OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN VAMMAISPALVELULAIN- MUKAISTEN PALVELUJEN KÄSIKIRJA JA SOVELTAMISOHJEET

OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN VAMMAISPALVELULAIN- MUKAISTEN PALVELUJEN KÄSIKIRJA JA SOVELTAMISOHJEET

1 VAIKEAVAMMAISTEN PALVELUT Tausta. Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan kuntien vammaispalvelujen viranhaltijat ovat käyneet läpi keskeisimpiä palveluja ja käytäntöjä tavoitteena laatia yhteinen toimintamalli 1.1.2010 perustetun Oulunkaaren kuntayhtymän vammaispalveluun. Vammaispalveluun ollaan laatimassa valtakunnallista soveltamisohjetta, mutta työryhmä koki tarpeelliseksi tarkastella kuntien käytäntöjä ja Oulunkaaren alueella asuvien vammaisten henkilöiden erilaisia tarpeita. Yhteisiä valtakunnallisia ohjeita odotellessa, päätöksiä tehtäessä, kannattaa tutustua Assistentti. infon sivuihin. Päätöksiä tehtäessä on kuitenkin hyvä muistaa, että perusteluna ei saa käyttää yleisohjeita vaan päätökset tulee perustua aina yksilölliseen harkintaan ja asiakkaan kokonaistilanteen huomioon ottamiseen. Perustehtävä. Vammaispalvelulain 1 mukaisesti vammaispalvelun tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalveluasetuksen 1 mukaan kunnan tulee ehkäistä ja poistaa vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia rajoittavia esteitä ja haittoja siten, että he voivat toimia yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Tavoitteena on lisätä vaikeavammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Vammainen henkilö. Vammaispalvelulain 2 mukaisesti vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon lain sisältö kokonaisuudessaan suhteessa vaikeavammaisen henkilön yksilöllisiin vammasta ja sairaudesta aiheutuviin tarpeisiin. Vaikeavammaisuus määritellään haettavan palvelun näkökulmasta. Virallista ohjeistusta vaikeavammaisuuden määrittelemisestä ei ole. Vaikeavammaisuutta arvioidaan toiminnan suhteen. Jokaisen vammaispalvelun ja tukitoimen kohdalla myöntämiskriteerit ovat määritelty erikseen. Harkittaessa henkilön oikeutta tiettyyn palveluun jää sosiaalityöntekijän omalle näkemykselle ja tulkinnalle varaa. Vaikeavammaisuutta arvioidaan siis aina toiminnan esim. liikkumisen suhteen (se ei ole yleinen tila), vaan kyse on aina toiminnallisesta tilanteesta, jonka taustalla on vamma tai sairaus. Henkilön toimintakyvyn alenema voidaan havaita esimerkiksi vertaamalla toimintakykyä samanikäisen väestön keskimääräiseen toimintakykyyn. Palveluiden ja tukitoimien järjestämisvastuu. Vammaispalvelulain 3 mukaan vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä on kunnalla. Kunnan järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (733/92), jollei lailla toisin säädetä (VpL 5 ). Palveluja järjestettäessä on huomioitava asiakkaan yksilöllinen tarve. Vammaispalvelulain 6 mukaan Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on edistettävä ja seurattava vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrittävä toiminnallaan ehkäisemään epäkoh-

tien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Vammaispalvelulain 7 mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle. Vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään kunnan tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat. Vammaisen henkilön on oikeus saada palveluita hänen omalla äidinkielellään. Lain suhde muuhun lainsäädäntöön. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksin muun lain nojalla. Vammaispalvelulain 4 1 mom. mukaan vammaispalvelulaki on toissijainen suhteessa sosiaalihuoltolakiin ja kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun laki on toissijainen suhteessa vammaispalvelulakiin. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään kuitenkin kehitysvammaisille henkilöille silloin, jos ne ovat hänen palvelutarpeeseensa nähden sopivampia ja ovat muutoinkin paremmin hänen etunsa mukaisia. Sen estämättä, mitä 4 1 momentissa on säädetty, voidaan vammaiselle henkilölle antaa tämän lain mukaisia palveluja tai taloudellisia tukitoimia, jos 1 momentissa tarkoitetun muun lain nojalla annettavan palvelun tai etuuden saaminen viivästyy. Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen. (Hallintolaki 8 ). 2 HAKUPROSESSI Asiakkuuden syntyminen. Asiakkuus alkaa yleensä joko siten, että asiakas ottaa yhteyttä puhelimitse suoraan sosiaalityöntekijään, tulee toimistolle varatulle ajalle tai toimittaa kirjallisen hakemuksen. Asiakas voi tulla hakijaksi myös muiden viranomaisten lähettämänä. Muiden viranomaisten kautta tieto asiakkaan palvelun tai tukitoimen tarpeesta tulee yleensä erinäisten lausuntojen muodossa esimerkiksi lääkäriltä, fysioterapeutilta, toimintaterapeutilta, kuntoutusohjaajalta, kuntoutuslaitokselta jne. Hakemuksen käsittelyyn liittyvät selvitykset. Yleensä hakemuksessa on itse hakemuksen lisäksi muita asiantuntijalausuntoja kuten esimerkiksi lääkärin lausunto hakijan vammasta/sairaudesta sekä suositus palveluun tai tukitoimeen liittyen. Lisäksi liitteenä voi olla kotihoidon tai kotisairaanhoidon lausunto, Kelan hoito- tai vammaistukipäätös, vakuutusyhtiön tai tapaturmaviraston päätös, fysioterapeutin, kuntoutusohjaajan ja/tai toimintaterapeutin lausunto palvelun tai tukitoimen tarpeesta ja henkilön toimintakyvystä, Kuntoutuslaitoksen suositus palvelun tai tukitoimen tarpeesta, aikaisemman kunnan/kaupungin päätös asiakkaan aikaisemmista palveluista ja tukitoimista, kustannusarvio apuvälineen/koneen/laitteen hankintahinnasta, kustannusarvio ja selvitys asunnonmuutostyötarpeista, päätös autoveronpalautuksesta, päätös poliisiviranomaisen myöntämästä vammaisen pysäköintiluvasta tai jokin muu sellainen asiakkaan mielestä hänen hakemusasiaansa liittyen tarpeellinen ja päätökseen mahdollisesti vaikuttava selvitys.

