KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ

KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä... 4 3.1. Kulutusseurantamenetelmät... 4 3.2. Seurannan kattavuus... 6 3.3. Kokonaiskulutuksen laskentamenetelmä ja tietojen vertailukelpoisuus... 7 4. Sähkön kulutuksen kehittyminen kiinteistötyypeittäin 2012-2014... 8 5. Lämmön kulutuksen kehittyminen kiinteistötyypeittäin 2012-2014... 11 6. Veden kulutuksen kehittyminen kiinteistötyypeittäin 2012-2014... 15 7. Yhteenveto kulutuksista... 18

27.2.2015 2 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu tiedot Keskon kiinteistökannan energiankulutuksesta ja kulutusseurannasta. Tavoitteena on antaa selkeä kuva Keskon laajassa kiinteistökannassa tapahtuneesta kehityksestä. Raportin tietoja tarvitaan Keskon yhteiskuntavastuuraporttiin sekä energiahallinnan onnistumisen arviointiin. Raportin on koonnut Energiakolmio Oy.

27.2.2015 3 2. TAUSTAA Keskon hallinnoima kiinteistökanta käsittää Suomessa ja ulkomailla olevat kiinteistöt. Tähän raporttiin on huomioitu vuoden 2014 osalta vain kotimainen kiinteistökanta. Ulkomaisten kohteiden kulutustiedot käsitellään päästölaskennan yhteydessä. Ominaiskulutukset on laskettu vuonna 2006 aloitetun käytännön mukaisesti bruttoalojen perusteella. Bruttoaloina on käytetty kohteille asiakkaan kiinteistöjärjestelmään kirjattuja bruttoaloja. Niille kohteille, joiden todellinen bruttoala ei ole tiedossa on se arvioitu huoneistoalan perusteella. Arvioinnissa on käytetty alla olevia kertoimia. Taulukko 1. Bruttoalojen määrittelyssä käytetyt kertoimet. Kiinteistöty y ppi Kerroin ( Huoneistoala * Kerroin = B ruttoala) K-citymarket 1,06 K-supermarket 1,06 K-market 1,06 K-extra 1,06 KM Neste Oil 1,06 Anttila 1,07 K-Rauta 1,19 Rautia 1,19 Kodin 1 1,11 Asko and Sotka 1,11 Noutotukku 1,03 Kauppakeskukset 1 K-mako 1,39 Toimistot 1 Toimisto- ja varastorakennukset 1 Varastorakennukset 1 Muut 1 Energiankulutuksen kannalta merkittävimpiä kiinteistöryhmiä ovat K-citymarketit, K- supermarketit, Anttilat sekä suuret tukku- ja varastorakennukset. Erityisesti näissä ryhmissä on energian kulutusseurannassa pyritty mahdollisimman laajaan kattavuuteen. Toinen periaate kulutusseurannassa on ollut, että seurannan piiriin kuuluu kohteita kaikista kiinteistöryhmistä. Joissakin kiinteistöryhmissä seurannassa on suhteellisen vähän kohteita. Vaikka kokoluokaltaan pienimmillä kohteilla ei ole suurta merkitystä kokonaiskulutuksen kannalta, tietoa niiden kulutustasosta tarvitaan Keskon kiinteistökannan kokonaiskulutuksen laskentaan.

27.2.2015 4 Kiinteistökannan laajuus ja kehittyminen on esitetty taulukossa 2. Keskon kiinteistökanta on kasvanut hieman (0,9 %) vuodesta 2013. Taulukko 2. Keskon kiinteistökannan kehittyminen 2012-2014. 2012 2013 2014 Kiinteistötyypit bruttoala bruttoala bruttoala Anttila 168 302 170 187 174 517 K-citymarket 1 151 375 1 152 955 1 159 835 K-supermarket 511 122 510 281 511 173 K-market 241 046 231 445 229 693 Neste Oil K-market 51 370 50 311 49 218 K-extra 4 190 3 631 2 645 K-Rauta, Rautia 386 173 404 582 403 752 Mako, Mara 32 025 27 411 26 716 Noutotukku 38 870 38 870 46 631 Toimisto- ja varastorakennukset 220 714 208 348 202 017 Varastot 32 338 37 234 38 041 Toimistorakennukset 70 524 70 212 72 991 Teollisuusrakennukset 31 801 32 143 31 959 Kauppakeskukset * 351 875 361 031 359 189 VV-autotalot 67 292 71 440 71 440 Muut edellisiin kuulumattomat 29 081 30 033 31 012 Kodin Ykkönen, Sotka, Asko 272 797 255 792 276 492 YHTEENSÄ 3 660 895 3 655 905 3 687 320 MUUTOS -0,1 % 0,9 % * Ryhmä sisältää kauppakeskukset ja sekalaiset vähittäismyymälät 3. KULUTUSTIETOJEN MITTAUS- JA LASKENTAMENETELMISTÄ 3.1. Kulutusseurantamenetelmät EnerKey.comin raportointi mahdollistaa kiinteistöjen keskitetyn kulutusseurannan. Energiakolmio joko kaukolukee kohteissa olevia mittauspäätteitä omalla ohjelmistollaan tai vastaanottaa mittausten kulutustiedot energiayhtiöiltä tiedonsiirrolla. Tiedonkeruu mittauspäätteistä tehdään tyypillisesti kerran vuorokaudessa tai kerran viikossa lähdejärjestelmästä riippuen. Tiedot tallennetaan mittaustietotietokantaan, josta ne ovat rekisteröityneiden käyttäjien käytettävissä mistä tahansa internetyhteydellä varustetulta koneelta. Suurimmissa kiinteistöissä on myös kaukolämpö- ja vesimittaukset kytketty kaukoluettaviin järjestelmiin. Esimerkiksi K-citymarketteihin on mittausten kaukoluentaa varten asennettu Alerta verkon kautta luettavia mittausjärjestelmiä. Samaan mittausjärjestelmään voidaan liittää tarvittaessa myös alamittausten seurannat.

