Reco:n korkealaatuiset laboratoriokojeet saat nyt Deposta.

hammas ieknikk Pääkirjoitus - Hammaslaboratorioiden ohjehinnastosta käy- _. työ keskustelua - Irtisanomissuoja ja työsuhdeturvakomi- 1 IdoA tean mietintö - Hammasteknikkojen talvikisat - Työter- I veyshuollosta - Metallikeramiikka, tekniset valmistusvirheet Reco:n korkealaatuiset laboratoriokojeet saat nyt Deposta. "DENTALDEPOT Kojeet ovat esillä myymälässämme Et.ranta 2 ja hammasteknikkopäivillä Finlandia-talossa 24.3-27.3.82

Komet-kovametal I i-e-jy rsi m et teräksen, akryylin ja kovakipsin tehokkaaseen työstöön Til.no Käsikappale H 79 E. 11.040 Tll.no Kulmakappale H 79 E. 21.040 Til.no 3-mm-varsi H 79 E. 41.040 Til.no Käsikappale H 251 E. 11.060 Til.no Kulmakappale H 251 E. 2f 060 Til.no 3-mm-varsi H 251 E. 41.060 Til.no. Käsikappale H 351 E. 11.060 Tll.no. Kulmakappale H 351 E. 21.060 Tll.no. 3-mm-varsi H 351 E. 41.060 GEBR BRASSELER GMBH & CO. KG. Fabrik fur Dentalinstrumente Postfach 160 D-4920 Lemgo Telefon (05261) 7331 Telex 0931597 Suomessa: HAMMAS OY Helsinki 10 Kalevankatu 3 Vaihde 64 36 36 ERIKOISINSTRUMENTTI CX 73 G Kehitetty erikoisesti akryyiin hienotyöstöön kitalaki-, reuna-ja muilla vastaavilla alueilla. Käytännössä se on osoittautunut erittäin suosituksi. JOTA AG CX73G /060 P L A N D E N T O Y HITSAAJANKATU 8 00810 HELSINKI 81 PUH.90-7554366

IVOCLAR -KERAMIIKKAohjelma on täydellinen IVOCLAR-KERAMIIKKA-työskentelysettl IVOCLAR-muotoilupensselit FEINSTRAHL GRIFFEL-hienohiekkapuhallin FEINSTRAHL MITTEL AI Oz-hiekkaa IVOMILL-IVODRILL-kovametallifreesarit VIVODENT ITS-metallikeramiikkasatsi - uusi väriskaala, palnt-on-tyypplset opaakit INZOMA-sidosmateriaalit ja valmisrakenteet - säästävät materiaalia ja työaikaa - lisää esteettisyyttä ja liitoksen lujuutta PROGRAMAT PlO-täysautomaattiuuni SILANIT-ISOPAST-korjaussetti - mahdollistaa posliinin korjauksen suussa UUDET, KOTIMAISET PAALLEPOLTFO- METALUT SAAT LMKINTÄMUOVISTA. Lääkintämuovi Oy tuo nyt markkinoille täysin uudet, kotimaiset päällepolttoseokset. Seosten tuotekehitystyössä on ollut mukana useita suomalaisia hammaslääkäreitä ja -teknikoita. Näin on voitu tarkasti ottaa huomioon käyttötarkoitus, tyypilliset suomalaiset työmenete mät sekä käyttäjien korkea vaatimustaso. Päällepolttoseokset valmistaa Outokumpu Oy, joka hyvän laadun lisäksi merkitsee pitkäaikaista kokemusta, maailmankuulua ammattitaitoa sekä jatkuvaa laadunvalvontaa. Seoksia on kahta erilaista; molemmat sopivat kovuutensa ansiosta myös pitkiin siltarakennelmiin. Uusille metalleille voidaan polttaa posliini kaikilla tunnetuimmilla (maassamme yleisesti käytetyillä) posliinimassoilla. Uudet seokset ovat kudosystävällisiä ja kestävät hyvin suun olosuhteissa. OUTOKUMPU MK I Erittäin jalo Au-Pt -seos, jonka jalometallipitoisuus on 96 %. Väri harmaan kellertävä. OUTOKUMPU MK II Edullinen, erittäin aio Au-Pd -seos, jonka jalometa lipitoisuus on 80 %. Käyttöohjeet, fysikaaliset ominaisuudet ym. lisätietoja saat Lääkintämuovista. LN-DENTAL Myynti: Lääkintämuovi Oy/ Rauni Tirri, Espoo, puhelin 90-8030561,8031465 TUTUSTUKAA KERAMIIKKA-OHJELMAAMME KURSSEILLAMME Oy DENTAL-MEDICO Ab Puh. 90-601 425 5

SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLinTO r.y. Mannerheimintie 52 A 1 00260 Helsinki 26 Puh. 447 123, postisiirto 2690-0 39. VUOSIKERTA 1982 Toimituskunta Päätoimittajat: Pekka Koivisto (vastaava) puh. 447 123 -larri Aalto > puh. 954-61138 : läsenet: Keijo Poldn Kari Markkanen Matti Savolainen Hammasteknikkolehti ottaa sitoutumuksetta vastaan käsikirjoituksia sekä valokuvia julkaistavaksi. julkaistavaksi tarkoitetun materiaalin mukana on toimitettava täydelliset tienkitötiedot kirjoittajasta (nimt, osoite, sos. turvotunnus, syntymäkunta, asuinlmnta, sekä pankki- tai postisiirtotilin n:o) Kirjoituksia lainattaessa lähde mainittava. Keski-Uusimaa Oy, Kerava 1982 on SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITON HALLITUS I pj. Kalevi Ilkka OS. Pakkahuoneenkatu 12 A, 90100 Oulu 10, p. 981-223801 II pj. Mikko Rikkonen OS. Valkeakoskenkatu 18, 37600 Valkeakoski, p. 937-40611 m pj. Teppo Koskinen Hammasteknikkojärjestöjen yhteyshenkilöt Hammastekniset ry Pj Jukka Salonen Avaruuskatu 3 E 83 02210 Espoo 21 puh. 90-718122 Sihteeri Eija Hägg Runeberginkatu 6 A 00100 Helsinki 10 puh k. 90-499010 Yhdysmiehet Helsinki Teppo Koskinen puh t. 718122 k. 531518 OS. Kaivosrinteentie 6 1 78, 01610 Vantaa 61, p. 90-531518 Toiminnanjohtaja Pekka Koivisto OS. Steniuksentie 7 A 4, 00300 Helsinki 30, p. 90-447123 Tapio Lamminen, Mököistenkatu 10, 24100 Salo 10, p. 924-15430 louko Pohjonen, Talontie 11 B 21, 00300 Helsinb 30, p. 90-718122/21 Kalevi Notkonen, Kehäkuja, 02420 Jorvas, p. 90-2988264 Lars Nordberg, Vatakuja 1 B 21, 00200 Helsinki 20, p. 90-407400 Kosti Uusitalo, Urakkatie 10-12 D II, 00680 Helsinki 68, p. 90-487972 Matti Taiminen, Leningradinkatu 13 A 4, 20310 Turku 31, p. 921-27834 Kalevi Virpi, Tarkka-ampujankatu 4 A 20, 00140 Helsinki 14, p. 90-639197 Eija Hägg, Runeberginkatu 6 o F 3, 00100 Helsinki 10, p. 90-499010 Jukka Salonen, Avaruuskatu 3 E 83, 002210 Espoo 21, p. 90-424144 Turku Pentti Perimaa puh k. 921-433648 Tampere Sointu Helenius puh k. 931-615339 Seinäjob/Kurikka Voitto Parkkonen puh k. 964-501577 Hammaslaboratorioliitto ry Pj. Lars Nordberg Vatakuja 1 B 21 00200 Helsinb 20 puh. 90-407400 Toiminnanjohtaja Tapio Vasara Kansakoulunkatu 10 A 21 00100 Hb 21 puh. 90-6943866 Enkoishammasteknikkoliitto ry Pj. Matti Juntunen Sibeliuksenkatu 21 A 7 04400 Järvenpää puh. 90-285812 Suomen Hammasteknikkojen Keskusliiton ensimmäinen toimintavuosi on päättynyt. Toimintavuosi Keskusliittona oli muodollinen. Kuten jäsentiedotteissa viime vuoden alussa ilmoitettiin päätettiin "vanhan Liiton" viimeisessä vuosikokouksessa ylimenovuoden ojan toteuttaa Liiton toimintaperiaatteet palveluineen jo jäsenvelvoitteineen vanhojen sääntöjen jo vakiintuneiksi muodostuneiden tapojen mukaan. Mennyt vuosi oli myöskin jäsenyhdistyksiin (Hammaslaboratorioliitto, Erikoishommasteknikkoliitto, Hammastekniset) järjestäytymisen oikoo, joko jatkuu edelleen. Viime vuoden aikana selvitettiin kiertokirjeissä mihin Liittoon kukin SHL:n jäsen kuuluisi, jo kuinka menetellä päästäkseen oo. Liiton jäseneksi. Korkeaksi perusjooitukseksi otettiin joostojooitus siten, että: 1 jaosto Hammaslaboratorioliitto, 11 jaosto Erikoishommosteknikkoliitto, 111, IV, jo V jaostot Hammastekniset. Organisaatiomuutos järjestelyineen on sujunut hyvin. Joitakin epäselvyyksiä on sattunut. Useinmiten ne johtuvat siitä, että jäsentiedotteet on jätetty lukematta. Tästä eteenpäin Keskusliitto ei toimi enää sääntöjen ylimenovaiheen toteuttajana, vaon sen tehtävänä on olla hammasteknisen olon järjestöjen yhteistoiminta- jo yhteistyöjärjestönä. Toistaiseksi selvitetään miten laajana käytännön järjestelyt toteutetaan, jo kuinka suuri talousarvio Keskusliitolle tehdään. Kaikki olon järjestöt ovat yksimielisiä siitä, että Keskusliiton kokoavaa jo yhdistävää voimaa tullaan tarvitsemaan, varsinkin aikana jolloin yhteiskunta suunnittelee ommottikuntoommekin hyvin läheisesti koskettavia osioita. Alkava vuosi on tuonut joukon haasteita, jotka tulevat vaikuttamaan asemaamme tulevaisuudessa, jo joihin siten tulisi vastota. Hammasteknikoiden koulutus on ollut puheenaiheena viime vuosina. Toisin ajoin kytevänä, jo välillä ilmiliekkeihin leimahtavana. Yleisesti ottaen kouluttaminen johonkin ammattiin edellyttää koulutusmäärän suhteen tarkkoja selvityksiä jo suunnitelmia tulevaisuuden suhteen. Varmasti henkilöt, jotka kantavat näistä osioista vastuun pyrkivät suunnitelmissaan huomioimaan em. vaatimuksen. Kuitenkin käytännössä usein joudutaan toteamaan, että jossain on menty harhaan. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi ammattijärjestöjen asemaa jo asiantuntemusta tulisi painottaa. Saataisiin konkreettista tietoa, joko yleensä perustuu selvityksiin jo kannanottoihin kentällä. Mainittua tietoa voitaisiin käyttää suunnitteluvaiheessa, jolloin se ei jäisi pelkästään vertailukohteeksi lopullista ratkaisua toteutettaessa. On esimerkiksi todettu, että Suomessa ollaan kouluttamassa liikaa lääkäreitä. Liiallisen lääkärikoulutuksen vältetään tuovan vuosittain yhteiskunnallemme 200 miljoonan markan ylimääräiset kulut. Tällainen epäkohta ei ole enää jonkin yksittäisen työttömäksi joutuvan ammattiryhmän osio. Se kolahtaa kaikkiin veronmaksajiin. Vastaavanlaisia esimerkkejä on paljon. Hammasteknikkojen koulutuksessa tulisi tarkoin harkita mikä on hammasteknikkojen tarve tulevaisuudessa huomioonottaen mm. hommoshuoltokomitean suunnitelmat, jo ennalta ehkäisevän hammashoidon vaikutukset. Pekka Koivisto 6 7