On hyvä huomioida, että muut asiantuntijalausuntoja tai suosituksia antavat viranomaiset eivät määrittele asiakkaan vaikeavammaisuutta, vaan he määrittelevät asiakkaan sairaudet, haitat, terveydentilan tai toimintakyvyn suhteessa palveluun ja tuen tarpeeseen, jotta sosiaalityöntekijä voi määrittää asiakkaan vaikeavammaisuuden kokonaisuuden ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Käsittelyaika. Vammaispalvelulain mukaisia palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittely on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä (VpL 3 a 1 mom.). Yhteydenoton jälkeen palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksensa, jollei asian selvittäminen vaadi erityisestä syystä pitempää käsittelyaikaa (VpL 3 a 3 mom.). Hallintolain 23 :n 1 mom., Perustuslaki 21 :n 1 mom.). Hallintolain 23 :n 2 momentissa viranomainen myös velvoitetaan asianosaisen pyynnöstä antamaan arvio päätöksen antamisajankohdasta. Pyyntö voi olla joko kirjallinen tai suullinen. Jos käsittelyaika muodostuu arvioitua pidemmäksi, on asianosaisen pyynnöstä annettava uusi arvio ja samalla ilmoitettava syy käsittelyn viivästymiseen. Viranomaisen on muutoinkin vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin kysymyksiin. Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma. Mikäli kaikkia liitteitä ei ole hakemuksessa, niin sosiaalityöntekijä ottaa asiakkaaseen joko puhelimitse tai kirjeitse yhteyttä ja pyytää hakemukseen liittyen lisäselvitystä (Hallintolaki 22 ) määriteltyyn aikaan mennessä (Hallintolaki 33 ) sekä varaa ajan tapaamiseen hakemusta koskien ja palvelusuunnitelman tekoa tai tarkistusta varten. Päätös edellyttää tapaamista ja se voi olla joko kotikäynti tai muu yhdessä sovittu paikka. Asiakkaan kokonaistilanteen selvittämiseksi on tilanteita, joissa suunnitelma on hyvä tehdä moniammatillisesti. Sosiaalityöntekijä, palvelun järjestäjä tai asiakas itse kutsuu tarvittavan verkoston kokoon palvelusuunnitelman laatimiseksi. Asiakas kuitenkin aina määrittää sen, ketä palvelusuunnitelmatilanteessa on mukana. Palvelusuunnitelman sisältö. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma (SHL 812 / 2007 7). Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palvelutarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan (VpL 3 a 2 mom.). Palvelusuunnitelma on asiakaslain mukaan laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa siihen millaisia palveluita ja tulitoimia hänelle järjestetään, ja millä tavoin ne toteutetaan. Ensisijaisesti on otettava huomioon vammaisen henkilön oma käsitys avusta, palvelutarpeesta ja niiden järjestämistavasta. Vammaispalvelulain 3 2 momentti korostaa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 8 :ssä olevien asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista koskevien säännösten huomioon ottamista. Asiakaslain 9 :ssä (itsemääräämisoikeus erityistilanteissa) 10 :ssä (alaikäisen asema) tarkoitetuissa tilanteissa suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisen kanssa. Vammainen henkilö on paras asiantuntija, kun määritellään hänen yksilöllistä avun tarvettaan. Avun tarvetta ei voi määritellä pelkästään vamman tai sairauden laadun tai diagnoosin perusteella. Henkilöt kokevat avuntarpeensa eri tavalla. Palvelusuunnitelmalla on kes-