27.2.2015 5 Ruoka- ja päivittäistavarakaupan suuryksikössä alamittaukset ovat tärkeitä, niiden avulla kyetään seuraamaan kulutusten jakautumista eri käyttökohteisiin. Ne auttavat myös havaitsemaan ja paikantamaan mahdollisia energiankulutukseen vaikuttavia ongelma- ja vikatilanteita. Esimerkiksi kylmälaitteiden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on merkittävä. Kylmäsähkön kulutukseen on voitu vaikuttaa merkittävistä siirtymällä käyttämään kannellisilla pakastealtailla. Kuva 1. Sähkönkäytön jakautuminen K-citymarketissa. Kuva 2. Sähkönkäytön jakautuminen K-supermarketissa. Etäluettavien mittausten lisäksi kohteissa on myös manuaalisesti seurattavia mittauksia. Manuaalisesti seurattavien kohteiden tai mittareiden lukemia keräävät huoltoyhtiöt. Tietojen tallennuksen EnerKey:hin tekevät syksyllä 2009 aloitetun käytännön mukaan aina huoltoyhtiöt itse. Vuoden 2014 aikana mittarilukemien toimittaminen jatkui edellisvuoden tapaan hyvin.

27.2.2015 6 Lämmön kulutuksen normeerauksessa käytetään 2007 aloitettua tapaa, jossa on määritelty kullekin kohteella kuukausittainen lämmitysenergian määrä, joka tarvitaan lämpimän käyttöveden tekemiseen. Lämmityskaudella tämän raja-arvon ylittävä osa kulutuksesta on kiinteistön lämmitystä ja sitä korjataan astepäiväluvuilla. Raja-arvot on laskettu uudelleen tuoreimpien kulutustietojen mukaan syyskuussa 2014 ja normitettujen kulutusten laskennassa on jälleen käytetty uusi arvoja lokakuusta alkaen. Lämmitysenergian normituksessa käytettävä normaalivuosi vaihtui 1.6.2013 vuosien 1981-2010 keskiarvoksi. Vuoden 2014 tietojen laskennassa on käytetty uutta normaalivuotta. 3.2. Seurannan kattavuus Kulutusseurannan kattavuutta on arvioitu vertaamalla seurannassa olevien kohteiden bruttoaloja Keskon koko kiinteistökannan laajuuteen. Seurannassa on kahta tasoa: Monienergiaseurannassa olevissa kohteissa seurataan sähkön, lämmitysenergian ja veden kulutusta. Edellä mainittujen lisäksi on huomattava joukko kohteita, joissa seurataan ainoastaan sähkön kulutusta. Kulutusseurannan kattavuus on esitetty kiinteistötyypeittäin taulukossa 3. Seurannan kattavuusprosentit on laskettu vertaamalla seurannassa olevien kohteiden bruttoalaa kiinteistötyypin yhteenlaskettuun kokonaisbruttoalaan. Monienergiaseurannan kattavuus on kasvanut hieman (71 % -> 72 %) vuoteen 2013 verrattuna. Taulukko 3. Kulutusseurannan laajuus. Monienergia seurannassa Sähkön seurannassa Seurannassa mukana yhteensä Kiinteistöty ypit kpl br-m2 kattavuus kpl br-m2 kattavuus kattavuus Anttila 12 85 887 49 % 7 29 140 17 % 66 % K-citymarket 70 1 068 983 92 % 5 58 995 5 % 97 % K-supermarket 122 337 368 66 % 42 104 394 20 % 86 % K-market 84 96 205 42 % 110 96 635 42 % 84 % Neste Oil K-market 39 24 850 50 % 25 16 284 33 % 84 % K-extra 1 597 23 % 7 1 873 71 % 93 % K-Rauta, Rautia 42 372 853 92 % 2 12 909 3 % 96 % Mako, Mara 4 13 436 50 % 3 9 360 35 % 85 % Noutotukku 9 34 477 74 % 1 1 462 3 % 77 % Toimisto- ja varastorakennukset 5 179 579 89 % 1 15 201 8 % 96 % Varastot 3 16 093 42 % 1 4 500 12 % 54 % Toimistorakennukset 4 53 990 74 % 0 % 74 % Kauppakeskukset 10 210 176 59 % 5 56 465 16 % 74 % VV-autotalot 5 59 130 83 % 0 % 83 % Muut edellisiin kuulumattomat 0 % 2 3 201 10 % 10 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko 12 93 506 34 % 17 85 743 31 % 65 % 422 2 647 129 72 % 228 496 162 13 % 85 %

