Yrityskannan kehitys 400 350 338 300 250 200 150 100 50 240 147 93 218 146 72 219 160 59 240 179 61 269 278 249 181 147 156 128 157 131 113 121 Uudet yritykset Kainuu Tavoite, yritysten nettolisäys Toteuma, yritysten nettolisäys Lopettaneet yritykset Kainuu 90 90 90 90 90 0 KAINUUN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTARAPORTTI 2008 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö 2.6.2008
2
SISÄLLYS 1. Johdanto s. 5 2. Maakuntaohjelman seurantaraportti s. 5 3. Seurantaraportin laadintaprosessi s. 5 4. Kainuun kehitys eri teemoissa s. 6 4.1. Väestö ja aluetalous s. 6 4.2. Työllisyys työttömyys s. 9 4.3. Päätoimialojen kehitys s. 13 4.4. Avainklusterit, työssäkäyntitilaston tiedot s. 15 4.5. Avainklusterit, suhdannetiedot s. 15 4.6. Yritystoiminta s. 22 4.7. Koulutus s. 23 4.8. Kuntatalous s. 25 4.9. Hyvinvointi s. 29 4.10. Ympäristö s. 32 5. Lisätietoja s. 33 3
4
1. Johdanto Aluekehittämislain perusteella maakuntien liitot (Kainuussa Kainuun maakunta kuntayhtymä 1.1.2005 alkaen) toimivat aluekehittämisviranomaisina. Niiden tehtävänä on yleinen aluepoliittinen suunnittelu, aluekehittämisohjelmien valmistelu, hyväksyminen ja toteutumisen seuranta sekä aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittaminen. Maakunnalla on käytettävissään kolme lakisääteistä suunnitteluvälinettä: maakuntasuunnitelma, alueellinen kehittämisohjelma ja maakuntakaava. Nykyinen Kainuun maakuntaohjelma on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa 27.2.2006. 2. Maakuntaohjelman seurantaraportti Kainuun maakuntaohjelmassa todetaan, että Kainuun maakunnallinen ennakointi- ja seurantaryhmä seuraa maakuntaohjelman toteutumista. Kehityksestä raportoidaan sovittujen teemojen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa maakuntavaltuustolle. Laaja seurantaraportti valmistellaan tiedoksi vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Tuoreimmat seurantatiedot löytyvät teemoittain myös Kainuun maakuntaportaalista (www.kainuu.fi > tilastoja). Seurantaraportissa tuodaan esille keskeiset Kainuun maakunnan kehitystä kuvaavat teemat ja niistä kertovat indikaattorit. Maakuntaohjelman toteutumisen seurannan pohjaksi valittuja teemoja ovat väestö, aluetalous, toimialojen kehitys, yritystoiminta, työllisyys, kuntatalous, tutkimus ja koulutus, hyvinvointi ja ympäristö (ks. Taulukko1.). TEEMA VÄESTÖNKEHITYS TOIMIALOJEN KEHITYS YRITYSTOIMINTA TYÖLLISYYS KUNTATALOUS TUTKIMUS & KOULUTUS HYVINVOINTI YMPÄRISTÖ VASTUUTAHO maakunta / Jyrki Haataja ja Sirpa Törhönen maakunta / Jyrki Haataja ja Sirpa Törhönen Kainun TE-keskus, yritysosasto / Tapani Laitinen Kainun TE-keskus, työvoimaosasto / Juha Puranen maakunta / Asta Tolonen maakunta / Esa Toivonen maakunta / Marita Pikkarainen Kainuun ympäristökeskus / Minna Hänninen Taulukko 1. Aluekehityksen seurannan teemat ja vastuutahot Eri teemojen seurantaindikaattorit on valittu siten, että niitä on mahdollisimman vähän, mutta valitut ovat mahdollisimman hyvin toteutunutta kehitystä kuvaavia. Kriteerinä on ollut myös se, että valittuja indikaattoreita on pystyttävä seuraamaan jatkuvasti samalla tavalla, jotta niiden vertailtavuus säilyy koko ohjelman toteuttamisen ajan. Indikaattorit on valittu myös siten, että niistä saadaan mahdollisimman tuoretta tietoa eri teemojen kehityksen seuraamiseksi. Indikaattoreiden selitykset löytyvät Kainuun maakuntaportaalista (www.kainuu.fi > tilastoja). 3. Seurantaraportin laadintaprosessi Kainuun ennakointi- ja seurantaryhmässä kullekin teemalle on nimetty vastuutaho ja vastuuhenkilö (Taulukko 1.), joiden tehtävänä on kerätä teemansa raportoitava tieto. Kustakin indikaattorista on raporttiin kirjoitettu tiivis kuvaus. Vastuuhenkilöt ovat tehneet tulkinnan menneestä kehityksestä, verranneet sitä maakuntaohjelman tavoitteen toteutumiseen ja myös arvioineet tulevaa kehitystä. Eri teemojen tekstien yhdistämisestä ja tämän raportin yleisen osan toimittamisesta sekä ulkoasusta on vastannut Kainuun maakunta kuntayhtymän suunnittelu- ja kehittämisyksikkö (Jyrki Haataja ja Sirpa Törhönen). Seurantaraportti on toimitettu tiedoksi Kainuun maakuntahallitukselle 6.6.2008 kokoukseen ja Kainuun maakuntavaltuustolle 16.6.2008 kokoukseen. Raportti on myös saatavilla yllä mainitusta internetosoitteesta. 5
4. Kainuun kehitys eri teemoissa Seuraaville sivuille on kerätty tiedot maakuntaohjelman eri teemojen indikaattoreista. Kustakin indikaattorista on esitetty viimeisintä kehitystä kuvaavat tiedot kuvana. Tiedot on esitetty pääosin v. 2000 alkavina sarjoina. Kuvissa on esitetty viimeisin saatavilla oleva tilastotieto, maakuntaohjelman tavoite ja, jos mahdollista, vertailuarvona suhde valtakunnalliseen kehitykseen. 4.1. Väestö ja aluetalous Väestönkehitys Väestö 91000 90000 89000 88000 87000 86000 85000 84000 83000 89777 88473 87371 86573 85965 85303 85098 84350 84718 83779 84338 83958 83578 82000 81000 80000 Väestö, tavoite Väestö, toteuma Kainuun väestömäärä oli maakuntaohjelmassa ennakoitua alhaisempi v. 2007 lopussa. Erityisesti tähän vaikutti ennakoitua voimakkaampi nettomuuttotappio, -411 v. 2007. Nettomuutto kuitenkin kääntyi edellisvuotta paremmalle käyrälle. Koko maakunnan kannalta merkittävintä oli, että Kajaanin seutukunnan väestönkehitys on vakautunut, eikä väestö ole vähentynyt sanottavasti viimeisen vuoden aikana. Suurimmat suhteelliset muuttotappiot olivat edelleen Kehys-Kainuun seutukunnan kunnissa. Ulkomailta Kainuuseen muuttaneiden määrä on ollut noin kolmanneksen keskimääräistä suurempi vuonna 2007. Elävänä Kuol- Syntyneiden Tulo- Lähtö- Kotimainen Ulkomailta Ulkomaille Siirto- Väestön Väkiluvun Väkiluku Vuosi syntyneet leet enemmyys muutto muutto muuttotase muuttaneet muuttaneet laisuus lisäys tarkistus 31.12. 