KITTILÄN KAIVOS
AGNICO EAGLE MINES LIMITED kuusi kaivosta kolmessa maassa malminetsintää Kanadassa, Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Pohjoismaissa LaRonde (Kanada) 1988 2026 Goldex (Kanada) 2008 Kittilä (Suomi) 2009 2037 Lapa (Kanada) 2009 2016 Pinos Altos (Meksiko) 2009 2029 Meadowbank (Kanada) 2010 2018
55 VUOTTA TORONTON PÖRSSISSÄ Summat ovat Yhdysvaltain dollareina, ellei muuta ole mainittu. Koko vuosi 2012 Koko vuosi 2011 Liikevaihto (miljoonina) 1 917,7 1 821,8 Nettotulos (miljoonina) 310,9 (539,7) Nettotulos per osake 1,82 (3,19) Liiketoiminnan kassavirta (miljoonina) 696 662,5 Myyntiin saatu tuotanto Kulta (unsseina) 1 027 826 985 460 Hopea (tuhansina unsseina) 4 555 5 080 Sinkki (tonneina) 42 604 54 894 Kupari (tonneina) 4 115 3 216 Suorat tuotantokustannukset (cash cost $ per oz) 640 580
AGNICO-EAGLE FINLAND OY Summat ovat euroina, ellei muuta ole mainittu. Koko vuosi 2012 Liikevaihto (miljoonina) 184 163 Nettotulos (miljoonina) 46 20 Investoinnit (miljoonina) 46 64 Avainlukuja Koko vuosi 2011 Kullan tuotanto (unsseina) 176 000 144 000 Malmin tuotanto (tonneina) 1 220 000 1 030 000 Malminetsintäkairaus (kilometreinä) 66 76 Muu kairaus (kilometreinä) 33 46
KAIVOSPIIRI 55 km Kittilän keskustasta pohjoiseen 900 km Helsingistä hyvä infrastruktuuri: tiet, lentokentät, viestintäyhteydet kaivospiiri 857 ha
KITTILÄN KAIVOKSEN HISTORIA 1986 GTK löysi ensimmäiset kultaviitteet 1998 Ruotsalainen Riddarhyttan Resources AB aloitti malminetsinnän 2002 Ympäristölupa 2003 Kaivospiiri 2005 Agnico-Eagle Mines Limited hankki koko Riddarhyttanin omistukseensa 2006 Kannattavuustutkimus valmistui, rakentamispäätös tehtiin 2008 Malminlouhinta alkoi toukokuussa rikastus syyskuussa 2009 Ensimmäinen kultaharkko tammikuussa; kaivoksen avajaiset kesäkuussa 2010 Vakiintunut tuotanto 2012 Avolouhostoiminta päättynyt, kokonaan maanalaista louhintaa >
LAPIN VIHREÄKIVIVYÖHYKE 1900 2500 miljoonaa vuotta vanha metavulkaniitteja metasedimenttejä, kerrostunutta rautamalmia, mustaliusketta kvartsiitteja Kultakaivokset Bidjovagge 1971 1991 Pahtohavare 1990 1997 Viscaria 1982 1996 Saattopora 1988 1995 Sirkka 1955 1956 Kutuvuoma 1998 2000 Pahtavaara 1996 Suurikuusikko 2009
GEOLOGIA muuttuneita kivilajeja: karbonaatteja, albiittia, kloriittia hiertovyöhykkeitä + breksioitumista useita rinnakkaisia malmilinssejä, joissa kultaa esiintyy malmi geometrialtaan monimuotoinen ja pienipiirteinen submikroskooppista refraktorista kultaa 75 % arseenikiisussa 21 % rikkikiisussa 4 % vapaana kultana
ILMAKUVA KITTILÄN KAIVOKSESTA
MALMINETSINNÄSTÄ KULTAHARKKOON
MALMIVARAT JA MINERAALIVARANNOT Tilanne 31.12.2012 Au (g/t) Tonneja (000 s t) Au (000 s oz) Todetut/todennäköiset malmivarat 4,49 33 123 4 782 Todennäköiset mineraalivarannot 2,65 7 854 700 Mahdolliset mineraalivarannot 3,88 18 966 2 366
MAANALAINEN KAIVOS JA AVOLOUHOKSET
MAANALAISEN KAIVOKSEN LOUHINTAMENETELMÄ 25-40 m 15 m
LOUHINTAJÄRJESTYS (POIKITTAINEN LOUHINTA) Primäärilouhokset: pastatäyttö Sekundäärilouhokset: sivukivitäyttö Ensimmäinen sekundäärilouhos (9) voidaan louhia, kun kaikki ympärillä olevat primäärilouhokset (1, 2, 5 ja 6) on louhittu ja täytetty.