27.2.2015 7. Kuva 3. Seurannan kattavuus. Kuva 4. Seurannan kattavuuden kehittyminen 2007-2014. 3.3. Kokonaiskulutuksen laskentamenetelmä ja tietojen vertailukelpoisuus Kokonaiskulutus on laskettu laventamalla kulutusseurannassa olevien kohteiden kulutuksien perusteella kunkin kiinteistöryhmän kokonaiskulutus. Toisin sanoen, kulutusseurannassa oleville kohteille on laskettu kiinteistötyypeittäin ominaiskulutukset (sähkölle ja kaukolämmölle kwh/br-m2 ja vedelle l/br-m2). Näin saadun ominaiskulutuksen on oletettu vastaavan kiinteistötyypin keskimääräistä kulutustasoa ja tällä ominaiskulutuksella on laskettu kiinteistötyypeittäin kokonaiskulutukset. Laskennan perusteena olevat ominaiskulutukset on esitetty energiamuodoittain kappaleissa 4-6.

27.2.2015 8 4. SÄHKÖN KULUTUKSEN KEHITTYMINEN KIINTEISTÖTYYPEITTÄIN 2012-2014 Keskon kiinteistökannan sähkön kokonaiskulutus on laskennallisesti määritelty seurannassa olevien kiinteistöjen perusteella. Taulukossa 4 on esitetty kiinteistötyyppikohtaiset ominaiskulutukset ja koko kiinteistömassalle lavennettu kulutus on esitetty taulukossa 5. Ominaiskulutusten laskentaan on otettu kiinteistötyypeittäin ne kohteet, joista on ollut tiedossa bruttoala ja kulutus. Energialajikohtaisissa laskennoissa ei ole huomioitu sellaisia kohteita, joiden kulutustiedoissa on ollut puutteita 21.1.2015. Koko kiinteistökannalle laskettu sähkön kokonaiskulutus vuonna 2014 oli 754 GWh, kun vuoden 2013 kulutus oli 764 GWh. Kiinteistökannan hienoisesta kasvusta (0,9 %) huolimatta sähkön kokonaiskulutus laski hieman -1,3 %. Ominaiskulutukset laskivat vuodentaikaisesta kaikissa merkittävissä kiinteistöryhmissä. Ominaiskulutukset nousivat ainoastaan K-extrojen, noutotukkujen, VV-autojen ja muiden edellisiin kuulumattomien kiinteistöjen ryhmissä. K-extrojen kiinteistökannan pieni otos ja muiden edellisiin kuulumattomien kiinteistöjen ryhmässä tapahtuneet muutokset selittävät osaltaan näiden ryhmien ominaiskulutusten muutoksia. Ryhmässä tapahtuneista muutoksista johtuen muiden edellisiin kuulumattomien ryhmän kokonaiskulutusten laskennassa on käytetty ominaiskulutusarviota. VV-autojen ryhmään tuli uutena vertailukelpoisena kohteena VV-auto Espoo. Kohteen ominaiskulutus oli koko ryhmän korkein ja tämä nosti koko ryhmän ominaiskulutusta. Keskon koko kiinteistökannan ominaiskulutus laski -2,4 % ja laskennallinen kokonaiskulutus laski -1,3 %. Tiedot löytyvät taulukoituna raportin lopussa olevasta yhteenvedosta (kappale 7).

