VAMMAISPALVELUOPAS Riihimäen kaupunki Perusturvakeskus Vammaispalvelut Tammikuu 2013

VAMMAISPALVELUOPAS Riihimäen kaupunki Perusturvakeskus Vammaispalvelut Tammikuu 2013

Lukijalle Tämän palveluoppaan tarkoitus on edistää ja helpottaa tiedonsaantiasi erilaisista Riihimäen kaupungin tarjoamista vammaispalveluista. Tähän oppaaseen on koottu keskeiset vammaispalvelut, sekä runsaasti linkkejä, joista löytyy lisää tietoja arjen sujumiseen. Oppaan tavoitteena on että kuntalaiset tuntevat kunnassa noudatettavat käytännöt ja saavat tarvittaessa tietoa, neuvontaa ja ohjausta vammaisten palveluihin liittyvissä kysymyksissä. Palveluiden tavoitteena on tukea vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden omatoimisuutta ja suoriutumista, sekä pyrkiä vähentämään vamman aiheuttamia haittoja jokapäiväisessä elämässä. Lisäksi palveluilla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Opasta on saatavilla vammaispalvelusta sekä kaupungintalon Tietotuvasta. Lisätietoja sekä opas löytyvät Riihimäen kaupungin verkkosivuilta www.riihimäki.fi kohdasta sosiaalipalvelut. Oppaan on koonnut sosionomiopiskelija Päivi Lintunen. Oppaan päivitysoikeudet on annettu Riihimäen kaupungin vammaispalveluille.

Sisällysluettelo Lukijalle...1 1 Palvelut määritellään laissa...1 2 Palvelun hakeminen...1 3 Vaikeavammaisten palvelut / kunnan erityinen järjestämisvastuu...2 3.1 Henkilökohtainen apu...2 3.2 Asunnon muutostyöt...3 3.3 Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet...3 3.4 Kuljetuspalvelut...3 3.5 Palveluasuminen...4 4 Kunnan järjestämät määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet...4 4.1 Päivittäisessä suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet...4 4.2 Tuki auton hankintaan...5 4.3 Auton apuvälineet ja muutostyöt...5 4.4 Sopeutumisvalmennus...5 4.5 Ylimääräiset vaatetuskustannukset...5 5 Omaishoidon tuki...6 6 Muita palveluja...6 6.1 Vammaisen henkilön pysäköintilupa...6 6.2 Autoveronpalautus...7 6.3 Esteetön matkustaminen...7 6.4 Tulkkipalvelut...7 7 Kehitysvammaisten palvelut...7 7.1 Sosiaalityö...8 7.2 Sosiaaliohjaus...8 7.3 Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä loma-ajan hoito...8 7.4 Tilapäishoito...8 7.5 Asumispalvelut...9 7.6 Työ- ja päivätoiminta...9 7.7 Ammatillinen kuntoutus...10 8 Autismin kirjon henkilöiden palvelut...10 9 Taloudelliset tuet...10 9.1 Toimeentulotuki...10 9.2 Kelan etuudet ja palvelut...10 Yhteystiedot...11 Järjestöjä/Linkkejä...13

1 Palvelut määritellään laissa Vammaispalvelulaissa on määritelty palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi voi järjestää vammaiselle henkilölle kyseisen lain nojalla. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 (vammaispalvelulaki) ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759. Keskeinen lainsäädäntö palveluiden järjestämiseen: Vammaispalvelulaki Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta Laki vammaisetuuksista Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Sosiaalihuoltolaki Hallintolaki Yhdenvertaisuuslaki Suomen perustuslaki Henkilöt, joilla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista, ovat oikeutettuja vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Näitä palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla. Kehitysvammaiset henkilöt voivat hakea myös kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevassa laissa määriteltyjä kehitysvammaisten erityispalveluja. 2 Palvelun hakeminen Vammaisille henkilöille tarkoitettuja palveluja haetaan vammaispalvelusta. Hakemuslomakkeita saa yksiköstä sekä internetistä www.riihimaki.fi kohdasta sosiaalipalvelut. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja taloudellisia tukitoimia voi hakea läpi vuoden. Hakijan tuloja tai varallisuutta ei huomioida palveluja myönnettäessä, vaan lähtökohtana on aina vamman tai pitkäaikaisen sairauden aiheuttama haitta päivittäisessä toiminnassa ja palvelutarve. 1

Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä on asiantuntija vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa. Sosiaalityöntekijän kanssa voi keskustella vaikeuksista, joita vamma tai sairaus aiheuttaa arjessa kuten asumisessa, liikkumisessa tai kotona selviytymisessä. Yhteistyötä tehdään muun muassa kotihoidon, sairaaloiden ja järjestöjen kanssa. Vammaiselle henkilölle laaditaan palvelusuunnitelma, jossa yhdessä hänen kanssaan arvioidaan kokonaistilanne, kartoitetaan palvelun tarve, asetetaan tavoitteet ja sovitaan vastuuhenkilöistä. Myös seuranta ja arviointi ovat osa palvelusuunnitelmaa. Vammaispalvelusta saat tietoa myös eri palveluvaihtoehdoista. Lisätietoja antaa vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. 3 Vaikeavammaisten palvelut / kunnan erityinen järjestämisvastuu Vaikeavammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vaikeavammaisilla henkilöillä on subjektiivinen oikeus seuraaviin palveluihin: - vaikeavammaisen kuljetuspalvelu - palveluasuminen - henkilökohtainen apu - asunnon muutostyöt - asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet - päivätoiminta. 3.1 Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on auttaa vaikeavammaista henkilöä elämään omaa elämäänsä ja toteuttamaan omia valintojaan. Avun myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että henkilö pystyy määrittelemään tarvitsemansa välttämättömän avun sisällön ja toteutustavan. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: päivittäisissä toimissa työssä ja opiskelussa harrastuksissa yhteiskunnallisessa osallistumisessa sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaiseen apuun kuuluvat ne asiat ja tehtävät, jotka vaikeavammainen henkilö tekisi itse, jos hänellä ei olisi vammaa tai sairautta, joka aiheuttaa toimintarajoitteita. Avun määrästä ja toteutustavasta sovitaan asiakkaan palvelusuunnitelmassa. 2

3.2 Asunnon muutostyöt Asunnon muutostöillä tuetaan vammaisen henkilön itsenäistä asumista ja suoriutumista. Asunnon muutostyöt voidaan korvata, jos henkilö on vaikeavammainen ja hän tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Muutostöitä tehdään vain vakinaiseen asuntoon ja tällöin vammaispalveluna korvattavien kustannusten on oltava kohtuullisia. Asunnon muutostöillä ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamisella pyritään mahdollistamaan vammaisen henkilön asuminen omassa kodissa. Laitoshoidon tarpeessa olevan henkilön asuntoon ei muutostöitä tehdä. Korvattavia muutostöitä ovat mm. ovien leventäminen, kynnysten poistaminen, luiskien tekeminen, ammeen poisto, kiinteiden kalusteiden, rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen ja asunnon välittömässä läheisyydessä olevien esteiden poistaminen. 3.3 Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Vaikeavammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista kotona voidaan helpottaa asuntoon kuuluvilla välineillä ja laitteilla. Näitä voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut nostolaitteet, porrashissi, turvahälytysjärjestelmät ja ulko-oven sähköinen avausjärjestelmä. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden kohtuulliset kustannukset korvataan kokonaan. Välineiden korvaamisesta päätettäessä huomiota kiinnitetään vaikeavammaisuuteen ja asunnossa selviytymiseen, vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, asunnon vakinaisuuteen, laitteiden tarkoituksenmukaisuuteen ja kustannusten kohtuullisuuteen. Yleensä kunta antaa välineet korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käyttöön. Tällöin kunta vastaa kaikista asennus-, huolto- ja vakuutuskustannuksista. Mikäli asiakas hankkii välineen tai laitteen, hän itse vastaa myös välineen huolto- ja vakuutuskustannuksista. 3.4 Kuljetuspalvelut Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu on tarkoitettu vaikeavammaisille henkilöille, joilla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka eivät vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelua ensi kertaa haettaessa on mukaan liitettävä lääkärintodistus, josta käy ilmi sairauden tai vamman aiheuttama liikuntavaikeus. Kuljetuspalvelumatkoja, jotka tehdään taksilla tai invataksilla, voi käyttää asiointi- tai virkistysmatkoihin Riihimäellä ja tarvittaessa lähikuntiin Kuljetuspalveluiden piiriin kuuluvat välttämättömät työ- ja opiskelumatkat asuinkunnassa tai lähikuntiin. Lisäksi vaikeavammaisilla on oikeus saada joka kuukausi 18 yhdensuuntaista asiointi- ja virkistys matkaa asuinkunnassa tai lähikuntiin. 3