HAMMASLABORATORIOIDEN OHJEHINNASTO KIISTAN AIHEENA Lars Nordberg Hammaslaboratorioliiton puheenjohtaja Helsingissä 8.3.1982 Hammaslaboratorioiden ohjehinnasto on ollut perusteellisen tutkimuksen kohteena. Työn on suorittanut maamme tunnetuin ja arvostettu konsulttitoimisto Oy Mec- Rastor Ab. Hammaslaboratorioliiton vuosikokous 1981 päätti antaa hinnaston tutkittavaksi, koska laboratorioiden kannattavuus oli jo pitkään ollut kannattavuuden rajamailla. Tutkimus haluttiin suoritettavaksi myös mahdollisen yhteiskunnallisen tuen ollessa todennäköinen hammashuollossa lähivuosina. Oli tarpeellista selvittää, kuinka paljon aikaa kukin hinnastonimikkeen tekeminen vaatii. Hammaslaboratorioiden kustannusrakenne tutkittiin samalla ja näin voitiin määrittää tuntivelotushinta. Hammaslaboratorioliitto on vuosikymmenet parhaan kykynsä mukaan koettanut pitää hinnastoa kattavana, mutta yhteiskunnassa tapahtunut todella suurimittainen sosiaalisten etujen lisääntyminen, joka suurelta osin on kohdistettu työnantajien kustannettavaksi, on osaltaan vaikeuttanut hinnaston laatimista. On ollut milteimahdotonta muuntaa rahaksi kaikkea sitä kustannuspainetta, joka on kohdistunut mm. öljykriisin jälkeisenä seurauksena alamme yleiskustannuksiin; vesi, lämpö, vuokra, tarveaineet, kaasut ym. Kun vuosittainen inflaatio on ollut melkoinen ei muutaman prosentin korotus vuosivöiein ole riittänyt. Uusi hinnasto perustuu aikatutkimukseen ja on kustannustekijöistä saatu työmme hinnoittelija. Se on oikeudenmukainen, todellisiin asioihin perustuva ja arvostelun kestävä kokonaisuus. Me hammasteknikot olemme ylpeitä voidessamme osoittaa mihin me perustelemme hinnoittelumme. Olemme myös tietoiset että hinnastoomme ei ole vielä sovellettu ns. joutoajan määrettä, ei inflaatiokehitystä vuodelta 1981 eikö uudeiieenteko prosentteja. Meillä on kuitenkin tiedossamme kuinka paljon aikaa ja kuinka paljon kustannustekijöitä eri työvaiheissa työssämme on. On tarkoitus toteuttaa näitä vielä huomioimattomia kustannustekijöitä asteittain hinnastoon. Olimme varautuneet hammasiääkärijörjestöjen negatiiviseen suhtautumiseen jo tähän hinnaston täysremonttiin vaikka se toi mukanaan joidenkin hinnastonimikkeiden melkoisen suuriakin laskuja. Näitä ovat työmallien kokonaan uudistettu laskutusperuste, joka huomioi työmallin perushinnan ja ositetun tapin aiheuttamat erisuuret työajat. Aikaisemmin oli iaskutuskohteena vain maiiitappi. Rankatyöt hinnoitellaan entisin perustein rakentuen rangan osista perustuvaan hinnoitteluun, mutia aikatutkimusta soveltaen, jolloin esim. satulan hinta laskee tuntuvasti 43,- markasta 13 markkaan eli 69 %. Pinne laskee 89,- markasta 62,- markkaan. Pientä laskua on myös metaliikeraamisissa töissä ja oikomistöissö. Uudessa hinnastossa ei esiinny enää agar-agar lisää, värin määritystä ym. nimikkeitä, joiden puuttuminen merkitsee prosenttilaskuissa 100 % laskua. Hammaslaboratorioliitto ilmoitti Hammasidäkäniiitoiie herrasmies-sopimukseen viitaten hinnaston nousemisesta kahta kuukautta ennen eli joulukuun 1 päivänä. Ennen joulua lähetettiin uudesta hinnastosta tehty kirjapainon oikaisuvedoskappaie Hammaslääkäriliittoon. 15.1.82 päivätyllä kirjeellä Suomen Hammaslääkäriliitto ehdotti, että hinnaston voimaantuloa lykättäisiin kuukaudella ja että neuvottelisimme asiasta. Hammasiaboratorioiiitto vastasi jäljempänä olevalla kirjeellä ja torjui neuvottelut tässä vaiheessa. Katsoimme, että olemme kyllin riittävästi perustelleet hinnaston korotustarpeen ja informoineet asiasta sopimuksemme mukaisesti. Olimme huomauttaneet jo ennen joulua hammaslääkäriliiton lehden jättäneen informaation hammaslääkäreille tekemättä ja tarjosimme omaa informatiivista kirjoitusta lehteen. Se luvattiin julkaista 1.2.82 lehdessä eli numerossa 3, mutta HML-iiiton hallituksen työvaliokunta oli päättänyt jättää sen siitä pois. Kun se vihdoin julkaistiin HML-iehdessä no 4 oli hinnasto jo voimassa eikä siinä annettu informaatio enää ollut selostamassa tulevaa hinnaston korjausta yhtä tehokkaasti kuin se olisi ollut edellisessä numerossa. Hammaslaboratorioliitto piti vuosikokouksensa Hyvinkäällä 28.2.81 jossa yksimielisesti päätettiin hyväksyä Liiton hallituksen toimenpiteet hinnastoasiassa. Koska Hammaslääkäriliitto oli vaa- tinut neuvotteluja hinnastoasioista päätti vuosikokous valtuuttaa hallituksemme näihin. Ehdottomana edellytyksenä pidettiin kuitenkin, että hinnastotutkimuksen tuloksina syntynyttä uutta hinnastoa ei aseteta kyseenalaiseksi hinnoittelumme perustana. Hammaslääkäriliiton hallitus oli kokouksessaan 24.2.82 päättänyt kieltää jä Varatuomari, ekonomi Tapio Vasara Hammaslaboratorioliiton toiminnanjohtaja: seniään teettämästä töitä uuden hinnaston mukaan. Samalla se kehoitti hammaslääköreitä pidättäytymään sellaisten hammasteknisten töiden teettämisestä jotka eivät ole välttämättömiä potilaan terveydelle! Olimme julistetut boikottiin, työsaortoon, millä nimellä sitä nyt haiutaankaan sanoa. Hammaslääkäriliiton hallitus oli köyttänyt kovinta HAMMASLABORATORIOIDEN OHJEHINNASTO asetta saadakseen maksaa töistämme hintaa jonka me olimme osoittaneet olevan joiltakin osaa hinnastoa tappiollinen ja laboratorioiden taloudellisten mahdollisuuksien ulkopuolella. Olisikohan hyvällä tahdolla ja tutustumisella hinnastoon perinpohjin voitu väittää tämä äärimmäinen toimenpide? Hammaslaboratorioliitto on pitänyt eräänä keskeisenä tehtävänään hammaslaboratorioiden ohjehinnaston laatimista. Kustannustason kohoamisen seurauksena ohjehinnastoa on tarkistettu vuosittain. Tästä huolimatta yhä useammissa laboratorioissa on havaittu kustannusten lähenevän häiyyttävästi tulopuolen lukemia hyvänkin työllisyyden vallitessa. Hammaslaboratorioissa alettiin vakavasti pohtia, oliko tähän tilanteeseen jouduttu liian alhaisen hinnoittelun seurauksena, oltiinko unohdettu taloudelliset perustotuudet käsityö- ja palveluammatissa. Menestytäänkö vain, jos töitä tehdään myöhäiseen iltaan ja viikonloppuina? Hammaslaboratorioliiton hallitus päätti antaa ulkopuolisen, taloudellisiin kysymyksiin perehtyneen konsulttitoimiston tutkia hinnaston ja hinnaston rakenteeseen vaikuttavat tekijät. Päätökseen vaikutti osaltaan myös se, että parhaillaan selvitellään jonkin asteisen hammashuoltoa tukevan tukijärjestelmän käyttöönottoa maassamme, minkä seurauksena hinnastoomme tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Hinnastotutkimuksen tekeminen annettiin Oy Mec Rastor Ab:iie. Työ aloitettiin helmikuussa, varsinainen kenttätyö oli valmis kesäkuussa ja loppuraportti oli valmiina marraskuussa 1981. Loppuraportissa todetaan mm: "Ohjelman tarkoituksena oli selvittää ja laatia perusteet, joiden avulla hammaslaboratorioiden ohjehinnosto voidaan korjata paremmin kustannuskehitystä vastaavaksi. Puimana ohjehinnaston laatimisessa on ollut se, että eri tuotteiden vaatimista työmääristä ei ole ollut selvityksiä ja toisaalta osassa hinnoista on ollut mukana myös enemmän tai vähemmän materiaalin osuutta, mikä on aiheuttanut hinnoissa kirjavuutta. Työ- ja materiaalikustannusten kehittyessä eri tavalla ja eri aikoina on aiheellista, että ne myös hinnoitellaan ja laskutetaan erikseen." Varsinainen tutkimusohjelma toteutettiin vaiheittain. Ensiksi esitettiin hinnaston eri nimikkeet niiden edellyttämien työvaiheiden mukaan työvaiheluetteioksi. Työvaiheiuetteiot lähetettiin kaikkiin jäseniaboratorioihin, joissa arvioitiin kunkin työvaiheen vaatima aika. Vastauksista saaduilla aikaarvoilla luotiin standardiaika ensiksi kullekin työvaiheelle ja tämän jälkeen kullekin hinnaston nimikkeelle. Veloitushintojen laskemiseksi tehtiin selvitys kustannusrakenteesta eri laboratorioissa vuoden 1980 tilinpöä- 8 9

