Vammais- Helsinkiläisille

Transkriptio

1 Vammais- Palveluopas Helsinkiläisille 1

2 Sisältö 1. Vammaispalveluopas helsinkiläisille 3 2. Palvelut määritellään laissa 4 3. Palvelun hakeminen 5 4. Vaikeavammaisten palvelut 6 Henkilökohtainen apu Asunnon muutostyöt Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Kuljetuspalvelut Palveluasuminen Päivätoiminta 5. Muut vammaispalvelulain mukaiset palvelut 10 Päivittäisessä suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Kuntoutusohjaus ja palveluohjaus Sopeutumisvalmennus Ylimääräiset vaatetuskustannukset 6. Muita palveluja 12 Omaishoidon tuki Erityislapsenvahtitoiminta Työllistämispalvelut 7. Kehitysvammaisten palvelut 14 Sosiaalityö Vammaisneuvola Sosiaaliohjaus Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä loma-ajan hoito Lyhytaikaishoito Asumispalvelut Laitospalvelut Työ- ja päivätoiminta Työllistymispalvelut 8. Autismin kirjon henkilöiden palvelut 20 Vammaisten sosiaalityön toimipisteet 21 Järjestöjä 22 Lisää tietoa internetistä 23 2

3 1 Vammaispalveluopas helsinkiläisille Tähän oppaaseen on koottu keskeiset Helsingin sosiaalitoimen tarjoamat vammaispalvelut. Erilaisilla palveluilla tuetaan vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden omatoimisuutta ja suoriutumista ja pyritään vähentämään vamman aiheuttamia haittoja jokapäiväisessä elämässä. Lisätietoja saa osoitteesta kohdasta Vammaispalvelut. 3

4 2 Palvelut määritellään laissa Vammaispalvelulaissa on määritelty palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi voi järjestää vammaiselle henkilölle kyseisen lain nojalla. Henkilöt, joilla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista, ovat oikeutettuja vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Näitä palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla. Osa vammaispalvelulain palveluista ja tukitoimista kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vaikeavammaisilla henkilöillä on subjektiivinen oikeus näihin palveluihin. Osa vammaispalvelulain tarkoittamista palveluista ja tukitoimista on määrärahasidonnaisia, ja kunta voi määritellä, miten ne kohdennetaan. Kuulovammaisten, kuulo- ja näkövammaisten sekä puhevammaisten henkilöiden tulkkipalvelujen järjestäminen on siirtynyt Kansaneläkelaitoksen (Kela) hoidettavaksi. Kehitysvammaiset henkilöt voivat hakea myös kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevassa laissa määriteltyjä kehitysvammaisten erityispalveluja. 4

5 3 Palvelun hakeminen Vammaisille henkilöille tarkoitettuja palveluja haetaan oman asuinalueen vammaisten sosiaalityön yksiköstä. Poikkeuksena ovat ruotsinkieliset vammaispalvelut, jotka on keskitetty omaan yksikköönsä. Hakemuslomakkeita saa yksiköistä sekä internetistä kohdasta Lomakkeet. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja taloudellisia tukitoimia voi hakea läpi vuoden. Hakijan tuloja tai varallisuutta ei huomioida palveluja myönnettäessä, vaan lähtökohtana on aina vamman tai pitkäaikaisen sairauden aiheuttama haitta päivittäisessä toiminnassa ja palvelutarve. Vammaistyön sosiaalityöntekijä on asiantuntija vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa. Sosiaalityöntekijän kanssa voi keskustella vaikeuksista, joita vamma tai sairaus aiheuttaa asumisessa, liikkumisessa tai kotona selviytymisessä. Yhteistyötä tehdään muun muassa terveyskeskuksen kotihoidon, sairaaloiden ja järjestöjen kanssa. Vammaisten henkilöiden sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja aikuisikäisten kotihoito kuuluvat terveydenhuollon palveluihin. Vammaiselle henkilölle laaditaan palvelusuunnitelma, jossa yhdessä hänen kanssaan arvioidaan kokonaistilanne, kartoitetaan palvelun tarve, asetetaan tavoitteet ja sovitaan vastuuhenkilöistä. Myös seuranta ja arviointi ovat osa palvelusuunnitelmaa. 5