Asiakas, jolle on tehty päätös kuljetuspalvelujen myöntämisestä, saa käyttöönsä henkilökohtaisen taksikortin. Matkat maksetaan taksikortilla. Asiakas maksaa matkoista omavastuuosuuden. 3.5 Palveluasuminen Vaikeavammaisten palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen. Palvelua järjestetään vaikeavammaiselle henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi arkielämässään tarvitsee apua jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Vaikeavammaisten palveluasuminen voidaan toteuttaa mm. asiakkaan yksittäisessä asunnossa, palveluasumisryhmässä tai palvelutalossa. Palveluasumiseen kuuluvat aina jokapäiväiselle suoriutumiselle välttämättömät palvelut. Näitä voivat olla avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa, siivouksessa sekä terveyden, kuntoutuksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarvittavat palvelut. Yksittäiseen asuntoon toteutetussa palveluasumisessa avustaminen järjestetään usein sosiaalitoimen myöntämän henkilökohtaisen avun ja kotihoidon yhteistyönä. Asukas maksaa vuokran ja kaikki muut jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset itse. Vaikeavammaisten palveluasumiseen liittyvät hoivapalvelut (esim. avunsaanti) ovat asukkaalle maksuttomia. Kokonaisarvion palveluasumisen tarpeesta tekee vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. 4 Kunnan järjestämät määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet Osa vammaispalvelulain tarkoittamista palveluista ja tukitoimista on määrärahasidonnaisia, näistä palveluista kunta määrittelee miten ne kohdennetaan. Korvauksen saaminen on tällöin aina harkinnanvaraista ja riippuu mm. tarpeesta, kohtuullisista kustannuksista ja käytössä olevista määrärahoista. Vammaispalvelulaissa tarkoitettuja taloudellisia tukitoimia voi hakea myös jälkikäteen kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä. Varminta on kuitenkin tehdä ensin hakemus taloudellisista tukitoimista ennen kuin menot ovat syntyneet. 4.1 Päivittäisessä suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata liikkumisessa, viestinnässä tai muussa suoriutumisessa vamman vuoksi välttämättömien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset silloin, kun ne eivät kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Korvattavia voivat olla muun muassa auto, autoon asennettavat lisälaitteet tai kodinkoneet. 4