OHJEHINNASTO.. töstietojen perusteella, minkä jälkeen laadittiin maili, jolla tuntiveloitus voitiin laskea. Tuntiveloitukseksi saatiin 90 mk tunnilta normaalitöissä. VaativimmissG töissä tunti veloitushinnaksi saatiin 100 mk tunnilta, mikä perustuu kokeneempien teknikoiden korkeampiin palkkakustannuksiin ja kalliimpien laitteistojen vaatimiin kustannuksiin. Vaativiksi töiksi on luokiteltu yhdistelmöprotetiikka ja rankatyöt. Kun kerrottiin standardiaika tuntiveioitushinnaiia, saatiin veloitushinta kullekin hinnaston nimikkeelle. 1.2.1982 voimaan tuleva hinnasto perustuu suoraan Oy Mec-Rastor Ab:n tekemän tutkimuksen tuloksiin. Kun tätä hinnastoa verrataan 1.2.1982 saakka voimassa olleeseen hinnastoon, voidaan todeta tiettyjen töiden esim. ievyproteesitöiden osalta melkoista nousua. Kokoproteesi nousee työkustannusten osoita 256 mk:sta 347 mk:aan eli 35 %. Perinteiset kuitatyöt nousevat kokonaishintoja vertailemalla 6-8 %. Jotkin nimikkeet hinnastossa laskevat, näitä ovat mm. Kirje Hammaslaboratorioliitto ry:lle kuita-posiiinikruunut, jotka laskevat noin 4 %:iia. Samoin laskee rankaproteesien metallityön osuus, esim. kahden pinteen ja kahden satulan ranka laskee 566 mk:sta 505 mk:aan eli ii %:iia. Koko hinnaston nousuvaikutusta ei ole voitu laskea koska siitä, kuinka paljon mitäkin hinnaston nimikkeen mukaista työtä keskimäärin tehdään, ei ole selvitystä. 1.2.1982 voimaan tuleva hinnasto on entistä helpompi soveltaa käytäntöön. Hinnastoa on muutettu poistamalla joitakin nimikkeitä kokonaan ja rationalisoimalla joidenkin nimikkeiden hinnoittelua. Näin on tehty esim. kr.- ja siltatöiden työmaiiihinnoitteiussa. Uuden hinnaston kustannustaso perustuu vuoden 1980 tilinpäätöstietoihin. Näin ollen siinä ei ole huomioitu sitä yli ii %:n inflaatiota, joka on tapahtunut vuoden 1981 aikana eikö ennakoitua noin ii %:n inflaatiota kuluvana vuonna. Tämä sen vuoksi, että Hammaslaboratorioliitto haluaa HAMMASLABORATORIOIDEN OHJEHINNASTO 1/82 Suomen Hammaslääkäriliitto ry:iie on toimitettu tiedoksi hammaslaboratorioiden uusi ohjehinnasto. Hammasiaboratorioiiiton edustajat ovat myös informoineet 11.1.1982 pidetyssä tilaisuudessa Suomen Hammaslääkäriliiton edustajia uuden taksan perusteista. Tämän jälkeen on asiaa käsitelty Suomen Hammaslääkäriliiton hallituksen työvaliokunnassa sekö saatu Liiton köytettävissä olleiden asiantuntijoiden lausunnot. Saatujen osoittaa vakaata ymmärtämystä asiakaskunnalle, joka tulee kokemaan jo tämänkin korotuksen negatiivisena. Hinnaston ulkoasu on muuttunut selkeämmäksi. Olemme lisäksi painattaneet hinnastoon liittyvän arviohinnaston, jossa on kokonaiskustannukset tärkeimmistä töistä. Arviohinnasto on tarkoitettu hammaslääkäreille, jotka saavat arviohinnoston hammaslaboratorioista. Olemme suorittaneet vertailuja Ruotsissa tehtyyn aikatutkimukseen sikäläisissä laboratorioissa ja todenneet oman tutkimuksemme täsmäävän hyvin Ruotsissa vaitiovaiian toimesta tehdyn tutkimuksen kanssa. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että teettömämme tutkimus oli erittäin tarpeellinen. Tutkimuksen perusteella on voitu korjata vuosien varsilla prosenttikorjausten myötä syntyneet vinoutumat hinnastossa. Tutkimus poistaa myös kaikki arvailut ja olettamukset hinnoittelun oikeellisuudesta. selvitysten perusteella Suomen Hammaslääkäriliiton hallituksen työvaliokunta on kokouksessaan 13.1.1982 katsonut huomioonottaen erityisesti eräisiin varsin yleisiin protetiikan osa-alueisiin liittyvät erittäin suuret korotuk- set, että ennen laboratoriohintojen korotusta olisi syytä käydä asiaa koskevia jatkokeskusteluja ja -neuvonpitoa Suomen Hammaslääkäriliiton ja Hammaslaboratorioliiton välillä. Suomen Hammaslääkäriliitto katsoo, että mm. ievyprotetiikkaan kohdistuva yli 40 %:n korotus, joka samalla kohdistuu vähävaraisimpaan potilaskuntaan, tulisi toteutuessaan aiheuttamaan merkittäviä vaikutuksia proteettisen hoidon kysyntään. Muiltakin osin on todettava, että esitetyt korotukset kohdistuvat pääasiassa niihin toimenpiteisiin, joita sisältyy määrällisesti eniten tavanomaiseen hammastekniseen ja hammasproteettiseen hoitoon. Kirje Suomen Hammasiääkäriiiitoiie Suomen Hammaslääkäriliitto katsoo, että korotuksen suuntaamisessa ja painottamisessa eri osa-alueiden välillä saattaisi olla aheeiiista harkita muutoksia.. Eräinä muina kysymyksinä, joiden osalta Liiton näkemyksen mukaan tulisi käydä keskusteluja, ovat materiaalien veloitukset sekö nykyinen liikevaihtoveron iaskentaköytöntö. Eräiden materiaaiiveioitusten osalta vaikuttaa siitä, että työn yhteydessä materiaalit on hinnoitettu tavanomaista suuremmalla katteella. Lisäksi noudatetusta liikevaihtoveron laskento- ja veioitusmenetteiystö johtuen materiaalien osoita peritään hammaslääkäriltä myös se osuus liikevaihtoveroa, joka palautuu Asia: HAMMASLABORATORIOIDEN OHJEHINNASTO 1/82 Viite: Kirjeenne 15.1.1982 Hammaslaboratorioliitto ry on käsitellyt lähettämönne 15. 1. 1982 päivätyn kirjeen koskien Hammaslaboratorioliiton ohjehinnastoa i/82. Uutta hinnastoa ja hinnaston perustana ollutta Oy Mec-Rastor Ab:n tutkimusta käsiteltiin Hammaslaboratorioliiton järjestämässä seminaarissa Tampereella 16.1.1982. Läsnä oli 70 liiton 120 jäseniaboratoriosta. Seminaarin osanottajat olivat yksimielisiä Oy Mec-Rastor Ab:n tutkimukseen perustuvan uuden hinnaston käyttöönotosta 1.2.1982 lähtien. hammasiaboratorioiie. Tämän vaikutusta ei kuitenkaan ole otettu huomioon. Suomen Hammaslääkäriliitto esittää Hammaslaboratorioiiitoile, että hammaslaboratorioiden ohjehinnaston i/82 toimeenpanoa siirrettäisiin ainakin kuukaudella ja tätä ennen käytäisiin välttämättömät neuvottelut ohjehinnoista ja hammaslaboratorioiden veloituksiin liittyvistä kysymyksistä. Helsingissä 15. päivänä tammikuuta 1982 SUOMEN HAMMAS- LÄÄKÄRILIirrO ly Tutkimuksen eräänä tavoitteena oli oikaista hinnastoon sisältyvät vääristymät eri töiden hinnoittelun välillä. Tämä tapahtui siten, että suoritettiin aikatutkimus ja kustannusrakennetutkimus, minkä jälkeen työt hinnoiteltiin niiden vaatiman työajan ja saadun tuntiveloituksen perusteella. Koska täten uudessa hinnastossa on korjattu vain vanhan hinnaston vääristymät muutoksia ei voida tehdä korotuksen suuntaamisessa ja painottamisessa eri osa-alueiden välillä, kuten kirjelmässänne olette ehdottaneet. Saadut tuntiveioitushinnat 90 mk/t normaaiitöistö ja 100 mk/t vaativista töistä perustuvat laboratorioissa tehtyyn kustannusrakennetutkimukseen. 11.1.1982 Hotelli Hesperiassa käydyssä keskustelussa totesitte tuntiveioitushinnat varsin kohtuullisiksi. Kirjeessänne olette todenneet, että korotukset kohdistuvat nimenomaan vähövaraisimpaan potilaskuntaan. Koska korotukset perustuvat tehtyyn tutkimukseen, korotuksia ei ole suunnattu kos 10 ii