6 4 Vaikeavammaisten palvelut Vaikeavammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Näitä ovat seuraavat palvelut: Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on auttaa vaikeavammaista henkilöä elämään omaa elämäänsä ja toteuttamaan omia valintojaan. Avun myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että henkilö pystyy määrittelemään tarvitsemansa välttämättömän avun sisällön ja toteutustavan. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: päivittäisissä toimissa työssä ja opiskelussa harrastuksissa yhteiskunnallisessa osallistumisessa sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaiseen apuun kuuluvat ne asiat ja tehtävät, jotka vaikeavammainen henkilö tekisi itse, jos hänellä ei olisi vammaa tai sairautta, joka aiheuttaa toimintarajoitteita. Avun määrästä ja toteutustavasta sovitaan asiakkaan palvelusuunnitelmassa. 6

7 Asunnon muutostyöt Asunnon muutostöillä tuetaan vammaisen henkilön itsenäistä asumista ja suoriutumista. Asunnon muutostyöt voidaan korvata, jos henkilö on vaikeavammainen ja hän tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Muutostöitä tehdään vain vakinaiseen asuntoon ja tällöin vammaispalveluna korvattavien kustannusten on oltava kohtuullisia. Laitoshoidon tarpeessa olevan henkilön asuntoon ei muutostöitä tehdä. Korvattavia muutostöitä ovat mm. ovien leventäminen, kynnysten poistaminen, luiskien tekeminen, ammeen poisto, kiinteiden kalusteiden, rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen ja asunnon välittömässä läheisyydessä olevien esteiden poistaminen. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Vaikeavammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista kotona voidaan helpottaa asuntoon kuuluvilla välineillä ja laitteilla. Näitä voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut nostolaitteet, porrashissi, turvahälytysjärjestelmät ja ulko-oven sähköinen avausjärjestelmä. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden kohtuulliset kustannukset korvataan kokonaan. Välineiden korvaamisesta päätettäessä huomiota kiinnitetään vaikeavammaisuuteen ja asunnossa selviytymiseen, vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, asunnon vakinaisuuteen, laitteiden tarkoituksenmukaisuuteen ja kustannusten kohtuullisuuteen. Yleensä kunta antaa välineet korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käyttöön. Tällöin kunta vastaa kaikista asennus-, huolto- ja vakuutuskustannuksista. Mikäli asiakas hankkii välineen tai laitteen, hän itse vastaa myös välineen huolto- ja vakuutuskustannuksista. 7

8 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut on tarkoitettu henkilölle, jolle julkisen joukkoliikenteen käyttö tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia. Kuljetuspalvelua voi hakea työ- ja opiskelumatkoihin sekä asiointi- ja vapaa-ajan matkoihin. Asiakas, jolle on tehty päätös kuljetuspalvelujen myöntämisestä, saa käyttöönsä henkilökohtaisen kaupunkikortin. Matkat maksetaan kaupunkikortilla. Asiakas maksaa matkoista omavastuuosuuden. Matkat tilataan Helsingin Matkapalvelun numerosta Matkapalvelu pyrkii järjestämään matkat niin, että samaan aikaan ja samaan suuntaan matkustavat menevät yhteisellä kuljetuspalveluautolla. Kaupunkikortilla voi matkustaa pääsääntöisesti Helsingissä, Helsingistä lähikuntiin ja lähikunnissa (Espoo, Kauniainen, Vantaa ja Sipoo). Työ- ja opiskelumatkat voidaan yleensä myöntää vaikeavammaisten kuljetuspalveluna silloin, kun työ- tai opiskelupaikka sijaitsee Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla. Palveluasuminen Vaikeavammaisten palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen. Palveluasuminen on kohdistettu erityisesti niille vaikeavammaisille henkilöille, joilla on asumisen mahdollistamiseksi pitkäkestoinen, monimuotoinen tai ennakoimaton palvelutarve, jolloin tarvittavan palvelukokonaisuuden tulee toimia joustavasti ja varmasti. Palvelua järjestetään vaikeavammaiselle henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi arkielämässään tarvitsee apua jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Vaikeavammaisten palveluasuminen voidaan toteuttaa mm. asiakkaan yksittäisessä asunnossa, palveluasumisryhmässä tai palvelutalossa. Palveluasumiseen kuuluvat aina jokapäiväiselle suoriutumiselle 8

9 välttämättömät palvelut. Näitä voivat olla avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa, siivouksessa sekä terveyden, kuntoutuksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarvittavat palvelut. Yksittäiseen asuntoon toteutetussa palveluasumisessa avustaminen järjestetään usein sosiaalitoimen myöntämän henkilökohtaisen avun ja terveyskeskuksen kotihoidon yhteistyönä. Helsingissä on vaikeavammaisille nuorille ja työikäisille henkilöille kolme kaupungin omaa palveluasumisryhmää (Kamppi, Käpylä ja Viikki). Valtaosa vaikeavammaisten palveluasumisesta toteutetaan tällä hetkellä keskitettynä palveluna palvelutaloissa tai ryhmämuotoisissa asumisyksiköissä, joiden palvelut hankitaan eri palveluntuottajilta. Asukas maksaa vuokran ja kaikki muut jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset itse. Vaikeavammaisten palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut (esim. avunsaanti) ovat asukkaalle maksuttomia. Kokonaisarvion palveluasumisen tarpeesta tekee oman alueen vammaistyön sosiaalityöntekijä. Päivätoiminta Päivätoimintaa järjestetään työikäisille (alle 65-vuotiaille) vaikeavammaisille henkilöille, jotka eivät voi osallistua sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävään työtoimintaan ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella maksettaviin etuuksiin. Päivätoiminnan tarkoitus on tukea fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja edistää sosiaalista kanssakäymistä. Päivätoiminta tarjoaa vertaistukea ja tukee kotona asumista. Sillä voidaan myös tukea omaisten jaksamista ja vähentää muun hoidon tarvetta. Päivätoiminnan sisältö vaihtelee ja se muotoutuu kävijöiden tarpeiden ja toimintakyvyn 9

10 mukaan. Päivätoimintapaikoissa on yleensä ruokailumahdollisuus. Asiakkaalta peritään aterioista ja matkoista omavastuuosuus. 5 Muut vammaispalvelulain mukaiset palvelut Osa vammaispalvelulain tarkoittamista palveluista ja tukitoimista on määrärahasidonnaisia. Korvauksen saaminen on tällöin aina harkinnanvaraista ja riippuu mm. tarpeesta, kohtuullisista kustannuksista ja käytössä olevista määrärahoista. Vammaispalvelulaissa tarkoitettuja taloudellisia tukitoimia voi hakea myös jälkikäteen kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä. Varminta on kuitenkin tehdä ensin hakemus taloudellisista tukitoimista ennen kuin menot ovat syntyneet. Päivittäisessä suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata liikkumisessa, viestinnässä tai muussa suoriutumisessa vamman vuoksi välttämättömien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset silloin, kun ne eivät kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Korvattavia voivat olla muun muassa auto, autoon asennettavat lisälaitteet tai kodinkoneet. Korvauksen suuruus on enintään puolet kohtuuhintaisista hankintakustannuksista. Auton hankintakustannusten ja auton lisälaitteiden kustannusten 10