Korvauksen suuruus on enintään puolet kohtuuhintaisista hankintakustannuksista. Auton hankintakustannusten ja auton lisälaitteiden kustannusten korvaukset on määritelty erikseen. Vakiomalliseen laitteeseen tehdyt muutostyöt korvataan kokonaan. 4.2 Tuki auton hankintaan Vammaispalvelulain perusteella voidaan myöntää tukea käytetyn tai uuden auton hankintaan. Korvausta voi saada enintään puolet autosta aiheutuvista todellisista kustannuksista. Edellytyksenä auton hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi vammaispalvelulain perusteella on, että vammasta tai sairaudesta aiheutuu liikkumisvälineen tarve päivittäisissä toimissa ja tämä tarve liikkumiseen on jatkuvaa (päivittäistä) tai usein toistuvaa. Vähennyksenä otetaan huomioon autoveronpalautus sekä vanhasta autosta saatava hyvitys sekä muu mahdollinen tuki autoon. Tukea auton hankintaan voi hakea, vaikka henkilö ei olisi saanut autoveronpalautusta. 4.3 Auton apuvälineet ja muutostyöt Vammaispalvelulain perusteella korvataan vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon (mm. ajohallintalaitteet, ohjaustehostin, kääntyvä istuin, pyörätuolin nostolaite/hissi). Välttämättömiä muutostöitä ovat sellaiset tekniset ratkaisut, joiden avulla vammainen henkilö voi ylipäätään käyttää autoa. Muutostyöt korvataan kokonaan määrärahojen sallimissa rajoissa. Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata myös puolet kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista laitteista (esim. lisälämmitin). 4.4 Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennus voi olla neuvontaa, ohjausta ja valmennusta. Sopeutumisvalmennusta järjestetään yksilöllisesti tai ryhmissä. Yksilöllistä sopeutumisvalmennusta voi olla mm. viittomakielen opetus, liikkumistaidon ohjaus tai asumisvalmennus. Sopeutumisvalmennuskursseilla harjoitellaan sosiaalisia taitoja, hyödynnetään vertaistukea ja pyritään vähentämään vamman aiheuttamia haittoja arkielämässä. Sopeutumisvalmennus on osallistujalle maksutonta matkakulujen omavastuuta lukuun ottamatta. Myös Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt ja Raha-automaattiyhdistys voivat kustantaa sopeutumisvalmennusta. 4.5 Ylimääräiset vaatetuskustannukset Ylimääräisiä vaatetuskustannuksia voidaan korvata vammaispalveluna, ja päätös perustuu tällöin yksilölliseen tarveharkintaan. Kustannuksia korvataan lähinnä vamman vuoksi yksilöllisesti teetettyjen vaatteiden tai tavanomaisiin vaatteisiin tehtyjen muutosten aiheuttamista huomattavista kuluista. 5

5 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuen myöntämisen perusteena on, että hoidettava henkilö tarvitsee päivittäistä hoitoa ja huolenpitoa voidakseen asua kotonaan. Omaishoidon tuella tarkoitetaan hoitopalkkiota, jota maksetaan vammaista tai sairasta hoitavalle henkilölle. Omaishoidon tuki on kunnan määrärahaan sidottu tuki. Tuen määrä riippuu hoidettavan hoidon määrästä ja sitovuudesta, joka kartoitetaan mm. toimintakykymittareilla. Tällöin huomioidaan myös muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö sekä muu palvelukokonaisuus. Hoidon tarve selvitetään lääkärin C-lausunnolla, kotikäynnillä ja aina hoito- ja palvelusuunnitelman avulla. Tuki on porrastettu kahteen maksuryhmään. Tuki voidaan myöntää joko rahallisena hoitopalkkiona tai rahallisena hoitopalkkiona ja palveluna. Omaishoidontukena myönnettävä palvelu on joko kotipalvelua, päivätoimintaa tai perhehoitoa ja se on maksutonta. Hoitaja voi olla omainen, sukulainen tai muu läheinen henkilö, joka soveltuu tähän tehtävään. Omaishoitaja tekee kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Omaistaan hoitavalla henkilöllä on oikeus lakisääteiseen vapaaseen. Omaishoitajien vapaajärjestelyt sovitaan yksilöllisesti hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Vapaapäivien lukumäärä on 3 vuorokautta kuukaudessa. Kuukausina, jolloin omaishoidettava on intervalliviikolla, tai hoito on muuten keskeytynyt yli kahdeksi vuorokaudeksi, omaishoitaja ei ole oikeutettu vapaapäiviin. Kaupunki huolehtii hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä lakisääteisen vapaan ajaksi. Hoito voidaan järjestää kaupungin omissa palveluissa, ostopalvelujen tai sijaisomaishoitajan avulla. Kaupunki päättää viime sijassa miten hoito järjestetään. Omaishoidon tukea haetaan erillisellä hakulomakkeella, johon liitetään C-lääkärinlausunto. Alle 65-vuotiaiden omaishoidontukiasiat hoidetaan vammaispalvelun sosiaalityöntekijän toimesta. 6 Muita palveluja 6.1 Vammaisen henkilön pysäköintilupa Poliisi voi myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Pysäköintilupa on henkilökohtainen ja se myönnetään ensisijaisesti vammaiselle itselleen, vaikka hän ei kuljetakaan ajoneuvoa. 6