OHJEHINNASTO.. Varatuomari Tapio Vasara 1982-03-02 Irtisanomissuoja ja työsuhdeturvakomiten mietintö (1981:69) kemaan erityisesti mitään osaa potilaskunnasta. Tehty tutkimus osoitti, että hammaslaboratoriot ovat tehneet ievyproteesityöt huomattavasti keskimääräistä laskutushintaa halvemmalla. Hammaslaboratorioliitto katsoo, että liiton jösenioboratoriot eivät voi jatkuvasti aiihinnoiteiia ievyproteesitöitä ja näin ollen omalla kustannuksellaan tukea tätä vähävaraista potilaskuntaa, vaan muitakin vastuutahoja on löydyttävä. Liikevaihtoverokysymyksen osalta toteamme, että noudatettu liikevaihtoveron laskentamenetelmä johtaa siihen, että hammaslaboratoriot perivät hammaslääkäreiltä liikevaihtoveroa enemmän kuin he joutuvat tilittämään vaitioiie. Tämä ylimäärä on vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyvän liikevaihtoveron suuruinen. Ohjehinnastossa on tarveaineiden katteeksi todettu 30 %. Oy Mec-Rastor Ab piti tätä katetta erittäin alhaisena ja suositteli kateprosentiksi 60-80 %. Kuitenkaan emme halunneet korottaa katetta näin korkeaksi. Katsommekin, että vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyvän liikevaihtoveron palautuminen hammasiaboratorioiie korjaa tätä katetta lähemmäksi yleensä käytettyjä kateprosentteja, joten liikevaihtoveron laskutapaan ei tässä yhteydessä puututa. Seuraavan hinnaston ilmestymiseen mennessä selvitetään, tulisiko tarveaineiden kateprosenttia yleisesti korottaa ja samalla mahdollisesti muuttaa liikevaihtoveron laskentatapaa. Kuitenkin tässä yhteydessä olemme päättäneet alentaa kullan ja kokonaisten hammassarjojen katteen 30 %:ista 20 %:iin kertautuvan liikevaihtoveron vaikutuksen eliminoimiseksi. Kirjelmässänne olette lisäksi todennet, että eräät tarveaineet on hinnoiteltu tavallista suuremmalla katteella. Syynä tähän johtopäätökseen on osaltaan tarveainehinnaston johdannossa olevan virhe ja toisaalta laskento esimerkkien ehkä liiallinenkin yksinkertaistus. Tarveainehinnaston johdannossa virheellisesti todetaan, että hinnasto on laadittu laskemalla aineitten kulutus ko. työhön ilman ylimääriä. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan tarveainehinnasto on laskettu ylimäärillä eli myös hukkaan menneet tarveaineet on otettu huomioon. Tarveainehinnaston tekstiosan vasen puolisko hinnastossa tulisi kuulua seuraavasti: Tarveainehinnasto perustuu yleisimpien töiden yhteydessä tarvittavien apu- ja tarveaineiden laskutukseen, jolloin on otettu huomioon myös hukkaan menevä osa, ns. ylimäärä. Saatuun hintaan lisätty 30 %:n kate lukuunottamatta kultaa ja kokonaisia hammassarjoja, joiden kate on 20 %. Hinnastossa olevat esimerkit saattavat aiheuttaa epäselvyyttä siitä syystä, että esim. tarveaineita ei ole yksilöity kovin pitkälle. Esim. vaiettuja proteeseja koskevan esimerkin tarveainekohdassa koboittikromin hintaan 100 mk:aan sisältyy kaksi kolmasosaa ylimäärää sekä valumassat, vaiuaihiot, valu vaha ja eiektroiyyttineste. Katsomme, että hinta 100 mk on oikein laskettu. Uusi ohjehinnasto tulee voimaan, kuten on ilmoitettu, 1.2.1982. Voimaan tulosta oieme ilmoittaneet Suomen Hammasiääkäriiiitoiie sopimuksemme mukaisesti. Katsomme, että tässä kirjelmässä esitetyistä syistä emme voi suostua ehdotukseenne hinnaston voimaantulon lykkäämisestä. Uuden hinnaston voimaantulo 1.2.1982 on välttämättömyys, jotta hammaslaboratorioiden palvelutaso ja kehittäminen on mahdollista ja, että hammasteknikot haluaisivat ja voisivat työskennellä perinteisessä ammatissaan. Lopuksi pyydämme, että lähettämömme artikkeli, joka koskee uutta ohjetyöhinnastoamme, julkaistaan sopimuksemme mukaisesti Hammaslöäkäriiehdessäja että hammasiääkäreitö informoidaan asiallisesti ottaen huomioon esitetyt tosiseikat. Helsingissä tammikuun 20. päivänä 1982 HAMMASLABORATORIO LIITTO RY Johdanto Työsuhdeturvakomitea, joka oli asetettu 9. 5. 1978, jätti mietintönsä 1. 2. 1982. Komitean tehtävänä oli ottaen huomioon työsopimuslain työsuhdeturvaa koskevien säännösten heikkous, epäjohdonmukaisuus jo puutteellisuus selvittää työsuhteen jatkuvuuden lakisääteisen turvan kehittämistarvetta jo mahdollisuuksia olon lainsäädännön kansainvälisen kehityksen valossa. Komiteassa oli kolme virkomiesjösentö sekö kuusi jäsentä työnantajapuolelta jo kuusi jäsentä työntekijäpuolelta. Komitean ehdottama työsuhdeturvolaki koskee pääsääntöisesti pelkästään työntekijästä johtuvia irtisanomistopauksia. Näin ollen ehdotettu työsuhdeturvolaki ei tulisi koskemaan työnantajasta eli taloudellisista jo tuotannollisista syistä johtuvia irtisanomistopauksia. Ehdotukseen ei myöskään sisälly ns. työsuhteen jotkuvuusperioate työntekijän riitauttaessa irtisanomisperusteen. Seuraavassa tarkastellaan ensiksi voimassa olevaa irtisanomissuojaa jo sen jälkeen työsuhdeturvokomiteon ehdotuksia Hammaslaboratorioliitto ry:n jo Hammastekniset ry: n solmiman työehtosopimuksen valossa. Irtisanomissuojan nykytila Vaikka komitean ehdotuksiin ei sisälly yrittäjien ankarasti vastustama ns. jotkuvuusperioatteen toteuttaminen jo ns. kollektiivisuojon kiristäminen, työsuhdeturvokomitean ehdotuksiin voidaan esittää perusteltua kritiikkiä etenkin pienten työnantajien kuten hammaslaboratorioiden näkökulmasta. Työntekijän irtisanomissuojaa koskevia säännöksiä on sekö työsopimuslaissa (320/ 1970) että Hammaslaboratorioliitto ry:n jo Hammastekniset ry:n välillä solmitussa työehtosopimuksessa. Työsopimuslaki on irtisonomissöönnösten osoita viimeksi muutettu 1. 7. 1978 voimaan tulleella lainmuutoksella. Hammasteknisen olon työehtosopimuksessa irtisanomista koskevat säännökset koskevat irtisanomisaikaa jo irtisonomisjörjestystä. Muilta osin noudatetaan työsopimuslain säännöksiä. Työsopimus voi olio joko määräaikainen toi toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikainen työsopimus päättyy määräajon umpeen kuluttua toi sovitun työtehtävän valmistuttua ilman irtisanomista. Sen sijaan toistaiseksi voimassa oleva työsopimus edellyttää päättyäkseen irtisanomista toi purkamista. Irtisanominen jo purkaminen eroavat toisistaan pääasiassa toisaalta siten, että purettaessa työsopimus työsuhde päättyy välittömästi ilman irtisanomisaikaa jo toisaalta siten, että purkaminen vaatii painavamman perusteen kuin irtisanominen. Irtisonomismenettelyö ei ole yksityiskohtaisesti säännelty loissa. Loin mukaan irtisanominen voi olio myös suullinen. Työnantajan on kuitenkin pystyttävä todistamaan irtisanomisen tapahtuminen sekö irtisanomisperusteen olemassaolo. Irtisanomisperuste on kuitenkin vaadittaessa kirjoitettava työtodistukseen. Irtisanomisen toimittamisen lisäksi olennaisia kysymyksiä ovat i r t i sanomisaika jo irtisanomisperusteet. Työsopimuslain mukaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi jo työntekijän irtisanoessa työsopimuksen 14 päivää. Hammasteknisen olon työehtosopimuksessa on sovittu irtisanomisajaksi työnonto- 12 13

IRTISANOMISSUOJA. jan suorittaessa irtisanomisen yksi kuukausi, jos työsuhde on kestänyt alle viisi vuotta jo koksi kuukautta, jos työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta. Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt olle 10 vuotta jo kuukausi, jos työsuhde on kestänyt vöhintön 10 vuotta. Erityistapauksissa irtisanomisaika voi olla lyhyempi. Näitä ovat irtisanominen liikkeen luovutuksen yhteydessä jo irtisanominen työnantajan konkurssin toi kuoleman yhteysessö. Lisäksi on muistettava, että työsopimusta solmittaessa voidaan sopia enintään kolme kuukautta kestävästä koeajosta, jonka kuluessa sopimus voidaan ilman irtisanomisaikaa molemmin puolin purkaa. Työsopimuslaissa on määräys, jonka mukaan irtisanomiselle tulee olla erityisen painava syy. Tämän lisäksi työsopimuslaissa on lueteltu joukko tapauksia, jotka eivät kelpoa irtisanomisperusteeksi. Myös raskaana toi synnytyslomalla olevan työntekijän irtisanomisesta on erityissäännös. Irtisanomisperusteet jaetaan työnantajasta johtuviin taloudellisiin jo tuotannollisiin syihin jo työntekijän henkilöstä johtuviin syihin. Työntekijän henkilöstä johtuvia syitä ovat. mm. töiden laiminlyönti, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättäminen, järjestysmääräysten rikkominen, perusteeton poissaolo jo ilmeinen huolimattomuus työssä. Työsuhteen laittomasta irtisanomisesta toi purkamisesta seuraa vahingonkorvausvelvollisuus. Vahingonkorvausvelvollisuutta koskevia säännöksiä sisältyy sekö työsopimuslakiin että työehtosopimuksiin. Hammasteknisen olon työehtosopimukseen ei kuitenkaan näitä säännöksiä sisälly. Yleisesti vahingonkorvauksia määrättäessä sovelletaan useimpien alojen työehtosopimuksiin sisältyvän irtisanomisen jo lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen vahingonkorvaussäännöksiä. Näissä todetaan, että korvausta määrättäessä on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekö muut osioon vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden polkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta jo mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden polkkaa. Komitean ehdotukset Yleistä Työsuhdeturvakomitea on ehdottanut säädettäväksi työsuhdeturvoloin jo muutettavaksi työsopimuslakia jo lokia työtuomioistuimesta. Työsuhdeturvolaki sisältäisi korkeasti jaotellen kahdenlaisia säännöksiä. Ensiksikin työsuhdeturvolaki sisältäisi säännökset työsuhteen päättymiseen liittyvästä menettelystä: kuinka irtisanominen tulee suorittaa, suullisesti voi kirjallisesti; milloin työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle, jos hän pitää irtisanomista loin vastaisena; jo kuinka irtisanomista koskeva riita-osio käsitellään eri oikeusasteissa. Toiseksi työsuhdeturvolokiin sisältyisi säännökset työsuhteen laittoman päättämisen seuraamuksista eli työsuhteen jatkumisen tai tokaisin työsuhteeseen ottamisen vaikutuksista vahingonkorvauksen suoritusvelvollisuuteen. Irtisanomisperusteita jo irtisonomisoikojo koskevat säännökset jäisivät edelleen työsopimuslakiin. Näitä säännöksiä ehdotetaan tässä yhteydessä muutettavaksi. Lain soveltamisala Komitean mukaan työsuhdeturvalokia sovellettaisiin ensisijaisesti työnantajan i r - tisonoesso työsopimuksen työntekijästä johtuvasta syyst ö. Työsuhdeturvolokio sovellettaisiin kuitenkin myös, jos työntekijä perustellusti väittää todellisen irtisanomisperusteen olevan työntebjön henkilöstä johtuva, vaikka työnantaja onbn köyttänyt irtisanomisperusteena taloudellisia jo tuotannollisia syitä sekö jos työnantajan purkaessa työsopimuksen työnantajalla ei olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen. Työsuhteen purkaminen koeaikana olisi myös suoritettava työsuhdeturvolain mukaista menettelyä noudattaen. Irtisanomisen toimittaminen Työnantajan tulisi lakiehdotuksen mukaan suorittaa irtisanominen kohtuullisessa ojoss o irtisanomisen syyn ilmettyä. Lisäksi työnantajan tulisi varota työntebjölle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syystä. Irtisanomisen yhteydessä työnantajan tulisi ilmoittaa työntekijöl- 1 e, miten jo minkä ojan kuluessa tämän olisi ilmoitettava työnantajalle pitävänsä irtisanomisperustetta laittomana, ettei työntebjö menettäisi oikeutta esittää vaatimuksiaan. Työntekijän ilmoitus Työntebjön tulisi, jos hän katsoisi työsopimuksen tulleen irtisanotuksi loin vastaisesti, ilmoittaa tästä työnantajalle pääsääntöisesti kahden v i i kon kuluessa irtisanomisesta. Jos työntekijä laiminlöisi tämän ilmoituksen, hän menettäisi oikeuden vaatia työsuhdeturvalain perusteella korvausta irtisanomisesta työnantajalta. Neuvotteluvelvollisuus Sen jälkeen kun työnantaja on saanut työntekijältä edellä mainitun ilmoituksen, työnantajan tulee viivytyksettä neuvotella työntekijän kanssa irtisanomisesta, jos kysymyksessä ovat järjestäytyneet osapuolet, neuvottelut tulee siirtää liittotasolle, ellei paikallisella tasolla ole päästy yhteisymmärrykseen. Hammasteknisellä ololla tämä tarkoittaisi sitä, että hammaslaboratorion tulisi kuulua Hammaslaboratorioliitto ry:hyn jo työntekijöiden Hammastekniset ry:hyn. Jos jompi kumpi osapuoli on järjestäytymätön, liittotason neuvotteluja ei voida käydä. Neuvottelujen käyminen Neuvottelut katsotaan käydyksi kun työnantajan jo työntebjön toi järjestöjen välillä on asiaa käsitelty. Tuomioistuinkäsittely Ellei riidassa ole päästy sovintoon, riita voidaan saattoa joko työtuomioistuimen toi yleisen alioikeuden käsiteltäväksi. Jos kysymyksessä on järjestäytyneet osapuolet, riito viedään suoraan työtuomioistuimeen. Sen sijaan, jos jompi kumpi riidan osapuolista ei ole järjestäytynyt, on irtisanominen käsiteltävä ensin alioikeudessa, mistä muutoksenhaku tapahtuisi työtuomioistuimeen eikö hovioikeuteen, kuten nykyisin. Työtuomioistuimen päätös molemmissa to- 14 15