1997 935 916 19 2 728 3 959-1 231 111 81 30-1182 14 93 218 1998 873 932-59 3 076 4 218-1 142 111 71 40-1161 14 92 071 1999 856 902-46 3 229 4 255-1 026 184 141 43-1029 39 91 081 2000 831 985-154 2 978 4 210-1 232 197 112 85-1301 -3 89 777 2001 763 920-157 3 322 4 553-1 231 177 100 77-1311 7 88 473 2002 768 1003-235 3 016 4 060-1 044 245 92 153-1126 24 87 371 2003 768 1003-235 3 226 3 912-686 223 88 135-786 -12 86 573 2004 743 918-175 3 325 4 034-709 346 75 271-613 5 85 965 2005 812 887-75 3 319 4 090-771 254 76 178-668 6 85 303 2006 751 1045-294 3 189 3 997-808 199 50 149-953 0 84 350 2007 e 784 959-175 3 379 4 054-675 312 48 264-586 n.a. 83 764 10 v. keskimäärin 795 955-161 3206 4138-932 225 85 140-953 8 87473 viim. vuoden ero -11 4-15 173-84 257 87-37 125 367-3709 viim. vuoden ero % -1 0 9 5-2 -28 39-44 89-39 0-4 6
Nettomuutto Nettomuutto 200 0-200 -400-600 -168-139 -225-197 -442-283 -254-411 -551-659 -800-1000 -1200-1147 -1154-891 Nettomuutto, tavoite Nettomuutto, toteuma Huoltosuhde Huoltosuhde 2,5 2 1,5 1,85 1,91 1,90 1,84 1,81 1,73 1,83 1,69 1,76 1,65 1,62 1,58 1,54 1 1,32 1,32 1,32 1,32 1,31 1,32 1,28 0,5 0 Huoltosuhde Kainuu, tavoite Huoltosuhde koko maa, toteuma Huoltosuhde Kainuu, toteuma Kainuun huoltosuhde on ollut pitkään maan heikoimpia. Kuntien huoltosuhteet olivat heikoimmillaan vuonna 2001, josta alkaen on tapahtunut käännös kohti parempaa. Huoltosuhteen ennakoidaan parantuvan tasaisesti vuosikymmenen loppua kohti. 7
Arvonlisäys / asukas Arvonlisäys asukasta kohden 30000 25000 20000 15000 14376 22249 14198 23610 16029 15050 24170 16476 15227 24282 16624 15415 26037 25367 17343 17305 16600 16007 27526 18941 17219 17837 18456 19075 19694 10000 5000 0 Arvonlisäys/asukas Kainuu tavoite Arvonlisäys/asukas Kainuu Arvonlisäys/asukas koko maa Kainuu on ollut jäljessä muuta maata arvonlisäyksen kasvussa. Tavoitteena oleva muuta maata nopeampi arvonlisäyksen kasvu ei ole toteutunut. Kainuu on jäänyt hieman koko maan tahdista tuoreimpien eli vuoden 2006 aluetilinpidon ennakkotietojen mukaan. Kainuun arvonlisäyksen kasvu myös vaihtelee suuresti vuosittain. Vuoden 2007 ennakoidaan ylittävän valtakunnallisen kehityksen mm. Tilastokeskuksen suhdannepalvelun v. 2007 liikevaihtotietojen perusteella. 8
4.2. Työllisyys ja työttömyys Työvoima 41000 40000 40461 39561 39000 38000 37000 38567 38627 38143 38228 38319 37598 38041 37159 37763 37484 37206 36927 36000 35000 Työvoima, tavoite Työvoima, toteuma Kainuun maakunnan väestö vähenee, samoin käy myös työikäisen väestön. Työikäisestä väestöstä vajaa 70 % lukeutuu työvoimaan työllisiin ja työttömiin. Työikäisen väestön vähenemiseen vaikuttaa osaltaan negatiivinen muuttotase tulomuutto on selvästi poismuuttoa pienempi. Lisäksi työikäisen väestön vähenemiseen vaikuttaa väestön ikärakenteen muutos. Työmarkkinoilta poistuu vuosittain nyt jo selvästi enemmän eläkkeille vetäytyviä, kuin tilalle tulee uutta nuorta työvoimaa. Samanaikaisesti suuri osa työikäisestä väestöstä siirtyy työmarkkinoiden ulkopuolelle jo ennen vanhuuseläkeikää. Tämä on johtanut työvoiman vähenemiseen. Työvoima on vähentynyt tällä vuosikymmenellä jo yli 3 000 henkilöä. Väestön vähenemisen ja ikärakennemuutoksen seurauksena työvoiman ennakoidaan vähenevän edelleen lähivuosina. Työlliset 33000 32000 31000 30000 31512 30358 30123 30469 31034 31362 31462 31562 31662 31762 31862 30550 30523 30126 29000 28000 27000 26000 25000 Työlliset, tavoite Työlliset, toteuma Kainuussa työllisten määrän ja työllisyysasteen vaihtelut eivät aina välttämättä kulje käsi kädessä, eikä työttömyyden väheneminen näy aina työllisyyden kasvuna. Työllisten määrä väheni vuosina 2000-2001, mutta kääntyi sitten jälleen kasvuun vuonna 2003, josta alkaen työllisten määrä on kasvanut. Työllisyys 9
kasvaa edelleen joillakin toimialoilla, mutta vähenee vastaavasti toisaalla. Väestö- ja työvoimakehityksen sekä useilla toimialoilla tapahtuvien rakennemuutosten seurauksena ennakoidaan, ettei työllisten määrä tästä enää juurikaan kohoaisi. Osaavan työvoiman saatavuuden vaikeuksista on muodostumassa uhka maakunnan työllisyydelle. Työllisyysaste 75 70 66,9 67,7 67,7 67,3 67,2 68,0 68,9 69,9 65 60 55 50 60,3 59,3 59,76 59,22 58,1 57,6 56,5 56,1 58,68 55,3 58 54,6 54,3 56,9 Työllisyysaste, Kainuu tavoite Työllisyysaste Kainuu, toteuma Työllisyysaste Suomi, toteuma Työllisyysaste laski vuosina 2002-2004, mutta vuodesta 2005 alkaen työllisyysaste on kohonnut vuosi vuodelta. Työllisyyden ennakoidaan kohoavan edelleen lähinnä palvelualoilla, mutta vähenevän samanaikaisesti mm. teollisuudessa ja maa- ja metsätaloudessa. Työllisyysasteen ennakoidaan kohoavan hitaasti vielä vuosikymmenen vaihteen jälkeenkin, vaikka absoluuttinen työllisten määrä hieman vähenisikin, koska väestön vähenemisen myötä vähenee samanaikaisesti myös työikäinen väestö. Nettopendelöinti Kainuussa työllisten määrä on maakunnasta ulos pendelöinnistä johtuen suurempi kuin työpaikkojen määrä. Maakunnasta ulos pendelöinti on selvästi suurempaa kuin sisään pendelöinti. Nettopendelöinti pysyttelee siten miinus -merkkisenä, vaikka lukuarvo pieneneekin vuosi vuodelta. Sen sijaan Kainuun työmarkkinoiden toimintaa vaikeuttaa se, että maakunnan sisällä kunnan rajojen yli pendelöinti on vähäisempää kuin muualla maassa. 10
