistä pilareista. EU toteuttaa muuttoliikepolitiikkaa voidakseen täyttää Euroopan muuttoliikeagendassa yksilöidyt välittömät sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin tarpeet. Tässä kertomuksessa tarkastellaan sitä, miten eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamisessa on edistytty maaliskuun 2017 alun jälkeen. Lisäksi siinä tarkastellaan jokaisen ensimmäisessä ja toisessa edistymiskertomuksessa kuvatun vaiheen toteutusta. Kertomus sisältää ajantasaiset tiedot äskettäin päätökseen viedyistä haavoittuvuuden arviointiprosessin vaiheista sekä käynnissä olevasta henkilöstön ja kaluston lähettämisestä etulinjan jäsenvaltioihin. Kertomuksessa myös valotetaan hallintoneuvoston viimeisimmässä kokouksessa (29. 30.3.2017) tehtyjä päätöksiä ja siellä käytyjä keskusteluja. Kertomuksessa myös esitellään tärkeä prosessi, jolla kehitetään eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen keskeistä käsitettä eli laaditaan strategiakehys sen varmistamiseksi, että Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus toteutuu ulkorajoilla. Näin voidaan jatkaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 77 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhdennetyn ulkorajojen valvontajärjestelmän periaatteen kehittämistä. 2. OPERATIIVINEN TUKI JÄSENVALTIOILLE Euroopan raja- ja merivartiovirasto, jäljempänä virasto, jatkaa operatiivisen tuen antamista jäsenvaltioille rajavalvonnassa. Se on lähettänyt yli 1 500 rajavartijaa ja muuta henkilöstöä EU:n ulkorajojen eri osuuksille. 2.1. Henkilöstön lähettäminen etulinjan jäsenvaltioihin Kreikka Virastolla on käynnissä kolme eri operaatiota Kreikassa. Egeanmerellä toteutettavassa Poseidon-yhteisoperaatiossa Kreikkaa tuetaan rajavalvonnassa, hotspot-lähestymistavan soveltamisessa Egeanmeren saarilla ja EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanossa. Virasto on lähettänyt Poseidon-yhteisoperaatioon 866 virkamiestä muun muassa takaisinottotoiminnan tukemiseksi. Kreikan poliisi on puolestaan luovuttanut operaatioon 280 turvahenkilöä, joiden rahoitukseen virasto osallistuu. Lisäksi on lähetetty 3 merivartioalusta, 2 rannikkovartioalusta, 9 rannikkovartiovenettä, 1 kiinteäsiipinen ilmaalus, 2 helikopteria, 20 partioautoa, 4 linja-autoa ja 1 lämpökameralla varustettu ajoneuvo. Virasto tukee Kreikkaa rajavalvonnassa myös joustavia operatiivisia toimia koskevien yhteisoperaatioiden ja yhteyspisteiden avulla. Kaikkiaan 54 virkamiestä on lähetetty Kreikan maarajoille, jotka sillä on Turkin, Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa. Varsinkin Pohjois-Kreikassa toteutettavat operatiiviset toimet tehostavat rajavalvontaa ja estävät maahantulijoiden luvatonta edelleen liikkumista vahvistaen näin EU:n toimintaa, jolla se vastaa haasteisiin Länsi-Balkanin muuttoreitillä. Toistaiseksi on lähetetty 17 virkamiestä, kun operaatiosuunnitelmassa tavoite on yli 60 virkamiestä. Vahvuudesta puuttuu siis jatkuvasti noin 40 virkamiestä. 2
Italia Italiassa ja keskisellä Välimerellä toteutettavan Triton-yhteisoperaation käyttöön virasto on lähettänyt 345 virkamiestä. Osa heistä on lähetetyn kaluston miehistön jäseniä ja hotspot-lähestymistavan soveltamisessa avustavia asiantuntijoita. Lisäksi on lähetetty 3 ilma-alusta, 2 helikopteria, 2 merivartioalusta, 6 rannikkovartioalusta ja 3 rannikkovartiovenettä. Bulgaria Virasto jatkaa Bulgarian avustamista maarajojen valvonnassa. Yhtenä tavoitteena on estää luvaton edelleen liikkuminen. Tukea annetaan Turkin- ja Serbian-vastaisilla maarajoilla joustavia operatiivisia toimia koskevien yhteisoperaatioiden ja yhteyspisteiden avulla. Bulgariaan on lähetetty 149 virkamiestä, joiden tukena on 11 koirapartiota, 8 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa, 41 partioautoa, 8 hiilidioksidimittaria ja 39 valvontakameraa. Espanja Läntisellä Välimerellä käynnistettiin 3. toukokuuta 2017 Indalo 2017 -niminen yhteisoperaatio, joka tukee koordinoituja operatiivisia toimia meriulkorajoilla. Tavoitteena on valvoa laittomia muuttovirtoja unioniin ja torjua rajat ylittävää rikollisuutta. Toukokuussa on tarkoitus lähettää 61 virkamiestä ja heidän tuekseen 1 ilmaalus ja 1 merivartioalus. Länsi-Balkan Muihin jäsenvaltioihin on lähetetty 135 virkamiestä avustamaan rajavalvonnassa Länsi- Balkanin alueella. Eniten henkilöstöä lähetetään osana joustavia operatiivisia toimia koskevia yhteisoperaatioita, joita toteutetaan Kroatian ja Unkarin Serbian-vastaisilla maarajoilla. Henkilöstön tukena on 10 koirapartiota, 4 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa, 33 partioautoa, 1 hiilidioksidimittari ja 12 valvontakameraa. 2.2. Resurssien yhdistäminen ja viraston oman kapasiteetin kasvattaminen operatiivisen tuen antamiseksi Viraston hallintoneuvosto kokoontui 29. ja 30. maaliskuuta 2017, jolloin sille esitettiin luonnos vuoden 2017 kertomukseksi Euroopan raja- ja merivartioryhmiä ja kalustoreserviä koskevista jäsenvaltioiden sitoumuksista. Viraston raportointivelvoitteiden 1 mukaisesti kertomus toimitetaan piakkoin Euroopan parlamentille. Kertomuksesta käy ilmi, että jäsenvaltiot osallistuivat vuonna 2016 viraston operatiivisiin toimiin huomattavasti enemmän kuin edellisvuosina. Kentälle lähetettyjen Euroopan rajaja merivartioryhmien jäsenten määrä yli kaksinkertaistui vuosien 2015 ja 2016 välillä (3 584:stä 8 353:een), ja samalla ajanjaksolla komennusten kokonaiskesto yli kolminkertaistui (128 607 henkilötyöpäivästä vuonna 2015 411 939 henkilötyöpäivään vuonna 2016). Myös kalustotoimitukset lisääntyivät vuosien 2015 ja 2016 välillä. 1 Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen 20 artiklan 12 kohta ja 39 artiklan 13 kohta. 3