IRTISANOMISSUOJA.. pauksissa olisi lopullinen. Kysymyksen ollessa järjestäytyneistä osapuolista haastehakemus olisi toimitettava joko työnantajan toi työntekijän toimesta työtuomioistuimeen viiden kuukauden kuluessa neuvottelumädräajan päättymisestä. Jos jompi kumpi osapuoli on järjestäytymätön, työntekijän on nostettava kanne alioikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on ilmoittanut pitävänsä irtisanomista laittomana. Vahingonkorvausvelvollisuus Jos työnantaja irtisanoo irtisanomisperusteiden vastaisesti työntekijänsä, vahingonkorvausvelvollisuutta ehdotetaan nykyisestä huomattavasti korotettavaksi. Vahingonkorvauksen määrä olisi vähintään kolmen kuukauden jo enintään 20 kuukauden polkka. Vahingonkorvaus ei olisi enää suorassa suhteessa työntekijän kärsimään vahinkoon, vaon useissa tapauksissa ylittäisi kärsityn vahingon tuntuvasti. Vaikka työntekijälle ei olisi laittomasta irtisanomisesta aiheutunut mitään vahinkoa, hän soisi vähintään kolmen kuukauden polkan korvauksena. Vahingonkorvauksen suuruuden määrääminen Määrättäessä vahingonkorvauksen suuruutta kolmen jo 20 kuukauden polkan rajoissa otetaan huomioon paitsi työntekijän jo työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti mm. työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen keto, työsuhteen kestoaika, työntekijän ansiomenetys, hänen ikänsä jo mahdollisuutensa sooda myöhemmin ammattiaan toi koulutustaan vastaavaa työtä sekö muut näihin verrattavat seikat. Vahingonkorvausvelvollisuus voitaisiin määrätä 3-20 kuukauden polkkaa pienemmäksi toi jättöä kokonaan määräämättä, jos työsuhteen annetaan edelleen jatkua toi jo päättynyt työsuhde päätetään palauttaa. Tällainen päätös voidaan antoa joko työntekijän vaatimuksesta toi ennen irtisanomisajan päättymistä esitetystä työnantajan vaatimuksesta. Jos katsotaan, että edellytykset työsuhteen jatkumiselle ovat olemassa, määrätään koksi vaihtoehtoista seuraamusta. Toinen olisi normaali vahingonkorvaus eli 3-20 kuukauden polkka jo toinen olisi vaihtoehtoinen korvaus jo työsuhteen jatkuminen toi jo katkenneen työsuhteen palauttaminen. Vaihtoehtoinen korvaus voisi olla kolmen kuukauden polkkaa pienempikin toi se voitaisi tietyissä tilanteissa jättöä kokonaan määräämättä. Työnantaja soisi valita, joko hän maksaa normaalin vahingonkorvauksen toi vaihtoehtoisen korvauksen jo antoa työsuhteen jatkua toi palauttaa jo katkenneen työsuhteen. Pienten työnantajien konnalta vahingonkorvausta koskeva ehdotus on työsuhdeturvokomitean ehdotuksista kaikkein raskain. Työsuhdeturvokomiteassa on ollut se henki, että vahingonkorvausta on korotettava erittäin paljon, jotta työnantaja ei selvissäkään irtisanomisperusteissa uskaltaisi irtisanoo työntekijää. Työsopimuslain muutokset Työsopimuslakiin ehdotetaan muutoksia, jotka koskevat määräaikaisia työsopimuksia, koeaikaa, ns. odotusajan polkkaa, irtisanomisoikoja, pidätysoikeutta irtisanomisajan loiminlyöntitapauksisso jo irtisanomisia liikkeen luovutuksen johdosta. Määräaikaiset työsopimukset Työsopimuslaissa ei ole säädetty, milloin voidaan köyttää määräaikaisia työsopimuksia. Komitea ehdottaa, että määräaikaisen työsopimuksen käyttämiseen tulisi olla perusteltu syy. Koeaika Työsopimuslain mukaan työsuhteen alusta voidaan sopia koeajoksi enintään kolme kuukautta, jonka kuluessa työsuhde voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Oikeuskäytännössä on todettu, että purkomisperuste ei soo olla syrjivä toi epäasiallinen. Komitea on ehdottanut tämän säännön kirjaamista työsopimuslakiin. Koeaikana työsuhde voitaisiin purkaa edelleen ilman työsopimuslain mukaista irtisanomis- toi purkuperustetto. Käytännössä työnantajien tulisikin menetellä siten, että kun työsuhde puretaan koeaikana, purkuperusteeksi ilmoitetaan koeaika. Mitään muuta perustetta ei tarvitse ilmoittaa. Odotusajan palkka Työsopimuslain mukaan työsuhteesta johtuvat saatavat on maksettava työsuhteen päättyessä. Jos työnantaja ei menettele näin, työntekijä odottaa näitä saataviaan täydellä polkalla, kuitenkin enintään kuusi päivää. Työntekijän saatavien maksun viivästyttyä kuusi päivää toi kauemmin työntekijä on oikeutettu siis kuuden päivän polkkaan korvaukseksi tästä viivästyksestä. Työsopimuslain mukaan sillä ei ole merkitystä, mistä syystä viivästys on johtunut. Työsuhdeturvakomitea on ehdottanut tiettyjä lievennyksiä odotusajan polkan maksamiseen. Jos kysymyksessä on laskuvirhe toi jos työntekijän saatava ei ole selvä jo riidaton, työntekijällä on oikeus odotuspäivien polkkaan voin, jos hän huomauttaa saatavan viivästymisestä työnantajalle kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä, eikö työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Irtisanomisaika Komitea on ehdottanut, että irtisanomisajat tulisivat olemaan työnantajan puolelta, jos työsuhde on kestänyt olle viisi vuotta yksi kuukausi, yli viisi vuotta mutta enintään 10 vuotta koksi kuukautta, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta kolme kuukautta jo yli 15 vuotta neljä kuukautta. Työntekijän puolelta irtisanomisaika olisi työsuhteen kestettyä enintään 10 vuotta 14 päivää jo yli 10 vuotta yksi kuukausi. Työehtosopimuksissa voitaisiin edelleen sopia lyhyemmistä irtisonomisojoista kuin mitä loki määräisi. Näin ollen hammasteknisen olon työehtosopimuksessa olevat lyhyemmät irtisanomisajat jäisivät edelleen voimaan. Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantajan tulisi maksaa työntekijälle täysi polkka irtisanomisajalta, jos työnantaja ei noudattaisi irtisanomisaikaa. Näinhän osio on ollut tähänkin saakka. Nyt tämä on haluttu kirjota lakiin. Lisäksi tässä yhteydessä ehdotetaan työnantajalle pidätysoikeutta työntekijän polkasta, jos työntekijä eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudottamato, hän olisi velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvan vahingonkorvauksen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan polkkaa vastaavan määrän. Tämän määrän työnantaja soisi pidättää lopputilistä kuittausoikeutta koskevin rajoituksin. 16 17