keinen merkitys avuntarpeen kartoituksessa. Palvelusuunnitelmaan ei ole Oulun kaaren kuntayhtymällä yhteistä käytäntöä / lomaketta (tulossa myös valtakunnallinen malli). Alla on eri lähteistä koottu haastattelurunko helpottamaan palvelusuunnitelman laatimista (Päiväniemi 2003). KUVAUS NYKYTILANTEESTA fyysinen toimintakyky itsestä huolehtiminen asumistaidot, kodinhoito työkyky sosiaaliset taidot sosiaaliset suhteet ilmaisukyky kyky ymmärtää puhetta tai puhetta korvaavia menetelmiä terveys ja turvallisuus arkielämän kannalta tärkeät taidot, kyky omaksua uutta oppia sosiaalinen tukiverkosto ja sen toimivuus asuin- ja elinympäristöön liittyvät tekijät vapaa-aika TIETO PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN NYKYTILANTEESTA sosiaaliturva (esim. erityiskorvattavat lääkkeet, SV -päiväraha, tai kuntoutustuki/eläke) sosiaalipalvelut (vammaispalvelu, kotipalvelu, omaishoidontuki, asumispalvelut jne.) vuorohoito, kuntoutusjaksot ym. mahdolliset terapiat tieto muista suunnitelmista (toimintakykymittarit, kuntoutussuunnitelmat ym.) PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN MUUTOSTARPEET asiakkaan oma näkemys omasta hyvästä elämästä kirjattuna myös ne toiveet joita ei voida toteuttaa perheen/omaisten tukitarpeet SUUNNITELMAN MAHDOLLISUUDET, TAVOITTEET JA KEINOT lähitavoitteet ja toimintasuunnitelma selkeästi kirjattu asiakkaan oikeudet palveluihin ja tukitoimiin perustelut, jos jokin palvelu tai tuki evätään asiakkaan oma sitoutuminen ja vastuu lähiyhteisön/omaisten tavoitteet, mahdollisuudet ja keinot ammatillisen yhteisön tavoitteet ja keinot tukitiimi tai vastuuhenkilö nimetty terapeuttien ja muun verkoston tiedon hyödyntäminen, mukana suunnittelussa PALVELUSUUNNITELMIEN SEURANTA JA ARVIOINTI seuranta: miten milloin uudelleen arviointi vastuuhenkilöiden yhteystiedot Palvelusuunnitelma ei ole päätös palveluista. Suunnitelma on päätöksenteon tukena sekä kokoaa tiedon asiakkaan sen hetkisistä palveluista ja palvelutarpeesta. Palveluista tekevät päätökset ne viranhaltijat, joiden toimivaltaan päätökset kuuluvat. Tästä asiasta on hyvä olla maininta suunnitelmassa. Palvelusuunnitelmassa tulisi näkyä palvelun käyttäjän tai jos hän ei sitä riittävästi kykene tuomaan esille hänen omaisensa / edustajansa toiveet.

Päätöksenteko. Sosiaalityöntekijä antaa päätöksen hallintoasiassa aina kirjallisena (Hallintolaki 43 ) ja postittaa sen asiakkaalle. Päätös voidaan antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullinen päätös on viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuohjeineen tai valitusosoituksineen. Määräaika oikaisuun tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista siten kuin siitä erikseen säädetään. Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta; 2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu; 3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä 4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä. (Hallintolaki 44 ) Päätös on perusteltava (Hallintolaki 45 ). Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos päätös koskee esimerkiksi sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin. Päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava: 1) valitusviranomainen; 2) viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä 3) valitusaika ja mistä se lasketaan. Valitusosoituksessa on selostettava vaatimukset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta. (Hallintolaki 47 ) Oulunkaaren kuntayhtymä: Päätöksen teossa noudatetaan palvelutuotantolautakunnan delegoinnista, talousarvion täytäntöön panosta ja taksasta annettuja ohjeita. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut myönnetään kalenterivuodeksi tai määräaikaisina, mutta esimerkiksi kuljetuspalvelut, palveluasuminen sekä henkilökohtainen apu myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, ellei jokin syy edellytä määräaikaista päätöstä. Syy on perusteltava. Yli 65-vuotiaiden palvelujen arvioinnin / palvelusuunnitelman vammaispalvelujen osalta tekee pääsääntöisesti vanhuspalvelujen työntekijät. Päätökset tekee vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä. Oulunkaaren kuntayhtymän vammaispalvelujen tiimin tehtävänä on käsitellä merkitykseltään ja kustannuksiltaan isompia asiakokonaisuuksia. Seurata, että kuntayhtymässä vammaiset henkilöt ovat tasa-arvoisessa asemassa. Lisäksi tehtävänä on palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Oulunkaaren kuntayhtymällä ei ole vielä yhteisiä lomakkeita. Hakemuksen voi tehdä entisillä lomakkeilla tai vapaamuotoisena hakemuksena.

3. VAMMAISPALVELULAIN JA VAMMAISPALVELUASETUKSEN MU- KAISET PALVELUT Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä, hänelle sopivia palveluja tai etuuksia minkään muun lain nojalla. Vammaispalvelulain 8 :ssä on määritelty vammaisille tarkoitetut palvelut. Vammaispalvelulaki korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta elää ja toimia samoissa elinympäristöissä kuin muutkin kansalaiset. Vammaispalvelulailla pyritään edistämään vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Palvelut ovat kuljetuspalvelujen omavastuuosuutta lukuun ottamatta maksuttomia. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto, kuntoutussuunnitelma tai muu vastaava, josta ilmenee vaikeavammaisuus kyseiseen palveluun. Kunnalla ei ole kuitenkaan erityistä velvollisuutta palveluasumisen, asunnon muutostöiden eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävä huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein (esim.laitoshoito). Vammaispalvelulain (VpL 8, 8 c, 8 d ) mukaisia palveluja ja tukitoimia ovat: Tulkkipalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Henkilökohtainen apu Kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen Palveluasuminen Muita vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja taloudellisia tukitoimia (VpL 8, 9 ) ovat: Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Asunnon muutostyöt Kuntoutusohjaus Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Sopeutumisvalmennus Ylimääräiset erityiskustannukset Ylimääräiset vaatekustannukset 1. Asunnon muutostyöt Palvelu on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, jolle liikkuminen tai muu suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Tavoitteena on, että henkilö voi asua mahdollisimman omatoimisesti ja itsenäisesti omassa asunnossaan.