Tunneissa laskettuna partiointi lisääntyi seuraavasti: merivartioalukset 14 prosenttia, rannikkovartioalukset 41 prosenttia ja partioautot 34 prosenttia. Käynnissä olevissa operaatioissa on edelleen merkittävää henkilöstö- ja kalustovajausta verrattuna viraston tarvearvioon, joka perustuu sen tekemään riskianalyysiin. Virasto arvioi, että sen vuonna 2017 toteuttamissa operaatioissa on kaiken kaikkiaan lähes 60 000 henkilötyöpäivän vaje. Tilanteen korjaamiseksi virasto on raportoinut resurssitarpeista jäsenvaltioille viikoittain helmikuun 2017 lopusta alkaen. Virasto on myös kasvattamassa omaa kapasiteettiaan liisaamalla tai ostamalla kalustoa ja palveluja voidakseen tukea etulinjan jäsenvaltioita. Virastolla on käynnissä useita tarjouskilpailuja ilmavalvontapalvelujen ja liikuteltavien toimistojen hankkimiseksi. Vuodesta 2017 alkaen virasto aikoo käyttää vuosittain 10 miljoonaa euroa (eli yhteensä 40 miljoonaa euroa vuosina 2017 2020) oman kaluston, erityisesti pienen ja keskisuuren kaluston, hankkimiseen. Virasto selvittää parhaillaan keinoja kasvattaa omaa vakituista kapasiteettiaan ja/tai ylläpitää sen toimintavalmiutta hankinnan jälkeen. On tärkeää, että virasto laatii kokonaisvaltaisen strategian siitä, miten sen omaa kapasiteettia kehitetään/käytetään vuosina 2017 2020, käytettävissä olevat eri vaihtoehdot (osto, vuokraus, liisaus, pitkäkestoiset komennot) huomioon ottaen. Hallintoneuvoston on hyväksyttävä strategia. Viraston pitäisi oma-aloitteisesti hankkia jäsenvaltioilta käynnissä oleviin operaatioihin tarvittavat resurssit kahdenvälisiä suhteita hyödyntäen; laatia kokonaisvaltainen strategia siitä, miten sen omaa kapasiteettia kehitetään/käytetään vuosina 2017 2020, ja esittää se marraskuuhun 2017 mennessä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. Jäsenvaltioiden pitäisi huolehtia siitä, että sovitut resurssit ovat viraston käytettävissä operaatioissa ja pakollisissa reserveissä; toimitettava resurssit jäljempänä esitettyjen vajeiden paikkaamiseksi. Vaje Kreikan osalta Yhteisoperaatio Poseidon 16.5.2017 asti: 27 asiantuntijaa (operatiivinen tarve: 197 asiantuntijaa), 2 rannikkovartiovenettä (20 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka käytön virasto rahoittaa), 1 merivartioalus (50 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka käytön virasto rahoittaa), 2 kuljetusajoneuvoa (33 % operatiivisesta tarpeesta) 4
16.5. 29.6.2017: 3 asiantuntijaa (operatiivinen tarve:197 asiantuntijaa) Kesäkuu 2017: 3 rannikkovartiovenettä (30 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan osittain vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka käytön virasto rahoittaa), 1 merivartioalus (50 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka käytön virasto rahoittaa), 2 kuljetusajoneuvoa (33 % operatiivisesta tarpeesta) 27.6. 17.8.2017: 53 virkamiestä (operatiivinen tarve:197 virkamiestä) Heinäkuu 2017: 4 rannikkovartiovenettä (40 % operatiivisesta tarpeesta), 1 helikopteri (50 % operatiivisesta tarpeesta), 1 merivartioalus (50 % operatiivisesta tarpeesta), 2 kuljetusajoneuvoa (33 % operatiivisesta tarpeesta) Joustavia operatiivisia toimia koskevat yhteisoperaatiot ja yhteyspisteet maarajalla Pohjois-Kreikassa 26.4. 24.5.2017: 34 virkamiestä (operatiivinen tarve: 61 virkamiestä), 1 lämpökameralla varustettu ajoneuvo (100 % operatiivisesta tarpeesta), 14 partioautoa (54 % operatiivisesta tarpeesta), 2 koirapartiota (67 % operatiivisesta tarpeesta), 2 kuljetusajoneuvoa (100 % operatiivisesta tarpeesta) 24.5. 21.6.2017: 35 virkamiestä (operatiivinen tarve: 61 virkamiestä), 16 partioautoa (62 % operatiivisesta tarpeesta), 3 koirapartiota (100 % operatiivisesta tarpeesta), 2 kuljetusajoneuvoa (100 % operatiivisesta tarpeesta) 21.6. 19.7.2017: 42 virkamiestä (operatiivinen tarve: 62 virkamiestä), 20 partioautoa (77 % operatiivisesta tarpeesta), 3 koirapartiota (100 % operatiivisesta tarpeesta), 2 kuljetusajoneuvoa (100 % operatiivisesta tarpeesta) Vaje Bulgarian osalta (joustavia operatiivisia toimia koskevat yhteisoperaatiot ja yhteyspisteet) 26.4. 24.5.2017: 45 virkamiestä (operatiivinen tarve: 175 virkamiestä; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio antaa käyttöön 24 virkamiestä, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 19 partioautoa (32 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio antaa käyttöön 12 partioautoa, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 9 koirapartiota (43 % operatiivisesta tarpeesta) 24.5. 21.6.2017: 45 virkamiestä (operatiivinen tarve: 175 virkamiestä; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio antaa käyttöön 24 virkamiestä, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 2 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa (25 % operatiivisesta tarpeesta), 14 partioautoa (23 % operatiivisesta tarpeesta), 11 koirapartiota (52 % operatiivisesta tarpeesta) 21.6. 19.7.2017: 68 virkamiestä (operatiivinen tarve: 175 virkamiestä; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio antaa käyttöön 24 virkamiestä, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 3 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa (38 % operatiivisesta tarpeesta), 25 partioautoa (42 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vastaanottava jäsenvaltio antaa käyttöön 12 partioautoa, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 11 koirapartiota (52 % operatiivisesta tarpeesta) 5