Lupa myönnetään korkeintaan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan tai, jos vamma on tilapäinen sen todennäköiseksi kestoajaksi. Pysäköintilupahakemukseen on liitettävä lääkärintodistus ja kaksi passivalokuvaa. Lupa on maksullinen. Lisätietoja www.poliisi.fi. 6.2 Autoveronpalautus Vammainen henkilö voi saada omaan käyttöönsä tulevasta autosta, joka ensirekisteröidään Suomessa hakijan omistukseen autoverolain mukaan palautusta auton hintaan sisältyvästä autoverosta joko kokonaan tai osittain. Palautuksen suuruus riippuu vamman laadusta ja vaikeusasteesta. Palautukselle on säädetty euromääräiset enimmäisrajat. Muita auton hintaan sisältyviä veroja kuten tullia, arvonlisäveroa tai dieselveroa ei voida palauttaa. Autoveronpalautusta voidaan myöntää näkö- tai liikuntavammaiselle henkilölle. Hakijan ei kuitenkaan itse tarvitse toimia auton kuljettajana. Lisätietoja www.tulli.fi. 6.3 Esteetön matkustaminen Internetsivulta www.esteetontamatkailua.fi löytyy runsaasti tietoa liikuntaesteiselle soveltuvista matkailu- tai majoituskohteista sekä tietoa matkustaessa laivalla, lentokoneella, junalla, linja-autolla tai omalla autolla kotimaassa tai ulkomailla. 6.4 Tulkkipalvelut Tulkkipalveluja myönnetään vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille tai puhevammaisille henkilöille. Tulkkia voi käyttää asioimisessa, työssä, opiskelussa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja virkistysmatkoilla. Tulkkipalveluja haetaan Kelasta. Lisätietoja www.kela.fi. 7 Kehitysvammaisten palvelut Kehitysvammaisten palvelut määritellään laissa kehitysvammaisten erityishuollosta. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten henkilöiden suoriutumista päivittäisessä elämässä, toimeentuloa ja sopeutumista yhteiskuntaan sekä turvata tarvittava hoito ja huolenpito. Henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi, voi hakea kehitysvammaisille tarkoitettuja palveluja. Edellytyksenä on, ettei henkilö voi saada tarvitsemiaan palveluja muun lain nojalla. 7

Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada myös vammaispalvelulain mukaisia palveluja, mikäli ne ovat hänelle riittäviä ja tarkoituksenmukaisia. Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin. Riihimäen erityishuollosta vastaa vammaispalvelut. Erityishuollon asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä vammaispalvelun sosiaalityöntekijään. Perusturvakeskuksen vammaispalvelu järjestää pääosan kehitysvamma huollon palveluista: sosiaalityön, asumis- ja perhehoitopalvelut sekä työ- ja päivätoiminnan. 7.1 Sosiaalityö Sosiaalityöntekijät antavat neuvoja ja ohjausta kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen. Sosiaalityöntekijät ohjaavat eri-ikäisiä kehitysvammaisia henkilöitä heidän tarvitsemiinsa hoidon, opetuksen ja kuntoutuksen palveluihin, asumispalveluihin, työtoimintaan, sosiaaliohjaajan palveluihin ja leiri- ja kerhotoimintaan. 7.2 Sosiaaliohjaus Kehitysvammahuollon sosiaaliohjaaja antavat tarvittaessa tukea ja ohjausta eri-ikäisille kotona asuville kehitysvammaisille ja heidän omaisilleen. Sosiaaliohjaaja tukee kehitysvammaisia henkilöitä arkeen, juhlaan, työhön ja vapaa-aikaan sekä ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. 7.3 Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä loma-ajan hoito Kehitysvammaisille koululaisille järjestetään iltapäivätoimintaa sekä loma-ajan hoitoa. Iltapäivätoiminta tapahtuu yleensä koululaisten ryhmissä joko integroituna tai omana ryhmänään. Kehitysvammaisten kouluikäisten aamu-, iltapäivä- ja loma-ajanhoito on maksutonta, jos se annetaan erityishuoltona. Lisätietoja saa lapsen koulusta tai oman päivähoitoalueen kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. 7.4 Tilapäishoito Tilapäishoidon tarkoituksena on mahdollistaa kehitysvammaista henkilöä kotona hoitavalle vapaan pitäminen. Samalla tuetaan kehitysvammaisen henkilön itsenäistymistä lapsuuden kodista. Tilapäishoitoa järjestetään ryhmäkodeissa, asumispalveluyksiköissä ja perhehoidossa. Asiakas ja hänen perheensä arvioivat yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa tilapäishoidontarpeen ja sopivan tilapäishoitopaikan. Tilapäishoidosta peritään perusturvalautakunnan vuosittain vahvistama maksu. 8

7.5 Asumispalvelut Asumispalveluja järjestetään tarjoamalla asuntoja asumispalveluyksiköistä, ryhmäkodeista, tarjoamalla tukiasuntoja sekä tukemalla muutenkin itsenäistä asumista. Kehitysvammaisille henkilöille on tarjolla tilapäistä ja pitkäaikaista autettua ja ohjattua asumista sekä perhehoitoa. Asumispalveluissa asiakas maksaa vuokran ja kaikki muut jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset itse. Asumispalveluun liittyvät hoitopalvelut (esim. avunsaanti) ovat asukkaalle maksuttomia. Kokonaisarvion asumispalvelun tarpeesta tekee vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. Ryhmäkotien tarkoituksena on tarjota pysyvä koti kehitysvammaisille henkilöille. Vanhempien tai huoltajien lomien ajaksi kehitysvammaiselle nuorelle tai aikuiselle voidaan järjestää myös lyhytaikainen asumispaikka ryhmäkodissa. Autettu asuminen tarkoittaa sitä, että ryhmäkodissa on henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden. Ohjattu asuminen on asumispalvelu, jossa ei ole kokoaikaista yövalvontaa. Tuetussa asumisessa henkilö asuu erillisessä tukiasunnossa, johon hän saa tarvitsemansa tuen. Perhehoito on toimintaa, jossa yksityinen henkilö sitoutuu hoitamaan ja kasvattamaan perhehoitoa tarvitsevaa henkilöä omassa kodissaan. Kaupunki maksaa perhekodille korvausta hoidosta. 7.6 Työ- ja päivätoiminta Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta on tarkoitettu peruskoulun päättäneille kehitysvammaisille henkilöille. Työ- ja päivätoimintaa tarjoaa Toimintakeskus Rivakka, jonka toiminta-ajatuksena on aikuisten kehitysvammaisten sekä muiden vajaakuntoisten työtoimintaan osallistumisen mahdollistaminen sekä heidän omatoimisuuden ja aikuisuuden tukeminen yhdessä asiakkaan lähiyhteisön ja muun verkoston kanssa. Toimintakeskus tarjoaa työ- ja päivätoimintaa noin 80 henkilölle. Toimintakeskuksen ulkopuolella on avotyössä n. 25 henkilöä. Työ- ja päivätoiminta voi olla alihankintatöitä, ulko- ja huoltotöitä, erilaisia kädentöitä tai ruokahuoltoon, siivoukseen ja vaatehuoltoon osallistumista sekä tuettuun työhön valmentautumista. Työtehtävät suunnitellaan yksilöllisesti jokaisen omien taitojen ja kiinnostuksen mukaisesti. Työ- ja päivätoiminta on kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoutusta. Avotyötä järjestetään toimintakeskus Rivakan ulkopuolella yrityksissä ja Riihimäen kaupungin eri hallintokunnissa. Tavoitteena on asiakkaan työllistyminen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. 9