IRTISANOMISSUOJA.. Suomen Hammasteknikkojen Keskusliiton talvikisat Hyvinkäällä 27-28.2.1982 Irtisanominen liikken luovutuksen johdosta Voimassa olevan työsopimuslain 40 ;n mukaan liikken luovuttaja ei voi irtisanoo työntekijöitä pitämällä irtisanomisperusteena liikkeen luovutusta. Sen sijaan liikken vastaanottoja voi irtisanoo työntekijän tällä perusteella. Nyt ehdotetaan, että liikkeen vastaanottajan irtisanomisoikeus rajoitettaisiin johtavassa asemassa oleviin henkilöihin. Yhteenveto Komitea on mietinnössään edellyttänyt, että komitean uudistomisehdo- Voltion Hommastenikkoopisto täyttöä v. -84 neljännesvuosisadan. Tapauksen johdosta HURVl suunnittelee JUHLAMAT- RIKKELIN julkaisemista. Matrikkeli koottaisiin suurelta osin tekstitetystä kuvamateriaalista. Kuvien hankkimiseksi HURVI julistaa ammattikunnan keskuudessa valokuvauskilpailun, jonka aiheena on HAMMASTEKNIKKO- KOULUTUS. Aihe on laaja jo siihen katsotaan liittyvän kaikki koulutus- jo kurssitusojon tapahtumat kuten opetustilanteet, koulun sisäinen toiminta, horj. laboratorio, vapaaaika, huvitilaisuudet, urheilu, kurssimatkat j.n.e. Kilpailuun voi osallistua useammallakin mustovoltusten suhteen tulisi ryhtyä viipymättä lainsäädännön volmistelutoimenpiteisiin. Uuden hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy kohta, joko edellyttää lainsäädäntötoimenpiteitä työsuhdeturvokomitean mietinnön pohjalta. Onkin ilmeistä, että eduskunta saa käsiteltäväkseen lakiesityksen työsuhdeturvokomitean mietinnön pohjalta vuoden 1982 aikana. Pienteollisuuden Keskusliitto on ilmoittanut, että se ei ko- toi värikuvalla. Kuvien mukaan on liitettävä lyhyt teksti aiheesta jo mahdollisuuksien mukaan nimettävä kuvan henkilöt sekö lähettäjän nimi. Kilpailuaika päättyy huhtikuussa 1983, johon mennessä kuvat tulee lähettää Hammasteknikkoopistolle osoite ALEKSIS KIVEN KATU 5. HKI 51. Kuori varustetaan tunnuksella "HURVl VALOKU VA." Toivomme runsasta osanottoa, jotta juhlomotrikkelin kuva-onnista tulisi laaja jo koko 25-vuotis aikakauden kattava. Tiedustelut: HURVl siht. lukko Vihmo puh. 736 548. voi hyväksyä työsuhdeturvakomiteon ehdotuksia. Etenkin pienen työnantajan konnalta ehdotukset johtavat kohtuuttomiinkin lopputuloksiin. Erityisesti tämä koskee vahingonkorvauksen suuruutta jo riitaisuuksien ratkaisumenettelyä, jos jompi kumpi osapuoli on järjestäytymätön. Mieluummin ennen hallituksen esityksen antamista eduskunnalle, mutta viimeistään eduskuntakäsittelyn aikana tulisi komitean ehdotuksiin sooda Keskusliiton esittämät muutokset. Tervetuloa VILLIIN LÄNTEEN Hurvi järjestöä 11.5. olk. klo 19.00 ohjelmalliset KANTRI-KARNEVAALIT Merimelojien solilla (Eteläinen Humolluoto/soutustodion) Liput 20 mk. Tiedustelut Ht-opisto/Hurvi. Lauantaiaamuna kokoonnuttiin aurinkoisessa jo purevassa pakkassäässä Erkylön Lukoille ratkomaan hiihtomestoruuksio. Osanottajia oli ilmoittautunut viimevuotista pienempi joukko. Liekö siihen ollut syynä seuraavan päivän Finlandiahiihto. Naiset soivat kunnian aloittaa kilpailun. Heidän hiihdettövönään oli 3 km:n matka. Seuraavana oli vuorossa lapset, joita olikin mukana ilahduttavan runsaasti. Yleisen sorjan osanottajat jo ikämiehet kiersivät 5 km lenkin kahdesti. Rataa moitittiin rankkojen nousujen vuoksi raskaaksi, mutta soipa se kiitostakin, ainakin yleisen sorjan voittajalta. Jollakin kuului olleen voiteluvoikeuksiokin. Maalikameraa ei paikalle oltu hankittu eikö sitä tällä kertoo tarvittukaan. Naisten sorjan voitti Katariina Valjakko, kuten kahtena edellisenäkin vuotena. Myös miesten yleisen sorjan kolmen mitalisijan järjestys oli toisinto viime vuodelta. Ikämiesten sorjan voittajan pallille olikin tungosta, sillä puheenjohtaja Kalevi Ilkka oli tällä kertoo mukana voin filmiryhmässä. Kunnon ajoitus onnistui parhaiten Pentti Antikaiselta. Squash-kisat pelattiin Hyvinkään Squosh-keseuiuuJiA' Yleisen sarjan voittaja Veijo Kesänen kuksesso. Väline-Cup keräsi jälleen ennätysmäärän osanottajia, peräti 28. Kisa tuntuu tiukkenevan vuosi vuodelta. Uusia nimiö on saatu mukaan jo vanhat joutuvat näköjään harjoittelemaan entistä enemmän, kromppeihin jo suonenvetoihin ei ole voroa. Oriola Oy:n lahjoittamaan kiertopalkintoon saatiin uusi nimi, mutta vielä on tilaa. Osanottajien runsauden vuoksi on harkittu erillisen hammasteknikkojen squash-kisan järjestämistä esim. Hyvinkäällä syyssateiden aikaan. Keilailun osanottajamäärässä kävi koto, mutta sen sijaan taso poroni viime vuodesta. Kisa käytiin Rantasipin 4-rataisello keilaradalla. Kiinnityksen Plondent Tournoment-kiertopolkintoon soi Asko Korkeolo. Illalla saavuttiin sodan hengen voimin Rantasipin Wasaani-saliin, jossa nälän jo kurniessa vatsassa, saatiin vielä odotella pitkäksi venyneen squash-turnauksen pelaajia. Speokerino toimiva Pertti Paarma jakoi järjestelytoimikunnan jäsenten avustamina palkinnot. Inhimillisen erehdyksen vuoksi olivat olle 10-vuotioitten sorjan pojat jääneet pois tulosluettelosta. Heille on kuitenkin palkinnot toimitettu jälkikäteen. Illallisen jälkeen oli ohjelmassa vapaata seurustelua sekö mainio tiloi- 18 19

TALVIKISAT... suus jälkiverryttelyyn ravintolan parketilla ja vielä myöhemmin yökerhossa. Sunnuntaiaamuna jatkettiin uintikilpailuilla. Ilmeisesti edellisen päivän rankat kisat olivat jo verottaneet voimia, sillä kaikkia ilmoittautuneita ei saapunut paikalle jo hitaimmat ehtivät uimalaan vasto kilpailujen päätyttyä. Järjestelytoimikunta kiittää kisojen onnistumisesta seuraavia: Veikko Auer, Oy DentolMedico/ Ivoclor, Oy Dentol Depot Ab, Hammas Oy, Oriola Oy Hommosväline, Lääkintämuovi Oy, Plondent Oy Tulokset Hiihto Yleinen 10 km 1. Veijo Kesänen 37,43 2. Antero Litmanen 38,12 3. Pentti Oiiikka 40,26 4. Timo Kukkonen 42,27 5. Oili Kerttula 43,27 6. Matti Savolainen 44,09 7. Pentti Tahvanainen 45,57 8. Markku Järvinen 47,57 9. Kosti Uusitalo 48,00 10. Jorma Pekkala 48,41 11. Juhani Konia 51,20 12. Pekka Porali 52,05 13. Seppo Povelainen 52,15 14. Jouko Laine 53,13 35 y. miehet 1. Pentti Antikainen 39,20 2. Reino Peltonen 41,49 3. Jorma Loppukaarre 42,49 4. Altti Forsberg 43,31 5. Lasse Riska 44,23 6. Kalevi Notkonen 46,58 7. Bror Hedberg 47,50 8. Risto Fagerström 49,52 9. Kalervo Hynninen 52,23 10. Antti Hertola 56,32 11. Leo Salminen 57,35 12. KaiSani 62,01 35 V. miehet sarjan voittaja Pentti Antikainen Squash-kisan I ja II Matti Nyman ja Kosii Uusitalo Pojat yli 10 vuotta, 3 km 1. Tapani Korkeata 14,23 2. Jukka Ollikka 15,44 3. Peter Forsberg 16,57 Naiset, 3 km 1. Katariina Valjakko 12,14 2. Pirkko Väätäinen 13,18 3. Sinikka Kulo 13,48 4. Raili Kiviluoto 14,56 5. KitiPorali 18,02 6. Irmeli Kukkonen 18,12 7. Ulla Törmälä 18,58 8. Riitta Nokkala 18,59 Airi Pesonen 2,2 km 15,32 10 V. tytöt ja pojat, 0,8 Alle km 1. Hanna Porali 2. likka Uusitalo 3. Sami Hedberg 4. Minna Väätäinen 5. Kimmo Sani 6. Nina Valo 7. Kim Hedberg Liisa Porali Tytöt yli 10 vuotta, 3 km 1. Tuulikki Korkeata 2. Mia Hedberg 3. Hannele Valo 4. Mari Väätäinen Marita Hynninen 2,2km Niina Hedberg 2,2 km Squash Naiset 1. Raili Kiviluoto Helsinki 2. Riitta Nokkala Järvenpää 3. Marja Hynninen Mikkeli 4. Virva Zanon Porvoo 3,47 3,54 3,55 4,12 4,24 4,25 4,31 5,14 14,14 17,13 18,55 19,12 11,11 11,58 Miehet 1. Matti Nyman Hyvinkää 2. Kosti Uusitalo Helsinki 3. Timo Heinänen Turku 4. Olli Kerttula Savonlinna 5-8. Kari Asposolo, Markku Järvinen Pekka Koivisto, Simo Tamminen 9-12. Erkki Jouhki, Pertti Paarma Raimo Packalen, Murtomäki Squash-kisa HI ja IV Timo Heinonen ja Olli Kerttula 35 V. miehet II Reino Peltonen plate 1. Tapio Vasara 2. Raatikainen 3. Pekka Nikkinen 4. Pentti Laakso Keilailu Naiset 1. Ursula Alestalo Helsinki 994 Miehet 1. Asko Korkeata Mänttä 1192 2. Kalevi Valo Espoo 1142 3. Olavi Karusuo Helsinki 1134 4. Seppo Mähönen Mikkeli 1116 5. Markku Laine Keuruu 1092 6. Esko Heikkinen Turku 1087 7. Altti Forsberg Pori 996 Uinti Miehet 1. Jukka Lindqvist 2. Jorma Pekkala Naiset 1. Marita Hynninen Ikämiehet 1. Pentti Alestalo 2. Seppo Mähönen 3. Pentti Antikainen Pojat 1. Michael Zanon 2. Tapani Korkeata 3. Jan Zanon 29,8 33,9 58,4 32,9 35,3 39,00 37,6 41,2 1.03,6 20 21

