Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin

Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Suomi oli vuonna 1917 kehitysmaiden tasoa äitien ja lasten terveyden suhteen Elävänä syntyneet Kuolleena syntyneet Imeväiskuolleet Äitiys- Kuolemat 1917 81 046 2 174 9 582 307 2016 52 645 164 93 2 (2015) Muutos -92 % -99 % -99 % Lähde: Tilastokeskus ja THL

Äitiyskuolemat ovat harvinaisia, tapauksia 100 000 elävänä syntynyttä kohti 1600 1400 1200 1000 Tilastomuutos 1936 800 600 400 200 0 1750 1770 1790 1810 1830 1850 1870 1890 1910 1930 1950 1970 1990 2010 Lähde: Tilastokeskus

1917 1922 1927 1932 1937 1942 1947 1952 1957 1962 1967 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 2017 Imeväiskuolleisuus on vähentynyt 99 %:lla 120 000 itsenäisyytemme aikana, 1/1000 100 000 80 000 60 000 40 000 Elossa vuoden iässä Imeväiskuolleet Kuolleena syntyneet 20 000 0 Lähde: Tilastokeskus

1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Alle 20-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 85 %:lla vuodesta 1969, 1/100 000 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 15-19 10-14 5-9 1-4 0 400 200 0 Lähde: Tilastokeskus

1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Alle 20-vuotiaiden tapaturmakuolleisuus on vähentynyt 87 %:lla vuodesta 1969, 1/100 000 700 600 500 400 300 200 15-19 10-14 5-9 1-4 0 100 0 Lähde: Tilastokeskus

Tartuntataudit ovat vähentyneet, esimerkkinä tuhkarokko Lähde: THL

Alle 20-vuotiaiden syöpätapaukset vuodesta 0,25 1953, 1/1000 0,20 0,15 0,10 Syöpiä Kuolemia 0,05 0,00 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Syöpärekisteri

Alle 20-vuotiaiden leukemiat vuodesta 1953, tapausmäärät 90 80 70 60 50 40 Syöpiä Kuolemia 30 20 10 0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Syöpärekisteri

Lasten ja nuorten diabetes yleistyy 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 15-19 10-14 5-9 0-4 2 000 1 000 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Lähde: Kelasto

Lasten ja nuorten epilepsia vähenee 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 15-19 10-14 5-9 0-4 2 000 1 000 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Lähde: Kelasto

Lasten ja nuorten astma vähenee 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 15-19 10-14 5-9 0-4 10 000 5 000 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Lähde: Kelasto

Lasten ja nuorten näkövammat vähenevät Lähde: Näkövammarekisteri

Lasten ja nuorten näkövammat vähenevät Perinnöllinen syy näkövammaisuuteen on joka neljännellä. Synnynnäisten rakennepoikkeavuuksien osuus on pienentynyt ja näköratojen vikojen osuus kasvanut. 61 % näkövammaisista lapsista ja nuorista on monivammaisia, ja heillä saattaa olla useitakin lisäsairauksia. - Kehitysvammaisia 33 % - Liikuntavammaisia 17 % - CP-vammaisia 17 % - Kuulovammaisia 4 % - Muita vammoja tai lisäsairauksia on 42 prosentilla. Alle 18-vuotiaista näkövammaisista sokeita oli runsas neljännes. Mitä nuorempana näkövamma ilmaantuu, sitä vaikeampi se yleensä on.

Teiniraskaudet vähentyvät, 1/1000 15-19 -vuotiasta naista 50 45 40 35 30 25 20 Synnytykset ja keskeytykset Synnytykset 15 10 5 0 1917 1927 1937 1947 1957 1967 1977 1987 1997 2007 2017 Lähde: THL

Alaikäisten raskaudet vähentyvät, 1/1000 15-17 -vuotiasta naista 14 12 10 8 6 Synnytykset ja keskeytykset Synnytykset 4 2 0 1987 1992 1997 2002 2007 2012 2017 Lähde: THL

Kouluterveyskysely Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista ja laadukasta seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta. Tietoja on kerätty peruskoulun yläluokkalaisilta vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Peruskoulun alaluokkalaiset ja heidän huoltajansa ovat mukana vuodesta 2017 alkaen. THL toteuttaa kyselyn joka toinen vuosi. Tuloksia: www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia

Lähde: THL

Tupakoi päivittäin, %

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, %

Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa, %

Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä, %

Pitää koulunkäynnistä, %

MITÄ KUULUU VUONNA 1987 SYNTYNEILLE? SYNTYMÄKOHORTTI 1987 TUTKIMUS kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet n. 60 000 lasta ja heidän vanhemmat SEURATTU SIKIÖKAUDELTA VUOSIEN 2015 LOPPUUN YHDISTETTY LÄHES KAIKKI MAHDOLLISET SOSIAALI- JA TERVEYSREKISTERIT SEKÄ VÄESTÖREKISTERITIEDOT 25

Rekisteritutkimuksen ominaispiirteet - Parempi edustavuus kuin kyselyissä - Kansallisella tasolla hyvä maantieteellinen kattavuus tiedot yhdistettävissä muihin alueellisiin tietoihin, sekä biopankkien näytteisiin - Kuvaavat palveluiden käyttöä ja etuuksien saantia, eivät kerro koetusta hyvinvoinnista 5.10.2017 26