7.7 Ammatillinen kuntoutus Työ- ja elinkeinotoimiston ammatillisen kuntoutuksenpalvelut auttavat tekemään työhön tai koulutukseen liittyviä suunnitelmia ja ratkaisuja, joissa asiakkaan terveydentila otetaan huomioon. Ammatillista kuntoutusta järjestävät myös tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset, työeläkelaitokset ja Kansaneläkelaitos. Lisätietoja www.vkk.fi, www.tela.fi ja www.kela.fi. 8 Autismin kirjon henkilöiden palvelut Autismin kirjon henkilöille järjestetään vammaispalvelulain, kehitysvammalain, omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita. Näiden eri lakien mukaisia palveluita voivat saada ne autismin kirjon asiakkaat, jotka täyttävät ko. lain edellyttämät kriteerit. Henkilön vaikeavammaisuutta arvioidaan aina yksilöllistä tarveharkintaa käyttäen. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijät hoitavat myös kaikkien autismin kirjon asiakkaiden sosiaalityön. Suurin osa autismin kirjoon kuuluvista asiakkaista saa palvelunsa muille kuin erityisesti autismin kirjon henkilöille suunnatuissa palveluissa. Kehitysvammaiset, autistiset asiakkaat saavat asumis- ja päivä- tai työtoimintapalvelunsa kehitysvammalain perusteella. Muille autismin kirjon henkilöille voidaan järjestää ko. palveluita sosiaalihuoltolain perusteella lähinnä ostopalveluna. 9 Taloudelliset tuet 9.1 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on sosiaalihuoltolain mukaista muuta toimeentuloturvaa täydentävä viimesijainen etuus. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa ensisijaiset tulot ja käytettävissä olevat säästöt eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin tai niiden saaminen viivästyy. Lisätietoja aikuissosiaalityöstä tai internetistä www.riihimaki.fi kohdasta sosiaalipalvelut. 9.2 Kelan etuudet ja palvelut Kela maksaa tietyin edellytyksin vammaiselle henkilölle mm. vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea, asumistukea, kuntoutusrahaa, nuoren kuntoutusrahaa ja työkyvyttömyyseläkettä. Kela järjestää avo- ja laitoskuntoutusta sekä sopeutumisvalmennusta. Lisäksi Kela korvaa sairaudesta aiheutuvia kustannuksia. Kelan valtakunnallisia palvelunumeroita (ma pe klo 8 18) Yleinen asumistuki 020 692 201 Eläkeasiat, eläkkeensaajan asumistuki 020 692 202 Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti 020 692 203 Kuntoutus 020 692 205 Lapsiperheiden tuet 020 692 206 10

Omaisen kuoltua 020 692 208 Opiskelijan tuet 020 692 209 Sairastaminen, erityishoitoraha 020 692 204 Vammaistuet 020 692 211 Yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@riihimaki.fi Palvelualuepäällikkö, p. 019 758 4203 Sosiaalityö ja vammaispalvelut Perusturvakeskus, Kalevankatu 1, 11100 Riihimäki VAMMAISPALVELUT Eteläinen asemakatu 2, 2.krs (Yritystalo) 11130 Riihimäki Sosiaalityöntekijä, p. 019 758 4215 puhelinaika ma ti ja to pe 9.00 10.00 - Omaishoidontuki 0 64-vuotiaat - Henkilökohtainen apu - Kuljetuspalvelut M Ö - Kehitysvammahuollon päätökset Sosiaalityöntekijä, p. 019 758 4219 puhelinaika ma ti ja to pe 9.00 10.00 - Asunnon muutostyöt/koneet ja laitteet - Vaikeavammaisten ja mielenterveysasiakkaiden palveluasuminen - Kuljetuspalvelut A L Kehitysvammahuollon sosiaaliohjaaja, p. 019 758 4194 - Palveluneuvonta - Palvelusuunnitelmat - Päätösten valmistelu - Erityishuolto-ohjelmat o Palveluasuminen o Vakituinen ja tilapäinen perhehoito o Aamu-, ilta- ja kesähoito o Etevan asiantuntijapalvelut Palvelusihteeri, p. 019 758 4192 - Henkilökohtaisen avun palkat - Kuljetuspalvelumatkojen seurantakorttien jatkoseuranta 11

