Informaatiokokous Kuusamossa Käylän Korpihovi 15.11.2010 Urpo Kuronen
Polar Mining Oy Perustettu marraskuussa 2003 Australialaisen Dragon Mining Limited:n tytäryhtiö Suomessa Dragon osti Outokumpu Mining Oy:n jalometalliaiheet Suomessa Polar myynyt osan hankkeistaan: Kylylahti ja Pampalo
Polar Mining Oy:n toimipisteet ja henkilöstö 1. Sastamala (Vammala) - Rikastamo, pääkonttori 2. Outokumpu - Malminetsintä - Toimisto, arkisto, varasto 3. Orivesi - Kultakaivos 4. Jokisivu, Huittinen - Kultakaivos 5. Espoo - Toimisto, malminetsintä 6. Rovaniemi - Varasto Kokonaishenkilöstö n. 70
Kaivosten ja rikastamon sijainti - Orivesi
Polar Mining Oy:n kaivokset - Orivesi Kultamalmi löytyi 1982 (Oy Lohja Ab) Outokumpu aloitti tuotannon 1993 Outokummun tuotanto päättyi 2003, kultaa saatiin yhteensä 13 115 kg Polar Mining Oy aloitti kullan tuotannon uudelleen 2007 Nykyinen tuotanto on n.800-900 kg (25 000 oz) kultaa vuodessa.
Orivesi - yleisnäkymä ORIVESI MINE SITE 03.02.2003 ORIVESI MINE
Orivesi maanalainen kaivos
Orivesi kultamalmit ja tunnelit
Orivesi miehiä ja koneita maan alla
Orivesi Malmin lastaus
Kaivosten ja rikastamon sijainti - Jokisivu
Jokisivun kultakaivos Ensimmäinen kultapitoinen lohkare 1964 Outokumpu aloitti kairauksen 1985 Avolouhos tuotantoon 2009 Valmistelevat työt maan alle menemiseksi 2010 Tuotanto: n. 300 kg (10 000oz) kultaa vuodessa
Jokisivu - kaivospiiri Julkaisulupa nro 308/MML/11
Jokisivu avolouhos 2010
Jokisivun maanalainen louhinta
Jokisivu malmin lastaus
Jokisivu hyvä mustikkakesä!
Vammalan rikastamo Outokummun operoiman Vammalan nikkelikaivoksen rikastamo Oriveden kultamalmin rikastus aloitettiin 1993 Rikastamo seisoi tammikuusta 2004 kesäkuuhun 2007 Jokisivun kultamalmin rikastus aloitettiin 2010 Keskusrikastamo ympäristön kultamalmeille
Vammalan rikastamo - yleiskuva VAMMALA MILL SITE 03.02.2003 ORIVESI MINE
Vammalan rikastamo rikastehiekka-alue 55,7ha Julkaisulupa nro 308/MML/11
Vammalan rikastamo kultarikasteen synty
Polar Mining Oy:n malmietsintäkohteet Suomessa Etelä-Suomen kohteet kaivosten ympäristössä Kuusamo Hanhimaa ja Sukseton Kittilässä Saattoporan ympäristö Kittilässä
Kuusamon geologia ja aeromagneettinen data Kallioperäkartta Magneettinen geofysiikkakartta Suomen kallioperäkartta 1:1000000 Geologian tutkimuskeskus Aerogeofysikaalinen matalalentokartta Geologian tutkimuskeskus
Kuusamon lentogeofysiikka Sähkömagneettinen kartta Gammasäteily geofysiikkakartta Aerogeofysikaalinen matalalentokartta Geologian tutkimuskeskus Aerogeofysikaalinen matalalentokartta Geologian tutkimuskeskus
Kuusamon metallogenia Fennoskandian kilven metallogeeninen kartta Geologian tutkimuskeskus
Eksoottinen Juuma Mineraaleja, jotka on löydetty Juumasta ensimmäistä kertaa maailmassa: Kitkaiitti NiTeSe - Trigoninen Mäkineniitti - gamma-nise - Trigoninen Sederholmiitti - beta-nise - Heksagoninen Trustedtiitti - Ni3Se4 - Kuutiollinen Wilkmaniitti - Ni3Se4 - Monokliininen