27.2.2015 9 Taulukko 4. Sähkön kulutukset niissä kohteissa, joissa ominaiskulutuksen laskemiseen tarvittava bruttopinta-ala on tiedossa ja kulutustiedot kunnossa. Tämän taulukon pohjalta on laskettu seuraavassa taulukossa esitetyt koko kiinteistökannan kulutukset. Pinta-ala [br-m 2 ] Kulutus, [kwh] [kwh/br-m2] Ominaiskulutuksen muutos Kiinteistötyypit 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012-2013 2013-2014 Anttila 113 398 122 655 115 027 29 052 866 31 192 677 28 823 343 256 254 251-0,7 % -1,5 % K-citymarket 1 076 246 1 136 954 1 127 978 225 836 794 232 863 793 228 580 778 210 205 203-2,4 % -1,1 % K-supermarket 400 857 423 464 413 700 132 348 485 139 326 807 133 534 312 330 329 323-0,3 % -1,9 % K-market 182 928 189 144 192 840 80 002 739 79 583 126 80 979 319 437 421 420-3,8 % -0,2 % Neste Oil K-market 32 838 37 782 36 258 21 536 838 24 221 655 21 825 047 656 641 602-2,3 % -6,1 % K-extra 3 178 2 880 2 313 2 458 808 2 447 050 2 024 747 774 850 875 9,8 % 3,0 % K-Rauta, Rautia 320 826 353 259 380 289 26 644 357 28 402 008 28 382 561 83 80 75-3,2 % -7,2 % Mako, Mara 26 847 22 796 22 796 2 422 735 1 890 298 1 800 819 90 83 79-8,1 % -4,7 % Noutotukku 35 939 35 939 35 939 9 708 891 9 565 488 9 672 123 270 266 269-1,5 % 1,1 % Toimisto- ja varastorakennukset 227 350 189 399 191 761 43 588 782 39 748 196 39 801 590 192 210 208 9,5 % -1,1 % Toimistorakennukset 59 595 57 079 53 990 6 658 975 5 639 198 4 300 254 112 99 80-11,6 % -19,4 % Teollisuusrakennukset Kauppakeskukset 186 623 267 149 252 234 22 212 744 34 647 577 32 622 912 119 130 129 9,0 % -0,3 % Muut edellisiin kuulumattomat 8 447 486 881 110 443 43 036 583 429 13 89 662 577,3 % 647,9 % VV-autotalot 50 087 50 087 59 130 6 497 708 6 412 310 8 167 736 130 128 138-1,3 % 7,9 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko 136 445 137 869 148 917 13 555 069 11 061 346 11 584 381 99 80 78-19,2 % -3,0 % YHTEENSÄ 2861602 3 026 940 3 034 052 622 636 234 647 044 565 632 683 351 218 214 209-1,8 % -2,4 % Taulukko 5. Sähkön kulutus laskettuna koko kiinteistökannalle. Kiinteistötyypin sähkön ominaiskulutus kulutusseurannan perusteella Pinta-ala, johon ominaiskulutuksen laskenta perustuu [br-m2] Kiinteistötyypin kokonaispinta-ala [br-m2] Sähkön laskennallinen kokonaiskulutus [MWh] Kiinteistötyypit 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 Muutos 2014 Muutos Anttila 256 254 251 113 398 122 655 115 027 168 302 170 187 174 517 43 119 43 281 0,4 % 43 730 1,0 % K-citymarket 210 205 203 1 076 246 1 136 954 1 127 978 1 151 375 1 152 955 1 159 835 241 602 236 141-2,3 % 235 036-0,5 % K-supermarket 330 329 323 400 857 423 464 413 700 511 122 510 281 511 173 168 754 167 891-0,5 % 164 997-1,7 % K-market 437 421 420 182 928 189 144 192 840 241 046 231 445 229 693 105 421 97 381-7,6 % 96 455-1,0 % Neste Oil K-market 656 641 602 32 838 37 782 36 258 51 370 50 311 49 218 33 691 32 254-4,3 % 29 626-8,1 % K-extra 774 850 875 3 178 2 880 2 313 4 190 3 631 2 645 3 242 3 085-4,8 % 2 315-25,0 % K-Rauta, Rautia 83 80 75 320 826 353 259 380 289 386 173 404 582 403 752 32 071 32 528 1,4 % 30 134-7,4 % Mako, Mara 90 83 79 26 847 22 796 22 796 32 025 27 411 26 716 2 890 2 273-21,4 % 2 110-7,1 % Noutotukku 270 266 269 35 939 35 939 35 939 38 870 38 870 46 631 10 501 10 346-1,5 % 12 550 21,3 % Toimisto- ja varastorakennukset 192 210 208 227 350 189 399 191 761 253 052 245 582 240 058 48 517 51 539 6,2 % 49 826-3,3 % Toimistorakennukset 112 99 80 59 595 57 079 53 990 70 524 70 212 72 991 7 880 6 937-12,0 % 5 814-16,2 % Teollisuusrakennukset - - - - - - 31 801 32 143 31 959 3 180 3 214 1,1 % 3 196-0,6 % Kauppakeskukset 119 130 129 186 623 267 149 252 234 351 875 361 031 359 189 41 882 46 824 11,8 % 46 456-0,8 % Muut edellisiin kuulumattomat 13 89 88 8 447 486 881 29 081 71 440 71 440 380 6 326 1563,8 % 6 263-1,0 % VV-autotalot 130 128 138 50 087 50 087 59 130 67 292 30 033 31 012 8 730 3 845-56,0 % 4 284 11,4 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko 99 80 78 136 445 137 869 148 917 272 797 255 792 276 492 27 101 20 522-24,3 % 21 509 4,8 % YHTEENSÄ 2 861 602 3 026 940 3 034 052 3 660 895 3 655 905 3 687 320 778 961 764 387-1,9 % 754 301-1,3 %