Vaje Italian osalta (yhteisoperaatio Triton) Toukokuu 2017: 14 virkamiestä, 2 rannikkovartiovenettä (67 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka käytön virasto rahoittaa), 4 rannikkovartioalusta (67 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka käytön virasto rahoittaa), 1 merivartioalus (50 % operatiivisesta tarpeesta) Kesäkuu 2017: 27 virkamiestä (operatiivinen tarve: 126 virkamiestä), 1 rannikkovartiovene (33 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka käytön virasto rahoittaa), 4 rannikkovartioalusta (67 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka käytön virasto rahoittaa) Heinäkuu 2017: 23 virkamiestä (operatiivinen tarve: 126 virkamiestä), 1 rannikkovartiovene (33 % operatiivisesta tarpeesta), 4 rannikkovartioalusta (67 % operatiivisesta tarpeesta), kiinteäsiipinen ilma-alus 0,5 kuukaudeksi (25 % operatiivisesta tarpeesta), 1 helikopteri (50 % operatiivisesta tarpeesta), 1 merivartioalus (33 % operatiivisesta tarpeesta) Vaje Espanjan osalta (yhteisoperaatio Indalo) Toukokuu 2017: 5 virkamiestä (operatiivinen tarve: 11 virkamiestä; tarjousten puuttuessa vaje katetaan osittain vastaanottavan jäsenvaltion käyttöön antamilla 3 virkamiehellä, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 1 merivartioalus (100 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka käytön virasto rahoittaa) Kesäkuu 2017: 4 virkamiestä (operatiivinen tarve: 11 virkamiestä; tarjousten puuttuessa vaje katetaan osittain vastaanottavan jäsenvaltion käyttöön antamilla 3 virkamiehellä, joiden rahoittamiseen virasto osallistuu), 1 merivartioalus (100 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa vaje katetaan vastaanottavan jäsenvaltion kalustolla, jonka käytön virasto rahoittaa) Heinäkuu 2017: 3 virkamiestä (operatiivinen tarve: 11 virkamiestä) 3. TÄYTÄNTÖÖNPANON EDISTYMINEN PAINOPISTEALOILLA 3.1. Viraston nopean toiminnan valmiuksien parantaminen, mukaan lukien resurssien pakollinen yhdistäminen Nopean toiminnan reservi Vaikka yhteensä yli 1 500 rajavartijasta ja muusta virkamiehestä muodostuvan nopean toiminnan reservin käyttöön saamiselle täysilukuisena on saatu vahvistus, seuraavat kaksi seikkaa vaikuttavat edelleen sen täyteen toimintavalmiuteen eurooppalaisesta raja- ja merivartiosta annetussa asetuksessa kuvatulla tavalla. 1) Rajavartijoiden nimeäminen Vaatimus rajavartijoiden nimeämisestä on määritelty selvästi eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen 20 artiklan 4 kohdassa. Virasto tarvitsee virkamiesten 6
nimet voidakseen varmistua reservin laadusta tarkistamalla, että nimetyt rajavartijat vastaavat laadittuja profiileja, ja huolehtimalla, että heillä on riittävä koulutus ennen operatiivisiin toimiin osallistumista. Tähän mennessä vain muutamat Schengen-valtiot (Belgia, Ranska, Romania, Suomi, Sveitsi ja Tšekki) ovat toimittaneet yhtä monen asiantuntijan nimen kuin niiden edellytetään lähettävän eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen liitteessä I. Komissio otti tämän asian esiin oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 27. maaliskuuta 2017. Useat jäsenvaltiot suhtautuivat varauksella kaikkien nimettyjen rajavartijoiden saatavuuteen lomien, sairauslomien tai muiden poissaolojen takia. Komissio korosti viraston hallintoneuvoston 29. ja 30. maaliskuuta 2017 pidetyssä kokouksessa, että etsittäessä käytännön ratkaisua kysymykseen on oikeusperustaa noudatettava kaikilta osin. Tällaisen käytännön ratkaisun 2 yleisiä näkökohta esiteltiin yhdistettyjen resurssien verkoston tapaamisessa 25. ja 26. huhtikuuta 2017. Muutamiin kysymyksiin tarvitaan kuitenkin lisäselvennyksiä. Virasto panee toukokuun alussa jakeluun yhteenvedon, jossa esitetään ehdotetun ratkaisun yksityiskohdat. Jäsenvaltioille sallitaan jousto, kunhan ne täyttävät oman osuutensa eurooppalaisen raja- ja merivartioston normaalireservistä. Virasto voi samaan aikaan tarkistaa profiilivaatimusten täyttymisen ja huolehtia koulutuksesta. 