Asunnon muutostöinä korvataan vamman tai sairauden vaatimat välttämättömät muutostyöt asunnossa ja sen välittömässä läheisyydessä. Korvattavia asunnon muutostöitä ovat esim. kynnysten poisto, ovien leventäminen, induktiosilmukka, tukikahvojen kiinnittäminen sekä kylpyhuoneen, wc tilojen korjaukset. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat esim. nostolaitteet ja hälytyslaitteet. Tarvittava väline tai laite annetaan yleensä asiakkaan käyttöön ja palautetaan sosiaalitoimelle, kun käytön tarve lakkaa. Home ja kosteusvauriot eivät kuulu vammaispalveluna korvattaviksi. Päätöstä tehtäessä asunnonmuutostöistä on hyvä keskustella asiakkaan kanssa, että rakenteissa ilmenevät kosteusvauriot eivät oikeuta vammaispalveluavustukseen ja näin ollen myöhemmin ilmeneviin kosteusvaurioihin kunta ei ole velvollinen osallistumaan. Jos asuntoon korjausta tarvitsevalla henkilöllä ei ole oikeutta vaikeavammaisille tarkoitettuihin asunnonmuutostöihin, on mahdollista hakea Valtion korjausavustusta sosiaalisin perustein. Avustusta myönnetään tavallisesti 40 %. Tilanteissa, joissa ehkäistään laitoshoito avustus on 70 %. Oulunkaaren kuntayhtymä: Päätökset asunnonmuutostöistä tekee vammaispalvelujen viranhaltija asiantuntijoiden laatimien kustannusarvioiden pohjalta. Päätösten teossa on huomioitava talousarvion täytäntöönpanon ohjeistus. Suunnitelmia tehtäessä otetaan huomioon, että kyse on liikkumishaitan poistosta ja päätökset tehdään siltä pohjalta edullisimman ratkaisun mukaan. Mikäli asiakas haluaa kalliimman ratkaisun, niin asiakas maksaa ylimenevän osuuden itse. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet (omistus jää kuntayhtymälle): - Kuulovammaisten ja näkövammaisten laitteita OYS:n kuntoutusohjaajien suosituksesta. - Ovenavausjärjestelmät - Henkilönostimet ensisijaisesti siirrettävät nostolaitteet lääkinnällisenä kuntoutuksena, seinään tai kattoon kiinnitettävät kuuluvat vammaispalvelun kustannettaviksi muutostöiksi. - Hälytys- ja kommunikaatioapuvälineet Jos asiakas tekee muutostyön itse, kustannetaan materiaalit. Alv:n saamiseksi kuntayhtymän hyödyksi asiakkaalle annetaan maksusitoumus tai ohje laskutusta varten. Saunat eivät kuulu muutostöinä toteutettavaksi tukitoimeksi. Keittiön muutostyön lähtökohtana on, että asiakas työskentelee pyörätuolissa tai tuettuna seisten ja on aktiivinen keittiötöissä. Suunnittelun ja muutostyöt ostopalveluina kunnilta

Asunnon muutostyöt tilanteissa, joissa nopeutetaan laitoshoidosta kotiutumista ja jotka eivät ole vammaispalvelua. Toteuttaa vanhuspalvelu. 2. Kuljetuspalvelut Vaikeavammaisuuden määrittäminen. Palvelu on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jolle vammansa tai sairautensa vuoksi julkisten joukkoliikennevälineiden käyttö tuottaa kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vaikeavammaisuuden määrittely tapahtuu aina yksilöllisesti, jolloin kriteerinä käytetään vammaisuuden tai vajaakuntoisuuden pitkäaikaisuutta, erityisesti suoriutumisvaikeuksia elämäntoiminnoissa ja välttämätöntä tarvetta apuun tai palveluihin. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua myönnettäessä lähtökohtana on asiakkaan itsenäisessä selviytymisessä tukeminen. Vaikeavammaisuus voi olla fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuvaa. Vaikeavammaisuusedellytys voi täyttyä siitä syystä, että henkilö ei pysty psyykkisen sairautensa vuoksi käyttämään joukkoliikennevälineitä esim. psyykkisten häiriöiden aiheuttamat vaikeat käyttäytymishäiriöt. Erityisiä suoriutumisvaikeuksia aiheuttavat jatkuvaluonteinen apuvälineen käyttö (esim. pyörätuoli) tai sokeus tai muu jatkuva liikkumisen vaikeus. Lisäksi harkinnanvaraisesti matkoja lyhyemmälle määräajalle voidaan myöntää kuntoutuksellisista syistä. Arvioitavaksi tulee, voiko henkilö ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia käyttää joukkoliikennevälineitä. Vaikeavammaisuuden arviointi voi perustua seikkoihin, jotka eivät ole ennalta arvattavissa esim. säähän liittyvät tekijät. Tällöin ajallisesti rajattua oikeutta on voitava tarkistaa. Erityisiksi vaikeuksiksi ei katsota kauppakassien kantamiseen liittyviä haittoja, yksinäisyyttä, haja-asutusalueella asumista ja joukkoliikenteen puuttumista asuinalueelta. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset (VpA 4 2 mom). Lähikuntaa ei voi määritellä siten, että se koskisi vain naapurikuntia. Maantieteellinen rajaus ei perustu lakiin. Palvelun toteuttaminen. Palvelu toteutetaan taksilla tai invataksilla joko yksittäiskuljetuksina tai kimppakyytinä. Kuljetuspalvelun toteuttamisessa kimppakyytejä tullaan tulevaisuudessa lisäämään. Eri päätöksellä myönnetään yksittäismatkoja taksilla, aikana jolloin kimppakyyti ei ole käytettävissä (iltaisin ja viikonloppuisin). Edellytyksenä on kuitenkin, ettei kuljetuspalvelujen järjestämistapa rajoita vammaisen henkilön yksilöllistä oikeutta saada hänelle sopivia palveluja tukitoimia. Asiasta tulee sopia palvelusuunnitelmassa. Tarpeen selvittäminen. Lääkärinlausunto vaikeavammaisuudesta ei yksin riitä päätöksen perusteeksi, vaan tarvitaan sosiaalinen arviointi. Harkittaessa edellytysten täyttymistä, kiinnitetään huomiota vammaisen omaan sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön ja selvitetään se, missä palvelu, harrastukset tms. ovat saatavilla.