27.2.2015 10 Kuva 5. Sähkön laskennallisen kokonaiskulutuksen ja ominaiskulutuksen kehittyminen 2012 2014. Kuva 6. Sähkön kokonaiskulutuksen jakautuminen tärkeimpiin kiinteistöryhmiin

27.2.2015 11 5. LÄMMÖN KULUTUKSEN KEHITTYMINEN KIINTEISTÖTYYPEITTÄIN 2012-2014 Lämmön ominaiskulutukset on laskettu sähkön tapaan kiinteistötyypeittäin kaikille niille kohteille, joille se on ollut mahdollista laskea (Taulukko 6). Näiden ominaiskulutusten perusteella on laskettu kulutus koko kiinteistömassalle (Taulukko 8). Näissä taulukoissa esitetyt kulutukset ovat mitattuja, normittamattomia kulutuksia. K-extrojen sekä ryhmässä muut edelliseen kuulumattomat lämmön kulutusten seurannassa on pieni otos kohteita. Siksi laskennassa on käytetty arviota, joka perustuu lämmön kulutuksen kehittymiseen muissa ruokakaupan liiketyypeissä. Taulukko 6. Lämmön kulutukset niissä kohteissa, joissa ominaiskulutuksen laskemiseen tarvittava bruttoala on tiedossa ja kulutustiedot ovat kattavat. Tämän taulukon pohjalta on laskettu seuraavassa taulukossa esitetyt koko kiinteistökannan kulutukset. Pinta-ala [br-m 2 ] Kulutus, [kwh] [kwh/br-m2] Ominaiskulutuksen muutos Kiinteistötyypit 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012-2013 2013-2014 Anttila 66 755 82 861 67 102 8 519 000 8 496 000 7 299 000 128 103 109-19,7 % 6,1 % K-citymarket 885 318 990 461 975 408 70 260 000 69 514 090 66 184 510 79 70 68-11,6 % -3,3 % K-supermarket 257 484 283 806 293 507 35 984 000 33 907 230 33 615 240 140 119 115-14,5 % -4,1 % K-market 65 338 63 239 63 116 10 857 000 9 999 760 9 450 290 166 158 150-4,8 % -5,3 % Neste Oil K-market 9 479 10 185 8 984 3 033 000 2 930 000 2 384 000 320 288 265-10,1 % -7,8 % K-extra - - 105 105 105 0,0 % 0,0 % K-Rauta, Rautia 318 691 346 078 357 948 14 181 000 13 090 570 12 928 060 44 38 36-15,0 % -4,5 % Mako, Mara 13 215 11 242 13 436 1 275 000 1 102 000 1 311 000 96 98 98 1,6 % -0,5 % Noutotukku 29 610 29 610 29 610 3 055 000 2 811 000 2 567 000 103 95 87-8,0 % -8,7 % Toimisto- ja varastorakennukset 199 261 165 538 184 029 16 412 000 12 685 360 12 965 000 82 77 70-7,0 % -8,1 % Toimistorakennukset 56 039 54 823 53 990 8 076 000 7 653 000 7 633 204 144 140 141-3,1 % 1,3 % Teollisuusrakennukset Kauppakeskukset 130 445 212 854 195 769 6 638 000 8 576 000 7 832 000 51 40 40-20,8 % -0,7 % Muut edellisiin kuulumattomat 8 447 395 000 47 47 47 0,5 % -0,5 % VV-autotalot 50 087 50 087 59 130 6 845 000 6 240 000 7 238 000 137 125 122-8,8 % -1,7 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko 93 200 62 502 76 200 6 661 000 4 450 000 4 225 000 71 71 55-0,4 % -22,1 % 2 183 367 2 363 285 2 378 228 192 191 000 181 455 010 175 632 304 88 77 74-12,8 % -3,8 % Mitatun lämmön ominaiskulutuksen laskua vuodesta 2013 selittää se, että vuosi 2014 ja erityisesti loppuvuosi oli edellisvuotta lämpimämpi. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen Kaisaniemen mittausaseman joulukuun keskilämpötila oli yli kaksi astetta edellisvuotta korkeampi.