5,5 m VALMISTELEVAT TYÖT 5 268 m vuosina 2006 2008 4 232 m vuonna 2009 5 045 m vuonna 2010 6 439 m vuonna 2011 7 518 m vuonna 2012 Kaltevuus 1:7 5,3 m Tyypillinen vinotunnelin poikkileikkaus
KAIVOKSEN PÄÄTASO 350 M Polttoaine piste Pääkorjaamohalli Varasto Tuuletusnousu (raitis ilma) Pesupaikka Ruokala Varapoistumistie Muuntamotila
KAIVOKSEN PÄÄTASO 350 M
RIKASTUS Murskaus Jauhatus Vaahdotus Painehapetus Liuotus Elektrolyysi
RIKASTAMON PROSESSIKAAVIO Murskaus Syklonit Hiilivaahdotus Sulfidivaahdotus Jauhatus Välivarasto Hiilirikaste Sulfidirikaste SAGmylly Rikastushiekkasakeutin Kolonni Rikastesakeutin Myllyvesisäiliö Prosessivesi Rikastushiekka Happitehdas Rikastesäiliö Autoklaavin syöttösäiliö Autoklaavi (CIL-piiri) Liuotus Flashtankki CCD-piiri Happopesu ja hiilen strippaus CCD-piirin ylite CCDsyöttösäiliö Kullan sulatus ja valu Neutralointi Pastalaitos Pasta NP-rikastushiekka-allas Prosessivesisäiliö MAANALAINEN KAIVOS Syanidin tuhoaminen Hiilen regenerointiuuni Elektrolyysikenno Kultaharko t CIL-rikastushiekka-allas PINTAVALUTUSKENTTÄ
VASTUULLINEN KAIVOSTOIMINTA Tavoitteet sosiaalisen toimiluvan vahvistaminen Ympäristön ja paikallisyhteisön huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ympäristölainsäädännön ja lupien noudattaminen 100-prosenttisesti vesitalouden kehittäminen poistovesien määrän vähentäminen Seurujoen ekologisen tilan säilyttäminen vähintään hyvällä tasolla prosessinhallinnan maksimointi syanidin tuhoamisessa käytettävän INCO-menetelmän vaatimusten ylittäminen jätehuollon parantaminen ja kierrätyksen lisääminen
RIKASTUSHIEKKOJEN KÄSITTELY Rikastushiekka-altaat alueen laajuus yhteensä 110 ha kaikki altaat on vuorattu vesitiiviillä bitumikermikalvolla
KAIVOKSEN TUOTANNON LAAJENNUS Tuotantokapasiteetin lisäys nykyisestä 3 000 malmitonnista vuorokaudessa 3 750 malmitonniin vuorokaudessa rakentaminen 2013 2014 laajennus valmis 2015 investointi noin 80 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana Kannattavuustutkimus maanalaisen kaivoksen kuilun rakentamisesta tavoite: kuilu valmis 2016 Kaikki investoinnit yhteensä noin 200 miljoonaa euroa
HENKILÖSTÖ 30.6.2013 Johto 15 Ylemmät toimihenkilöt 62 Toimihenkilöt 83 Työntekijät 298 Urakoitsijat 284 Agnico Eagle Finland Urakoitsijat Yhteensä Kaivosgeologia 23 49 72 Kaivososasto 159 13 172 Rikastamo 67 5 72 Kunnossapito 107 76 183 Hallinto ja tukipalvelut 82 80 162 Projektit 0 48 48 Malminetsintä 16 13 29 AEF ylin johto 4 0 4 Yhteensä 458 284 742
KAIVOKSEN TALOUDELLINEN VAIKUTUS ALUEELLA Kittilän kunnan talous perustuu kahteen tukijalkaan: Matkailu matkailussa noin 1100 työpaikkaa = 42 % Kittilän koko työvoimasta huippusesongin aikana 1800 työpaikkaa. Kittilän kaivos Kittilän kaivos tarjoaa yhteensä noin 600 työpaikkaa noin 50 % työntekijöistä on Kittilästä yli 90% työntekijöistä Lapin kunnista Kittilän työttömyys on keskimäärin alle 10 %; huippusesongin aikana 6 %.
TALOUDELLINEN VAIKUTUS ALUEELLA Kittilän kunnallisverotulo on noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Verotulot valtiolle ovat myös noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Kaivos maksaa kiinteistöveroa noin 250 000 euroa vuodessa. Kaivos maksaa rojalteja valtiolle noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Kaivos maksoi yhteisöveroa noin 7 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kaivoksen myyntitulot olivat vuonna 2012 yli 190 miljoonaa euroa. Matkailun myyntitulot ovat noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
KITTILÄN VÄESTÖ Kittilän kaivos
- ULKOMAINEN JA KOTIMAINEN ICT- TASO KAIVOKSISSA. - KEHITYSTARPEET - KOKEMUKSET
KAIVOKSEN PERUSTAMINEN - 10-20V PROJEKTI - ULKOMAALAISET OMISTAJAT (KANADA) = ULKOMAALAISET TOIMINTAMALLIT - SUUNNITTELU - TEKNIIKKA - STANDARDIT - TOTEUTUS - HALLINTO - TUOTANNON ALOITUKSEN JÄLKEEN TUOTANTOVASTUU SUOMALAISILLE.
ICT KITTILÄN KAIVOKSELLA 2013 - IT + AUTOMAATIO = IT & AUTOMAATIO - UUDELLEENRAKENNUS - TIETOLIIKENNEVERKKO - PALVELINJÄRJESTELMÄ - TYÖASEMAKÄYTÄNTÖ - LEVYJÄRJESTELMÄ - UG VOICE COMMUNICATION - JNE JNE JNE +++++++++++++++++++++++++++++++++++ -KÄYTTÄJÄKYSELY 2013 - TYÖASEMA - TYÖASEMA +TULOSTIN - TYÖASEMA + TULOSTIN + PALVELIN
OSA ICT:N TYÖKENTÄSTÄ
TULEVAISUUS JA SEN HAASTEET - RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ - RAJAPINNAT - KUSTANNUKSET - TYÖMÄÄRÄIMET - KÄYTTÖASTEET - REAALIAIKAINEN TIEDONSIIRTO JÄRJESTELMÄÄN - KUSTANNUSTEHOKKUUS - ENNAKOIVA KUNNOSSAPITO