2) Profiilien yhdenmukaistaminen Tiettyjen profiilien osalta viraston on vielä sovitettava jäsenvaltioiden lupaamien asiantuntijoiden määrä hallintoneuvoston täytäntöönpanopäätöksessä vahvistettuihin määriin. Rajavalvojia ja useiden muiden profiilien virkamiehiä tarjottiin 143 yli tarpeen. Puutetta on sen sijaan rekisteröinti-/sormenjälkiasiantuntijoista (vaje 167) ja suojelutarpeen arvioinnin asiantuntijoista (vaje 38). Viraston olisi kahdenvälisessä yhteydenpidossaan jäsenvaltioiden kanssa pyrittävä aktiivisesti ratkaisemaan tilanne. Varsinkin niitä jäsenvaltioita, jotka ovat tarjonneet henkilöstöä tehtäviin, joihin on eniten tulijoita, olisi pyydettävä tarjoamaan rekisteröinti-/sormenjälkiasiantuntijoita ja suojelutarpeen arvioinnin asiantuntijoita. Nopean toiminnan kalustoreservi Virasto julkaisi ensimmäisen ja toisen edistymiskertomuksen ilmestymisen jälkeen maaliskuussa toistamiseen pyynnön, jolla reserviin haetaan uusia tarjouksia. Näiden ponnistelujen tuloksena tilanne oli huhtikuun 2017 puolivälissä sellainen, että partioautojen osalta vaje oli saatu katettua ja rannikkovartioveneiden, merivartioalusten ja lämpökameralla varustettujen ajoneuvojen osalta saatiin uusia tarjouksia. Useimmissa kalustolajeissa on kuitenkin edelleen huomattava vaje. Komissio on pahoillaan siitä, ettei tarjouksia ole saatu muilta kuin jo aiemmin osallistuneilta 14 jäsenvaltiolta (Alankomaat, Bulgaria, Italia, Itävalta, Kroatia, Latvia, Portugali, Puola, Romania, Saksa, Slovenia, Suomi, Tšekki ja Unkari). 2 Kaikki eurooppalaisen raja- ja merivartioston normaalireservin 5 000 virkamiestä nimetään (rekisteröinti nimen mukaan). Jäsenvaltiot ilmoittavat, ketkä nimetyistä virkamiehistä ovat osa 1 500 henkilön vahvuista nopean toiminnan reserviä; heidät voidaan korvata saman profiilin omaavilla normaalireservin virkamiehillä missä tahansa vaiheessa vuotta tai nopean rajaintervention tapauksessa. 7
Viraston pitäisi aloittaa ensi tilassa kahdenväliset keskustelut Schengen-valtioiden kanssa kalustossa havaittujen puutteiden paikkaamiseksi. Keskusteluja olisi käytävä varsinkin niiden valtioiden kanssa, jotka eivät ole toistaiseksi tarjonneet mitään nopean toiminnan kalustoreserviin (Belgia, Espanja, Kreikka, Kypros, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Sveitsi, Tanska ja Viro); varmistaa toukokuun 2017 loppuun mennessä, että maat luovuttavat nopean toiminnan reserviin nimettyjä asiantuntijoita, varsinkin rekisteröinti- /sormenjälkiasiantuntijoita ja suojelutarpeen arvioinnin asiantuntijoita, määrän, joka vastaa hallintoneuvoston kullekin profiilille vahvistamaa määrää; varmistaa kesäkuun 2017 loppuun mennessä kaikkien nopean toiminnan reservin 1 500 rajavartijan saatavuus ja toteuttaa lokakuun 2017 loppuun mennessä harjoitusluonteinen henkilöstön ja kaluston käyttöönotto asianomaisista reserveistä. Jäsenvaltioiden pitäisi paikata toukokuun 2017 loppuun mennessä nopean toiminnan kalustoreservissä havaitut vajeet. Suurinta panosta odotetaan jäsenvaltioilta, jotka eivät ole toistaiseksi osallistuneet; ilmoittaa kesäkuun 2017 loppuun mennessä nopean toiminnan reserviin luovutettavien asiantuntijoiden nimet. 3.2. Yhteiseen menetelmään perustuvien ennakoivien haavoittuvuusarviointien laatiminen Schengen-alueen moitteettoman toiminnan takaavien ennakoivien arviointien käytön lisääminen on edelleen yksi EU:n tärkeimmistä poliittisista painopisteistä. Virasto on tehnyt kovasti työtä valmistellessaan haavoittuvuusarviointeja yhteistä menetelmää ja sovittua aikataulua noudattaen. Arvioinnit ovat avainasemassa Schengen-järjestelmän laadunvalvontaprosessissa. Tanskaa 3 lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot ovat toimittaneet virastolle tiedot tämänhetkisistä valmiuksistaan. Useimpien jäsenvaltioiden tapauksessa tiedot olivat riittäviä, mutta kahdeksan Schengen-valtiota (Espanja, Italia, Malta, Norja, Ranska, Ruotsi, Sveitsi ja Unkari) toimitti vain osan (50 75 %) pyydetyistä tiedoista. On erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot kehittävät pitkällä aikavälillä kansallisia valmiuksiaan kerätä tällaisia tietoja. Virasto laati vuoden 2017 maalis- ja huhtikuun aikana objektiivisia kriteerejä käyttäen nk. lähtötilannearvion eli syväanalyysin jäsenvaltioiden valmiuksista suhteessa senhetkisiin uhkatekijöihin. Ainoastaan Tanskasta ja Saksasta ei laadittu arviota tietojen myöhästymisen takia. Lähtötilannearvioiden luonnoksia on jo tarkasteltu jäsenvaltioiden kanssa. Maakohtaiset loppuraportit toimitettiin kahdeksalle jäsenvaltiolle huhtikuun 2017 lopussa. Niissä esitetään arviointien tärkeimmät päätelmät ja haavoittuvuustekijät, joihin on reagoitava kiireellisimmin. Muita jäsenvaltioita koskevat loppuraportit on määrä 3 Tanska on ilmoittanut aloittavansa eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen täytäntöönpanon 14. maaliskuuta 2017 Tanskan asemasta tehdyssä, SEU- ja SEUT-sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 4 artiklan mukaisesti. 8
toimittaa toukokuun alussa. Viive johtuu siitä, että kyseiset jäsenvaltiot toimittivat huomautuksensa myöhässä. Lähtötilannearvioista laadittujen raporttien pohjalta viraston pääjohtaja päättää toukokuun 2017 loppuun mennessä asianomaiselle/-omaisille jäsenvaltio(i)lle mahdollisesti annettavista suosituksista. Haavoittuvuusarvioinnin päätavoitteena on ennakoida mahdolliset välittömät seuraukset ulkorajoilla ja myöhemmät seuraukset Schengen-alueen toiminnalle varsinkin niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin kohdistuu erityisiä ja kohtuuttomia haasteita. Siksi suosituksissa olisi keskityttävä kiireellisimpiin ulkorajoilla esiintyviin haasteisiin liittyviin haavoittuvuustekijöihin, jotka haittaavat Schengen-alueen moitteetonta toimintaa. Lisäksi on tärkeää, että toimenpide-ehdotuksia sisältävät suositukset ovat tarkkoja ja operatiivisia ja että ne perustuvat jäsenvaltioilta saatuihin yksityiskohtaisiin teknisiin tietoihin. Ainoastaan näillä edellytyksillä