27.2.2015 12 Ominaiskulutusten muutokset vaihtelivat tärkeimmissä kiinteistötyypeissä -1,0 % ja -8,0 % välillä. Keskon koko kiinteistökannan laskennallinen kokonaiskulutus laski -3,8 %. Laskennan mukaan koko kiinteistökannan normitettu kokonaiskulutus laski -3,2 % (taulukko 8). Taulukko 7. Lämmön kulutukset ja ominaiskulutukset Keskon koko kiinteistökannalle laskettuna. Kiinteistötyypin lämmön ominaiskulutus kulutusseurannan Pinta-ala, johon ominaiskulutuksen laskenta perustuu [br-m2] Kiinteistötyypin kokonaispinta-ala [br-m2] Lämmön laskennallinen kokonaiskulutus [MWh] Kiinteistötyypit 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 Muutos 2014 Muutos Anttila 128 103 109 66 755 82 861 67 102 168 302 170 187 174 517 21 478 17 450-18,8 % 18 983 8,8 % K-citymarket 79 70 68 885 318 990 461 975 408 1 151 375 1 152 955 1 159 835 91 375 80 918-11,4 % 78 698-2,7 % K-supermarket 140 119 115 257 484 283 806 293 507 511 122 510 281 511 173 71 431 60 965-14,7 % 58 544-4,0 % K-market 166 158 150 65 338 63 239 63 116 241 046 231 445 229 693 40 054 36 598-8,6 % 34 392-6,0 % Neste Oil K-market 320 288 265 9 479 10 185 8 984 51 370 50 311 49 218 16 437 14 473-11,9 % 13 061-9,8 % K-extra 105 105 105 - - - 4 190 3 631 2 645 440 381-13,3 % 278-27,2 % K-Rauta, Rautia 44 38 36 318 691 346 078 357 948 386 173 404 582 403 752 17 184 15 304-10,9 % 14 582-4,7 % Mako, Mara 96 98 98 13 215 11 242 13 436 32 025 27 411 26 716 3 090 2 687-13,0 % 2 607-3,0 % Noutotukku 103 95 87 29 610 29 610 29 610 38 870 38 870 46 631 4 010 3 690-8,0 % 4 043 9,6 % Toimisto- ja varastorakennukset 82 77 70 199 261 165 538 184 029 253 052 245 582 240 058 20 843 18 819-9,7 % 16 912-10,1 % Toimistorakennukset 144 140 141 56 039 54 823 53 990 70 524 70 212 72 991 10 164 9 801-3,6 % 10 320 5,3 % Teollisuusrakennukset 100 100 100 - - - 31 801 32 143 31 959 3 180 3 214 1,1 % 3 196-0,6 % Kauppakeskukset 51 40 40 130 445 212 854 195 769 351 875 361 031 359 189 17 906 14 546-18,8 % 14 370-1,2 % Muut edellisiin kuulumattomat 47 47 47 8 447 - - 29 081 71 440 71 440 1 360 3 341 145,7 % 3 341 0,0 % VV-autotalot 137 125 122 50 087 50 087 59 130 67 292 30 033 31 012 9 196 3 742-59,3 % 3 796 1,5 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko 71 71 55 93 200 62 502 76 200 272 797 255 792 276 492 19 497 18 212-6,6 % 15 330-15,8 % YHTEENSÄ 2 183 367 2 363 285 2 378 228 3 660 895 3 655 905 3 687 320 347 643 304 141-12,5 % 292 453-3,8 %

27.2.2015 13 Kuva 7. Lämmön laskennallisen kokonaiskulutuksen ja ominaiskulutuksen kehittyminen 2012 2014. Kuva 8. Lämmön kokonaiskulutuksen jakautuminen tärkeimpiin kiinteistöryhmiin

27.2.2015 14 Taulukko 8. Normitetut lämmön kulutukset ja ominaiskulutukset Keskon koko kiinteistökannalle laskettuna. Kiinteistötyypin normitettu lämmön Pinta-ala, johon ominaiskulutuksen laskenta perustuu Kiinteistötyypin kokonaispinta-ala Normitetun lämmön laskennallinen kokonaiskulutus ominaiskulutus [br-m2] [br-m2] [MWh] Kiinteistötyypit 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 Muutos 2014 Muutos Anttila 129 111 119 66 755 82 861 67 102 168 302 170 187 174 517 21 788 18 908-13,2 % 20 733 9,7 % K-citymarket 80 76 74 885 318 990 461 975 408 1 151 375 1 152 955 1 159 835 91 826 88 028-4,1 % 85 973-2,3 % K-supermarket 141 129 123 257 484 283 806 293 507 511 122 510 281 511 173 72 028 65 600-8,9 % 62 807-4,3 % K-market 167 171 161 65 338 63 239 63 116 241 046 231 445 229 693 40 368 39 500-2,2 % 36 999-6,3 % Neste Oil K-market 325 305 291 9 479 10 185 8 984 51 370 50 311 49 218 16 719 15 338-8,3 % 14 310-6,7 % K-extra 125 125 125 - - - 4 190 3 631 2 645 524 454-13,3 % 331-27,2 % K-Rauta, Rautia 45 41 38 318 691 346 078 357 948 386 173 404 582 403 752 17 261 16 405-5,0 % 15 449-5,8 % Mako, Mara 98 107 106 13 215 11 242 13 436 32 025 27 411 26 716 3 141 2 931-6,7 % 2 835-3,3 % Noutotukku 104 102 95 29 610 29 610 29 610 38 870 38 870 46 631 4 037 3 971-1,6 % 4 432 11,6 % Toimisto- ja varastorakennukset 84 83 78 199 261 165 538 184 029 253 052 245 582 240 058 21 248 20 267-4,6 % 18 779-7,3 % Toimistorakennukset 152 152 158 56 039 54 823 53 990 70 524 70 212 72 991 10 688 10 650-0,4 % 11 563 8,6 % Teollisuusrakennukset 105 105 105 - - - 31 801 32 143 31 959 3 339 3 375 1,1 % 3 356-0,6 % Kauppakeskukset 52 43 43 130 445 212 854 195 769 351 875 361 031 359 189 18 135 15 574-14,1 % 15 274-1,9 % Muut edellisiin kuulumattomat 46 46 46 8 447 - - 29 081 71 440 71 440 1 339 3 286 145,4 % 3 286 0,0 % VV-autotalot 141 133 136 50 087 50 087 59 130 67 292 30 033 31 012 9 496 4 001-57,9 % 4 218 5,4 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko 72 76 61 93 200 62 502 76 200 272 797 255 792 276 492 19 681 19 358-1,6 % 16 775-13,3 % YHTEENSÄ 2 183 367 2 363 285 2 378 228 3 660 895 3 655 905 3 687 320 351 618 327 646-6,8 % 317 121-3,2 %

