KIRJALLINEN KYSYMYS 958/2012 vp Opinto-ohjauksen parantaminen lukioissa Eduskunnan puhemiehelle Nykyiset koulutusmahdollisuudet tarjoavat nuorille runsaasti valinnanvaraa, mutta tekevät samalla sopivan opintopolun valinnasta entistä haastavampaa. Ammattitaitoisella opinto-ohjauksella luodaan tukeva pohja nuoren koulutusvalinnoille. Suomen Lukiolaisten Liiton 4.12.2012 julkaiseman selvityksen mukaan peräti reilu kolmannes abiturienteista kokee saaneensa liian vähän tai ei ollenkaan henkilökohtaista ohjausta jatkoopintosuunnitelmiinsa. Vain joka kymmenes abiturientti kokee pärjäävänsä ilman henkilökohtaista ohjausta. Selvityksestä ilmenee, että opinto-ohjaajilla on muita opettajia useammin epäpätevä koulutus, heitä ei ole lukioissa riittävästi, lukiot eivät tarjoa läheskään aina valinnaisen tai syventävän kurssin mahdollisuutta opinto-ohjauksen osalta eikä pienryhmäohjausta tarjota kuin harvoissa lukioissa. Toisaalta myöskään sidosryhmät eivät näyttäydy selvityksessä aktiivisina. Esimerkiksi korkeakoulut ovat puolestaan passiivisia tekemään yhteistyötä lukioiden suuntaan. Opinto-ohjaus on tärkeä osa nuorten jatkosuunnitelmien muotoutumista. Jokaisella lukiolaisella olisi oltava oikeus henkilökohtaiseen ja osaavaan ohjaukseen. Kaikille opiskelijoille olisi luotava ajan tasalla oleva kuva koulutusvaihtoehdoista. Jatko-opintoihin ohjaamisen olisi oltava pitkäjänteinen prosessi. Ensimmäisenä lukuvuotena alkava henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman ylläpitäminen takaisi sen, että ohjauksesta muodostuisi koko lukion kestävä tavoitteellinen projekti, johon osallistuisivat opinto-ohjaajan lisäksi myös aineenopettajat. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen lukioiden opinto-ohjauksen tasoa ja turvatakseen opiskelijoiden saumattoman siirtymisen lukioista jatko-opintoihin ja sitä kautta työelämään? Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2012 Sari Palm /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 958/2012 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen lukioiden opinto-ohjauksen tasoa ja turvatakseen opiskelijoiden saumattoman siirtymisen lukioista jatko-opintoihin ja sitä kautta työelämään? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lukiolailla ja valtioneuvoston asetuksilla on säädetty opinto-ohjauksen määrästä ja opiskelijan oikeudesta sen saamiseen. Lukiolain (629/1998) 7 :n 4 momentin mukaan opiskelijalle tulee antaa opinto-ohjausta. Lain 22 :n 1 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opinto-ohjausta. Lukioasetuksen (810/1998) 1 :n mukaan opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Asetuksen 2 :n mukaan opinto-ohjauksena opiskelijoille annetaan 1 :n mukaan toteutetun ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta. Opinto-ohjauksesta määrätään opetussuunnitelmassa. Valtioneuvoston asetuksen (955/2002) lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 8 :n mukaan opinto-ohjausta on opiskelijan opiskeltava yksi pakollinen kurssi. Koulutuksen järjestäjän tulee myös tarjota opiskelijoille yksi opinto-ohjauksen valtakunnallinen syventävä kurssi. Valtakunnallisten kurssien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi tarjota opiskelijoille koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan myös muuta ohjausta. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2011 opinto-ohjauksen kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on ollut opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelman laatiminen, yhteistyörakenteiden luominen lukion sisällä, lukion ja korkeakoulujen sekä lukion, alueen työvoimaviranomaisten ja työelämän välille. Yhteistyö sisältää molemminpuolista tiedonvaihtoa, lukio-opiskelijoiden informointia hakumenettelyistä jatko-opintoihin, jatkoopintovaatimuksista ja opiskelusta, työllistymisestä ja erilaisten ammattien työnkuvista, mahdollista työharjoittelua osana opintoja, mahdollisuuksia opintoihin muissa oppilaitoksissa ja koulumuodoissa. Hankkeessa on ollut mukana 12 pilottia ja 72 koulua. Rahoitusta