Tulosperusteinen hankinta Anniina Tirronen 5.4.2016 1
Tutkimusaiheena tulosperusteinen hankinta Teoreettinen viitekehys pohjautuu governance-käsitteeseen (hallinta), tarkemmin New Public Governance (NPG) tai Network Governance (NG). Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu lisäksi tulosperusteisen hankinnan käsitteeseen. Tutkimuksessa NPG:tä ja tulosperusteista hankintaa tarkastellaan palvelujen järjestämisen ja palvelujen järjestämisen johtamisen näkökulmasta. Governance on tutkimuksen taustateoria ja tulosperusteinen hankinta ikään kuin käyttöteoria. ALIS-hankkeessa löydetty linkki myös tulosperusteisen hankinnan ja Service Dominant Logicin (SDL) eli palvelulähtöisen logiikan välillä. Tulosperusteista hankintaa on erityisesti kehitetty kahdesta näkökulmasta. Toinen lähestymistapa on Isossa-Britanniassa kehitetty tulosperusteinen malli (outcome-based model). Toinen lähestymistapa on arvoverkkoajatteluun perustuva malli (value-based model). Tämä perustuu erityisesti Michael E. Porterin ajatteluun. 2
Teoreettista taustaa Tulosperusteinen palvelujen hankinta voidaan nähdä osana uutta julkista hallintaa ja yhtenä tekijänä kuntien hallinnon uudistamisessa ja kehittämisessä. Tulosperusteista hankintaa voidaan toteuttaa sekä oman tuotannon että ulkoisten palveluntuottajien sopimusohjauksessa, ja se muuttaa tilaaja tuottajamallissa tilaajan ja tuottajan suhteita antamalla tuottajille vapautta palvelutuotannon toteutukseen ja oman toimintansa kehittämiseen. Tuloksia tarkasteltaessa asiakkaan näkökulmasta edellyttävät tällaiset hankinnat usein palveluntuottajilta yhteenliittymiä, palvelujen integroimista tai alihankintaa. 3
Hankinnoista Suomessa suurin osa tehdään suoriteperusteisesti, jolloin hankitaan ikään kuin toimenpiteitä, jotka hankintayksikkö määrittelee ennalta palvelukuvauksineen ja laatukriteereineen. Tulosperusteisessa hankinnassa (outcomes-based commissioning) hankinnan kohde määrittyy tavoiteltavien tulosten kautta, jolloin tuottajille jää vapautta määritellä palvelut ja toimenpiteet, joilla tulokseen päästään. Tuloksiin eli tavoitteisiin pääsemistä mittaamaan asetetaan mittarit. Tilaaja voi tehdä sopimuksen useamman tuottajan kanssa tulokseen pääsemiseksi, jolloin tilaaja neuvottelee jokaisen tuottajan kanssa, miltä osin kukin tuottaja pystyy vastaamaan tulokseen pääsemisestä. 4
Tulosperusteiseen hankintaan voidaan liittää tulosperusteisuutta tukevia sopimuksenaikaisia mekanismeja, kuten tuottajalle palveluista maksaminen vasta silloin, kun tulokseen tai osatavoitteeseen on päästy (payment by results). Tulosperusteisen hankinnan arviointiperusteena ja onnistumisen mittarina käytetään asiakkaille tuotettavaa hyötyä ja vaikuttavuutta. Tulosperusteinen hankinta eroaa vaikuttavista hankinnoista siinä, että tulosperusteisessa hankinnassa asetetaan selkeämmin tavoitteet, joihin hankinnalla pyritään. Tuloksellisuus voidaan myös nähdä vaikuttavuutta laajempana käsitteenä. 5
Asset mapping Agreeing strategic outcomes Capacity assessment of provider base Where do we want to be? Identifying blend of universal / targeted provision Matching outcomes to services How do we get there? Procurement documentation What different components does the outcome have? Needs assessment Coproduction, prevention, wellbeing, triple bottom line Build capacity among providers Adapt the framework Where have we got to? Codesign Coproduction How do we review and monitor Outcomes evaluation Co-production audit Source: Elizabeth Cox, nef (new economics foundation) 9/2011 6
Vrt. esimerkiksi Slay & Penny 2014, 18 ja Willis & Bovaird 2012, 150. 7
8