Vaikeavammaisen henkilön ei tarvitse hakemuksessaan selvittää mitään muita, kuin kuljetuspalvelujen yleisten edellytysten (vaikeavammaisuuden) ja vammaispalveluasetuksen tarkoittamien syiden kohtuuttomat vaikeudet käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä olemassa olo. Kunta ei voi yleisohjeellaan tai yksilöpäätöksellä rajata subjektiivista oikeutta sanelemalla tai osoittamalla hyväksyttävät matkojen tarkoitukset. Tarve tulee kuitenkin selvittää, kun on kyse opiskelu tai työmatkoista, tai jos käytössä on oma auto, johon saatu autoveronpalautusta. Lisäksi kuljetuspalvelujen tarpeesta on esitettävä selvitys, jos kuljetuspalvelua haetaan lähikuntiin ulottuvina. Kuljetuspalvelun laajuus ja ulottuvuus. Kuljetuspalvelua on järjestettävä vaikeavammaiselle tai sairaalle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus työhön tai opiskeluunsa liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa (VpL A 6 ). Edellyttää toteennäyttämistä, jos matkojen enemmän kuin 18. Kuljetuspalvelua ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla (SV-matkat / Kela). Samassa taloudessa asuvien matkoja voi toteuttaa kimppakyyteinä. KHO:n päätös siitä, että vaikeavammaiset hakijat aviopuolisot pystyivät yhteiskuljetuksen avulla suoriutumaan tarvitsemistaan matkoista. Kyse oli myös kunnan oikeudesta päättää matkojen järjestämistavasta. Kuljetuspalvelujen järjestämisvelvollisuus koskee jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia, joilla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvia kuljetuksia tai lähikuntiin ulottuvia kuljetuksia. Lähikunta voidaan määritellä toiminnallisena lähikuntana, jolloin on otettava huomioon vammasta tai sairaudesta aiheutuva tarve sellaisiin palveluihin, joita ei ole saatavissa asuinkunnan alueella esim. lentokenttä, rautatie. Toiminnallisista lähikunnista on hyvä sopia palvelusuunnitelmalla. Taksilla peritystä matkasta peritään omavastuumaksu, jonka asiakas maksaa autonkuljettajalle. Omavastuuosuus on julkisen linja-autotaksan mukainen maksu. Korvattavat kohtuulliset kustannukset. Kuljetuspalvelulle ei voi määrätä oikeudellisesti sitovalla tavalla yleisohjetta euromääristä. Kohtuullisuutta arvioitaessa ja niitä korvattaessa on vaikeavammaisella henkilölle annettava tarvittaessa matkan aikana lyhyehköön pysähdykseen (esimerkiksi pankkiautomaatti, kukkakaupassa käynti yms.), mikäli matka oli alun perin tarkoitettu (ilman pysähdystä) jatkumaan muuhun päätepisteeseen. Tällaisesta lyhytkestoisesta pysähtymisestä ei voida periä uutta omavastuuta. Odotusaikoja on ohjeistettu halvimman toteuttamistavan säännön mukaan eli odotus pitempikin on luvallinen, jos se tulee halvemmaksi kuin se että tilataan uusi taksi ja näin usein on jos matkat kuntakeskuksiin ovat pitkiä. Jos on pidempi odotusaika, kyseessä on aina kaksi matkaa. Ohjeet sanovat, että samalta ajanjaksolta, jolta peritään avustamislisää, ei voi periä odotusajan maksua. Avustamislisä sisältää kuljetettavan tavanomaisen saattamisen ja avustamisen. Kuljettajalla ei ole velvollisuutta toimia kuljetettavan henkilökohtaisena avustajana ennen saattamista tai sen jälkeen. Periaatteena voidaan pitää, että kuljetettava tulee noudettaessa saattaa turvallisesti noutokohteesta autoon ja kuljetuksen päättyessä siitä pois. Näin sanoo ohje, mutta taksiyrittäjä toimii usein ikään kuin henkilökohtaisena avustajana ja silloin voi olla kohtuutonta edellä mainittu ohje. Kunnalle tulee kalliimmaksi laittaa avustaja mukaan.