Työterveyshuollosta hammasteknikoiden kannalta katsottuna Tammikuun 1. pnä 1979 tuli voimaan työterveyshuoltolaki, joka velvoittaa työnantajan järjestämään jo kustantamoon terveydenhuollon ammattihenkilöitä jo palveluksia hyväksi käyttäen työterveyshuollon työntekijöilleen. Loki koskee kaikkia työnantajia oli yritysmuoto mikä tahonsa koosta, henkilökunnan lukumäärästä toi toimialasta riippumatta. Loin mukaan myös yrittäjillä jo muilla omaa työtä tekevillä on mahdollisuus työterveyshuoltopolveluiden hankkimiseen itselleen jo perheelleen. Loin tarkoittaman työterveyshuollon tarkoituksena on työstä jo työpaikan olosuhteista aiheutuvien terveyden vaarojen jo haittojen selvittäminen. Mikäli sellaisia esiintyy tulee niistä antoa riittävää tietoa henkilökunnalle sekä ohjeet niiden välttämiseksi; suoritettava tarpeelliset terveystarkastukset näissä töissä oleville toi työhön otettaville, edelleen järjestettävä vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seurantaa hänen terveydelliset edellytyksensä huomioon ottaen sekä tarvittaessa hoitoon toi kuntoutukseen ohjaaminen sekä huolehdittava ensiapuvalmiudesta työpaikalla. Vapaaehtoisena toimenpiteenä työnantaja voi työterveyshuoltopolveluiden lisäksi järjestää palveluksessaan oleville sairaanhoito- jo muita terveydenhuoltopalveluja. Loin mukaan työnantaja voi ostoa yllämainitut palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta toi muulta työterveyden huoltopalvelujen antamiseen oikeutetulta laitokselta toi henkilöltä taikka järjestää tarvitsemansa palvelut itse toi yhdessä toisten työnantajien kanssa. Loin velvoitteiden aiheuttamien "tarpeellisten jo kohtuullisten" kustannusten korvaukseksi työnantaja on oikeutettu saamaan niistä Kansaneläkelaitokselta 60 % palautuksena. Tämä koskee myös sairaanhoidon tarpeellisina jo kohtuullisina pidettävät kustannukset mikäli ne ovat henkilökunnalle maksuttomia. Loin voimaantulo on porrastettu siten, että se kohdistuu voorallisimmille työaloille (kuten kaivos- jo rakennustyöt) 1. 8. 79-31. 7. 82, vähemmän vaarallisille aloille (esim. kemiallisten, kumijo muovituotteiden valmistus ym.) 1. 8. 80-31. 3. 82 sekö kaikille muille työpaikoille 1. 7. 81-31. 3. 82 mennessä. Kussakin kolmessa ryhmässä on eri toimenpiteet valtioneuvoston päätöksellä vielä tarkemmin ajoitettu. Kaikissa tapauksissa, oli kyseessä mikä työnantaja toi yksityinen yrittäjä tahonsa, on ensimmäinen jo oleellinen tehtävä suorituttaa työpaikkaselvitys terveydenhuollon ommottihenblöä köyttäen. Käytännössä tähän useimmiten riittää koulutetun työterveyshoitajan käynti työpaikalla jo tästä käynnistä laadittu kertomus, jolloin kustannukset rajoittuvat käynnin aiheuttamiin kuluihin. Kohtuullisena veloituksena kokonoisajalta KELA pitää 81 mbtunti. Hammaslaboratorioissa saattoa esiintyä terveyden vaaroina toi haittoina melua, haitallisia kemiallisia aineita, mahdollisesti pölyä esim. hionnan yhteydessä. Valaistuksessa voi olla parantamisen voroa. Myös työskentelyosennoissa jo muussakin ergonomiaan kuuluvassa tuntuu olevan puutteellisuuksia. Tämän lootuiset osiot on siis kartoitettava työpaikkaselvityksessä jo annettava siihen perustuen "hoito-ohjeet", jos sellaiset ovat tarpeen. PERTTI SUMARI Työlääk.tiet. erik.lääkäri Erikoishammasteknikkokurssit Syyslukukaudella 1982 ja kevätlukukaudella 1983 Valtion hammasteknikko-opisto toimeenpanee syyslukukaudella 1982 jo kevätlukukaudella 1983 hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun loin tarkoittamat erikoishommosteknikkokurssit. Kursseille ovat oikeutetut hokemaan oppisopimusteitse valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään 10 vuotta hammasteknikon ammatissa, sekä hammasteknikko-opistosta valmistuneet, jotka ovat toimineet vähintään 5 vuotta hammasteknikon ammatissa. Hakemus osoitetaan Valtion hammasteknikko-opiston johtokunnalle jo se on varustettava hobjon nimellä, täydellisellä osoitteella puhelinnumeroineen jo siihen tulee liittää seuraavat todistukset: - oppisopimusteitse valmistuneet: virkatodistus, oikeaksi todistetut jäljennökset lääbntöhollituksen antamasta loillisto- Valtion hammasteknikkoopisto hakee PÄÄTOIMISTA TUNTIOPETTAJAA Valtion hammasteknikko-opisto tulee palkkaamaan päätoimisen tuntiopettajan alkaen joko 1.8.1982 toi 1.1.1983 riippuen opiston toimintasuunnitelman toteuttamismahdollisuuksista. Tilanne on todennäköisesti selvillä lehden ilmestyessä. Kokbo niitä hammasteknikkoja, jotka ovat kiinnostuneita opetustyöstä jo jotka ovat työskennelleet hammasteknikkona vähintään kolme (3) vuotta, kehoitetoan lähettämään allekirjoittaneelle osoitettu hakemus hammasteknikko-opistolle huhtikuun 21 päivään 1982 klo mispäätöksestä, työtodistuksista jo/toi elinkeinoilmoituksesta sekä keskikoulun päästötodistuksesta. Niiden hobjoiden, jotka eivät ole suorittaneet kesbkoulun oppimäärää tulee hakemukseen liittää valtion nuoremman lehtorin pätevyyden omaavan vastaavan aineen opettajan antama todistus siitä, että hakija omaa riittävät tiedot keskikoulun kurssivaatimuksiin kuuluvissa seuraavissa aineissa: fysiikka, kemia jo terveysoppi. - hammasteknikko-opistosta valmistuneet: virkatodistus, oikeaksi todistetut jäljennökset lääkintöhallituksen antamasta loillistomispäätöksestä, työtodistuksista jo/toi elinkeinoilmoituksesta sekä hammasteknikkokoulun päästötodistuksesta. Hakemus liitteineen tulee lähettää huhtikuun 21 päivään 1982 klo 12.00 mennessä osoitteella: Valtion hammasteknikko -opisto, Aleksis Kivenkatu 5, 00500 Helsinb 50 (ei brjottuno) Helsingissä, 22.2.1982 Erkki Puro rehtori 12.00 mennessä, osoitteella: Valtion hammasteknikko-opisto, Aleksis Kivenkatu 5, 00500 Helsinb 50. Hakemukseen tulee liittää virkatodistus, oikeaksi todistetut jäljennökset koulun päästötodistuksesta, hammasteknikkoopiston (koulun) päästötodistuksesta toi oppisopimuskurssi ll:n todistuksesta, Ldäbntöhallituksen loillistamispäätöksestä sekä muista osioon mohd. vaikuttavista todistuksista. Lisäksi hakemuksesta tulee ilmetä, mitä olon työtä hakija on valmistumisensa jälkeen tehnyt. Lähempiä tietoja soo tarvittaessa ouebrj eittäneeltä, puh. 90-718122, virka-aikana. Helsingissä, 22.2.1982 ^,, ^ Erkki Puro rehtori 22

Krooninen gingivareunan ärsytys Metallikeramiikka - tekniset valmistusvirheet Prof. Dr. Karl Eichner Berlin (Käännös dental-labor XXIX, Heff 10/81) Sen jälkeen kun metallikeramiikka, uutena hampaanvärisenä, kruunujenpeitemenetelmänä tuli markkinoille on ollut kyse lähinnä valmistusainetutkimuksista. Kuluneina vuosina on kuitenkin virinnyt myös kliinistä keskustelua. Hammaslääkärille tämä kiiltopoltettu porsliinimassa merkitsee suun olosuhteissa muuttumatonta ja kudosystävällistä ratkaisua. Kliiniset havainnot tunnustavat tämän tunnetun tosiseikan, mutta kuitenkaan ei aina. Päinvastoin on huomioitava, useammin kuin ennen, ienrajan krooninen ärsytys ja verenvuoto, kun keraaminen hammaskorvike on pantu paikalleen. Näin ollen täytynee olla menetelmällisiä virheitä entiseen kruunujen siltatyötapaan nähden tai liittyen nyt käyttöönotettuun metallikeramiikkaan. Näiden probleemien kanssa professori Dr. Karl Eichner, Berliinin vapaan yliopiston kliinisen protetiikan vakinainen professori, askarteli esitelmässään, jonka hän piti dentalteknologisessa työryhmässä Stuttgartissa 1979. Tämä aihe on ajan kuluessa tullut yhä ajankohtaisemmaksi. Kun nämä luonteenomaiset ienrajan ärsytykset oli huomioitu, suuntautui kliinistieteellinen kiinnostus metallikealkukäsittely preparointi ^ jäljennös vaikutus ^ väliaikaissuojaus kruunutettaessa valmistusmenetelmä ienrajaan anatominen muoto l kruunun reuna -- ^ materiaalin potilaan suuhygienia Kuva 1. Vaikutus kruunutettaessa ienrajaan raomisesti peitettyjen silta-ankkureitten ja rangan yhtymäkohtiin. Aikaisempien vuosien tieteellinen keskustelu kruununreunan tilasta oli ylimalkaista. Hammaslääkärin ienrajaan kertaalleen vaikuttavat käsittelyt (esivalmistelu, preparointi, jäljennös ja väliaikainen huolenpito) ovat pitkäaikaiseen vaikutukseen verrattuna (kuva 1) nopeasti paranevia. Sitävastoin paikalleen pantu kruunu ylläpitää pitkäaikaista vaikutusta. Oikeaa, anatomista kruunua kannattaa jäljitellä ja valmistaa sille tarkoituksenmukainen reuna, jonka suussa reunan ympärilläoleva pehmeä kudos sietää. Ensimmäinen tehtävä laboratoriossa on valmistaa malli lähetetys sementointi sopivuus tä jäljennöksestä. LEH- MANN on eräässä tiedustelussaan 1979 todennut, että 90 % kruunu- ja siltajäljennöksistä oli otettu seuraavasti yksivaiheisella jäljennösmenetelmällä; 32,4 % mukaanluettuna hydrocolloidit 6,6 % ja kaksoismenetelmä korjausmassalla 26,7 %. Kappojen avulla koottuja jäljennöksiä oli 10,8 % työmalleista. Jäljennösmenetelmästä ja arvostelusta laboratoriossa riippuu hyvin paljon kruunun reunan muodostus. Kun valmistetaan työmalli kruunulle tai sillalle, on huomioitava seuraavat yksityiskohdat (kuva 2): 1. esittää preparointirajaa, 2. osoitus hammastappien muodosta, 3. hammastappien asema toisiinsa nähden, 4. ym- Kuva 2. Työmallista pitöö huomioida viisi kohtaa tilanteesta suussa. pöröivö pehmeä kudos (ienraja ja papillat) ja ienvalli, 5. naapurihampaat ja leuan jäännöshampaat. Jos preparointiraja hammastapista käsittää yksivaiheisen tai kaksivaiheisen jäljennöksen, täytyy hammaslääkärin säännöllisesti suorittaa ikenen esikäsittely. Tämä tapahtuu työntämällä ienrakoon tai -taskuun lääkkeellä kyllästettyä lankaa (kuva 3.). Tästä seuraa ientaskun laajeneminen, kuivuminen ja näin ohutjuoksuinen jäljennösmassa pääsee sinne tunkeutumaan. Kliininen kuvaus tästä kohdasta on epätarkka (kuva 4). Koska ienreuna on jälleen preparoinnin jälkeen painunut tiiviisti hammastappia vastaan. Avattu tasku on kuitenkin tarpeen, että preparointirajan jäljennös saadaan kuvattua, koska tähän rajaan asti kruunun pitää ulottua. Jos malli laboratoriossa tehdään siten, että tapit sahataan erilleen (kuva 5) ja tapit "preparoidaan" (kuva 6). Tällaisella mallin valmistuksella ei enää voida edellä esitettyä kohtaa 4 (kuva 2) säilyttää. Kliininen tilanne on menetetty, eikä työmalli enää anna oikeata kuvaa. Hammasvälistä puuttuvat ien ja papilla eivät anna teknikolle mitään kiinnekohtaa valmistaessaan kruununreunaa tai jatkoa siltarangasta silta-ankkurilla; alku ylimitoituksella. Kruununreunan muotoilulla on rajansa, niitä ei voi työstää ja kiilloittaa miten ohuiksi tahansa. Kuva 3. Jäljennettäessä ienrajan alla olevaa preparointirajaa pitää ientasku avata kemikaalissa kyllästetyllä langalla. SAUER on mitannut hyviä metallikruununreunoja eri kohdista ja kuvassa 7 esitetään keskiarvoja. Kliinisesti tämä reunapaksuus sovittuu tavallisesti ikenelle, kun hammastappi on hiottu kartioksi, asettuu kruunun reuna hampaan kovalle osalle. Ylimitoitetussa, keraamisella massalla päällystetyssä MK-kruunussa täytyy huomioida että metallireunan paksuudelle tulee myös päällepoltettu keraaminen massa (kuva 8). Tämä sama pätee luonnollisesti myös akryylin suhteen, jos akryyli on viety kruunun reunaan asti. Tällä päällystyksellä on varjopuolena se, ettei se sitoudu metallin kanssa. Se lepää vain metallipinnalla ja muodostaa raon. Ylimitoitetun kruununreunan muodolla on kliinisesti sama vaikutus huo- 24 25