virasto voi tehokkaasti valvoa suositusten ja toimenpiteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Jos toimenpiteitä ei panna täytäntöön asetetussa määräajassa, pääjohtajan on siirrettävä asia hallintoneuvostolle ja ilmoitettava siitä komissiolle. Lähtötilannearviointien perusteella virasto valitsee useamman jäsenvaltion, joiden osalta se tekee simulaatioita arvioidakseen niiden valmiudet selvitä tulevista haasteista ulkorajoilla. Simulaatioissa selvitetään ja testataan jäsenvaltioiden valmiuksia, erityisesti niiden valmiussuunnitelmia, sellaisten riskien ja tilanteiden varalta, jotka eivät ole toistaiseksi realisoituneet mutta jotka ovat uskottavia kolmansista naapurimaista ja tärkeimmistä lähtö- ja kauttakulkumaista laaditun tilanneanalyysin pohjalta. Simulaatioiden tulokset saadaan lokakuun 2017 loppuun mennessä. Sen jälkeen pääjohtaja voi tarvittaessa antaa uusia suosituksia asianomaisille jäsenvaltioille. Huhtikuussa 2017 viraston odotetaan aloittavan kehittymässä olevien uhkien arvioinnin. Virasto arvioi jäsenvaltioita kuukausittain tiettyjen indikaattoreiden avulla. Sen perusteella se voi milloin tahansa laatia kohdennetumman arvion tai tehdä simulaation selvittääkseen, minkälaiset valmiudet jäsenvaltiolla on selviytyä uusista kehittymässä olevista uhista. Arvion/simulaation johdosta virasto saattaa antaa uusia suosituksia sellaisista haavoittuvuustekijöistä, joita ei ole otettu huomioon aiemmissa lähtötilannearvioissa tai simulaatioissa. Viraston pitäisi nostaa etusijalle kiireellisimpien haavoittuvuustekijöiden määrittely haavoittuvuusarvioinnin alustavien tulosten ja muiden tietojen perusteella; varmistaa haavoittuvuusarvioinnista vastaavan tiimin riittävä miehitys kesään 2017 mennessä; suositella asianomaisille jäsenvaltioille toukokuun 2017 loppuun mennessä, että ne puuttuvat ensimmäisenä kiireellisimpiin haavoittuvuustekijöihin. Suositukset perustuvat lähtötilannearvioiden tuloksiin; toimittaa haavoittuvuusarviointien alustavat tulokset Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään 15. kesäkuuta 2017 eurooppalaisesta rajaja merivartiostosta annetun asetuksen 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti; tehdä lokakuuhun 2017 mennessä simulaatioita tulevaisuuden haasteista; 9
hyväksyä marraskuun 2017 loppuun mennessä yhteinen haavoittuvuusarviointimenetelmä, jota on tarkistettu saatujen kokemusten perusteella. Jäsenvaltioiden toimet Tanskan pitäisi toimittaa viimeistään 15. toukokuuta 2017 tiedot, jotka virasto tarvitsee voidakseen laatia lähtötilannearvion. Jäsenvaltioiden, jotka eivät toimittaneet täydellisiä tietoja olemassa olevista valmiuksistaan, olisi parannettava tiedonkeruuprosessejaan. Jäsenvaltioiden, joille annetaan lähtötilannearvion perusteella suosituksia, olisi laadittava tarvittavat toimintasuunnitelmat ja raportoitava virastolle säännöllisesti. Kaikkien simulaatioon valittujen jäsenvaltioiden olisi vastattava nopeasti viraston lisätietopyyntöihin. 3.3. Tuki palauttamisille Viraston tukemien palautusoperaatioiden määrä jatkaa kasvuaan. Ajanjaksolla 1.1. 7.4.2017 virasto antoi tukea 92 palautusoperaatiolle, joissa palautettiin yhteensä 3 879 kolmannen maan kansalaista. Kyseisistä 92 operaatiosta 48:ssa oli kyse lennoista Länsi-Balkanille. Vain pieni osa operaatioista suuntautui Pohjois- ja Länsi-Afrikan maihin. Tämä selittyy osittain sillä, että useat kolmannet maat eivät hyväksy tilauslentoja vaan sallivat omien kansalaistensa palauttamisen ainoastaan kaupallisilla lennoilla. Siksi viraston olisi nopeasti aloitettava tuen tarjoaminen jäsenvaltioille kaupallisilla lennoilla toteutettavia operaatioita varten. Operaatioita varten on 7. tammikuuta 2017 alkaen ollut käytössä kolme uutta reserviä: pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen valvojat, pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajat ja palautusasiantuntijat. Niihin tarvitaan 690 ammattilaista, ja 7. huhtikuuta 2017 mennessä 25 jäsenvaltiota oli osoittanut niihin 536 ammattilaista. Schengen-valtioista Kypros ja Sveitsi eivät ole luovuttaneet ensimmäistäkään ammattilaista yhteenkään reserviin. Nyt niiden on tehtävä se viipymättä. Kaikkien jäsenvaltioiden on osallistuttava vajeiden paikkaamiseen. Tämä koskee erityisesti pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajien reserviä, johon on tarjottu 416 ammattilaista, kun tarve on 600. Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä viraston kanssa varmistettava, että palautusasiantuntijoiden reservistä löytyy riittävästi kaikkea palauttamisessa tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta. Tämä on erityisen tärkeää nyt kun palautusoperaatioiden määrä on edellisvuosiin verrattuna kasvussa ja kun otetaan huomioon tulevina kuukausina mahdollisesti ilmaantuva palautusinterventioiden tarve. Palauttamisiin osallistuvien reservit on otettu käyttöön. Huhtikuun 7. päivään 2017 mennessä pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen valvoja oli osallistunut 19 palautusoperaation valvontaan. Tähän mennessä reservistä on osallistunut 10 pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajaa operatiivisen tuen antamiseen. Vielä on kuitenkin selkiytettävä reservin jäsenten komennuksia koskevia käytännön järjestelyjä ja sääntöjä sekä heidän operatiivisia tehtäviään ja oikeudellisia vastuitaan. Viraston olisi pyrittävä tarkentamaan nämä seikat, jotta se voi tarjota reserveille vakaat 10