Saattajapalvelu on järjestettävä, jos henkilö tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, ettei kuljettajan apu ole riittävä. Saattajalta ei maksua peritä. Mikäli vaikeavammaisella on henkilökohtainen avusta, riippuu saattamispalvelujen järjestämisvastuu siitä, mihin avustaja on myönnetty. Kuljetuspalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kuljetuspalvelut taksikuljetuksena, kutsutaksikuljetuksina, yhteiskuljetuksina, palvelulinjoja hyödyntäen. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei kunta tosiasiallisesti rajoita vammaisen yksilöllistä oikeutta saada hänelle sopivia palveluja ja tukitoimia. Vaikeavammaisen henkilön ollessa laitoshuollossa, kuuluu sosiaalihuoltolain 24 :ään ja sosiaalihuoltoasetuksen 11 :ään myös tarpeelliset kuljetukset. Vammaispalvelulaki voi tulla täydentävänä sovellettavaksi näissä tilanteissa. Yksityisissä hoivalaitoksissa eivät kuljetuspalvelut välttämättä sisälly hoidettavan maksamaan tai kunnan ostamaan palvelun hoitopäivän hintaan. Yrittäjän kanssa tulisi sopia näistä seikoista sopimusta tehtäessä. Oulunkaaren kuntayhtymä: Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetusten käyttömahdollisuus selvitetään aina ensisijaisesti. Erityisesti ne asiakkaat, jotka olosuhteiden tai muiden painavien syiden takia hakevat VpL:n mukaista kuljetuspalvelua, mutta joilla ei ole liikkumishaittaa. Päätökset sekä vammaispalvelulain että sosiaalihuoltolain alle 65- vuotiaiden mukaisista kuljetuspalveluista tekevät vammaispalvelujen / aikuissosiaalityön viranhaltijat. Myönnetään työssäkäyntiin ja opiskeluun kuuluvat tarpeelliset matkat. Asiointi- ja virkistysmatkoja myönnetään ensisijaisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Asiakkaalla on mahdollisuus vähintään 18 yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa oman kaupungin ja toiminnallisten lähikuntien alueella. Asiakas ilmoittaa tarpeensa hakemuksessa tai palvelusuunnitelmassa, jossa lisäksi sovitaan matkatarpeen jakautumisesta oman asuinkunnan ja toiminnallisten lähikuntien alueella. Toiminnallisissa lähikunnissa tulee olla sellaisia asioita / lähiverkostoa tai palveluja, joita ei ole saatavissa oman asuinkunnan alueelta. Mikäli kuljetuspalveluasiakas voi käyttää sosiaalihuoltolain mukaisia ryhmäkuljetuksia ilman kohtuuttomia vaikeuksia, hänelle voidaan myöntää osa matkoista vammaispalveluna ja osa sosiaalihuoltolain mukaisina matkoina. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei kuljetuspalvelujen järjestämistapa rajoita vammaisen henkilön yksilöllistä oikeutta saada hänelle sopivia palveluja tukitoimia. Asiasta tulee sopia palvelusuunnitelmassa. Asiakkaan pyynnöstä voidaan osa kuljetusmatkoista muuttaa yhdeksi tai useammaksi pitkäksi matkaksi. Tällöin suhteutetaan asiakkaan käyttämiä/kuljetuspalvelun keskihintaa esitetyn pitkän matkan kustannusarvioon. Saattajapalvelusta tehdään yksilökohtainen päätös, josta tulee olla maininta päätöksessä. Mikäli asiakkaalla on saattaja, saattolisää ei palveluntuottajalle suoriteta paitsi, jos matka edellyttää invataksin (pyörätuolin) käyttöä. Kuljetuspalveluasiakkaita ohjataan käyttämään ensisijaisesti joukkoliikennettä, palveluliikennettä ja SHL:n mukaisia ryhmäkuljetuksia. Jos asiakas käyttää edellä mainittuja kulkumahdollisuuksia, niin avustajan (näkövamma, muistihäiriö ym. johtuva haitta) korvataan avustavalle henkilölle avustustilanteesta johtuva kuljetusmaksu. Kuljetuspalvelua käyttäviltä asiakkailta peritään omavastuuosuutena linjaautotaksan mukainen summa.