11 korvaukset on määritelty erikseen. Vakiomalliseen laitteeseen tehdyt muutostyöt korvataan kokonaan. Kuntoutusohjaus ja palveluohjaus Kuntoutusohjaus on ennen kaikkea vammaisen henkilön ja hänen lähipiirinsä ohjaamista. Valtaosa kuntoutusohjauksesta toteutetaan terveydenhuollossa. Sosiaalitoimessa se on palveluohjausta kuten palvelusuunnitelmien tekoa ja eri palveluvaihtoehdoista tiedottamista. Lisätietoja antaa oman alueen vammaisten sosiaalityöntekijän lisäksi esimerkiksi Laakson sairaalan kuntoutusyksikkö, vaihde Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennus voi olla neuvontaa, ohjausta ja valmennusta. Sopeutumisvalmennusta järjestetään yksilöllisesti tai ryhmissä. Yksilöllistä sopeutumisvalmennusta voi olla mm. viittomakielen opetus, liikkumistaidon ohjaus tai asumisvalmennus. Sopeutumisvalmennuskursseilla harjoitellaan sosiaalisia taitoja, hyödynnetään vertaistukea ja pyritään vähentämään vamman aiheuttamia haittoja arkielämässä. Sopeutumisvalmennus on osallistujalle maksutonta matkakulujen omavastuuta lukuun ottamatta. Myös Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt ja Raha-automaattiyhdistys voivat kustantaa sopeutumisvalmennusta. Ylimääräiset vaatetuskustannukset Ylimääräisiä vaatetuskustannuksia voidaan korvata vammaispalveluna, ja päätös perustuu tällöin yksilölliseen tarveharkintaan. Kustannuksia korvataan lähinnä vamman vuoksi yksilöllisesti teetettyjen vaatteiden tai tavanomaisiin vaatteisiin tehtyjen muutosten aiheuttamista huomattavista kuluista. 11

12 Omaishoidon tuki 6 Muita palveluja Omaishoidon tuen myöntämisen perusteena on, että hoidettava henkilö tarvitsee päivittäistä hoitoa ja huolenpitoa voidakseen asua kotonaan. Omaishoidon tuella tarkoitetaan hoitopalkkiota, jota maksetaan vammaista tai sairasta hoitavalle henkilölle. Tuki on porrastettu neljään maksuryhmään. Omaishoidon tuki sisältää myös muita palveluja, jotka määritellään hoidettavan henkilön hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Hoitaja voi olla omainen, sukulainen tai muu läheinen henkilö, joka soveltuu tähän tehtävään. Omaishoitaja tekee kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kaupunki huolehtii hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä lakisääteisen vapaan ajaksi. Hoito voidaan järjestää kaupungin omissa palveluissa, ostopalvelujen tai sijaisomaishoitajan avulla. Kaupunki päättää viime sijassa miten hoito järjestetään. Omaishoidon tukea haetaan erillisellä hakulomakkeella, johon liitetään C-lääkärinlausunto. Alle 65-vuotiaiden omaishoidontukiasiat hoidetaan vammaisten sosiaalityön yksiköissä. Yli 65-vuotiaiden asiat hoidetaan vanhusten palvelujen sosiaali- ja lähityön yksiköissä. 12