Juomasuo - Käylä GTK:n löytö 1985 Outokumpu Finnmines Oy osti esiintymän 1990 Koelouhinta 1992: 17 645t @ 5.9 g/t Au Viimeksi kairattu 2003 (Outokumpu Mining Oy) Useita malmioita ( piippuja ) Lähiympäristö malmipotentiaalinen Varanto: 778 500t @ 4.2 g/t Au, 0.18% Co Paikoin säteilyä: U + Th + K ei määritettyjä varantoja, ei systemaattista analytiikkaa Syväjatkeet tutkimatta
Juomasuon aikaisempi kairaus
Hangaslampi n. 1km kaakkoon Juomasuolta Kaksi malmiota, sukeltaa etelään? 176 400t @ 6.0 ppm Au, 0.07% Co Syvyysjatkeella mahdollisesti lisää malmia FINNGOLD Geologian tutkimuskeskus
Meurastuksenaho - Sivakkaharju Aerogeofysikaalinen matalalentokartta Geologian tutkimuskeskus FINNGOLD Geologian tutkimuskeskus
Juomasuon kairaus 2010-11 Orivesi Juomasuo Kairauskohde 2010-11
Kairauksen analytiikka Erittäin edustava määrä alkuaineita (yht. 41) analysoidaan systemaattisesti Taloudellisesti tärkeimmät metallit: Au, Co, Cu, U? Ympäristöllisesti merkittävimmät metallit: As, Th, U
Metallien hintavertailu Metallien hintavertailu (11/2010) /kg /g Au 30000 30 Co 32 0.032 Cu 6 0.006 U 80 0.08
Juomasuon koelouhinta 1992 17645 t - 5,9 g/t Au 105 kg Au Moreenipeitteen paksuus 5 10 m Maanpoisto: Urakoitsija Kuusamon Maakaivin KY Kaivetut maamassat yhteensä 88 648 km3 Louhintaurakoitsijana Rakennus Oy Lemminkäinen, aliurakoitsijana Kuusamon Työkonepalvelu Oy Malmi ajettiin Kolarin Rautuvaaran rikastamolle rekoilla, 485 km, 495 kuormaa, Oulun Autokuljetus Oy
Juomasuon koelouhinta säteilyn seuranta louhoksella STUK:n mittaukset paikalla 22.10.1992: Mika Markkanen Juomasuon kultamalmissa on tavanomaista merkittävästi enemmän säteilyä kuin normaalissa kivessä Säteilyn olemassaolo on otettava asianmukaisesti huomioon heti toiminnan suunnittelusta alkaen
Säteily ja tutkimustoiminta Mika Markkanen/ STUK Vaikka alueella esiintyy paikoittain kohonneita annosnopeuksia niin keskimääräinen annosnopeus alueella ei poikkea normaalista taustasäteilystä; siten alueella oleskeleville tai siellä työskenteleville (esim. kairaus tms tutkimustoiminta) ei käytännössä aiheudu mitään ylimääräistä säteilyaltistusta Tutkimusten tekemisestä alueella (kairaus tms.) ei aiheudu kenellekään mitään haittaa tai vaaraa, aivan kuten ei aiheudu uraanin etsinnästäkään (katso STUK:n esite, www.stuk.fi)
Säteily ja tutkimustoiminta Mika Markkanen/ STUK Kairasydämien tai muiden näytteiden normaalikäsittelyssä ei tarvita mitään erityistoimia. Näytteet ovat pieniä ja vaikka yksittäisessä näytteessä olisikin melko suuri säteily niin normaalit käsittelyajat huomioiden säteilyaltistus jää merkityksettömäksi Jos tutkimustoimintaan liittyy rikastuskokeiden tekeminen, on syytä huomioida aiemmat kokemukset Juomasuon malmista. Materiaalin käsittelyssä on työtekijöiden mahdollinen säteilyaltistus huomioitava erikseen.