IKÄLUOKKA 1987 25-VUOTIAANA 44 % 15 % 34 % 29% 31 % 11% 24 % 16 % 18% 4,5 % 3,1 % 3,3 % 13,7 % 28,6 % 30,1 % 30,6 % 11,5 % 3 % ei peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa psykiatrian esh tai mielenterveyslääke toimeentulotukea rangaistusmääräys tuomio sijoitus kodin ulkopuolelle 28

IKÄLUOKKA 1987 25-VUOTIAANA 27,2 % 2,2 % 2,4 % 4,9% 7,5 % 22,9 % 3,7%% 1,6 % 1,5 % 0,7% 2,3 % 6,2 % 25,1 % 2,7 % 1,1 % työkyvyttömyyseläke kuntoutus 6 kk työttömyys yhtäjaksoinen. 1 vuoden yhtäjaksoinen työttömyys Kuollut 29

VAIN PERUSKOULUN KÄYNEET NUORET MAAKUNNITTAIN, 25-VUOTIAAT 14 % 30

NUORTEN TOIMEENTULOTUKI MAAKUNNITTAIN, 25-VUOTIAAT 30 % 31

NUORTEN MIELENTERVEYS- HOIDOT MAAKUNNITTAIN, 25-VUOTIAAT Psykiatrian osastohoitoa, polikäyntejä tai lääkehoitoja 29% 32

KAUPUNKI-MAASEUTU TARKASTELU Ydinmaaseutu 8 % Ei osoitetietoa 1 % Ulkomailla 2 % Harvaan asuttu maaseutu 3 % Kuollut tai tietoa ei saatavilla 1 % Kaupungin läheinen maaseutu 4 % Maaseudun paikalliskeskukset 5 % Sisempi kaupunkialue 48 % Kaupungin kehysalue 6 % Ulompi kaupunkialue 22 % Kaupunki-maaseutuluokittelun mukaiset asuinpaikkajakaumat, 2012 33

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISEN POLUT 1 Koulutuksessa 2 Koulutuksessa (+ toisen asteen opintotuki) 3 Työelämässä, töissä tai yrittäjänä 4 Työelämässä, töissä tai yrittäjänä (+toisen asteen opintotuki) 5 Hankaluuksien kautta työelämään 6 Lastenhoitoa alkaen 2007-2009 7 Lastenhoitoa alkaen 2011-2012 8 Työttömyys/työllisyys-silppu 9 Työttömyys/toimeentulotuki-silppu 10 Ei dataa/työllisyys/koulutus -silppu 11 Vain vähän tai ei ollenkaan dataa 12 Kuollut 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Naiset Miehet 34

VANHEMPIEN KOULUTUS SUOJAA ONGELMILTA KORKEAKOULU KESKIASTE ALIN KORKEA PERUSASTE 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Lapsella vain peruskoulu Lapsella mielenterveyden häiriö Lapsella toimeentulotukea Lapsella rangaistusmääräys tai tuomio Lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle 35

VANHEMMUUTTA KUORMITTAVAT TEKIJÄT ALTISTAVAT SYRJÄYTYMISELLE Lapsella ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa Lapsella toimeentulotukea Lapsella mielenterveyden häiriö Lapsella tuomio Koko ikäluokka Vanhemmat saaneet toimeentulotukea Vanhemmat vain peruskoulutettuja Vanhemman psykiatrinen.erikoissairaanhoito Avioero Vanhemman päihdeongelma 36

Tuomio tai rangaistusmääräys, 1987 ja 1997 syntyneet, maakunnittain

Psykiatrian osastohoidot, 1987 ja 1997 syntyneet, maakunnittain

Kodin ulkopuoliset sijoitukset, -87 vs -97 syntyneet, maakunnittain

LAPSUUDEN AIKAINEN KÖYHYYS VAHVASTI YHTEYDESSÄ HYVINVOINTIONGELMIIN Pitkäkestoinen köyhyys altistaa lähes kaikille tutkituille hyvinvointiongelmille kuten: koulupudokkuus - mielenterveydenhäiriöt toimeentulotukiasiakkuus - rikollisuus työkyvyttömyys - kodin ulkopuolinen sijoitus työttömyys - teiniraskaus Toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista 31 prosenttia oli vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Jos vanhemmat eivät olleet saaneet toimeentulotukea, peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttui 11 prosentilta nuorista. Erityisen haavoittavaa on köyhyys alle kouluikäisenä. Nuorten hyvinvoinnissa myös merkittäviä alueellisia eroja.

JOKAINEN LAPSI TARVITSEE SIIVET, JOILLA VOITTAA TUULET PERHEIDEN HYVINVOINTI = LASTEN HYVINVOINTI LAPSI- PERHE- KÖYHYYS Lapsi- ja perhepalvelut Universaalit, oikea-aikaiset, perheiden tarpeisiin vastaavat palvelut Muiden kasvuympäristöjen tuki Onnellisen lapsuuden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien itseisarvo 41