kehittämishankkeeseen on kohdennettu runsaat 900 000 euroa. Opinto-ohjauksella on vaikutusta siihen, kuinka hyvin lukiolaiset pystyvät realistiin uravalintoihin ja siirtymään jatkokoulutukseen. Kehittämishankkeessa opiskelijan opinto-ohjaus on pyritty nivomaan osaksi opiskelijan henkilökohtaista opintojen opiskelusuunnitelmaa. Opiskelijat ovat selkiyttäneet lukion aikana erilaisia jatko-opintovaihtoehtoja ja laatineet itselleen kirjallisessa muodossa suunnitelman tulevista jatko-opinnoistaan. Suunnitelma on pohjautunut opiskelijan omiin vahvuuksiin ja kiinnostukseen mahdollisista jatko-opiskeluvaihtoehdoista.suunnitelmaan on sisällytetty tietoa jatkoopintoihin hakemisesta, valintakriteereistä, opiskeluvaatimuksista ja työelämään sijoittumisesta. Jatko-opintojen suunnittelu on prosessi, joka etenee muiden opintojen rinnalla. Se mahdollistaa opinto-ohjauksen entistä paremman yksilöllistämisen. Näin opiskelijalla on opintojen päät- 2
Ministerin vastaus KK 958/2012 vp Sari Palm /kd tyessä paremmat valmiudet jatko-opintoihin hakeutumiseen sekä syvällisempää tietoa eri koulutusvaihtoehdoista ja työelämästä. Lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus sekä lukion opetussuunnitelman perusteet uudistetaan hallituskaudella. Tavoitteena on, että lukion uusi tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet astuvat voimaan 1.8.2016. Tuntijakoasetuksessa säädetään oppiaineiden ohella myös opinto-ohjauksen määrästä. Samoin hallituskaudella lukiokoulutukseen laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit. Opinto-ohjauksen kehittämishankkeesta saatuja kokemuksia tullaan hyödyntämään mainituissa uudistusprosesseissa. Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2011 2014. Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan ja opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opiskeluoikeutta. Samanaikaisesti kehitetään korkeakoulujen sähköistä haku- ja valintajärjestelmää. Hallitusohjelman mukaiset uudistukset toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen valtakunnallinen yhteishaku sekä mahdollistetaan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien valinta omassa kiintiössään. Nämä uudistukset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2014 opiskelijavalinnoissa. Toisessa vaiheessa yhteishaku varataan kokonaan ensimmäistä tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaansa hakeville. Koulutusalaa vaihtaville sekä vastaavantasoisen tutkinnon suorittaneille luodaan joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen. Korkeakoulujen yhteishaussa tiedot korkeakoulujen koulutustarjonnasta ovat kattavasti saatavilla niin sanotun yhden luukun periaatteen mukaisesti sekä hakijan että opinto-ohjauksen tarpeisiin. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 958/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förbättra nivån på studiehandledningen i gymnasierna och trygga en smidig övergång för de studerandefrån gymnasierna till fortsatta studier och vidare ut i arbetslivet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om mängden studiehandledning och de studerandes rätt till den finns i gymnasielagen och förordningar av statsrådet. Enligt 7 4 mom. i gymnasielagen (629/1998) ska de studerande ges studiehandledning. Enligt 22 1 mom. har de studerande rätt att få undervisning enligt läroplanen samt studiehandledning. Enligt 1 i gymnasieförordningen (810/1998) ges undervisning i olika läroämnen och studiehandledning i form av kurser som omfattar i genomsnitt 38 timmar. Enligt 2 i förordningen ges de studerande förutom den handledning som ges enligt 1 också personlig och annan behövlig handledning. I läroplanen finns bestämmelser om studiehandledning. Enligt 8 i statsrådets förordning (955/2002) om allmänna riksomfattande mål för gymnasieutbildningen och om timfördelningen i gymnasieundervisningen ska en studerande genomgå en obligatorisk kurs i studiehandledning. Utbildningsanordnaren ska även erbjuda de studerande en riksomfattande fördjupad kurs i studiehandledning. Förutom de riksomfattande kurserna kan utbildningsanordnaren erbjuda och besluta om fördjupade och tillämpade kurser för de studerande. Förutom lektioner i studiehandledning ges de studerande även annan handledning. Undervisnings- och kulturministeriet startade 2011 ett utvecklingsprojekt för studiehandledningen med syftet att göra upp en individuell plan för studerande med inriktning på fortsatta studier, att skapa strukturer för samarbete i gymnasiet, mellan gymnasiet och högskolorna samt mellan gymnasiet, arbetskraftsmyndigheterna i regionen och arbetslivet. Samarbetet består av informationsutbyte i båda riktningarna och information till gymnasieeleverna om ansökningsförfarandet till fortsatta studier, om kraven för fortsatta studier och om studierna, om sysselsättning och arbetsbeskrivningar för olika yrken, eventuell arbetspraktik som en del av studierna och möjligheten att studera i andra skolor och skolformer. I projektet har 12 pilotutbildningsanordnare och 72 skolor medverkat. Drygt 900 000 euro har anvisats för finansiering av utvecklingsprojektet. Studiehandledningen inverkar på hur väl gymnasieeleverna klarar av att göra realistiska yrkesval och övergå till fortsatt utbildning. I utvecklingsprojektet har man strävat efter att integrera studiehandledningen som en del av den studerandes individuella studieplan. Studerandena har under gymnasietiden klarlagt olika valmöjligheter för fortsatta studier och gjort upp egna skriftliga planer för de kommande studierna. Planen har utgått från den studerandes egna starka sidor och intresse för tänkbara alternativ till fortsatta studier. Planen innehåller information om ansökning till fortsatta studier, antagningskriterier, studiekrav och placering i arbetslivet. Planen för fortsatta studier är en process som pågåri takt med de övriga studierna. Det möjlig- 4
Ministerns svar KK 958/2012 vp Sari Palm /kd gör en studiehandledning som är bättre individualiserad än tidigare. Därigenom har den studerande efter gymnasiet bättre beredskap att söka sig till fortsatta studier och djupare kunskaper om olika utbildningsalternativ och om arbetslivet. Statsrådets förordning om allmänna riksomfattande mål för gymnasieutbildningen och om timfördelningen i gymnasieundervisningen samtgrunderna för gymnasiets läroplan ska ses över under regeringsperioden. Avsikten är att gymnasiets nya timfördelning och grunderna för läroplanen ska träda i kraft den 1 augusti 2016. I förordningen om timfördelningen föreskrivs det vid sidan om läroämnena även om mängden studiehandledning. Likaså utarbetas det under regeringsperioden kriterier för god studiehandledning i gymnasieutbildningen. Erfarenheterna från utvecklingsprojektet för studiehandledningen kommer att utnyttjas i reformprocesserna. Antagningen av studerande i högskolorna ses över 2011 2014 i enlighet med regeringsprogrammet. Enligt regeringsprogrammet görs inträdet till högskolestudier smidigare. Vid antagningen av studerande reserveras huvudantagningarna för sökande som inte har någon tidigare examen eller studierätt på motsvarande nivå. Samtidigt utvecklas högskolornas elektroniska ansöknings- och antagningssystem. Reformerna i regeringsprogrammet genomförs etappvis. I första etappen tas ett riksomfattande system för gemensam ansökan i bruk vid universiteten och yrkeshögskolorna. De som söker sin första högskoleplats ska kunna antas i en egen kvot. Avsikten är att dessa reformer förverkligas vid antagningen av studerande 2014. I andra etappen reserveras den gemensamma ansökan helt för dem som söker sin första studieplats som leder till examen. För dem som byter utbildningsområde och för dem som avlagt en examen på motsvarande nivå skapas smidiga sätt att söka sig till en ny utbildning. I samband med högskolornas gemensamma ansökan ska det finnas uttömmande information om högskolornas utbildningsutbud enligt den så kallade principen om ett enda serviceställe både för den sökande och för studiehandledningen. Helsingfors den 20 december 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5