13 Erityislapsenvahtitoiminta Erityislapsenvahti- eli Elva-toiminnan tarkoituksena on turvata vaikeavammaista tai pitkäaikaissairasta lasta kotona hoitaville vanhemmille mahdollisuus lyhytaikaisiin hoitovapaisiin. Avustus on tarkoitettu alle 16-vuotiaille vaikeavammaisille tai pitkäaikaissairaille lapsille ja nuorille, jotka saavat Kelan maksamaa ylintä vammaistukea. Avustus ei edellytä, että lapsi olisi hoidettavana kotona koko vuorokauden. Kunnan maksama omaishoidon tuki tai perheen tulot eivät vaikuta avustuksen myöntämiseen. Vanhemmat valitsevat itse lapselle sopivan tilapäisen hoitajan. He toimivat hoitajan työnantajana ja tekevät hoitajan kanssa työsopimuksen. Avustusta voidaan myöntää enintään 10 tuntia kalenterikuukaudessa eli enintään 120 tuntia kalenterivuodessa. Avustusta maksetaan kotiavustajan peruspalkasta lasketun tuntipalkan verran. Avustus maksetaan jälkikäteen oman asuinalueen vammaisten sosiaalityön yksikköön toimitettujen kuittien perusteella. Työllistämispalvelut Sosiaaliviraston työhönkuntoutus palvelee helsinkiläisiä, joilla on vaikeuksia löytää omaa paikkaansa työmarkkinoilla tai jotka tarvitsevat muita erityisiä työllistymisen tukitoimenpiteitä. Työhönkuntoutus tarjoaa monenlaisia työtehtäviä eri tavoin vammaisille henkilöille. Palvelut järjestetään yhteistyössä sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja työhallinnon kanssa. Työllistämispalveluina työttömille työnhakijoille tarjotaan mm. kuntouttavaa työtoimintaa. Eläkkeellä ja kuntoutus- tai vammaistuella oleville vammaisille henkilöille on tarjolla työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa toimintaa. Näitä voidaan järjestää joko 13

14 kaupungin omana toimintana tai ostopalveluna vammaisjärjestöjen työtoimintakeskuksissa. Helsingissä toimivien suurten vammaisjärjestöjen vastaavat palvelut on varattu lähes kokonaan helsinkiläisten käyttöön. Palveluja voi tiedustella työhönkuntoutuksen työhönotosta erityissosiaalityöntekijältä puh ja työhönottajilta puh ja Kehitysvammaisten palvelut Kehitysvammaisten palvelut määritellään laissa kehitysvammaisten erityishuollosta. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten henkilöiden suoriutumista päivittäisessä elämässä, toimeentuloa ja sopeutumista yhteiskuntaan sekä turvata tarvittava hoito ja huolenpito. Henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi, voi hakea kehitysvammaisille tarkoitettuja palveluja. Edellytyksenä on, ettei henkilö voi saada tarvitsemiaan palveluja muun lain nojalla. Helsingin erityishuollosta vastaa Helsingin erityishuoltopiiri. Ruotsinkielisistä palveluista vastaa Kårkullan kuntayhtymä. Erityishuollon asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä oman asuinalueen kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijään. Erityishuollon johtoryhmä tekee päätöksen asiakkuudesta. Sosiaaliviraston vammaistyö järjestää pääosan kehitysvamma- 14

15 huollon palveluista: sosiaalityön, asumis- ja perhehoitopalvelut, työ- ja päivätoiminnan sekä laitospalvelut. Ruotsinkieliset sosiaalipalvelut on keskitetty omaan yksikköönsä, joka palvelee koko kaupunkia. Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada myös vammaispalvelulain mukaisia palveluja, mikäli ne ovat hänelle riittäviä ja tarkoituksenmukaisia. Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin. Sosiaalityö Sosiaalityöntekijät antavat neuvoja ja ohjausta kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen. Sosiaalityöntekijät ohjaavat eri-ikäisiä kehitysvammaisia henkilöitä heidän tarvitsemiinsa hoidon, opetuksen ja kuntoutuksen palveluihin, asumispalveluihin, työtoimintaan, sosiaaliohjaajan palveluihin ja leiri- ja kerhotoimintaan. Myös laitos- ja perhehoidon palveluja haetaan oman alueen kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijän kautta. Vammaisneuvola Terveyskeskuksen vammaisneuvola palvelee kaikenikäisiä helsinkiläisiä erityishuollon asiakkaita. Vammaisneuvola tarjoaa kehitysvammaisuuteen liittyvää asiantuntemusta, tutkimusta, ohjausta ja neuvontaa sekä vastaa kuntoutuksen suunnittelusta. Tavoitteena on edistää kehitysvammaisten henkilöiden toimintakykyä ja tukea heidän osallistumistaan yhteiskuntaan. Vammaisneuvolan palvelut ovat maksuttomia. Vammaisneuvolan puh

16 Sosiaaliohjaus Kehitysvammahuollon sosiaaliohjaajat antavat tarvittaessa tukea ja ohjausta eri-ikäisille kotona asuville kehitysvammaisille ja heidän omaisilleen. Sosiaaliohjaajat tukevat kehitysvammaisia henkilöitä arkeen, juhlaan, työhön ja vapaa-aikaan sekä ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä loma-ajan hoito Kehitysvammaisille koululaisille järjestetään iltapäivätoimintaa sekä loma-ajan hoitoa. Iltapäivätoiminta tapahtuu yleensä koululaisten ryhmissä joko integroituna tai omana ryhmänään. Kehitysvammaisten 3 10-luokkalaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä kesä-ajan hoito on maksutonta, kun se on lisätty erityishuolto-ohjelmaan. Lisätietoja saa lapsen koulusta tai sosiaalivirastosta oman päivähoitoalueen kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. Loma-ajan hoidosta saa tietoa myös oman alueen kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijältä. Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoidon tarkoituksena on mahdollistaa kehitysvammaista henkilöä kotona hoitavalle vapaan pitäminen. Samalla tuetaan kehitysvammaisen henkilön itsenäistymistä lapsuuden kodista. Lyhytaikaishoitoa järjestetään ryhmäkodeissa, laitoksessa ja perhehoidossa. Asiakas ja hänen perheensä arvioivat yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa lyhytaikaishoidon tarpeen ja sopivan lyhytaikaishoitopaikan. Lyhytaikaishoidosta peritään sosiaalilautakunnan vuosittain vahvistama maksu. 16

17 Asumispalvelut Helsingissä on 31 omaa kehitysvammaisten asumisyksikköä, joissa on 390 paikkaa. Ostopalveluasumisyksiköissä on noin 300 paikkaa eri puolilla Helsinkiä ja Uuttamaata. Osa paikoista on myös muualla Suomessa. Kårkullan kuntayhtymä ylläpitää ruotsinkielisille asiakkaille asumisyksiköitä, joita sijaitsee sekä Helsingissä että muualla Uudellamaalla. Niissä on lähes 60 paikkaa. Asumispalveluja järjestetään ylläpitämällä ryhmäkoteja, tukiasuntoja sekä tukemalla itsenäistä asumista. Kehitysvammaisille henkilöille on tarjolla lyhytaikaista ja pitkäaikaista autettua asumista, ohjattua pitkäaikaista asumista sekä perhehoitoa. Asumispalveluissa asiakkaalta peritään asumisesta ylläpitomaksu, ateriamaksu ja perusmaksu asumiseen liittyvistä hankinnoista. Sosiaalilautakunta on päättänyt, että mennessä asumisen ylläpitomaksusta luovutaan ja siirrytään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaisiin vuokrasopimuksiin. Ryhmäkotien tarkoituksena on tarjota pysyvä koti kehitysvammaisille henkilöille. Vanhempien tai huoltajien lomien ajaksi kehitysvammaiselle nuorelle tai aikuiselle voidaan järjestää myös lyhytaikainen asumispaikka ryhmäkodissa. Autettu asuminen tarkoittaa sitä, että ryhmäkodissa on henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden. Ohjattu asuminen on asumispalvelu, jossa ei ole yövalvontaa. Tukiasumisessa henkilö asuu omassa erillisessä tukiasunnossa ja saa tarvitsemansa tuen asumiseen lähellä sijaitsevasta ryhmäkodista. Tukiasumiseen voidaan myös myöntää henkilökohtaista apua. Perhehoito on toimintaa, jossa yksityinen henkilö sitoutuu hoitamaan ja kasvattamaan perhehoitoa tarvitsevaa henkilöä omassa kodissaan. Kaupunki maksaa perhekodille korvausta hoidosta. 17

18 Laitospalvelut Kehitysvammaisten laitospalvelut järjestää kehitysvammaisille henkilöille laitospalveluja Sofianlehdossa Helsingissä ja Killinmäessä Kirkkonummella. Omien laitospalvelujen lisäksi kaupunki hankkii laitoshoitoa myös ostopalveluna. Laitoshoitoa järjestetään sekä lyhytaikaisena että pitkäaikaisena. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon sisältyy kaiken kattava hoiva ja tuki: perushoidon lisäksi terveyden- ja sairaanhoito, mielekäs päivä- ja viriketoiminta, sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus sekä virkistys ja vapaa- ajan harrastukset. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään sosiaalilautakunnan vahvistama maksu ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Helsingin sosiaalivirasto toteuttaa vuosina kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen kehittämishankkeen (ASU-hanke). Hankkeen tavoitteena on aikaansaada toimiva palvelukokonaisuus kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen ja päivittäisiin toimintoihin. Tavoitteena on laitosyksiköiden korvaaminen pienyksiköillä, olemassa olevien huonokuntoisten asumisyksiköiden korvaaminen uusilla tiloilla, uusien asumisryhmien perustaminen ja perhehoidon vaihtoehtojen lisääminen sekä yksilöllisten asumisratkaisujen aikaansaaminen. Asumispalvelujen ohella lisätään työ- ja päivätoiminnan paikkoja. Työ- ja päivätoiminta Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta on tarkoitettu peruskoulun päättäneille kehitysvammaisille henkilöille. Työ- ja päivätoiminnassa voi kehittää itseilmaisu- ja työtaitoja sekä saada tukea itsenäisty- 18

19 miseen ja aikuisuuteen. Työtoiminta voi olla alihankintatöitä, ulko- ja huoltotöitä, erilaisia kädentöitä tai ruokahuoltoon, siivoukseen ja vaatehuoltoon osallistumista sekä tuettuun työhön valmentautumista. Työtehtävät suunnitellaan yksilöllisesti jokaisen omien taitojen ja kiinnostuksen mukaisesti. Päivätoiminta on kokonaisvaltaista kuntoutusta. Se sisältää musiikkia, liikuntaa ja muuta aistien harjaannuttamiseen sekä kehon ja minuuden hahmottamiseen tähtäävää toimintaa. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio ovat tärkeä osa toimintaa. Aikuisopetus ja valmentava koulutus on nuorten ja aikuisten itsenäistymistä tukevaa toimintaa sekä valmentautumista jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelu sisältää arkielämään liittyvien tietojen ja taitojen opettelua ja niiden käytäntöön siirtoa. Työllistymispalvelut Tuetun työllistymisen palveluiden saamisen edellytyksenä on yli 18 vuoden ikä, helsinkiläisyys ja joko kehitysvamma, autismin kirjoon kuuluva oireyhtymä, dysfasia tai adhd. Tavoitteena on asiakkaan työllistyminen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Palveluun kuuluvat työpaikan hankkiminen, työvalmennus ja sovitut tukikäynnit. Työvalmennuksen tavoitteena on asiakkaan työtaitojen kehittäminen sekä työelämävalmiuksien oppiminen. Asiakkaan valmiuksista riippuen hän voi työllistyä heti tai erilaisten työharjoittelujen kautta. Lisätietoja ja hakua voi kysyä oman alueen vammaisten sosiaalityön yksiköstä tai suoraan Tuetun työllistymisen palvelusta puh keskiviikkoisin klo

20 8 Autismin kirjon henkilöiden palvelut Autismin kirjon henkilöille järjestetään vammaispalvelulain, kehitysvammalain, omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita. Näiden eri lakien mukaisia palveluita voivat saada ne autismin kirjon asiakkaat, jotka täyttävät ko. lain edellyttämät kriteerit. Henkilön vaikeavammaisuutta arvioidaan aina palvelukohtaisesti. Kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijät hoitavat myös kaikkien autismin kirjon asiakkaiden sosiaalityön. Suurin osa autismin kirjoon kuuluvista asiakkaista saa palvelunsa muille kuin erityisesti autismin kirjon henkilöille suunnatuissa palveluissa. Kehitysvammaiset, autistiset asiakkaat saavat asumis- ja päivä- tai työtoimintapalvelunsa kehitysvammalain perusteella. Muille autismin kirjon henkilöille voidaan järjestää ko. palveluita sosiaalihuoltolain perusteella lähinnä ostopalveluna. 20

21 Vammaisten sosiaalityön toimipisteet Vammaisten sosiaalityön eteläinen toimipiste PL 7115, Helsingin kaupunki Toinen linja 4 A, 3. krs, Helsinki puh Vammaisten sosiaalityön itäinen toimipiste PL 7380, Helsingin kaupunki Visbynkuja 2, Helsinki puh Vammaisten sosiaalityön läntinen toimipiste PL 8160, Helsingin kaupunki Hopeatie 6, Helsinki puh Vammaisten sosiaalityön pohjoinen toimipiste/ Maunula Vammaisten palvelut PL 8340, Helsingin kaupunki Suursuonlaita 1, Helsinki puh Vammaisten sosiaalityön pohjoinen toimipiste/ Malmi Kehitysvammaisten palvelut ja omaishoidon tuen asiakaspalvelu PL 7980, Helsingin kaupunki Ala-Malmin tori 2, 5. krs, Helsinki puh Svensk socialservice / Ruotsinkieliset sosiaalipalvelut PL 7140, Helsingin kaupunki Hämeentie 13, Helsinki Sosiaaliohjaaja puh klo 9 10 Toimisto puh ja

22 Järjestöjä ADHD-liitto ry Sitratie Helsinki puh (puhelinneuvonta arkisin klo 9 11) Afasia ja aivohalvausyhdistys ry Vipusentie Helsinki puh Aivovammaliitto ry Nordenskiöldinkatu 18 A Helsinki puh Epilepsialiitto Malmin kauppatie Helsinki puh Helsingin Invalidien Yhdistys ry Voudintie Helsinki puh Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry Marjaniementie Helsinki PL 60, IIRIS puh Kehitysvammaliitto Viljatie 4 A Helsinki puh Kynnys ry Helsinki Siltasaarenkatu 4, 5. krs Helsinki puh Suomen CP-liitto ry Malmin kauppatie Helsinki puh Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pasilan puistotie Helsinki puh Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistys Arabiankatu Helsinki puh

23 Lisää tietoa internetistä Autismi- ja Aspergerliitto ry. Eläkeläiset ry. Folkhälsan Helsingin terveyskeskus Kansaneläkelaitos Kehitysvamma-alan verkkopalvelu Kehitysvammahuollon tietopankki Kehitysvammatuki 57 ry. Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry. Rullaten ry. Sosiaaliviraston vapaaehtoistoiminta Valtakunnallinen vammaisneuvosto Vapaaehtoistyön neuvottelukunta Väestöliitto 23

24 Sosiaalipalvelujen neuvonta S-info avoinna arkisin klo Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, katutaso puh , sosiaalineuvonta@hel.fi Sosiaalipäivystys joka päivä 24 h/vrk, puh Sosiaaliviraston sosiaaliasiamiehet puh lilli.autti@hel.fi puhelinpalveluaika ma to klo 10 12, ma myös klo PL 7006, Helsingin kaupunki Sosiaaliviraston potilasasiamies puh eija.barlund-toivonen@hel.fi PL 7350, Helsingin kaupunki Vammaisasiamies puh reija.lampinen@hel.fi (tavoittaa parhaiten s-postilla) PL 7333, Helsingin kaupunki PL 7000, Helsingin kaupunki puh (vaihde), Kannen 24 kuva: Karin Smeds / Gorilla. Ulkoasu: Helena Kajander. Painotyö: Star Offset Oy, 2011.