Työpaikat 33 000 32 000 31 000 30 000 30 449 30362 30462 30562 30662 30762 30862 29 000 29 399 29 165 29 533 29607 29182 28 000 27 000 26 000 25 000 Työpaikat, tavoite Työpaikat, toteuma Työpaikkojen määrä kohosi vuosien 1998-2000 aikana noin 30 500 työpaikkaan, mutta väheni sen jälkeen vuoteen 2002 mennessä vajaaseen 29 200 työpaikkaan. Vuosien 2003-2004 aikana työpaikkojen määrä kääntyi jälleen kasvuun. Kainuun kunnista vain Kajaani on työpaikkaomavarainen työpaikkoja on enemmän kuin työllisiä. Työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan edelleen lähinnä palvelualoilla, kuten työllisyydenkin tällä vuosikymmenellä, mutta vähenevän samanaikaisesti mm. teollisuudessa ja maa- ja metsätaloudessa. Työpaikkojen kokonaismäärän ennakoidaan maakuntaohjelman mukaan kasvavan vuosikymmenen vaihteeseen mennessä 30 862:een, mikäli nyt käynnissä ja suunnitteilla olevat suurhankkeet toteutuvat suunnitelmien mukaisesti. Työttömät ja työttömyysaste 9000 8000 8558 8361 7993 7000 7375 7055 6868 6580 6000 5000 6306 6160 5464 5740 5320 4900 4000 3000 Työttömät, tavoite Työttömät, toteuma Maakunnan työttömyys on ollut jo pitkään vuosi vuodelta vähenevä. Viime vuonna työttömyys painui alle 5 500 henkilön, vaikkakin työnvälitystilaston työttömyysaste pysytteli kuitenkin 14,5 %:ssa. Työttömyys, työllisyys ja elinkeinoelämän kehitys jakaa maakunnan kahtia. Kajaanin seutukunta on selvästi myönteisemmässä kehityksessä, kuin Kehys-Kainuu. Maakunnan sisäiset työttömyyden alueelliset erot ovat 11
varsin suuret. Sotkamossa työttömyys painui viime vuonna alemmaksi kuin Kajaanin seutukunnan muissa kunnissa. Sen sijaan kaikissa Kehys-Kainuun kunnissa oli edelleen korkea työttömyys. Maakunnan työttömyyteen liittyy lisäksi vaikea rakenteellinen ongelma. Rakennetyöttömyys on seuraus vuosikausia jatkuneesta massatyöttömyydestä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan ominaisuudet eivät vastaa toisiaan, eikä työvoima liiku riittävästi tai siirry riittävän ponnekkaasti ammatista tai työtehtävästä toiseen. 25 20 15 10 20,8 20,5 19,8 18,6 18,3 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 18,2 18,0 10,6 17,3 16,5 9,5 16,4 14,5 8,2 15,5 14,6 13,7 5 0 Työttömyysaste Kainuu, tavoite Työttömyysaste Kainuu Työttömyysaste Suomi Myönteisen kysyntäkehityksen ohella työpaikoilta eläköitymisen ennakoidaan pitävän uuden työvoiman kysynnän korkealla tasolla myös lähivuosina. Työttömyyden ennakoidaan vähenevän edelleen. 12
4.3. Päätoimialojen kehitys Päätoimialojen kehitystavoitteet on ilmaistu maakuntaohjelmassa tavoitteellisena työpaikkakehityksenä. Tavoitteiden määrittämisessä on käytetty työssäkäyntitilaston tietoja, joista uusimmat ovat ohjelma hyväksymisen jälkeen tulleet vuotta 2005 koskevat lopulliset tiedot. Uudempaa tietoa ei ole käytettävissä työssäkäyntitilaston osalta. A-B Alkutuotanto (TAVOITE) 2977 2780 2714 2637 2534 2430 2358 2286 2214 2142 2070 Alkutuotanto Kainuu 2977 2780 2714 2637 2556 2565 C-E Teollisuus (TAVOITE) 5198 4844 4356 4332 4372 4412 4455 4497 4540 4582 4625 Teollisuus Kainuu 5198 4844 4356 4332 4364 4301 F Rakennustoiminta (TAVOITE) 1712 1411 1471 1482 1616 1750 1800 1850 1900 1950 2000 Rakennustoiminta Kainuu 1712 1411 1471 1482 1664 1665 G Kauppa (TAVOITE) 2895 2864 2895 2906 2978 3050 3060 3070 3080 3090 3100 Kauppa Kainuu 2895 2864 2895 2906 2965 2877 H Maj.- ja ravitsemistoim.(tavoite) 819 831 784 812 839 865 892 919 946 973 1000 Maj.- ja ravitsemistoiminta Kainuu 819 831 784 812 822 894 I Liikenne (TAVOITE) 2003 1942 1872 1930 1915 1900 1940 1980 2020 2060 2100 Liikenne Kainuu 2003 1942 1872 1930 1891 1817 J-K Muut yksit. palvelut (TAVOITE) 2658 2715 2770 2940 2935 2930 2990 3050 3110 3170 3230 Yksityiset palvelut Kainuu 2658 2715 2770 2940 2998 3026 L-Q Yht.kunnall.palv. ja järj. (TAVOITE) 11512 11255 11440 11672 11849 12025 12006 11987 11968 11949 11930 Yhtteiskunnall.palv, ja järj. Kainuu 11512 11255 11440 11672 11628 11632 Yhteensä (TAVOITE) 30449 29399 29165 29533 29948 30362 30462 30562 30662 30762 30862 Yhteensä Kainuu 30449 29399 29165 29533 29607 29182 Vuoden 2005 lopussa päätoimialoista alkutuotanto, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja yksityiset palvelut ylittivät tavoitellun kehityksen. Kaikki muut jäivät tavoitteestaan. 13
Kainuun päätoimialojen suhdannekehitys 2000-2005 Tuoreimmat tiedot päätoimialojen kehityksestä saadaan Työ- ja elinkeinoministeriön Tilastokeskukselta tilaamista maakunnittaisista päätoimialojen suhdannetiedoista. Niiden tiedot perustuvat samaan liikevaihtoverojen tilitysaineistoon Kainuun avainklustereiden suhdannetietojen kanssa. Suhdannetietojen käyttämisen etuna muihin seurantamenetelmiin on tietojen tuoreus: nyt saatavilla on jo vuoden 2007 lopun tilanne. Päätoimialojen liikevaihdot ovat kasvaneet teollisuutta ja kauppaa lukuun ottamatta nopeammin, kuin vuonna 2006. Rakentamisen liikevaihto on kasvanut v. 2007 eniten eli 21,9 % (15,8 % v. 2006). Palveluiden liikevaihto kasvoi 14 % (11,3 % v. 2006) ja kaupan 7,7 % (10,9 % v. 2006). Teollisuuden liikevaihto kasvoi 2,8 % (8,0 % v. 2006). Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 9,0 %, kun kasvu oli vuonna 2006 7,3 %. Kasvu on ollut hieman koko maan kasvua hitaampaa palveluja lukuun ottamatta. Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut 2006 12 125,8 110,75 158,91 119,79 149,34 1 126,26 110,71 162,01 120,54 150,4 2 126,99 110,96 164,47 121,32 151,54 3 127,89 111,38 167,16 122,1 152,74 4 128,86 111,96 170,04 122,83 153,95 5 129,74 112,4 171,69 123,52 155,15 6 130,42 112,56 172,1 124,16 156,35 7 130,98 112,51 173,12 124,77 157,53 8 131,54 112,47 174,99 125,36 158,69 9 132,19 112,52 176,74 125,91 159,84 10 132,95 112,7 178,49 126,44 160,99 11 133,82 113,08 179,92 126,98 162,15 2007 12 134,77 113,6 180,85 127,53 163,36 Kainuu, 12 kk kasvu% 9,0 2,8 21,9 7,7 14,0 Suomi, 12 kk kasvu% 12,24 10,44 23 8,62 13,5 14