Työkeskuksen johtaja, puh 019 758 4345 Toimintakeskus Rivakka Käpälämäenkatu 14, 11710 Riihimäki - työ- ja päivätoiminta Riihimäen vammaisneuvosto Riihimäen vammaisneuvosto on Riihimäen kaupunginhallituksen asettama. Se on alueella toimivien vammaisjärjestöjen ja kaupungin välinen yhteistyöelin. Se kokoontuu 4 5 kertaa vuoden kuluessa. Tarkoitus on olla suorassa vuorovaikutuksessa järjestöihin, lautakuntiin ja luottamushenkilöihin. Se osallistuu mahdollisuuksien mukaan paikallisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin sekä tekee yhteistyötä paikallisen vanhusneuvoston kanssa. Yhteystiedot Riihimäen vammaisneuvosto Perusturvakeskus Eteläinen Asemakatu 2 A, Yritystalo 11130 Riihimäki Sihteerin puh. 019 758 4215 Puheenjohtaja Anssi Kemppi, kaupunginhallitus, p. 040 072 5866 ja sähköposti anssi.kemppi@aina.net Riihimäen työ- ja elinkeinotoimisto Aukioloajat klo: 9.00 15.45 Temppelikatu 2, 11100 RIIHIMÄKI PL 61, 11101 RIIHIMÄKI Vaihde p. 010 60 40127 tai 010 19 4127 Sähköposti: riihimaki@te-toimisto.fi 12

Järjestöjä/Linkkejä ADHD-liitto ry www.adhd-liitto.fi Afasia ja aivohalvausyhdistys ry www.aivohalvaus.net Aivohalvaus- ja dysfasialiitto www.stroke.fi Aivovammaliitto ry www.aivovammaliitto.fi Autismiliitto www.autismiliitto.fi Avuntarpeen itsearviointijärjestelmä www.paavo.fi Epilepsialiitto www.epilepsia.fi Esteettömyystietoa www.esteeton.fi Esteetön päihde- ja mielenterveystyö www.emppa.fi Hengitysliitto www.hengitysliitto.fi Invalidiliitto www.invalidiliitto.fi Kehitysvamma-alan verkkopalvelu www.verneri.net Kehitysvammaliitto www.kehitysvammaliitto.fi Koulutustietoa www.opintoluotsi.fi Kynnys ry www.kynnys.fi Lihastautiliitto www.lihastautiliitto.fi MS-liitto www.ms-liitto.fi Munuais- ja maksaliitto www.musili.fi Näkövammaisten keskusliitto www.nkl.fi Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry www.omaishoitajat.fi Palvelupolkumalli.fi -portaalista löytyy tietoa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten perheille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattihenkilöille palvelupolkumalli.fi Selkosanomat, ajankohtaisia asioita selkokielellä www.selkosanomat.fi Sivusto kommunikoinnista ja selkokielestä www.papunet.fi Suomen CP-liitto ry www.cp-liitto.fi Suomen Reumaliitto ry www.reumaliitto.fi Tietotekniikka - ja kommunikaatiokeskus www.tikoteekki.fi Tukea tietotekniikan oppimiseen www.tikas.fi Valtakunnallinen vammaisneuvosto www.vane.to Valtion säädöstietopankki www.finlex.fi Vammaisten Tuki ry www.tukilinja.net Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö www.vamlas.fi 13