27.2.2015 15 6. VEDEN KULUTUKSEN KEHITTYMINEN KIINTEISTÖTYYPEITTÄIN 2012-2014 Veden kulutusta ja ominaiskulutusta on tarkasteltu edellisistä kappeleista tutun mallin mukaisesti. Seuraavaan taulukkoon on koottu ominaiskulutukset niistä kohteista, joista ominaiskulutusten laskentaan tarvittavat vertailukelpoiset tiedot ovat olemassa. Taulukko 9. Veden kulutukset niissä kohteissa, joissa ominaiskulutuksen laskemiseen tarvittava bruttoala on tiedossa. Tämän taulukon pohjalta on laskettu seuraavassa taulukossa esitetyt koko kiinteistökannan kulutukset. Pinta-ala [br-m 2 ] Kulutus, [m3] Ominaiskulutus [l/br-m2] Ominaiskulutuksen muutos Kiinteistötyypit 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012-2013 2013-2014 Anttila 62 970 75 704 68 472 13 831 15 517 13 542 220 205 198-6,7 % -3,5 % K-citymarket 891 652 932 601 1 012 461 179 382 188 021 209 935 201 202 207 0,2 % 2,8 % K-supermarket 245 267 286 430 315 214 70 412 84 748 97 197 287 296 308 3,1 % 4,2 % K-market 77 519 90 923 91 825 21 049 26 071 24 189 272 287 263 5,6 % -8,1 % Neste Oil K-market 17 645 24 223 21 337 75 587 133 882 121 132 4284 5527 5677 29,0 % 2,7 % K-extra 597 597 597 2 320 1 770 1 714 3886 280 280-92,8 % 0,0 % K-Rauta, Rautia 342 210 357 235 369 105 19 466 18 103 19 963 57 51 54-10,9 % 6,7 % Mako, Mara 13 215 11 242 13 436 1 520 1 398 1 467 115 124 109 8,1 % -12,2 % Noutotukku 34 477 34 477 29 775 3 046 3 429 2 791 88 99 94 12,6 % -5,8 % Toimisto- ja varastorakennukset 204 990 176 029 189 758 24 586 20 460 23 304 120 116 123-3,1 % 5,7 % Toimistorakennukset 56 039 38 263 53 990 16 365 9 636 6 950 292 252 129-13,8 % -48,9 % Teollisuusrakennukset Kauppakeskukset 131 233 223 452 198 031 15 341 21 323 27 948 117 95 141-18,4 % 47,9 % Muut edellisiin kuulumattomat 8 447 12 100 100 100 0,0 % 0,0 % VV-autotalot 50 087 50 087 36 518 21 176 22 090 19 199 423 441 526 4,3 % 19,2 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko 93 200 90 455 93 506 9 394 9 265 6 236 101 102 67 1,6 % -34,9 % 2 229 546 2 391 717 2 494 024 473 487 555 713 575 567 212 232 231 9,4 % -0,7 % Merkittävimmistä veden käyttäjistä K-citymarkettien, K-supermarkettien kulutukset ovat nousseet +3-4 %, myös Neste Oil K-markettien veden ominaiskulutus on jatkanut nousuaan, nyt noin 3,0 %. Kokonaisuudessaan veden ominaiskulutus on kuitenkin laskenut -0,7 %. Taulukossa 10 esitetty laskelma veden kokonaiskulutuksista osoittaa kulutuksen kasvaneen +1,6 %. Merkittävin tekijä kokonaiskulutuksen kasvuun oli K-citymarkettien ja K-supermarkettien kasvanut kulutus.

27.2.2015 16 Taulukko 10. Veden kulutukset ja ominaiskulutukset laskettuna Keskon koko kiinteistökannalle. Kiinteistötyypin veden ominaiskulutus Pinta-ala, johon ominaiskulutuksen laskenta perustuu Kiinteistötyypin kokonaispinta-ala Veden laskennallinen kokonaiskulutus kulutusseurannan [br-m2] [br-m2] [m3] Kiinteistötyypit 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 Muutos 2014 Muutos Anttila 220 205 198 62 970 75 704 68 472 168 302 170 187 174 517 36 967 34 883-5,6 % 34 515-1,1 % K-citymarket 201 202 207 891 652 932 601 1 012 461 1 151 375 1 152 955 1 159 835 231 633 232 446 0,4 % 240 493 3,5 % K-supermarket 287 296 308 245 267 286 430 315 214 511 122 510 281 511 173 146 735 150 980 2,9 % 157 622 4,4 % K-market 272 287 263 77 519 90 923 91 825 241 046 231 445 229 693 65 452 66 364 1,4 % 60 507-8,8 % Neste Oil K-market 4284 5527 5677 17 645 24 223 21 337 51 370 50 311 49 218 220 057 278 072 26,4 % 279 415 0,5 % K-extra 3886 280 280 597 597 597 4 190 3 631 2 645 16 283 1 017-93,8 % 741-27,2 % K-Rauta, Rautia 57 51 54 342 210 357 235 369 105 386 173 404 582 403 752 21 967 20 502-6,7 % 21 837 6,5 % Mako, Mara 115 124 109 13 215 11 242 13 436 32 025 27 411 26 716 3 684 3 409-7,5 % 2 917-14,4 % Noutotukku 88 99 94 34 477 34 477 29 775 38 870 38 870 46 631 3 434 3 866 12,6 % 4 371 13,1 % Toimisto- ja varastorakennukset 120 116 123 204 990 176 029 189 758 253 052 245 582 240 058 30 350 28 544-5,9 % 29 481 3,3 % Toimistorakennukset 292 252 129 56 039 38 263 53 990 70 524 70 212 72 991 20 595 17 682-14,1 % 9 396-46,9 % Teollisuusrakennukset 50 50 50 - - - 31 801 32 143 31 959 1 590 1 607 1,1 % 1 598-0,6 % Kauppakeskukset 117 95 141 131 233 223 452 198 031 351 875 361 031 359 189 41 134 34 452-16,2 % 50 692 47,1 % Muut edellisiin kuulumattomat 100 100 100 8 447 - - 29 081 71 440 71 440 2 908 7 144 145,7 % 7 144 0,0 % VV-autotalot 423 441 526 50 087 50 087 36 518 67 292 30 033 31 012 28 450 13 246-53,4 % 16 304 23,1 % Kodin Ykkönen, Sotka, Asko 101 102 67 93 200 90 455 93 506 272 797 255 792 276 492 27 496 26 200-4,7 % 18 440-29,6 % YHTEENSÄ 2 229 546 2 391 717 2 494 024 3 660 895 3 655 905 3 687 320 898 734 920 414 2,4 % 935 472 1,6 %

27.2.2015 17 Kuva 9. Veden laskennallisen kokonaiskulutuksen kehittyminen 2012 2014. Kuva 10. Veden kokonaiskulutuksen jakautuminen tärkeimpiin kiinteistöryhmiin.

27.2.2015 18 7. YHTEENVETO KULUTUKSISTA Keskon kokonaiskulutukset ja ominaiskulutukset on koottu taulukkoon 11. Taulukko 11. Kulutusten ja ominaiskulutusten kehittyminen 2012 2014. Kulutukset 2012 2013 2014 Sähkö [MWh] 778 961 764 387 754 301 Lämpö [MWh] 347 643 304 141 292 453 Lämpö, normitettu [MWh] 351 618 327 646 317 121 Vesi [m3] 898 734 920 414 935 472 Ominaiskulutukset Sähkö [kwh/brm2] 213 209 205 Lämpö [kwh/brm2] 95 83 79 Lämpö, normitettu [kwh/brm2] 96 90 86 Vesi [l/brm2] 245 252 254 Kiinteistökanta [brm2] 3 660 895 3 655 905 3 687 320 Muutokset kulutuksissa 2012-2013 2013-2014 Sähkö -1,9 % -1,3 % Lämpö -12,5 % -3,8 % Lämpö, normitettu -6,8 % -3,2 % Vesi 2,4 % 1,6 % Muutokset ominaiskulut. 2012-2013 2013-2014 Sähkö -1,7 % -2,2 % Lämpö -12,4 % -4,7 % Lämpö, normitettu -6,7 % -4,0 % Vesi 2,6 % 0,8 % Muutokset kiinteistökannassa 2012-2013 2013-2014 -0,1 % 0,9 % Sähkön ja lämmön ominaiskulutukset laskivat edellisestä vuodesta, sähkön osalta -1,3 % mitatun lämmön osalta -3,8 % ja normitetun lämmön osalta -3,2 %. Vedenkulutus kasvoi hieman, nyt kasvua edeltävästä vuodesta oli +1,6 %.

27.2.2015 19 Kuva 11. Keskon energian ja veden kokonaiskulutus vuosina 2012-2014.