4.4. Avainklusterit, työssäkäyntitilaston tiedot Avainklustereiden kehitystavoitteet on ilmaistu maakuntaohjelmassa tavoitteellisena työpaikkakehityksenä ja liikevaihdon kasvuna. Tavoitteiden määrittämisessä on käytetty työssäkäyntitilaston tietoja, joista nyt on saatavilla v. 2005 lopulliset tiedot. Uudempaa tietoa ei ole käytettävissä työssäkäyntitilaston osalta. Siksi avainklustereiden kehityksestä kertovatkin parhaiten kohdassa 4.5. esitettävät avainklustereiden suhdannetiedot. Parhaiten on menestynyt näiden tietojen mukaan v. 2005 loppuun mennessä ICT ja elektroniikka. ICT,elektroniikka ja metalli, TAVOITE 2720 2600 2479 2359 2305 2251 2296 2341 2386 2431 2477 ICT+Elektroniikka Kainuu 2720 2358 2409 2504 Elämystuotanto yhteensä, TAVOITE 1422 1444 1467 1489 1532 1575 1619 1663 1707 1751 1795 Elämystuotanto Kainuu 1422 1334 1299 1519 Metsä ja Puu yhteensä, TAVOITE 2552 2525 2499 2472 2417 2362 2352 2341 2331 2320 2310 Metsä ja Puu Kainuu 2552 2471 2488 2443 Elintarviketuotanto yhteensä, TAVOITE 2480 2309 2137 1966 1901 1835 1758 1681 1604 1527 1450 Elintarviketuotanto Kainuu 2480 1920 1820 1753 Hyvinvointiala, TAVOITE 5284 5342 5399 5457 5679 5900 5920 5940 5960 5980 6000 Hyvinvointiala Kainuu 5284 5457 5618 5570 Kivi, TAVOITE 385 405 424 444 452 460 496 532 568 604 640 Kivi Kainuu 385 444 454 445 4.5. Avainklusterit, suhdannetiedot Yleistä Kainuun maakuntaohjelman avaintoimialojen liikevaihdon osalta vuonna 2007 eniten kasvoivat elintarvikesekä metalliala, kumpikin toimiala reilulla kymmenellä prosentilla. Negatiivista kehitys oli puolestaan vuoden 2006 aikana eniten kasvaneella ICT- ja elektroniikka-alalla, jossa laskua oli hieman yli kaksi prosenttia. Elämystuotannon, metsä- ja puualan sekä kaivannaistoiminnan liikevaihdon kasvu oli melko maltillista. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihdon kasvu Kainuussa oli 9 prosenttia. Suurinta kasvu oli rakennustoimialalla ja palveluissa. Henkilöstömäärissä suurinta kasvu oli metallialalla, jossa henkilöstö kasvoi edellisvuodesta 8,5 prosentilla. Metsä- ja puualalla henkilöstömäärä vähentyi edellisvuodesta vajaalla prosentilla. Muilla laskennan toimialoilla kasvu jäi melko pieneksi, noin 1-2 prosentin tasolle. Suhdannekehitys Kainuun maakunnassa Kaivannaistoiminta Metalli Elintarviketuotanto Metsä ja puu Elämystuotanto ICT ja elektroniikka -0,81 % -2,09 % 3,80 % 2,29 2,09 % 0,23 % 3,85 % 1,8 % 8,50 % 10,26 % 10,78 % -23 % -18 % -13 % -8 % -3 % 2 % 7 % 12 % 17 % Muutosprosentti, vuosi 2007 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 15
ICT, Elektroniikka 180 ICT- ja elektroniikkaryhmän henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 160 Indeksi 2000=100 140 120 100 80 60 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Kainuun maakunnan ICT- ja elektroniikka-alan liikevaihdon kehitys kääntyi negatiiviseksi vuonna 2007 edellisvuoden huiman 18,2 prosentin kasvun jälkeen, ollen täten -2,1 prosenttia vuotta 2006 vähemmän. Vuoden 2006 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä kasvu vaihteli 13,3-17,9 prosentin välillä ja kahdella viimeisellä neljänneksellä kasvu oli jopa yli 20 prosenttia. Vuonna 2007 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu jäi reiluun kolmeen prosenttiin ja toisella neljänneksellä vajaaseen prosenttiin. Kahdella viimeisellä neljänneksellä kehitys kääntyi negatiiviseksi: kolmannella neljänneksellä laskua kertyi edellisvuodesta jopa 8,1 prosenttia ja viimeiselläkin neljänneksellä yli neljä prosenttia vuodentakaisesta ajankohdasta. Myös henkilöstömäärä ICT- ja elektroniikka-alalla laski melkoisesti vuodesta 2006, jolloin kasvuprosentti oli jopa 15,7 prosenttia. Vuonna 2007 henkilöstömäärän kasvu jäi 1,8 prosenttiin. Vuonna 2006 suurinta henkilöstömäärän kasvu oli kolmannella neljänneksellä, hieman yli 18 prosenttia ja muillakin neljänneksillä päästiin yli kymmenen prosentin. Pienintä kasvu oli viimeisellä neljänneksellä, noin 11 prosenttia. Vuonna 2007 kasvu oli pääasiallisesti positiivista, joskin kolmannella neljänneksellä kehitys kääntyi negatiiviseksi, ollen tuolloin -2,9 prosenttia. Muilla neljänneksillä päästiin reilun kolmen prosentin kasvuun. Maakuntaohjelman tavoitteena on työpaikkojen 2 % kasvu ICT:ssä ja 5 % elektroniikassa. 16
Metalli 160 Metallialan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 140 Indeksi 2000=100 120 100 80 60 40 20 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Metallialan liikevaihto jatkoi kasvuaan vuosina 2006 ja 2007, ollen 12,8 prosenttia vuonna 2006 ja 10,3 prosenttia vuonna 2007. Suurin kasvu vuonna 2006 tapahtui ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto kasvoi räjähdysmäisesti edellisvuodesta, aina 48,1 prosenttiin. Toisella neljänneksellä kasvu oli 25,8 prosenttia ja kolmannellakin neljänneksellä 31,7 prosenttia. Huimaa vuositason kasvua laski hieman viimeisen neljänneksen negatiivinen kehitys (-25,7 %). Vuonna 2007 edellisvuoden suuri kasvu näkyi laskuna ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto laski 26,7 prosenttia ja toisella neljänneksellä 10,2 prosenttia edellisvuodesta. Kolmannella neljänneksellä kasvu nousi jälleen 21,8 prosenttiin ja viimeisellä neljänneksellä kasvua kertyi huikeat 66,1 prosenttia. Metallialan henkilöstömäärä väheni 3,9 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2006, mutta kohosi vuonna 2007 kuitenkin 8,5 prosenttiin. Vuoden 2006 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä koettiin laskua 0,4-10,7 prosentin välillä. Viimeisellä neljänneksellä tapahtui hienoista kasvua 0,5 prosentin verran. Vuonna 2007 kasvu jatkui nousujohteisesti ensimmäisen neljänneksen 1,9 prosentista viimeisen neljänneksen 14,3 prosenttiin. Maakuntaohjelman tavoitteena on työpaikkojen 5 % kasvu alalla. 17