toimintapuitteet ja varmistua siitä, että ne ovat toukokuun 2017 loppuun mennessä valmiita komennukselle edellisessä kertomuksessa esitetyn pyynnön mukaisesti. Jotta virasto selviytyisi ylimääräisestä työstä ja täyttäisi kaikilta osin uusiin toimivaltuuksiinsa kytkeytyvät odotukset, sen olisi ryhdyttävä välittömästi toimiin sen varmistamiseksi, että avoimet tehtävät täytetään ja että palauttamisiin osoitetut määrärahat käytetään kokonaisuudessaan. Tiedonannossaan tehokkaammasta palauttamispolitiikasta Euroopan unionissa uudistettu toimintasuunnitelma 4 komissio ehdotti virastolle uusia toimenpiteitä ja toimia palauttamisten vauhdittamiseksi. Siihen liittyvää edistymistä tarkastellaan seuraavassa kertomuksessa. Viraston pitäisi määritellä reservien jäsenten komennuksia koskevat käytännön järjestelyt, säännöt, operatiiviset tehtävät ja oikeudelliset vastuut sen varmistamiseksi, että reservit voidaan ottaa täysilukuisina käyttöön viimeistään toukokuun 2017 lopussa; täyttää palauttamisiin liittyvät avoimet tehtävät kesäkuuhun 2017 mennessä; varmistaa, että palauttamisiin vuodeksi 2017 osoitetut varat käytetään kokonaisuudessaan. Jäsenvaltioiden pitäisi luovuttaa reserveihin resursseja viipymättä, jos ne eivät ole vielä tehneet sitä (Kypros ja Sveitsi); paikata reserveissä vielä olevat vajeet; aloittaa viipymättä tietojen toimittaminen kuukausittain palautusoperaatioitaan koskevista alustavista suunnitelmista, myös palautettavien henkilöiden määrästä ja kolmansista maista, joihin henkilöitä palautetaan. 3.4. Viraston valitusmekanismin käyttöönotto Edellisen kertomuksen jälkeen ei ole tehty uusia valituksia. Viraston on parannettava mekanismiin liittyvää tiedotusta ja muun muassa viraston verkkosivuilla olevan valituslomakkeen saatavuutta. Atk-pohjainen tapausten hallintajärjestelmä on määrä saada valmiiksi kesäkuuhun 2017 mennessä. Sen avulla virasto voi hallinnoida valituksia paremmin. Viraston olisi käynnistettävä tiedotuskampanja valitusmekanismin tunnettuuden lisäämiseksi heti, kun kaikki tarvittava infrastruktuuri on saatu toimimaan. Perusoikeusvaltuutetun työtä tukemaan palkattiin maaliskuussa yksi väliaikainen toimihenkilö, jonka on määrä aloittaa virastossa toukokuussa 2017. Silloin aloitetaan myös kahden (sopimussuhteisen) hallintoavustajan rekrytointi. Viraston odotetaan osoittavan myös muuta henkilöstöä perusoikeusvaltuutetun tehtävien hoitamiseen. 4 COM(2017) 200 final. 11
Viraston pitäisi palkata heinäkuun 2017 loppuun mennessä kaksi henkilöä lisää tukemaan perusoikeusvaltuutetun työtä; viimeistellä IT-infrastruktuuri kesäkuun 2017 loppuun mennessä valituslomakkeiden käytön helpottamiseksi; toteuttaa tiedotuskampanja valitusmekanismin tunnettuuden lisäämiseksi. 3.5. Tavoitteena parempi operatiivinen yhteistyö ensisijaisten kolmansien maiden kanssa laatimalla asemaa koskeva mallisopimus Mitä tulee viraston operatiiviseen yhteistyöhön ensisijaisten kolmansien maiden kanssa, pääjohtaja kertoi hallintoneuvoston 29. ja 30. maaliskuuta 2017 järjestetyssä kokouksessa aikovansa aloittaa uudelleen neuvottelut Libyan kanssa tehtävää yhteistyötä koskevista työjärjestelyistä. Virasto on myös esittänyt yhteenvedon samassa kohteessa toimivien viraston yhteyshenkilöiden, jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden ja Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöiden välisestä yhteistyöstä. Nigeriin lähetettävä yhteyshenkilö aloittaa virastossa 16. toukokuuta 2017. Myös Länsi- Balkanille lähetettävän yhteyshenkilön valinta on saatu päätökseen, ja valitun henkilön on määrä aloittaa virastossa 1. heinäkuuta 2017. Molemmat saavat koulutusta ennen lähtöään komennukselle Nigeriin (kesäkuu 2017) ja Serbiaan (kesä 2017). Neuvosto hyväksyi 8. maaliskuuta 2017 päätökset, joilla komissio valtuutetaan aloittamaan neuvottelut Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa asemaa koskevasta sopimuksesta, koska Euroopan raja- ja merivartioryhmien lähettäminen niiden alueelle edellyttää sopimuksen tekemistä. Ensimmäinen neuvottelukierros Serbian kanssa järjestettiin 7. huhtikuuta 2017, ja toinen on määrä pitää 11. ja 12. toukokuuta 2017. Komissio pyrkii tekemään sopimuksen molempien maiden kanssa mahdollisimman nopeasti. Komissio aikoo aloittaa viralliset neuvottelut asemaa koskevasta sopimuksesta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa heti, kun vastapuoli on siihen valmis. Viraston pitäisi saada päätökseen yhteyshenkilön rekrytointi ja lähettäminen Nigeriin kesäkuuhun 2017 ja Serbiaan elokuuhun 2017 mennessä. 3.6. Toimipaikkaa koskeva sopimus Komissio on tyytyväinen viraston pääjohtajan ja Puolan sisäministerin 8. maaliskuuta 2017 allekirjoittamaan toimipaikkasopimukseen. Sopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun osapuolista viimeinen on ilmoittanut saaneensa sisäiset menettelyt päätökseen. Viraston puolesta menettely saatiin päätökseen, kun 12