Ympäristön tilan seuranta Veden käsittely koelouhinnassa Pois pumpattavat vedet ohjattiin kaksiosaisen selkeytysaltaan kautta Hangaspuroon Vesinäytteet otettiin maanpoiston aikana Hangasojan purkupaikan yläja alapuolelta viikon välein, vesimäärä oli runsaiden sateiden takia ajoittain suuri, Louhintavaiheessa tarkkailuvesinäytteitä otettiin purkupaikan alapuolelta, vesi oli tällöin (talvi) vain louhokseen purkautuvaa pohjavettä ja määrä pieni (mittauksissa 60-85 l/min), Vedet analysoitiin Pohjois-Suomen vesitutkimustoimistossa Louhosveden tila kesäkuussa 2007: Olli Salo, Lapin Vesitutkimus: Louhoksen vedessä oli jonkin verran kiintoainesta ja noin 51 54 ug/l sulfaattia ja ph oli 7,8. Typen yhdisteiden pitoisuudet ovat varsin pienet ja viittaisivat karuun pohjaveteen. Metalleista arseenin, kuparin, raudan, nikkelin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet olivat hyvin pieniä. Vedessä esiintyi jonkin verran kobolttia (37,2 40,7 ug/l) ja uraania (10,3 11,1 ug/l). WHO:n väliaikainen juomaveden ohjearvo uraanille on 15 ug/l, mikä perustuu alkuaineen kemialliseen myrkyllisyyteen.
Ympäristön tilan seuranta Malmikasojen pohjat Juomasuolla peitettiin koelouhinnan jälkeisenä vuonna kohonneiden säteilyarvojen takia Paikalle jätettiin geologisiksi näytteiksi joitakin louhoksesta irrotettuja lohkareita (Koillissanomat 22.8.2006, Dina Solatie/STUK: Röntgenkuvauksessa ihminen saa 100 mikrosieverttiä säteilyä. Juomasuolla samaisen sata yksikköä saa takamuksiinsa, kun istahtaa kivelle vajaaksi kuudeksi tunniksi. Louhokset täyttyivät vedellä koelouhinnan loputtua, mikä estää louhoksen pohjasta mahdollisesti tulevan gammasäteilyn Rautuvaaran rikastamolla Juomasuon rikastuksesta jäänyt rikastushiekka on varastoitu erilliseen osaan rikastushiekka-aluetta ja peitetty muulla rikastushiekalla gammasäteilyn vaimentamiseksi ja pölyämisen estämiseksi (STUK:n ohjeistus)
Kaivostoiminnan yleispiirteitä Alussa voimakkaasti pääomaa sitovaa liiketoimintaa Talvivaara-hanke Kainuussa: >500M investoinnit Suurikuusikko Kittilässä: n. 100-150M investoinnit Pitkäaikaista liiketoimintaa (sidottu pääoma) Paikkasidonnaista (ei voi siirtää muualle) ja työllistävää (1 suora työpaikka luo 2-4 työpaikkaa seurannaisvaikutuksena) Suomessa tuonut vaurautta paikkakunnalle ja työpaikat usein säilyneet kaivoksen sulkemisen jälkeenkin (Outokumpu, Pyhäsalmi) Suomessa turvallista johtuen tiukasta lainsäädännöstä ja seurannasta: ei merkittäviä ympäristövahinkoja Päätös tuotannon aloittamisesta pitkän harkinnan jälkeen, vaatii usein pitkän tutkimusajan (10-20v) (vrt. Lääkkeen tuotekehittely) Ei haittaa muille elinkeinoille mm. matkailu
Maaperän häirintä Kuusamon lentokentän alue Vammalan rikastamon alue 112,4ha 55,7ha Julkaisulupa nro 308/MML/11
Hyvää alkutalvea! Kiitoksia! www.dragon-mining.com.au