Elämystuotanto 130 Elämystuotannon henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 120 Indeksi 2000=100 110 100 90 80 70 60 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Elämystuotannon liikevaihto kasvoi vuoden 2006 hieman yli viiden prosentin kasvusta 3,9 prosenttiin vuonna 2007. Vuonna 2006 kasvu oli suurinta toisella neljänneksellä ollen 9,6 prosenttia ja pienimmäksi kasvu jäi viimeisellä neljänneksellä; tuolloin kasvu oli 2,8 prosenttia. Vuoden 2007 suurin kasvu saavutettiin ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin kasvua kertyi 6,4 prosenttia edellisvuodesta. Vähiten kasvua puolestaan tapahtui kolmannella neljänneksellä; tällöin kasvu jäi vajaaseen puoleen prosenttiin. Elämystuotannon henkilöstömäärän kasvuprosentissa ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuosista; vuoden 2006 kasvu jäi 0,7 prosenttiin ja vuoden 2007 kasvu 0,2 prosenttiin. Suurin kasvu (3,5 %) vuonna 2006 tapahtui viimeisellä neljänneksellä. Pientä negatiivista kehitystä koettiin sekä toisella että kolmannella neljänneksellä. Vuonna 2007 kasvu oli suurinta jälleen viimeisellä neljänneksellä (3,3 %). Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu jäi alle yhden prosentin ja toisella sekä kolmannella neljänneksellä kehitys oli negatiivista vaihdellen -0,8 prosentista -1,5 prosenttiin. Maakuntaohjelman tavoitteena on työpaikkojen 3 % kasvu elämystuotannossa. 18
Metsä ja puu 120 Metsä- ja puualan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 110 Indeksi 2000=100 100 90 80 70 60 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Metsä- ja puutoimialalla liikevaihdon kasvu kohosi vuonna 2006 edellisvuoden laskevasta kehityksestä 10,8 prosenttiin. Vuoden 2007 aikana kehitys kuitenkin hidastui jälleen selvästi ja liikevaihdon lisäystä kertyi noin 2 prosenttia. Huiminta kasvu oli vuoden 2006 toisella neljänneksellä, jolloin kasvua edellisvuoteen oli lähes 35,0 prosenttia. Kasvu selittynee edellisvuoden selvästi alavireisemmän -24,0 prosentin kehityksellä. Muutoin vuonna 2006 kasvu oli maltillista, pysytellen noin kolmen-viiden prosentin tuntumassa. Vuoden 2007 alkupuolella kasvu oli melko maltillista: kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana kasvu pysytteli kolmenviiden prosentin tuntumassa, kunnes viimeisellä neljänneksellä kehitys kääntyi negatiiviseksi ollen täten 4,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Maakuntaohjelman tavoitteena on liikevaihdon kasvu 2 %:lla vuodessa koko jakson ajan metsäsektorilla. Metsä- ja puualan henkilöstömäärän osalta vuonna 2006 kasvua edellisvuoteen oli 3,0 prosenttia ja vuonna 2007 henkilöstömäärä laski 0,8 prosenttia. Vuonna 2006 kasvu oli suurinta toisella neljänneksellä, kohoten jopa 14,0 prosenttiin. Kolmannella neljänneksellä kasvu oli parin prosentin tuntumassa. Ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärässä tapahtui laskua 0,5-2,6 prosentin välillä. Vuonna 2007 kasvua tapahtui vain ensimmäisellä neljänneksellä yhden prosentin verran; muina kuukausina koettiin jälleen laskua. Suurin lasku tapahtui viimeisellä neljänneksellä, jolloin kehitys jäi 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Maakuntaohjelma ennakoi työpaikkojen vähenevän 2 %:lla koko jakson aikana metsäsektorilla. 19
Elintarviketeollisuus 130 Elintarviketuotannon henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 120 110 Indeksi 2000=100 100 90 80 70 60 50 40 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Elintarvikealaa koskevat suhdannetiedot on saatavilla vain elintarviketeollisuuden osalta. Alkutuotannon kehityksestä ei tietoja ole saatavilla, koska tuottajat kuuluvat arvonlisäjärjestelmässä vuosi-ilmoittajien piiriin. Elintarviketuotannon liikevaihto vuonna 2006 kasvoi 9,2 prosenttia edellisvuodesta ja vuonna 2007 kasvu kohosi 10,8 prosenttiin. Vuonna 2006 kasvu oli suurinta ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto kipusi jopa 39,1 prosenttiin, kun taas toisella neljänneksellä liikevaihto laski 13,8 prosenttia. Kahdella viimeisellä neljänneksellä kasvu pysytteli reilun kymmenen prosentin tuntumassa. Vuonna 2007 liikevaihdon kasvu oli hieman tasaisempaa; kahdella ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 8,4 ja 7,8 prosenttia ja kahdella jälkimmäisellä neljänneksellä 13,7 sekä 12,1 prosenttia. Maakuntaohjelmassa tavoitteena on liikevaihdon kääntäminen nousuun. Elintarviketuotannon henkilöstömäärän kehitys jatkui negatiivisena vielä vuonna 2006, jolloin laskua edellisvuodesta kertyi 1,5 prosenttia, ollen kuitenkin kahden edellisvuoden lukuja selvästi pienempi. Vuonna 2007 henkilöstömäärä kääntyikin jo hienoiseen kasvuun, nousten näin 2,3 prosenttiin. Vuonna 2006 kasvu oli melko vähäistä; ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 2,1 prosenttia. Viimeisellä neljänneksellä kasvu pysytteli lähes nollassa ja toisella sekä kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä laski vaihdellen 3,7-4,1 prosentin välillä. Vuonna 2007 kaikilla neljänneksillä tapahtui kasvua ja suurinta se oli toisella neljänneksellä (3,8 %). Pienintä kasvu oli ensimmäisellä neljänneksellä (0,2 %). 20
Kivi Kaivannaistoiminta, liikevaihdon tiedot, Kainuu (tol 14,267) 220 200 180 Indeksi 2000=100 160 140 120 100 80 60 40 01/1995 01/1996 01/1997 01/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Kaivannaistoiminnan liikevaihto kasvoi vuonna 2006 8,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2007 aikana kasvua kertyi puolestaan 3,8 prosenttia. Vuoden 2006 suurin kasvu tapahtui toisella neljänneksellä, kivuten 24,6 prosenttiin. Kahdella jälkimmäisellä neljänneksellä kasvu vaihteli vajaasta viidestä prosentista hieman yli yhdeksään prosenttiin, kun taas ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto puolestaan laski 1,4 prosenttia. Vuoden 2007 kolmen ensimmäisen neljänneksen kasvu vaihteli 0,5 prosentista 14,6 prosenttiin. Viimeisellä neljänneksellä kasvu jäi -6,5 prosenttiin edellisvuodesta. Kaivannaistoiminnan liikevaihto on maakuntaohjelman mukaisella jatkuvalla kasvu-uralla. (Lisätieto: Yllä olevassa kuvassa näkyy myös kaikkien aiemmin esitettyjen suhdannekuvien taustalla olevassa alkuperäisessä aineistossa olevaa vaihtelua, jota trendikäyrä tasaa. Tietojen esittämisessä käytetään trendikuviota, koska se näyttää selvimmin kehityksen suunnan. Trendikuvioiden tarkastelussa on kuitenkin muistettava, että erityisesti trendikuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevaisuudessa tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan.) 21
4.6. Yritystoiminta Yrityskannan kehitys 400 350 338 300 250 200 150 100 50 240 147 93 218 146 72 219 160 59 240 179 61 269 278 249 181 147 156 128 157 131 113 121 Uudet yritykset Kainuu Tavoite, yritysten nettolisäys Toteuma, yritysten nettolisäys Lopettaneet yritykset Kainuu 90 90 90 90 90 0 Vuonna 2007 Kainuussa sai alkunsa 338 uutta yritystä, kun taas lopettaneita yrityksiä oli 157 kpl, nettolisäyksen ollessa näin 181 kappaletta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana koskaan ei ole päästy lähellekään 300 perustettua yritystä. Uusperustanta on vuosikymmenen suurin ja nettolisäys myös suurin. Viimeisen neljän vuoden aikana nettolisäys on kasvanut jatkuvasti ja lopettaneiden määrä laskenut. Suurin osa uusista yrityksistä syntyi Kajaanin (160 kpl. ja Sotkamon (70 kpl) kunnan alueelle. Ennätys vuoteen vaikuttivat mm. starttirahan muutos, omistajan vaihdosten vauhdittuminen, voimakkaat panostukset koulutus ja tukitoimintaan ja tätä kautta myös yleisen yrittäjyysilmapiirin paraneminen. Kainuulaisista PK - yrityksistä 53% ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan tämä on selvästi paremmin kuin maassa keskimäärin. Kaiken kaikkiaan vuosi 2007 oli Kainuulle myönteisen talouskehityksen vuosi monella mittarilla mitattuna (työttömyys-%, yritysten nettolisäys, työllisyysaste). Tämän päivän ja tulevaisuuden kasvava haaste on Kainuussa; osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, sillä rekrytointiongelmat ovat monelle yritykselle arkipäivää ja samalla uuden työvoiman tarjonta laskee työvoiman ikääntyessä ja eläköityessä. Kasvavat toimialat Kainuussa työllisyydellä ja yritysten lkm:llä mitattuna olivat v. 2007, palvelusektorin lisäksi rakentaminen (asuinrakentamisen määrän vähetessä, mutta uudisrakentamisen kasvaessa), kuljetus ja kaivostoiminta. Supistuvat toimialat olivat; maatalous, julkinen hallinto, koulutus ja tietoliikenne. Talvivaaran kaivoshanke vaikuttaa jatkossa vielä enemmän jo 2007 samoille kasvaville toimialoille Kainuussa. Kainuun bruttokansan tuote tulee nousemaan samoin kuin liikevaihto/henkilö/kainuu pelkästään tämän hankkeen seurauksena. 22
4.7. Koulutus Viimeisimmät saatavilla olevat tiedot ovat vuodelta 2006. Maakuntaohjelmassa 2006 2010 viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2004. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneiden %-osuus 15-v. täyttäneistä 66,0 64,0 62,0 60,0 58,0 56,0 54,0 52,0 50,0 64,1 63,8 63,4 62,8 62,7 61,9 61,2 59,7 60,8 60,9 61,0 58,9 60,2 60,0 59,4 58,9 59,0 57,8 57,0 56,4 55,7 Tavoite Kainuu Koko maa Koko maassa vuonna 2006 oli perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita 64,1 % ja Kainuussa 60,8 %. Tarkastelun kohteena on 15 vuotta täyttänyt väestö. Kainuussa eniten tutkinnon suorittaneita oli Kajaanissa 66,2 % ja vähiten Hyrynsalmella 49,6 %. Edellytykset maa-kuntaohjelman vuoden 2010 tavoitteeseen 63,8 % ovat hyvät. Tarkasteluvuosien 2006 ja 2004 vertailu osoittaa, että tutkinnon suorittaneiden osuus oli Kainuussa noussut 1,9 prosenttiyksikköä ja koko maassa 1,4 prosenttiyksikköä. Ero valtakunnan keskiarvoon on kaventunut 0,5 prosenttiyksikköä. Vuonna 2006 ero oli vielä 3,3 prosenttiyksikköä. Määrällisesti Kainuussa voidaan kouluttaa koko peruskoulun päättävä ikäluokka ja tehokas aikuiskoulutus järjestää tutkintoihin tähtäävää koulutusta joustavasti kysynnän mukaan. 23
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 30,0 25,0 20,0 15,0 17,4 23,3 23,7 17,7 18,1 24,2 24,6 18,3 25,0 18,8 25,4 19,2 25,8 20,4 19,6 21,5 22,7 23,8 25,0 10,0 5,0 0,0 Tavoite Kainuu Koko maa Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuonna 2006 koko maassa oli 25,8 % ja Kainuussa 19,6 %. Asian tarkastelussa on otettava huomioon keskiasteen tutkinnon suorittaneiden voimakas osuus Kainuussa 41,2 % kun se koko maassa oli 38,3 %. Asian taustalla on Kainuun lähihistorian voimakas opistoasteen koulutus, joka sittemmin jalostui osaksi nykyisen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmatarjontaa. Tarkasteluvuosien 2006 ja 2004 vertailu osoittaa, että tutkinnon suorittaneiden osuus oli Kainuussa noussut 0,8 prosenttiyksikköä ja koko maassa myös 0,8 prosenttiyksikköä. Ero valtakunnan keskiarvoon on pysynyt ennallaan 6,2 prosenttiyksikössä. Edellytykset koko maan keskiarvoon ja Kainuun maakuntaohjelman tavoitteeseen 25,0 % pääsemiseksi ovat haasteelliset. Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kajaanin yliopistokeskuksen peruskoulutus ja aikuiskoulutus toimivat tehokkaasti. Tutkijakoulutus Kajaanin yliopistokeskuksessa on jatko-opiskelijoita noin 60. Maakuntaohjelman tavoitteeseen pääsemiseksi on hyvät edellytykset. 24
4.8. Kuntatalous Vuosikate Vuosikate/ asukas 500 450 400 350 300 250 200 150 10 0 50 381 373 240 165 211 91 213 143 327 199 415 368 377 319 265 240 Vuosikate /as. (TAVOITE) Vuosikate /as. koko maa (TOT.) Vuosikate /as.kainuu (TOT.) 0 2002 2003 2004* 2005 2006 2007 E 2008 2009 2010 Kainuun vuosikate, eli investointeja varten jäävä omarahoitusosuus, on ollut 2000 vuodesta lähtien koko maan keskiarvoa pienempi. Poikkeuksen muodosti vuosi 2002, joka oli Kainuussa keskimääräisellä tasolla johtuen verotilitysten rytmihäiriöstä. Kainuun yhteenlaskettu vuosikate (sisältää maakunnan toiminnan) on parantunut vuoden 2004 91:stä eurosta asukasta kohti vuoteen 2007 mennessä 149 eurolla eli oli 240 euroa asukasta kohti. Tavoitteesta 265 euroa ollaan näin hieman jäljessä. Kainuun kehittämistarpeen mukaisen vuosikatteen tulisi olla vähintään 300 400 euroa asukasta kohti. Vuosikate % poistoista Vuosikate % -poistoista 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 158 166 152 151 131 118 128 94 106 79 77 87 77 69 69 60 35 Vuosikate %-poistoista (TAVOITE) Vuosikate %-poistoista koko maa (TOT.) Vuosikate %-poistoista Kainuu (TOT.) 2002 2003 2004* 2005 2006 2007 E 2008 2009 2010 Vuosikatteen prosentuaalinen osuus poistoista kuvaa kuntatalouden tasapainoa. Mikäli vuosikate on alle 100 prosenttia poistoista, talous on epätasapainossa ja syntyy alijäämää, joka vähentää kunnan varallisuutta ja käytettävissä olevia rahoitusmahdollisuuksia kehittämiseen. Kainuun vuosikate ei ole vuotta 2002 lukuun ottamatta riittänyt kattamaan investoinneista aiheutuneita vuosittaisia poistoja. Vuoden 2004 tilanteesta vuosikateprosentti on kasvanut 35 prosentista vuoden 2007 loppuun mennessä 87 prosenttiin. 25
Nettokäyttökustannukset Nettokäyttökust. / asukas 5000 4500 4000 3500 3000 3535 3444 3753 3958 3940 3581 3730 3899 4199 4172 4021 4283 4390 4500 4635 2500 2000 1500 1000 500 0 Nettokäyttökust. /asukas(tavoite) Nettokäyttökust. /as. koko maa (TOT.) Nettokäyttökust. /as. Kainuu (TOT.) 2002 2003 2004* 2005 2006 2007 E 2008 2009 2010 Kainuun kuntien palvelutuotannon nettokustannukset (sis. maakunta) olivat vuosina 2002 2006 vuosittain 91-228 euroa asukasta kohti koko maan keskiarvoa suuremmat. Kainuussa kustannusten kasvu oli vuosina 2002-2006 keskimäärin 4,5 % vuosittain eli yli valtakunnan keskimääräisen kasvun, joka oli ko. vuosina 4,2 %. Vuonna 2005 nettokustannukset laskivat edellisvuoteen verrattuna 0,5 prosenttia ja kääntyivät jälleen kasvuun vuonna 2006. Koko Kainuun palvelutuotannon nettokustannusten tulisi olla maan keskimääräisellä tasolla, jotta aiempina vuosina syntyneet alijäämät saataisiin katettua. 26
Verorahoitus Verorahoitus / asukas 6000 5000 4000 3000 4070 3750 4044 3727 4165 3842 4332 4022 4619 4315 4462 4618 4779 4947 5120 2000 1000 0 Verorahoitus / as. (TAVOITE) Verorahoitus / as. koko maa (TOT.) Verorahoitus / as. Kainuu (TOT.) 2002 2003 2004* 2005 2006 2007 E 2008 2009 2010 Kainuun verorahoitus eli valtionosuudet ja verotulot yhteensä ovat olleet vuosina 2000-2006 keskimäärin 304-323 euroa asukasta kohti suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Vuoden 2002 verotulot sisälsivät normaalia enemmän edellisten vuosien maksamattomia tilityksiä. Tästä johtuen verorahoitus supistui 0,6 prosenttia vuonna 2003. Tilitysten mukainen verorahoitus kasvoi vuonna 2006 yhteensä 6,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tuloveroprosentti Tuloveroprosentti 20,00 19,00 18,82 18,82 18,82 18,83 19,04 19,05 19,20 19,05 19,05 19,05 18,00 17,00 17,78 18,04 18,12 18,29 18,40 18,46 18,55 16,00 15,00 14,00 Tuloveroprosentti Kainuu (TOT + TAV) Tuloveroprosentti koko maa (TOT.) Tuloveroprosentti Kainuu (TOT.) 2002 2003 2004* 2005 2006 2007 E 2008 2009 2010 Kainuun keskimääräinen tuloveroprosentti on kasvanut vuosina 2002-2008 maltillisemmin kuin maassa keskimäärin. Tuloveroprosentti kasvoi vuoden 2002 18,82 prosentista 19,20 prosenttiin vuonna 2008. Vuonna 2002 Kainuun ero koko maan keskimääräiseen tuloveroprosenttiin oli 1,04 prosenttiyksikköä, kun vastaavasti ero vuonna 2008 on 0,65 prosenttia. Korkein veroprosentti 20,25 on Puolangalla ja alhaisimmat ovat Kajaanissa, Sotkamossa ja Suomussalmella 19,0 prosenttia. 27
Konsernilainat Konsernilainat / asukas 4000 3500 3000 2500 2755 2682 2972 2817 3198 3433 3590 3267 3267 3016 2874 2902 2931 2961 2990 2000 1500 1000 500 0 Konsernilainat /as. (TAVOITE) Konsernilainat /as. koko maa (TOT.) Konsernilainat /as. Kainuu (TOT.) 2002 2003 2004* 2005 2006 2007 E 2008 2009 2010 Kainuun kuntien konsernilainakanta oli vuonna 2006 323 euroa asukasta kohti alle koko maan keskiarvon. Tavoite on pysyä alle maan keskimääräisen lainakannan, koska palvelutuotantoon liittyvien investointien tarve on Kainuussa tällä hetkellä erittäin alhainen. Kertyneet ali- / ylijäämät Kertyneet ali/ ylijäämät 1000 800 600 400 490 523 570 568 677 745 200 0-200 -400-600 -800-1000 -6-68 12 2002 2003 2004* 2005 2006 2007 E 2008 2009 2010-201 -364-349 -280-153 -292-382 -415 Vuosikate /as. (TAVOITE) Kertyneet ali/ylijäämät koko maa (TOT.) Kertyneet ali/ylijäämät Kainuu (TOT.) Kainuun kuntatalouden ongelma on kertyneet alijäämät. Toisin sanoen toimintatuotot ja verorahoitus eivät ole riittäneet kumulatiivisesti laskettuna kattamaan syntyneitä kuluja ja investoinneista aiheutuneita poistoja. Alijäämiä on ennakkotietojen mukaan 415 euroa asukasta kohti eli nettona n. 34 milj. euroa. Alijäämät lisääntyivät edelleen vuonna 2007 33 eurolla asukasta kohti. Alijäämän lisäys johtui maakunnan alijäämästä. Kunnat pystyivät vähentämään alijäämiään noin 50 eurolla asukasta kohti ensimmäisen kerran vuoden 2002 jälkeen. 28
4.9. Hyvinvointi Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun avohoito 6,5 6 5,9 5,5 5,4 5,6 5 4,5 4 3,5 3 4,7 5 4,9 5 4,4 4,2 4 4 4,1 3,4 Kainuu Koko maa Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten lukumäärä on noussut koko 2000-luvun. Kainuun kuntayhtymän alueella avohuollon piirissä oli yhteensä 946 lasta vuoden 2007 aikana. Osuus vastaavan ikäisistä lapsista on pysynyt viime vuodet muuta maata hieman korkeampana, ollen ennakkotietojen mukaan 5,9% vuonna 2007. Suhteellisesti vähiten avohuollon asiakkaita on Sotkamossa. Eniten lapsia avohuollon tuen piirissä on Ylä-Kainuun alueella. Sairauspäivärahan saajat Sairauspäivärahan saajat 98 97 96 96 97 96 97 96 95 94 93 92 92 91 90 Sairauspäivärahan saajia Kainuun maakunnassa on ikä- ja sukupuolivakioidun indeksin mukaan koko maata vähemmän. Sairauspäivärahan saajien indeksi vaihtelee suuresti Kainuun eri kunnissa. Vuonna 2006 vain Puolangalla indeksiluku oli yli maan keski-arvon, 104,8. 29
Työkyvyttömyyseläkkeiden saajat Työkyvyttömyyseläkkeiden saajat 140 135 132 130 130 129 129,4 125 124 125 124 120 Työkyvyttömyyseläkkeen saajia on vuosina 2000 2006 ollut kaikissa Kainuun kunnissa enemmän kuin maassa keskimäärin. Vuosina 2004 ja 2006 eniten työkyvyttömyyseläkkeen saajia suhteessa väestöön on ollut Hyrynsalmella. Kansantautien summaindeksi ja sairastavuusindeksi Kansantautien summaindeksi ja sairastavuusindeksi 150 145 140 135 135,3 140,0 141,2 141,7 130 130,3 125 120 115 119,9 118,3 119,7 121,1 121,7 118,7 119,7 Kansantaudit Sairastavuus 110 Kansantauteja ( verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit) sairastetaan enemmän kuin maassa keskimäärin. V. 2003 lopussa esiintyi erityisen paljon astmaa, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa. Myös muiden sairauksien esiintyvyysluvut ylittivät maan keskiarvon. Astma on tyypillinen sairaus. Koko maan väestöstä 4,0 %:lla oli erityiskorvausoikeus astmalääkitykseen. Heidän osuutensa Kainuussa oli 6,6 %, mikä oli selvästi maan suurin luku. Vuolijoella luku oli alueen suurin, 8,9 %. Myös sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja oli 6,1 %, kun heidän osuutensa maassa keskimäärin oli 3,7 %. Myös diabetesta on enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Pitkä-aikaissairastavuutta kuvaavien seitsemän kansantaudin esiintyvyyslukujen keskiarvo oli 30
Kainuussa suurempi kuin Suomessa keskimäärin (= 100), vuonna 2006 Puolangalla 154,5, Suomussalmella alin 121,1. Sairastavuusindeksi luku perustuu kolmeen muuttujaan, kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Lopullinen indeksi on osaindeksin keskiarvo. Vuosina 2000-2006 Kainuun kaikissa kunnissa sairastavuusindeksi ylitti maan keskiarvon. Vuonna 2006 Hyrynsalmella ikävakioitu indeksi oli Kainuun korkein 147,5, Kajaanissa alhaisin 111,7. Toimeentulotuen saajat Toimeentulotuen saajat 10,0 9,0 8,0 7,0 8,9 8,8 8,6 8,5 8,3 8,3 8,1 8,1 7,6 7,7 7,4 7,2 6,0 5,0 4,0 3,0 Kainuu Koko maa Toimeentulotuen saajien osuus asukkaista on laskenut viime vuosina. Vuonna 2006 Kainuun alueella toimeentulotukea sai 7,2 % kaikista asukkaista. Tukea saaneiden henkilöiden määrä yhteensä oli 6030 vuonna 2006. Suhteellisesti vähiten toimeentulotuen saajia on Sotkamossa; eniten vastaavasti Puolangalla ja Vaalassa. 31
4.10. Ympäristö Ilmapäästöt Kainuussa Ilmanpäästöt 1200 1000 800 600 400 200 0 998,55 479,54 246,82 879,79 705,7 275,39 850,61 708,59 207,6 781,84 751,57 252,57 1065,41 646,49 203,45 781,73 573,39 169,38 864,39 565,99 147,39 Hiukkaset (t) Kainuu Rikkioksidi (t) Kainuu Typen oksidit NO2:na (t) Kainuu Kainuun ilmapäästöissä vuosittaiset muutokset ovat melko vähäisiä. Kainuun ilmaan tulevat päästöt ovat peräisin pääasiassa energiantuotannosta, teollisuudesta ja tieliikenteestä. Teollisuudesta ja energiantuotannosta pääsee ilmaan erityisesti rikkidioksidia, typen oksideja ja hiukkasia, kun taas tieliikenteen tuottamat merkittävimmät epäpuhtaudet ovat häkä, hiilivedyt, typen oksidit ja hiukkaset. Tulevaisuudessa ilmaan kohdistuvien päästöjen määrään on odotettavissa lisäystä, koska Kainuun alueen kaivannaisteollisuus kasvaa merkittävästi. Kainuun kunnissa Kajaanissa on suurimmat ilmalaadun vaihtelut. Kajaanin ilmanlaadun seurantaa toteuttavat Kajaanin kaupunki, energian tuottajat ja teollisuus yhdessä. Kainuun ympäristökeskus on hyväksynyt alkuvuodesta 2008 Kajaanin ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman vuosille 2008-2012. Kajaanin ilmanlaatua on seurattu ns. ilmanlaatuindeksin avulla vuodesta 2002 alkaen. Kajaanin ilmanlaatu on hyvää tai tyydyttävää suurimman osan ajasta. Uuden tarkkailusuunnitelman mukaan ilmalaatua mitataan edelleen jatkuvatoimisesti Kajaanin keskustassa. Vuonna 2008 toteutetaan koko Kainuun alueella leviämismalliselvitys. Tarkkailusuunnitelmakautena toteutetaan myös koko Kainuuta koskeva bioindikaattoriselvitys. 32
Levähaittanäytteet Levähaittanäytteet 120 110 112 100 90 87 89 87 93 80 76 70 60 50 53 56 40 Vuonna 2007 sinileväkukintojen määrä oli hieman edellisvuotta korkeampi ja samoin keskimääräistä hieman korkeampi pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Ympäristökeskukseen tuli 93 ilmoitusta levähaitoista. Näiden aiheuttajat jakaantuivat seuraavasti: sinilevät 69, viherlevät 4, keltalevät 6, piilevät 9 ja panssarilevät 1. Levähaittojen kaksi huippua ajoittuivat heinä- ja elokuun ensimmäisille viikoille eli hieman aikaisemmin kuin edellisvuotena. Leväkukintojen määrä vaihtelee vuosittain ja on useimmiten vaikeasti ennustettavissa (riippuvuus kesän säätilasta). Kainuun vesistöissä pistekuormitukset ovat selvästi vähentyneet, mutta vaikeammin hallittavissa oleva hajakuormitus rasittaa edelleen vesistöjä. 5. Lisätietoja Lisätietoja, jatkuvasti päivittyvät tuoreimmat seurantatiedot, indikaattoreiden selitykset ja mm. kuntakohtaista tietoa väestönkehityksestä ja yleistietoa Kainuusta löytyy Kainuun maakuntaportaalista Tilastoja osiosta (www.kainuu.fi > tilastoja). Tarkemmat teemakohtaiset tiedot tai kuntakohtaisia tietoja saatavissa sivulla 5 Taulukossa 1. mainituilta teemojen vastuuhenkilöiltä. 33