hallintoneuvosto hyväksyi sopimuksen ja pääjohtaja allekirjoitti sen lopullisesti. Puolan on vielä ratifioitava sopimus. Puolan olisi ratifioitava toimipaikkasopimus mahdollisimman pian. 3.7. Yhteyshenkilöiden lähettäminen jäsenvaltioihin Viraston olisi seurattava säännöllisesti ulkorajojen valvontaa jäsenvaltioissa. Riskianalyysin, tiedonvaihdon ja Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) lisäksi seurannassa olisi käytettävä viraston jäsenvaltioihin lähettämiä yhteyshenkilöitä. Pääjohtaja esitti 29. ja 30. maaliskuuta 2017 järjestetyssä hallintoneuvoston kokouksessa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi päätösluonnoksen, jossa määritellään yhteyshenkilöiden asema, tehtävät ja tiedonsaanti ja jaetaan jäsenvaltiot ryhmiin maantieteellisen läheisyyden perusteella. Kukin yhteyshenkilö voisi vastata yhdestä, enintään neljän jäsenvaltion ryhmästä. Kaikkien jäsenvaltioiden kanssa on tarkoitus allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirja kuuden kuukauden kuluessa hallintoneuvoston päätöksestä. Pöytäkirjassa sovitaan komennusten käytännön järjestelyistä. Sitä ennen virasto valitsee sopivat ehdokkaat ja kouluttaa heidät. Viraston pitäisi laatia lopullinen luonnos täytäntöönpanopäätökseksi, joka hallintoneuvoston on hyväksyttävä kesäkuun 2017 loppuun mennessä; käynnistää menettely yhteyshenkilöiden valitsemiseksi, jotta heidät voidaan ottaa palvelukseen, kouluttaa ja lähettää komennukselle viimeistään vuoden 2017 lopussa. Jäsenvaltioiden pitäisi tehdä viraston kanssa lokakuuhun 2017 mennessä yhteisymmärryspöytäkirja, jossa sovitaan yhteyshenkilöiden lähettämisen käytännön järjestelyistä. 3.8. Viraston henkilöstön kasvattaminen Virasto on palkannut 91 uutta henkilöstön jäsentä vuoden 2017 ensimmäisten 90 päivän aikana. Lähes 100 henkilön rekrytointi on meneillään, ja lähikuukausina on tarkoitus aloittaa 132 henkilön rekrytointi. Vuoden 2017 loppuun mennessä viraston palveluksessa on suunnitelmien mukaan 655 henkilöä, mikä on lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna. Virastolla on vaikeuksia täyttää henkilöstösääntöjen 27 artiklan vaatimus, jonka mukaan henkilöstöä on palkattava laajimmalta mahdolliselta maantieteelliseltä alueelta. Sillä on vaikeuksia myös kansallisille asiantuntijoille varattujen uusien paikkojen täyttämisessä (n. 25 % kaikista uusista paikoista), koska jäsenvaltioiden kiinnostus on ollut vähäistä. 13
Viraston pitäisi käynnistää kesäkuun 2017 loppuun mennessä valintamenettelyt kaikista viroista/toimista, joista on sovittu vuoden 2017 henkilöstötaulukossa; varmistaa lisärahoituksen tosiasiallinen käyttö budjettivallan käyttäjän vahvistamien painopisteiden mukaisesti. Komissio aikoo selvittää viraston kanssa keinoja rekrytointihaasteista selviämiseksi. Jäsenvaltioiden pitäisi tehostaa kansallisten asiantuntijoiden lähettämistä. 4. EUROOPAN YHDENNETTY RAJATURVALLISUUS: ETENEMISSUUNNITELMA 4.1. Yhdennetty rajaturvallisuus Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetussa asetuksessa säädetään Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden yleisperiaatteista. Näin siinä annetaan ensimmäistä kertaa oikeudellinen muoto SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan d alakohtaan kirjatulle käsitteelle. Asetuksessa määritellään yksitoista strategista osatekijää, joita ovat muun muassa rajavalvonta, etsintä- ja pelastustoimet tilanteissa, joita saattaa syntyä merirajojen valvontaoperaatioiden aikana, riskianalyysi, virastojen välinen yhteistyö, jäsenvaltioiden välinen yhteistyö, Schengen-laadunvalvontamekanismi sekä yhteisvastuumekanismit, erityisesti unionin rahoitusvälineet. Niiden pohjalta on mahdollista laatia hyvin jäsennelty strategiakehys Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toteuttamiselle kansallisella ja unionin tasolla. Yhdennetyn rajaturvallisuuden käsitteen soveltamiseen käytännössä tarvitaan strateginen prosessi, joka muodostuu kolmesta osasta: 1) Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian määrittely poliittisella tasolla EU:n toimielimissä, 2) teknisen ja operatiivisen strategian käyttöönotto Euroopan raja- ja merivartiovirastossa ja 3) yhdennetyn rajaturvallisuuden kansallisten strategioiden laatiminen kussakin jäsenvaltiossa käsitteen yhdenmukaisen toteutuksen takaamiseksi. Prosessin pitäisi johtaa yhteentoimivan ja yhtenäisen strategiakehyksen luomiseen Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta varten. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto varmistaa strategiakehyksen täytäntöönpanon. 4.2. EU:n toimielinten poliittinen kehys Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen mukaan Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian laatiminen on unionin toimielinten vastuulla. Siinä tarvitaan komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston välistä yhteistyötä. Jotta toimielimet voisivat laatia poliittisen strategian, komissio järjestää yhdessä viraston kanssa kaksi työpajaa, joihin myös jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti osallistuvat. 14
Työpajojen tuloksena annetaan tiedonanto Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevasta poliittisesta kehyksestä. Euroopan parlamenttia ja neuvostoa pyydetään hyväksymään tiedonanto. 4.3. Viraston tekninen ja operatiivinen strategia Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti viraston tehtävänä on laatia tekninen ja operatiivinen strategia Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta varten. Virasto laatii strategian tiiviissä yhteistyössä komission kanssa. Tehtävä olisi aloitettava mahdollisimman pian. Viraston hallintoneuvosto ei kuitenkaan anna strategialle hyväksyntäänsä ennen kuin kolme toimielintä ovat vahvistaneet sitä koskevan poliittisen kehyksen. 4.4. Jäsenvaltioiden kansalliset strategiat Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden käytännön toteutus edellyttää kansallisia toimia. Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on laadittava oma kansallinen strategia yhdennettyä rajaturvallisuutta varten. Sen on oltava viraston laatiman teknisen ja operatiivisen strategian mukainen. Kunkin jäsenvaltion olisi aloitettava mahdollisimman pian valmistelut, joihin osallistuvat kaikki rajaturvallisuus- ja palauttamisasioista vastaavat kansalliset viranomaiset. Tavoitteena on laatia yksi ainoa kansallinen strategia ja sen tueksi toimintasuunnitelma. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä komission ja viraston laatimaa koulutusohjelmaa täysipainoisesti. Ohjelma keskittyy yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevien kansallisten strategioiden laatimismenetelmään. Vuonna 2017 koulutustilaisuuksia on tarjolla touko-, heinä-, syys- ja marraskuussa. Kun EU:n toimielimet ovat vahvistaneet poliittisen kehyksen ja viraston tekninen ja operatiivinen strategia on julkaistu, jäsenvaltiot laativat kansalliset strategiansa niiden pohjalta. Komissio aikoo järjestää kesäkuussa ja syyskuussa 2017 työpajan, johon osallistuu jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin edustajia keskustelemaan Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan poliittisen kehyksen laatimisesta; antaa lokakuuhun 2017 mennessä tiedonannon, jossa määritellään Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan poliittisen kehyksen pääkohdat; laatia vuonna 2018 Schengen-arvioinnin yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevista kansallisista strategioista. Viraston pitäisi käynnistää vuoden 2017 jälkipuoliskolla prosessi yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan teknisen ja operatiivisen strategian laatimiseksi tiiviissä yhteistyössä komission kanssa; hyväksyä hallintoneuvostonsa päätöksellä helmikuuhun 2018 mennessä Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskeva tekninen ja operatiivinen strategia sen 15
jälkeen, kun EU:n toimielimet ovat sopineet yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevasta poliittisesta strategiasta; laatia tiiviissä yhteistyössä komission kanssa erityinen Schengen-arviointia koskeva koulutusohjelma valituille yhdennetyn rajaturvallisuuden asiantuntijoille. Jäsenvaltioiden pitäisi käynnistää prosessi omien yhdennetyn rajaturvallisuuden strategioidensa laatimiseksi kesä- ja joulukuun 2017 välisenä aikana; sovittaa yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevat kansalliset strategiansa poliittiseen strategiaan sekä tekniseen ja operatiiviseen strategiaan kuuden kuukauden kuluessa jälkimmäisen vahvistamisesta; valmistautua yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevien kansallisten strategioidensa Schengen-arviointiin (joka aloitetaan myöhään vuoden 2018 syksyllä). 5. PÄÄTELMÄT Kolmannesta kertomuksesta käy ilmi, että työtä eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetussa asetuksessa säädettyjen toimien ja välineiden käyttöön ottamiseksi on jatkettu. Toimien ja välineiden avulla varmistetaan, että EU:n valmiuksia suojella ulkorajojaan voidaan vahvistaa mahdollisimman nopeasti. Virasto on toimittanut ensimmäiset lähtötilannetta koskevat haavoittuvuusarvioinnit lähes kaikille jäsenvaltioille. Se antaa asianomaisille jäsenvaltioille piakkoin suosituksia käytännön toimenpiteistä, joilla ne voivat puuttua havaittuihin haavoittuvuustekijöihin. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamista pidetään edelleen poliittisesti tärkeänä. Tästä on osoituksena se, että neuvoston päätökset, joilla komissio valtuutetaan neuvottelemaan asemaa koskeva sopimus Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa, hyväksyttiin nopeasti ja välittömästi sen jälkeen järjestettiin ensimmäinen neuvottelukierros Serbian kanssa. Jäsenvaltiot eivät ole kuitenkaan edistyneet riittävästi nopean toiminnan reservien täyden toimintavalmiuden varmistamisessa. Puutteita on varsinkin nopean toiminnan kaluston reservissä. Tarvitaan myös lisää yhteisiä toimia, jotta käynnissä olevissa yhteisoperaatioissa edelleen olevat resurssivajeet saadaan paikattua. Yhteisoperaatioilla tuetaan etulinjan jäsenvaltioita ulkorajojen tehokkaassa valvonnassa. Vajeiden paikkaaminen on nostettava etusijalle. Lisäksi jäsenvaltioita rohkaistaan hyödyntämään paremmin viraston aiempaa parempia valmiuksia avustaa palautusoperaatioissa. Komissio suhtautuu myönteisesti yhteistyöhön, jota se aikoo tehdä Euroopan parlamentin, neuvoston ja viraston kanssa Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan strategiakehyksen laatimiseksi. Jotta eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamista voitaisiin vauhdittaa, komissio kehottaa neuvostoa arvioimaan tähän mennessä saavutettua edistystä ja toteuttamaan ehdotetut toimenpiteet. Komissio raportoi seuraavan kerran kesällä siitä, miten ulkorajojen vahvistamisessa on edistytty. 16