Opiskelijoilta perittään puolet linja-autotaksasta Kuntouttavan päivähoidon matkat ovat maksuttomia Taksin odotusajan kustannuksia yhdensuuntaisessa matkassa hyväksytään enintään 15 min. Ylittävän ajan asiakas maksaa itse. Edestakaisissa matkoissa odotusaikaa korvataan siihen määrään saakka, kun toisen taksin käyttäminen tulisi maksamaan. Edellä mainitusta poiketen taajama-alueella edestakaisissa matkoissa, jos asiakkaan toimintakyky edellyttää taksin mukana oloa, ei odotusaika saa ylittää kahta tuntia. Asiakkaan tulee käyttää hänelle ilmoitettuja sopimustakseja. Lisäksi tulee käyttää aina edullisinta matkustustapaa. Mikäli asiakkaalla on oikeus korvaukseen jonkun muun ensisijaisesti katsottavan lain perusteella, ei vammaispalvelulain mukainen kuljetusoikeus ole käytettävissä (mm. Kela). Kuljetuskustannuksia on kyllä mahdollisuus jakaa toisen toimijan kanssa. Uusilta hakijoilta edellytetään lääkärinlausuntoa, josta tulee ilmetä sairaus tai vamma ja näistä johtuva liikkumisen vaikeus, minkä vuoksi hakija ei voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä, palveluliikennettä tai SHL:n mukaista kuljetuspalvelua ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (VpA 5 ), tarkoittaa vaikea-asteista ja pysyvää liikkumishaittaa. Erillistä lääkärintodistusta ei tarvita, jos vaikeavammaisuus voidaan joko sosiaalihuollon tai terveydenhuollon muilla lausunnoilla todeta. Jos samassa taloudessa asuu useampi VpL:n mukaista kuljetuspalvelua käyttävä henkilö, myönnetään osa matkoista yhteiskuljetuksena. Kuntoutuksessa oleville asiakkaille hyväksytään kuntoutuspaikkakunnalla harkinnan perusteella (kotimaassa) asiointiin kuljetuspalvelua hakijan kuntoutusajaksi. Kuntoutus- ja lomamatkoja ei pääsääntöisesti myönnetä. Toiminnallisiksi lähikunniksi vaikeavammaisten kuljetuspalvelussa katsotaan naapurikunnat, muista toiminnallisista lähikunnista sovitaan palvelusuunnitelmassa. Kuntien palvelurakenteet huomioiden ja kuljetuspalvelumatkojen kohtuullistamiseksi kuljetuspalvelumatkoista muihin toiminnallisiin (muut kuin naapurikunnat) lähikuntiin esim. Oulu voi suuntautua 4 matkaa vuodessa, ellei palvelusuunnitelmalla toisin sovita. Mikäli useampi kuljetuspalvelua käyttävä matkustaa samassa taksissa, kaikki maksavat oman omavastuuosuuden Kuljetuspalvelukortti / seteli on henkilökohtainen ja sitä ei saa luovuttaa toisen henkilön käyttöön. Ohjeiden vastaiset tai vilpillisen toiminnan seurauksena korvatut matkat peritään takaisin ja /tai siirrytään kuljetuspalvelun järjestämiseen korvaamalla matkat kuittia vastaan jälkikäteen. Ryhmäkodeissa asumispalveluja saavien kuljetuspalvelutarve arvioidaan palvelusuunnitelmalla. Matkojen myöntämismäärä pääsääntöisesti maksimissaan 2 edestakaista matkaa kuukaudessa varmistamaan asiakkaan yksilöllisen tarpeen. Muun kuljetustarpeen /asiointiin liittyvän järjestää palvelun järjestäjä talousarvioon varatulla määrärahalla.. Mikäli oikeus kuljetuspalveluun päättyy pysyvään sairaala- tai laitoshoitoon siirtymisen vuoksi, on kuljetuspalvelukortti palautettava vammaispalveluun. Lisäksi tehostettuun asumispalveluun siirtyminen edellyttää uutta matkojen arviointia ja palvelusuunnitelmaa.

3. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet ja laitteet Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista sekä ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän vaatetuksen ja erityisravinnon hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan (VpL 9 ). Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi apuvälinepalveluja järjestäviä tahoja ovat opetustoimi, työhallinto, Kela, työeläke ja vakuutuslaitokset sekä Valtionkonttori. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden toimintaohje ja apuvälineiden saatavuusperusteet 01.06.09 löytyvät osoitteesta: http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/17194_ Apuvalinepalveluiden_saatavuusperusteet_PPSHP.pdf Oulunkaaren kuntayhtymä: - Kännyköitä, kuvapuhelimia, tietokoneita ei vammaispalveluna myönnetä - Talousarvion täytäntöönpano ohjeen mukaisesti. 4. Palveluasuminen Palvelu on tarkoitettu henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti. Kunnalla ei ole kuitenkaan erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävä huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Palveluasumista voidaan järjestää asiakkaan kotiin tai palveluasuntoon, ostaa ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kunnalla on oikeus järjestää palveluasumiseen liittyviä palveluja myös ensisijaisen lainsäädännön avulla eli esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina ja tukitoimina kuten kotipalvelulla tai omaishoidontuella. Palveluasumista on järjestettävä sellaisessa laajuudessa ja sellaisin muodoin, kun palvelunsaajan palveluasumisen tarve edellyttää eli palvelujen ja tukitoimien tulee olla sopivia ja riittäviä. Palveluasuminen on saajalleen subjektiivinen oikeus ja maksuton palvelu. Huolimatta siitä, että palveluasumiseen liittyvät palvelut ja tukitoimet ovat ns. maksullisia palveluja ja tukitoimia (esim. kotihoito), ei maksuperustetta voi soveltaa palveluasumiseen liittyviä palveluja ja tukitoimia järjestettäessä.