METALLIKERAMIIKKA.. Kuva 5. Mallin valmistus sahaamalla, jolloin papillan kuva häiriintyy. Kuva 7. Keskiarvoja mitatuista metallikruunun reunoista, jotka ovat optimaalisti työstetty (SAVE'in mukaan). Kuva 8. Keskiarvoja mitatuista, keramiikalla päällystetyistä kruununreunoista (HUSE- MANN'in mukaan). mättävissä kuin ienrajan avauksessa. Ikeneen vaikuttava paine aikaansaa verettömyyttä (kuva 9). Kudos, joka joutuu jatkuvan paineen tai venytyksen vaikutukselle alttiiksi, reagoi turpoamalla ja pitemmän ajan kuluessa syntyy kroonista liikakasvua sekä ientulehdusta (kuva 10). Sama pätee silloinkin, kun ienraja on kääntynyt hampaan pinnalle tai kun kruunu interdentaalissa painaa ienrajaa. Loppukatsaus lenreunojen pitkäaikainen ja kriittinen tarkkailu, kruunujen ja siltojen kohdalla, osoittaa, että tähän tilaan on tähän asti kiinnitetty hyvin vähän huomiota. Enempää kuin verettömyyteenkään haittana kruunuja ja siltoja kiinnitettäessä, koska tämä suhteellisen pian, muutamien tuntien kuluttua, palautuu. Sen tähden on ajateltava, miten tähän voisi saada apua. Seuraavat seikat on huomioitava: Vältettävä kohdistamasta painetta ikenelle ja ienvallille. Vältettävä kohdistamasta painetta ienrajaan. Sen takia: 1. Ei saa muotoilla yli preparointirajan. 2. Kruunun metallireuna hiotaan maksimaaliin ja kiilloitetaan. Silloin kun metouireuno ulottuu ienrakoon tai ientaskuun, sen päällystys aiheuttaa ylimitoitetun kruununreunan. 3. Raossa olevalle papillalle pitää antaa tarpeeksi tilaa. Muutama hyvin harkittu suositus ja mahdollinen menetelmä on jo voitu antaa tai ottaa käyttöön. Osittain ne ehkä eivät ole niin mukavia, koska ne vaativat laboratoriossa tai kokonaisvalmistuksessa enemmän työaikaa ja useampia hoitokertoja. Näitä mahdollisuuksia täytyy tässä lähinnä tuoda esiin siinä toivossa, että vastaisuudessa keskustelu tekee menetelmät tunnetuiksi, sillä kliinisellä taholla on ilman muu- ta toivottavissa parannusta. Edellä esitetyistä syistä pehmytkudokset ja ienreunat (kuva 2 kohta 4) voidaan kruunu- ja siltaprotetiikassa huomioida seuraavalla tavalla: Kuva 9. Paine ienrajaan, kun kruunu on pantu paikalleen, aiheuttaa verettömyyttä ikenessä. U T i Kuva 10. Paineen kestovaikutus ja jännitys ienrajaan ja papillaan aiheuttaa kroonisen tulehduksen ienrajassa. Kuvassa tilanne n. kahden vuoden kuluttua. 26 27

METALLIKERAMIIKKA... 1. Valmistetaan mallit irroitettavilla hammastapeilla ja ienosalla fiksoidusta, elastisesta jäljennösmassasta (HOFMANN'in mukaan). 2. Valmistetaan mallit kapoilla kootusta mallista. Hammastapit eivät saa olla kiinnivahattu Hammasteknikot! Olemme suorittamissamme työpaikkaselvityksissä todenneet, että myöskin Teidän alallanne esiintyy työterveyshuoltolain tarkoittamia terveyden haitta- tai vaaratekijöitä. Tarjoudumme suorittamaan luonanne lain vaatiman työpaikkaselvityksen ja sen jälkeen huolehtimaan siitä, että lain tarkoittamat velvoitteet tulevat hoidetuiksi. Avaamme keväämmällä vastaanottopisteen myös Helsingin keskustassa. Oy Helsingin Työterveyskonsultit Ab, Svinhufvudintie 15 A, Hki 57, puh. 689 384. Hammaslaborantti hakee töitä Suur-Helsingin alueelta huhtikuun alusta, 12 vuoden kokemus. Erikoistunut oikomiskojeisiin. Paula Kontula puh.ilt. 931/171851 klo 17.00 jälk. vaan ne pitää kiinnittää poikkilangalla. 3. Valmistetaan kaksoismalli ensimmäisestä jäljennöksestä, jolla voidaan verrata lähtötilannetta (tarkistusmalli). Metallityön siirto ensimmäiselle mallille ei kuitenkaan ole aivan harmitonta. 4. Jäljennetään tilanne Kulta- ja rankatöihin perehtynyt hammasteknikko saa paikan Pieksämäeltä puh: 958/12390 Eht-vastaanotto ja laboratoriotilat myytävänä- Helsingissä. Tiedustelut arkisin klo 15.00-18.00 puh. 7539337 T. Rusanen. Erikoishammasteknikkoliitto ry:n vuosikokous pidetään lauantaina 27. päivänä maaliskuuta alkaen klo 9.30 Hotelli- Intercontinentalin ravintolasali Ambassadorissa 9. kerros. Mannerheimintie 46-48 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 :n määräämät, hallituksen esille tuomat, ja jäsenten mahdollisesti hallitukselle 14 päivää ennen vuosikokousta lähettämät asiat. EHT-liiton hallitus koetuksen aikana suussa, ja valmistetaan kaksoismalli apunakäyttäen hammastappeja. Hammasteknisten kruunujen ja siltojen valmistusmenetelmien aiheuttama vaikutus suussa ympäröiviin pehmytkudoksiin tulisi huomioida nykyistä enemmän. Helsingin Hammasseura ja Helsingin Hammashoitajat järjestävät naamiaiset 22.5. Asiasta voi tiedustella puh. 483931. (Naamiaispukupakko) Suomen Hammasteknikkojen Keskusliitto ry:n sääntömääräinen varsinainen liittokokous pidetään maaliskuun 27. päivänä 1982 alkaen klo 13.30. Kokouspaikka Hoteli Inter-Continental sali Ball-room. Ennen kokouksen alkua klo 13.00 alkaen selvitys Hammashuoltokomitean nykyvaiheesta, komitean asiantuntijajäsen Kalevi Ilkka. Hammaslaboratorioliitto ry:n vuosikokous Hammaslaboratorioliitto ry:n vuosikokous pidettiin sunnuntaina 28.2.1982 Hyvinkäällä Hotelli Rantasipissä. Liiton puheenjohtajaksi seuraavaksi kalenterivuodeksi valittiin edelleen hammasteknikkomestari Lars Nordberg. Erovuorossa olleista johtokunnan jäsenistä Anssi Leppäkumpu, Lauri Roine ja Mauri Sandström valittiin uudelleen sekä uutena johtokunnan jäsenenä Antti Ruponen. Muina johtokunnan jäseninä jatkavat edelleen Harri Aalto, Mikko Rikkonen ja Kosti Uusitalo. TAPAHTUMA KALENTERI 1982 Hammaslaboratorioliitto ry järjestää matkan Kölniin Dentecnica -tapahtumaan 21.-25.4.1982. Lähtö tapahtuu 21.4.1982 klo 14.00 ja saapuminen 25.4.1982 00.40 Helsinki- Vantaan lentoasemalle. Majoitus 21.-24.4. Hotelli Ambassador. Matkan hinta 2.350 mk hengeltä, lisämaksu yhden hengen huoneessa 215 mk koko ajalta. Matkan järjestää Matkatoimisto Area. Muutamia paikkoja vielä vapaana. 26.3. HT-päivät Finlandia-talo 27.3. HT-päivät Inter- Continental 23.- 24.4. Kurssi EHT:lle Kp ja purenta käytännössä Hammasteknikkoopisto 22.- 23.5. Koulutustilaisuus Hanasaaressa Merkkivuosia: 70 vuotta täyttää 3.5. Eht Unto Maaniemi Helsingissä 60 vuotta täyttää 25.3. Eht Antero Sähisten Turussa 60 vuotta täyttää 30.3. Eht Veikko Kallinen Oulussa 50 vuotta täyttää 19.5. Eht Tenho Laakkonen Helsingissä 50 vuotta täyttää 23.6. Eht Pertti Koivunen Tampereella Kuolleita: 25.12. kuoli Ht Kurt Tuominen Turussa 18.- 19.9. Koulutus- ja virkistyspäivät Oulussa Jy Luentotilaisuus väskylässä Hammaslaboratorioliitto ry järjestää perinteisen Tukholman matkan Riksstämmaan 18.-21.11.1982. Lähtö on torstai-iltana 18.11.1982 laivalla, yöpyminen Tukholmassa ja paluu laivalla sunnuntaiaamuna 21.11.1982. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. 28 29

Optipor Painepolymerlsolntikoje Kuuma- ja kylmäckryyleille (40-120 C) Optipol on monivuotisen kehityksen tulos. Siinä yhdistyy helppokäyttöisyys, varmatoimisuus ja oikea muotoilu. Vesi ihanteellisena polymerisointicineena, suuri paineastia, portaaton iämpötiiansäätö, vormuusjo vedentäyttöautomoatiikko. Tässä muutamia Optipoiin etuja, joiia päästöön parhaaseen mohdaiiiseen paiymerisointituiakseen kuuma- jo kyimäokryyieiiie: Lähetämme Teille mielellämme lisätietoja. DETREY IVOCLAR DE TREYo.. Postfach 2009 D-6200 Wiesbaden 1 Myynti: Oy Dentaldepot Ab. Hankasuontie 9 00390 Helsinki 39 puh. 90-544311 SR-Vivodent-PE etuhampaat saatavana myös kahden hampaan sarjoissa: ykköset, kakkoset ja kolmoset voidaan valita yksilöllisesti. 19 PERL-EFFECKT väriä, jotka toistavat hampaan värit luonnollisesti. 25 ylä- ja kymmenen alaetumallia. SR-Orthosit-PE takahampaat Kulumiskestävyys parantunut 500%. Vakaa keskipurenta ja toimivat artikulaatiot Maahantuoja: Oy Dental-Medico Ab Markkinointi: Oilola oy.. I-IAMMASVALIME PL 8,02101 Espoo 10. Puhelintilaukset 90-4291 Joensuu 973-24271 Oulu 981-348321 Seinäjoki 964-22 570

Nyt taas saatavissa "DENTALDEPOT" Hankasuontie 9, 00390 Helsinki 39 puh. 90-544 311