Palveluasumisen erityispalveluista ei asiakkaalta peritä asiakasmaksuja. Asiakas maksaa vuokran, ateriansa ja muut jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset. Palveluasumisen kustannuksista voidaan periä maksu silloin, kun henkilö saa korvausta kustannuksiin muun lain nojalla. Oulunkaaren kuntayhtymä: - Palveluasumisesta päätökset tekee perhepalvelujen palveluesimies ja ostopalvelujen osalta perhepalvelujohtaja talousarvion täytäntöönpano ohjeen mukaisesti. - Turvapuhelin on maksuton 5. Tulkkipalvelut Palvelu on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, joka on kuulovammainen (kuuro, kuuroutunut, kuurosokea) tai puhevammainen. Tulkkipalvelua voi saada 1.1.2007 alkaen vaikeasti kuulo- ja näkövammainen henkilö vähintään 360 tuntia kalenterivuoden aikana ja vaikeasti kuulo- tai puhevammainen vähintään 180 tuntia kalenterivuoden aikana. Opiskeluun liittyvänä tulkkipalveluja järjestetään kuitenkin siinä laajuudessa kuin henkilö välttämättä tarvitsee niitä selviytyäkseen opinnoistaan. Tulkkipalvelut siirtyvät kunnilta Kelalle 1.9.2010 alkaen. Kommunikointiapuvälineet elleivät ne suoranaisesti liity tulkkipalveluun ovat jatkossakin osa kuntien lääkinnällistä kuntoutusta. Viittomakielen opetus ja muu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä opastus kommunikaation parantamiseen säilyvät vammaispalvelulain mukaisena sopeutumisvalmennuksena. Oulunkaaren kuntayhtymä: Ostopalveluna 6. Vaikeavammaisten päivätoiminta Päivätoimintaa on järjestettävä 1.1.2007 alkaen työikäiselle henkilölle, joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on erittäin vaikea toimintarajoite. Vammaispalvelulain mukaan päivätoiminnan on tuettava itsenäisessä elämässä selviytymistä ja sen avulla on edistettävä sosiaalista vuorovaikutusta. Päivätoiminta on tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita kaikkein vaikeimmin vammaiset henkilöt tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. Vuorovaikutus muiden kanssa parantaa elämän laatua ja ennaltaehkäisee psyykkisiä vaikeuksia.

Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on järjestettävä muualla kuin asiakkaan omassa kodissa. Asiakasmaksulain 4 :n mukaan vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on maksuton sosiaalipalvelu. Päivätoimintaan liittyviä kuljetuksia ja aterioita ei ole säädetty maksuttomiksi. Oulunkaaren kuntayhtymä: Vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa järjestetään kuntien omissa työja päivätoiminnoissa. Palveluasumisen ostopalveluissa sovitaan päivätoiminnan toteuttajasta. 7. Henkilökohtainen apu Vaikeavammaiselle henkilölle välttämätöntä avustamista (ei hoivaa, hoitoa tai valvontaa) kotona ja kodin ulkopuolella: päivittäisissä toiminnoissa työssä ja opiskelussa harrastuksissa yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisessa vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan edellä luetelluissa asioissa. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on riittäviä voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa (VpL 8 c 2mom.). Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä toisen henkilön apua suoriutuakseen edellä mainituista toiminnoista eikä avun tarve johdu ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. On kuitenkin muistettava, että myös erityistä hoitoa ja hoivaa tarvitsevien henkilöiden omat näkemykset ja etu on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuoltoa järjestettäessä. Vammaispalvelulain soveltamisen kannalta erityisen merkittäviä säännöksiä ovat perustuslain 6 syrjinnän kielto sekä perustuslain 19 1 mom. säännös, jonka mukaan kaikilla on oikeusihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään huolenpitoon. Edellä mainittujen säännösten pohjalta on selvää, että vaikka vammaisella henkilöllä ei ole oikeutta vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun, on hänelle järjestettävä riittävät ja sopivat palvelut muun lainsäädännön nojalla Vammaispalvelulain uudet (1.9.2009) säännökset ja keskeiset muutokset (esim. henkilökohtaisen avun järjestämisestä) löytyvät STM:n Kuntainfo 4/2009 ja Kuntaliiton yleiskirje 16/80/2009. Katso myös Assistentti. info.

Oulunkaaren kuntayhtymä: Henkilökohtainen avustaja. Työsuhde on vammaisen ja avustajan välinen. Työsuhde edellyttää kykyä ja halua toimia työnantajana. Edellyttää myös kykyä kouluttaa ja opastaa avustaja työtehtäviin ja kykyä hoitaa muut työnantajalle kuuluvat tehtävät ja velvoitteet. Henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia omainen tai muu läheinen henkilö. Seteli. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää antamalla avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolain 29 a :ssä tarkoitettu kohtuullisen arvon mukainen seteli Ostopalvelu. Voidaan hankkia vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta taikka sopimuksin muun kunnan tai kuntien kanssa. Asumispalvelut. Ryhmäasumisessa ja vastaavissa tilanteissa vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu kohdistetaan lähinnä kodin ulkopuolisiin toimintoihin. Tuetun päätöksenteon malli > henkilöt jotka eivät osaa toimia työnantajina esim. kehitysvammaiset. Pääsääntöisesti henkilökohtaiset avustajat eivät ole työsuhteessa kuntayhtymään. Asumispalveluissa ja päivä- ja työtoiminnoissa avustamiseen tarvittava resurssi pääsääntöisesti huomioidaan kunkin yksikön talousarvioissa. Vammaispalvelujen omana resurssina. Palvelua järjestetään poikkeustilanteissa määräaikaisena ja kestoltaan lyhytaikaisena toimintana. Säädökset: Suomen perutuslaki Hallintolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Sosiaalihuoltolaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta oikeuksista Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista