UAI/U ~ VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2013

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2,53850 LAPPEENRANTA PL 17,53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2013 Juvainsaarensuon2012 Lappeenrannassa6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY UAI/U ~ Nlina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin 020 7790 470 T032 (EN ISOllEe 17025 Telefax 0207790479 etunimi.sukunimi@svsy.fi www.svsy.fi

SISÄLTÖ Yleistä Vuoden 2013 sää- ja hydrologiset olosuhteet Kaakkois-Suomessa Turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuyhteenvetoraportit vuodelta 2013 Kesselilän-, Raate- ja Oritsuo I Hiitolanjoen valuma-alue (3 Kiihansuo I Vuoksen valuma-alue (4 Suursuo I Vuoksen valuma-alue (4 Vehkataipaleensuo I Vuoksen valuma-alue (4 Paljasuo I Vuoksen valuma-alue (4 Konnunsuo I Juustilanjoen valuma-alue (5 Lampsan- ja Lampsinsuo I Vilajoen valuma-alue (8 Urpalanjoen (9 valuma-alue (Huuhan-, Säkki-, Juvainsaaren- ja Läntinen Suurisuo Korpisuo I Vironjoen valuma-alue (11 Karhunsuo I Summajoen valuma-alue (13 Haukkasuo I Summajoen valuma-alue (13 Torvmossen I Kymijoen valuma-alue (14 Leppisuo I Kymijoen valuma-alue (14 Nokeissuo I Kymijoen valuma-alue (14 Lakiasuo I Kymijoen valuma-alue (14 Vehkaojansuo I Nummenjoen valuma-alue (81 Valkianjärvensuo I Suomenlahden rannikkoalue (81 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

YLEISTÄ Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen turvetuotantoalueiden tai sellaisiksi tulevien soiden kuormitus- ja vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2013 aiempien vuosien tapaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2013 yhteistarkkailuun kuului pääosin Vapo Oy:n 22 turvetuotantoaluetta, joista tuotannossa tai tuotantokunnossa oli kaikki 22 aluetta (taulukko 1. Kuormitus- ja vesistönäytteet otettiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n (SVYT ympäristönäytteenottoon sertifioitujen näytteenottajien toimesta lukuun ottamatta ohjelman mukaisia kesäaikaisia ylivirtaamajaksojen kuormitusnäytteitä, jotka otettiin tuottajan (Vapo Oy toimesta. Kaikki em. näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa (Finas-akkreditoitu laboratorio T32. Tarkkailun kertatulokset on toimitettu myös kuukausiraportteina sähköisesti suokohtaisina Excel-tiedostoina Vapo Oy:lle sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

Taulukko 1. Yhteistarkkailuun vuonna 2013 kuuluvat turvetuotantoalueet valuma-alueittain Suo (kunta Valuma-alue Kesselilänsuo (Ruokolahti Hiitolanjoki (3, Torsanjoen va. (3.053 Raatesuo Hiitolanjoki (3, Sarajoen va. (3.057 (Ruokolahti/Punkaharju Oritsuo (Ruokolahti " Kiihansuo (Savitaipale Vuoksi (4, Ala-Saimaan alue (4.112 Suursuo (Taipalsaari " Vehkataipaleensuo " (Taipalsaari Paljasuo (Rautjärvi Vuoksi (4, Helisevänjoen va. (4.193 Konnunsuo (Lappeenranta Juustilanjoki (5, Saimaan kanavan alue (5.003 Lampsansuo (Lappeenranta Vilajoki (8, Korppisen alue (8.003 Lampsinsuo (Lappeenranta " (mukana Lampsansuon vesistötarkkailussa, Lappeenranta (Juhani ArtelI Ky:n tuotantoalue Huuhansuo (Lappeenranta Urpalanjoki (9, Suuri-Urpalon va. (9.006 Säkkisuo (Luumäki " Läntinen Suurisuo (Luumäki Urpalanjoki (9, Urpalanjoen yläosan alue (9.003 Juvainsaarensuo (Luumäki " Hernemaansuo (Luumäki (osana " Juvainsaarensuon tarkkailua EI TARKKAILUA 2013 Kurannonsuo-Lehtisaarensuo " (Luumäki (Mika Härkön tuotantoalue Juha Näpin Juvainsaarensuo " Korpisuo (Luumäki Vironjoki (11, Vironjoen yläosan va. (11.004 Karhunsuo (Kouvola Summajoki (13, Summajoen keskiosan va. (13.002 Haukkasuo (Kouvola Summajoki (13, Sippolanjoen alue (13.005 Torvmossen (Kotka Kymijoki (14, Kymijoen suuhaarojen alue (14.111 Leppisuo (Luumäki Kymijoki (14, Tuohtiaisen -Ala-Kivijärven alue (14.191 Nokeissuo (Luumäki Kymijoki (14, Matalajärven va. (14.194 Lakiasuo (Kouvola Kymijoki (14, Pasinjoen - Hangasjärven va. (14.184 Vehkaojansuo (Kouvola Nummenjoki (81.006, Nummenjoen valuma-alue (81.006 Valkianjärvensuo (Pyhtää Suomenlahden rannikkoalue (81, Siltakylänjoen vesistöalue (81.007 Kaikki tämän yhteenvetoraportin sisältämät osaraportit on jaettu Vapo Oy:lle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Kunnallisille viranomaisille on jaettu kunkin viranomaisen toimialuetta koskevat osaraportit sekä yksityisille turvetuottajille omaa tuotantoaluetta koskeva raportti. Kunkin osaraportin jakelu on mainittu raporttien tekstiosioiden lopuilla. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET VUONNA 2013 Vuoden 2013 tammikuu oli Kouvolan Anjalan havaintoasemalla vuosien 1981-2010 keskiarvoon verrattuna sateisuuden ja keskilämpötilan osalta melko lähellä pidemmän aikavälin keskiarvoa (taulukko 1. Helmikuu oli keskimääräistä leudompi, mutta maaliskuu oli puolestaan kylmempi. Helmi- ja maaliskuu olivat keskimääräistä vähä sateisempia. Huhti- ja toukokuun sademäärät olivat lähellä pidemmän aikavälin keskimääräisiä arvoja. Kesäkuu oli lämmin ja runsas sateinen. Heinälokakuun keskilämpötilat eivät juuri poikenneet keskimääräisistä arvoista. Marraskuu oli leuto ja sateinen. Joulukuu oli myös leuto, mutta sademääräitään lähellä keskimääräistä. Koko vuoden keskilämpötila oli reilun asteen korkeampi kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Taulukko 1. Kouvolan Anjalan havaintoaseman ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2013 sekä vuosien 1981-2010 keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset 2013 Keskilämpötila Sademäärä (0C (mm 2013 1981-2010 2013 1981-2010 Tammikuu -6,6-6,3 50 52 Helmikuu -3,0-7,0 24 40 Maaliskuu -7,2-2,6 4 43 Huhtikuu 2,7 3,6 33 29 Toukokuu 13,7 10,3 28 35 Kesäkuu 18 14,7 93 59 Heinäkuu 17,8 17,5 30 65 Elokuu 16,6 15,5 80 78 Syyskuu 11,2 10,2 48 65 Lokakuu 6,1 5,1 96 73 Marraskuu 3,1-0,3 91 66 Joulukuu 0,5-4,3 57 60 Keskiarvo 6,1 4,7 52 55 Tammikuun alussa oli lauhaa, jonka jälkeen sää alkoi kylmentyä. Sadanta oli tammikuussa lähellä keskimääräistä, mutta lumikuorma ei suuresti kasvanut. Vesistöjen ja pohjaveden korkeudet laskivat pääosin talvelle tyypilliseen tapaan. Runsas lumipeite ja märkä maaperä hidastivat alkutalvesta routakerroksen muodostumista ja tammikuussa routaa oli ajankohtaan nähden vähän. Jään paksuus oli kuitenkin tavanomainen. Helmikuu oli lauha ja vähäsateinen. Jäät olivat lähes koko maassa ajankohdan keskiarvoa ohuempia. Maaliskuu oli kylmä ja vähäsateinen. Kovat pakkaset kasvattivat vesistöjen jäänpaksuuksia koko maassa lähelle ajankohdalle tyypillisiä lukemia, mutta routaa oli edelleen suuressa osassa maata tavallista vähemmän. Huhtikuun alkupuoliskolla lumikuorma ei juuri muuttunut. Kuukauden puolivälissä sää lämpeni, ja lumet alkoivat sulaa hyvin nopeasti lähes yhtä aikaa koko maassa. Kuukauden keskivaiheilla nopean lumien sulamisen ja sateiden myötä vedenpinnat kääntyivät harvinaisen nopeaan nousuun. Kevään hidas eteneminen näkyi myös pohjavesivaraston myöhästyneessä täydentymisessä. Toukokuun loppuessa lähes koko maa oli jäistä vapaa, ja Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

routaa esiintyi vain itä- ja pohjoisosissa. Toukokuun loppupuolella poikkeuksellisen lämmin ja helteinen sää lämmitti järvivesiä. Pintaveden lämpötilat kohosivat selvästi ajankohdan keskiarvoa ylemmäksi, monin paikoin poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin ja paikoin jopa toukokuun ennätyksiin. Kesäkuu oli harvinaisen lämmin ja monin paikoin runsassateinen. Järvien vedenpinnat olivat pääosin laskussa ja jokien virtaamat kesäisen pieniä. Pohjaveden pinnat olivat laskussa koko maassa. Kesäkuun alussa pintaveden lämpötilat kohosivat helteiden myötä ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkeisiin lukemiin, maan etelä- ja keskiosassa jopa paikoin 22 asteeseen. Heinäkuu oli keskilämpötilaltaan melko tyypillinen mutta pääosin hieman tavallista viileämpi. Suuressa osassa maata satoi keskiarvoa vähemmän. Järvien pintaveden lämpötilat vaihtelivat kuukauden alun lämpimistä loppupuolen erityisen viileisiin lukemiin. Elokuu oli koko maassa tavallista lämpimämpi. Kuukauden aikana satoi vaihtelevasti sekä ajallisesti että alueellisesti. Idässä ja etelässä sadetta kertyi tavallista enemmän. Pohjaveden pinnankorkeuksien lasku pysähtyi elokuussa suuressa osassa maata. Järvien pintaveden lämpötilat pysyttelivät elokuussa pääosin ajankohdan keskiarvoa korkeammissa lukemissa tai sen tuntumassa. Elokuun 10. päivän jälkeen vedet alkoivat jäähtyä. Elokuun loppupuolella kesäisen sään palattua jäähtyminen taas pysähtyi. Syyskuu oli lämmin ja suuressa osassa maata vähäsateinen. Niukkojen sateiden takia sekä vesistöjen että pohjaveden korkeudet olivat monin paikoin ajankohdan keskiarvoa alempana ja laskusuunnassa. Ajankohtaan nähden lämmin sää piti vesistöjen pintalämpötilat selvästi tavanomaista korkeammissa lukemissa. Syyskuussa haihdunta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa tavallista lämpimämpi. Kuukausi alkoi hyvin kuivana, mutta muuttui vetiseksi loppua kohden. Kuukauden viimeisinä viikkoina satoi maan etelä- ja keskiosassa runsaasti, minkä myötä vedenpinnat ja virtaamat kääntyivät muutaman kuukauden kuivan jakson jälkeen taas nousuun. Ajankohtaan nähden lämpimistä vesistöistä haihtui vielä lokakuussa melko runsaasti. Marraskuu oli hyvin lauha ja sateinen Etelä-Suomessa. Vedenpinnat ja virtaamat olivat monin paikoin keskimääräistä korkeammat. Routaa esiintyi marraskuussa lähinnä vain lapissa. Etelä Suomessa järvien lämpötilat pysyttelivät pääosin ajankohdan keskiarvoa ylemmissä lukemissa. Etelä-Suomessa pienien järvien jäät olivat heikkoja ja suuret vesistöt olivat edelleen sulina. Joulukuu oli lauha ja sateinen. Kuukauden alussa Etelä-Suomessa oli lumipeite, joka kuukauden lopussa suli pois. Vedenpinnan korkeudet olivat monin paikon poikkeuksellisen korkealla. Pohjaveden pinnan korkeudet nousivat Etelä-Suomessa leudon sään myötä ajankohdan keskimääräisen yläpuolelle. Joulukuun lopussa Etelä-Suomen järvistä valtaosa oli ilman jääpeitettä, Itä-Suomessa mitattiin hyvin heikkoja jäitä paikoittain. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan havaintoaseman tietoihin sekä Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

~.~.. Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY _,. ~ PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1070/14 VAPO OY:N KESSELlLÄN-, RAATE- JA ORITSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (HIITOLANJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEN VETO VUODELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY l?4ta f;t~/f Niina Tiainen tutkija FINAS AKKREDITOITUTESTAUSLABORATORIO T032 (EN ISOllEe 17025 Puhelin 0207790470 Telefax 0207790479 etunimi.sukunimi@svsy.fi www.svsy.fi

2(12 VAPO OY:N KESSELlLÄN-, RAATE- JA ORITSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (HIITO LANJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO DELTA 2013 1 Yleistä Hiitolanjoen valuma-alueella (3 sijaitsevat Torsajärven pohjoispuoliset Vapo Oy:n Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueet. Em. tuotantoalueista Kesselilänsuo sijaitsee Torsajoen valuma-alueella (3.053. Raatesuo ja Oritsuo sijaitsevat Sarajoen valuma-alueella (3.057. Kesselilänsuon valumavedet laskevat Ruosteojan kautta Torsajokeen ja edelleen Torsajärveen. Raate- ja Oritsuon valumavedet laskevat Mustajoen kautta Isoon Tervalampeen, josta Pieneen Tervalampeen, Sarajärveen ja edelleen Sarajoen kautta Torsajärveen. Suot sijaitsevat Ruokolahden ja Punkaharjun kunnissa. Torsan alueen turvetuotantoalueiden pinta-alat olivat: Kesselilänsuo 91,7 ha (tuotannossa vuonna 2013 76 ha, Raatesuo 78,3 ha (ei tuotantoa vuonna 2013, levossa ja Oritsuo 76,4 ha (tuotannossa vuonna 2013 70,6 ha. Kesselilänsuolla tuotantoa oli vuonna 2013 15.5.-31.8. välisenä aikana ja Oritsuolla tuotantoa oli 20.5.-22.8. (Raatesuolla ei ollut vuonna 2013 tuotantoa. Soilla on ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Torsa on kirkas ja fosforipitoisuudeltaan karu järvi. Järven pohjoispää on turveperäisestä maastosta tulevista valumavesistä johtuen muuta järveä hieman tummavetisempi. Torsaan ei turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi kohdistu muuta pistemäistä kuormitusta ja myös hajakuormitus on järven kokoon nähden vähäistä. Torsaa kuormittavat turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi pääasiassa muualta suoperäisestä maastosta tulevat vedet, suo- ja metsäojitukset sekä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus. Käyttökelpoisuusluokka on erinomainen aivan järven pohjoiskärkeen laskevien ojien suualueita lukuun ottamatta. Iso Tervalampi on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä. Veden kokonaislaatu on yleisesti melko huono. Isoa Tervalampea kuormittavat turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi pääasiassa muut suoperäisestä maastosta tulevat vedet. Sarajärvi on melko tummavetinen ja fosforipitoisuuden perusteella ravinteisuudeltaan lievästi rehevä järvi. Sarajärveä kuormittavat turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi pääasiassa muut suoperäisestä maastosta tulevat vedet sekä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

3(12 2 Tarkkailujen perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Kesselilän-, Raate- ja Oritsuolla on ympärivuotinen tarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulvaaikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailun näytepisteet olivat Kesselilänsuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPUKE ja kentältä lähtevä (KE1 vesi, Raatesuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPURA ja kentältä lähtevä (RA1 vesi sekä Oritsuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPUOR ja kentältä lähtevä (OR1 vesi. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kesselilänsuon yläpuoli (P1, Ruosteoja (P3, Saarenjoki (P4, Torsajoki (P5, Oritsuon alapuoli (P10, Ison Tervalammen laskuoja (P11, Sarajärven luusua (P12 ja Sarajoki ennen Torsajärveä (P13. Vesistötarkkailun järvihavaintopaikat ovat seuraavat: Iso Tervalampi (P18, Sarajärvi (P19, Torsajärven havaintopaikat (K20, K8 ja K6. Torsajärven havaintopaikalta K7 otetaan näytteet viiden vuoden välein. Vuonna 2013 havaintopaikka K7 oli mukana tarkkailussa. Virtahavaintopaikoilta otetaan näytteet kolme ja järvihavaintopaikoilta kaksi kertaa vuodessa. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee Iiitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Kesselilän-, Orit- ja Raatesuolla kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Soilla on ympärivuotinen (jatkuvatoirninen mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Kesselilänsuolla oli vuonna 2013 ympärivuotinen lähettävä mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Kesselilänsuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,5- kertaiset, fosforin osalta 0,2-kertaiset ja typen osalta keskimääräiset kaikkien Vapon Kaakkois Suomen alueella kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

4(12 Taulukko 1. Kesselilänsuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km" g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo1.1.-31.12.2013 30,0 119,0 36,8 0,42 talvikeskiarvo31.12.2012-10.4.2013 17,8 40,0 22,9 0,21 kevätkeskiarvo11.4.-6.5.2013 49,3 76,3 55,0 0,78 kesäkeskiarvo7.5.-22.9.2013 26,9 203,8 28,7 0,51 syksykeskiarvo23.9.-31.12.2013 41,8 92,0 57,4 0,41 käs.jaksonaikana1.1.-31.12. 30,0 119,2 36,8 0,42 tarkkailujaksonaikana1.1.-31.12. 30,0 119,0 36,8 0,42 Oritsuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,2- kertaiset, fosforin osalta O,4-kertaiset ja typen osalta 0,9-kertaiset kaikkien Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 2. Taulukko 2. Oritsuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo1.1.-31.12.2013 23,1 48,4 32,6 0,63 talvikeskiarvo31.12.2012-10.4.2013 10,8 24,1 16,9 0,28 kevätkeskiarvo11.4.-6.5.2013 80,1 143,4 105,2 1,89 kesäkeskiarvo7.5.-22.9.2013 12,2 46,2 14,6 0,56 syksykeskiarvo23.9.-31.12.2013 35,9 51,2 54,7 0,75 käs.jaksonaikana1.1.-31.12. 23,1 48,4 32,6 0,63 tarkkailujaksonaikana1.1.-31.12. 23,1 48,4 32,6 0,63 Raatesuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,2- kertaiset, fosforin osalta 0,3-kertaiset ja typen osalta 0,6-kertaiset kaikkien Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 3. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

5(12 Taulukko 3. Raatesuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2013 21,9 51,5 22,2 0,43 talvikeskiarvo 31.12.2012-10.4.2013 11,3 19,0 11,7 0,22 kevätkeskiarvo 11.4.-6.5.2013 78,5 107,4 83,6 1,24 kesäkeskiarvo 7.5.-22.9.2013 14,7 77,3 11,7 0,38 syksykeskiarvo 23.9.-31.12.2013 27,7 33,5 31,2 0,49 käs.jakson aikana 1.1.-31.12. 21,9 51,5 22,2 0,43 tarkkailuiakson aikana 1.1.-31.12. 21,9 51,5 22,2 0,43 Kesselilänsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2013 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 51 % CODMn -13 % fosfori -6 % typpi 21 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut orgaanista ainetta (CODMn eikä fosforia vaan orgaanisen aineen ja fosforin määrä oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa vedessä. Pintavalutuskentälle tulena veden laatu oli vuonna 2013 poikkeuksellisen hyvää, erityisesti fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella Kesselilänsuon pintavalutuskenttä toimi heikommin kuin vuonna 2012 Oritsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2013 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 60 % CODMn -42 % fosfori -21 % typpi 31 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut orgaanista ainetta (CODMn eikä fosforia vaan orgaanisen aineen ja fosforin määrä oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa vedessä. Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella Oritsuon pintavalutuskenttä toimi kiintoaineen ja typen poiston osalta keskimäärin paremmin kuin vuonna 2012. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

6(12 Raatesuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2012 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 59 % CODMn -9 % fosfori 4 % typpi 27 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut orgaanista ainetta (CODMn vaan määrä oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa vedessä. Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella Raatesuon pintavalutuskenttä toimi kiintoaineen ja typen poiston osalta paremmin kuin vuonna 2012. 3.2 Vesistötarkkailu 3.2.1 Virtahavaintopaikat Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevästä (KE1 vedestä otettiin vuonna 2013 tarkkailunäytteet 21 kertaa, joista kaksi oli kevättulvanäytteitä ja yksi kesän rankkasadenäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen väriluku ja kokonaisfosforipitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli muilta osin keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 4. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevästä (ORi vedestä otettiin vuonna 2013 tarkkailunäytteet 21 kertaa, joista kaksi oli kevättulvanäytteitä ja yksi kesän rankkasadenäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen väriluku, kiintoaine- ja fosforipitoisuus oli alhaisia. Muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevästä (RA1 vedestä otettiin vuonna 2013 tarkkailunäytteet 20 kertaa, joista kaksi oli kevättulvanäytteitä. Tulosten perusteella veden väriluku ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

7(12 Taulukko 4. Torsan alueen turvetuotantoalueilta lähtevien vesien keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2013 KE1 ORi RA1 Kesselilänsuo,lähtevä Oritsuo,lähtevä Raatesuo,lähtevä Näytekertoja kpl 21 21 20 K-aine mg/l 4,9 3,4 3,7 Sähkönj ms/m 5 4,7 4,2 ph 6,4 6,3 6,3 Väri mg/l Pt 100 175 150 CODMn mg II 17 34 25 Kok.N ~g/l 1350 1490 1080 Kok-P ~g/l 18 41 25 P04-P ~g/l 5,5 18 9,5 NH4-N ~g/l 689 533 236 NN03+N02 ~g/l 217 269 298 Hehk.jään. mg/l k-a 2,4 2,1 2,1 Hehk.häv. mg/l k-a 2,6 2,4 2,5 Fe ~g/l 2550 2960 3210 Kesselilänsuon alapuolisessa Ruosteojan tarkkailupisteessä (P3 rauta-, typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeammat kuin Kesselilänsuon yläpuolisella ojapisteeliä (Pi (taulukko 5. Kuitenkin Ruosteojan veden humuspitoisuus (CODMn oli alhaisempi kuin Kesselilänsuon yläpuolisella ojapisteeliä (Pi. Ruosteojaan kohdistuu myös hajakuormitusta. Ruosteojasta tuleva vesi heikensi Torsajoen (PS veden laatua kohottamalla rauta-, ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia. Torsajoen vesi oli keskimäärin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Oritsuon alapuolella (Pi O vesi oli tarkkailujaksolla 2013 keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää sekä ravinteikasta vettä. Ison Tervalammen alapuolella (Pii vesi oli tarkkailujaksolla 2013 keskimäärin parempilaatuista kuin Oritsuon alapuolella alentuneista ainepitoisuuksista ja väriarvosta johtuen. Iso-Tervalammen laskuojan (Pii vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, humuspitoista, ravinteikasta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Sarajärven luusuassa (P12 vesi oli keskimäärin humus- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Sarajoessa (P13 ennen Torsajärveä veden laatu oli hieman huonompi kuin Sarajärven luusuassa johtuen korkeammista ainepitoisuuksista. Sarajoen vesi oli keskimäärin humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää sekä ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

8(12 Taulukko 5. Torsan alueen soiden virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2013 P1 P3 P4 P5 P10 P11 P12 P13 Kesselilän- Ruoste- Saaren- Torsa- Iso- Sarasuo, oja joki joki Tervalampi, Oritsuo, Sarajärvi, joki yläpuoli alapuoli laskuoja luusua Näytekertokpl ja 3 3 3 3 3 3 3 3 K-aine mg/i 2,8 4,7 2,5 3,2 5,6 2 1,1 4,6 Sähkönj ms/m 3 4,7 3,1 4,1 4,4 3,2 3,9 4,2 ph 6 6,4 6,1 6,5 6,2 6,3 6,8 6,8 Väri mg/i Pt 170 180 170 170 327 183 107 117 CODMn mgll 24 20 19 19 28 22 15 15 Kok.N IJgII 683 1030 667 770 1100 880 627 617 Kok-P IJg/1 17 22 20 23 31 25 13 21 Fe IJg/1 813 1970 693 1070 3930 1770 650 700 3.2.2 Järvihavaintopaikat Oritsuon alapuolisen Iso Tervalammen havaintopaikan (P18 näytteet otetaan 1 ja 6 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 7 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 0,7 m. Isossa Tervalammessa (P18 oli kerrostuneisuuskauden lopussa alusveden happitilanne erittäin huono (taulukko 6. Alusveden heikko happitilanne aiheutti mm. rauta- ja fosforiyhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä sekä alusveden sameus- ja väriarvojen kohoamista etenkin loppukesällä. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin erittäin sameaa, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat rehevälie vesialueelle ominaisia. Pintavedessä oli loppukesällä mikroskopoinnin perusteella erittäin runsaasti Gonyostomum semen -limalevää. Limalevä voi sisältää kymmenkertaisen määrän a-klorofylliä tavanomaisiin leviin nähden, joka selittää korkeita klorofyllipitoisuuksia. Iso Tervalammen alapuolisen Sarajärven havaintopaikan (P19 näytteet otetaan 1, 5 ja 10metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 11 m ja näkösyvyys oli vuonna 2012 keskimäärin 1,4 m. Sarajärvessä (P19 pohjan lähellä veden happitilanne oli huono loppukesällä. Kesäkerrostuneisuuskauden alusveden huono happitilanne aiheutti rautayhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä sekä alusveden ravinnepitoisuuksien sekä sameus- ja väriarvojen kohoamista. Sarajärven vesi oli vuonna 2013 keskimäärin lievästi sameaa, tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Keskimääräiset ravinne- ja loppukesän a-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi rehevälle/rehevälle vedelle ominaisia. Kesselilänsuon alapuolisen Torsajärven pohjoiskärjen havaintopaikan (K20 näytteet otetaan 1, 8 ja 15 metrin syvyyksistä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 16 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

9(12 keskimäärin 1,9 m. Torsajärven pohjoispuolen havaintopaikan (K8 näytteet otetaan 1, 10, 20, 30 ja 35 metrin syvyydestä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 36 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 2,0 m. Torsajärven keskiosan havaintopaikan (K6 näytteet otetaan 1, 10, 20 ja 30 metrin syvyydestä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 31 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 2,2 m. Vuonna 2013 tarkkailussa oli myös Torsajärven eteläpään havaintopaikka (K7, joka on tarkkailussa joka 5. vuosi. Havaintopaikan näytteet otetaan 1, 10, 20, 30 ja 40 metrin syvyydestä. Havaintopaikan kokonaissyvyys on 41 m ja näkösyvyys oli vuonan 2013 keskimäärin 2,6 m. Lisäksi kaikilta Torsajärven havaintopaikoilta otetaan loppukesällä (elokuu pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli. Kaikissa Torsajärven havaintopaikoissa (K20, K8, K6 ja K7 vesipatsaiden keskimääräinen happitilanne oli vuonna 2013 hyvä/melko hyvä. Torsajärven havaintopaikan (K8 alusveden happitilanne oli lopputalvella hieman heikentynyt. Hieman heikentyneestä happitilanteesta johtuen pohjasedimentistä vapautui veteen mm. rauta- ja fosforiyhdisteitä. Torsajärven vedet olivat keskimäärin kirkkaita, mutta humuspitoisia. Vesien keskimääräiset ravinne- ja levämäärää ilmaisevat a klorofyllipitoisuudet olivat karulle/lievästi rehevälie vesialueelle ominaisia. Järven pohjoiskärjen havaintopaikassa K20 veden laatu oli hieman huonompi kuin muissa pisteissä korkeammista rauta-, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksista sekä hieman korkeammasta väriarvosta johtuen. Järven havaintopaikkojen keskimääräisesti paras veden laatu eteläosan havaintopaikalla K7, jossa oli muita havaintopaikkoja hieman alhaisempi rauta-, typpi- ja fosforipitoisuus sekä hieman pienempi veden väriluku. Torsajärven havaintopaikkojen pintavedessä ei havaittu loppukesän mikroskopoinneissa Gonyostomum semen -limalevää.. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

1O( 12 Taulukko 6. Torsan alueen soiden järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2013 P18 P19 K20 K8 K6 K7 Iso- Tervalampi Sarajärvi Torsajärvi Torsajärvi Torsajärvi Torsajärvi Näytekertoja kpl 2 2 2 2 2 2 O2 mg/l 6 7,3 10 9,7 9,9 11 O2% % 51 62 91 97 85 88 Sameus FTU 15 2 0,55 0,42 0,48 0,31 K-aine mg/l 11 1,3 0,73 0,64 0,63 0,64 Sähkönj ms/m 3,8 4,1 4,2 4,1 4,1 4,2 ph 6,3 6,6 6,8 6,7 6,8 6,8 Väri mg/l Pt 278 128 73 71 70 66 CODMn mg II 26 16 12 11 12 11 Kok.N I-1g/l 985 660 602 577 581 562 Kok-P 1-19/1 40 16 7,7 7,1 7,1 5,8 P04-P 1-19/1 4 2 2 2 2 2 NH4-N I-1g/l 146 10 17 7,4 5,6 5 NN03+N02 1-19/1 20 20 150 160 150 150 Fe 1-19/1 5130 1010 272 234 236 125 a-chi I-1g/l 88 9,3 1,4 1,5 1,6 2,2 3.3 Kasviplankton ja pohjaeläin tutkimukset Sara- ja Torsajärvessä Torsan soiden alapuolella olevien Sarajärven ja Torsajärven planktonnäytteet otettiin 5.8. Sarajärvestä tutkimus tehtiin nyt ensi kertaa. Torsasta aiempi tutkimus on vuodelta 2007. Torsan yläpuolisella selällä (näytepisteet K20, K8 ja K6, jonne Torsajoki ja Sarajoki laskevat, kasviplanktonbiomassa oli kaikilla näytepisteillä 0,45-0,50 mg/i kuvastaen karua vesialuetta. Piileviä oli runsaasti, mutta ei niin paljon kuin elokuussa 2007. Tämä on loppukesän näytteissä positiivinen muutos. Sinileviä oli jonkin verran, mutta suurin osa niistä haitattomia. Yllättäen Torsan eteläpäässä näytepisteellä K7 biomassa oli korkein 0,6 mg/i kuvastaen hyvin lievää rehevyyttä. Vuonna 2007 biomassa oli vielä suurempi. Piilevien määrä oli vähentynyt tälläkin pisteellä. Torsajärvestä tehtiin pohjaeläintutkimus jo neljättä kertaa. Kaksi näytepistettä sijaitsi Torsan yläosan selällä lähempänä turvetuotantoalueelta tulevien jokien vesiä ja kaksi alapuolisella selällä. Torsajärven pohjanlaatu on erinomainen pohjaeläinyhteisön perusteella kummallakin selällä. Pieni biomassa ja lajisto kuvastavat karua niukkaravinteista pohjaa kuten aiemmissakin tutkimuksissa. Sarajärven pohjaeläimistö kuvasti tyydyttävää/välttävää pohjaa. Järvi on selvästi rehevämpi kuin Torsa. Sarajärven kasviplanktonbiomassa oli 1,13 mg/i eli järvi on keskirehevä. Näytteessä oli tasaisesti nieluleviä, kultaleviä ja panssarisiimaleviä. Limalevää Gonyostomum semen esiintyi myös jonkin verran. Haitallisia sinileviä oli vähän. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

11(12 4 Veden laatu Torsajärvessä, Isossa Tervalammessa ja Sarajärvessä vuosina 1999-2013 Torsajärven havaintopaikkojen pohjan läheltä (K20=10 m, K6=30 m, K?= 40 m ja K8=35 m mitatut keskimääräiset hapen kyllästys-%:t ovat hieman kohonneet havaintopaikoilla K6 ja K8 vuosina 1999-2011, mutta alkaneet laskea vuonna 2012 (kuvaajat liitteenä 5. Tarkastelujakson aikana (vuosina 1999-2013 havaintopaikkojen vesipatsaan keskimääräiset väriluvut ja CODMn-, kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja rautapitoisuudet sekä veden sameusarvot ovat hieman kasvaneet. Veden väriluvut kääntyivät laskuun vuosina 2009-2011, mutta kääntyivät jälleen sateisena vuotena 2012 nousuun. Havaintopaikkojen K?, K8 ja K6 korkeimmat kiintoainepitoisuudet olivat tarkastelujakson alussa vuosina 1999 ja 2000. Loppukesän pintaveden a-klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet 1,6-4,6 IJg/1 välillä ja tarkastelujakson korkeimmat a-klorofyllipitoisuudet mitattiin vuonna 2012. Vuonna 2013 a-klorofyllipitoisuudet kääntyivät jyrkkään laskuun. Torsan kokonaisvedenlaatu on vuosina 1999-2013 heikentynyt, vaikkakin muutokset vedenlaatumuuttujien keskiarvoissa ovat olleet melko vähäisiä sekä havaintopaikkojen väliset veden laatuerot keskimäärin melko pieniä. Veden laadun heikkeneminen johtuu ainepitoisuuksien kuten hurnus-, ravinne- ja rautapitoisuuksien keskiarvojen kohoamisena. Järven eteläosassa veden laadun muutokset ovat lievempiä kuin järven pohjoisosan havaintopaikalla (K20, jossa veden laatu oli kokonaisuudessaan heikompi kuin muilla järven havaintopaikoilla. Ison Tervalammen havaintopaikan (P18 alusveden happitilanne on keskimäärin heikentynyt vuosina 2006-2013 (kuvaajat liitteenä 5. Lammen vesipatsaan keskimääräinen sameus kasvoi vuodesta 1999 vuoteen 2005 asti, jonka jälkeen veden sameus on alentunut lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin veden sameus kasvoi jälleen. Kiintoainepitoisuus oli selvässä laskussa vuosina 1999-2001, mutta viime vuosina pitoisuus on hieman kasvanut. Väriluku on ollut tarkastelujakson aikana erittäin tummalle vesialueelle ominaisella tasolla. Veden humuspitoisuus (CODMn on hieman laskenut tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin pitoisuus oli tarkastelujakson korkein, vuonna 2013 pitoisuus kääntyi jälleen laskuun. Typpipitoisuus oli kasvussa vuosina 1999-2004, mutta viime vuosina kasvu on pysähtynyt. Fosforipitoisuus oli alhaisimmillaan vuosina 2006 ja 200?, jonka jälkeen pitoisuus on kasvanut vuoteen 2012 asti. Vuonna 2013 fosforipitoisuus kääntyi jälleen laskuun. Myös rautapitoisuus on hieman kasvanut parina viime vuotena, mutta kääntyny vuonna 2013 laskuun. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut vuosina 1999-2012 2?-190 IJg/1 välillä, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Ison Tervalammen kokonaisveden laatu on keskimäärin lievästi heikentynyt parina viime vuotena. Sarajärven havaintopaikassa (P19 pohjan lähellä (10m keskimääräinen hapen kyllästys-% on noussut vuosina 1999-2013 (kuvaajat liitteenä 5. Vesipatsaan keskimääräinen sameusarvo on vuosina 1999-2013 laskenut. Myös keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli laskenut parina viime vuotena. Veden keskimääräinen väriluku, CODMn-, typpi- ja rautapitoisuus olivat hieman nousseet tarkastelujakson aikana. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut 4,5-30 IJg/1 välillä. Veden laatumuuttujien arvojen vastakkaisista muutoksista ja pienistä pitoisuus vaihteluista johtuen Sarajärven kokenalsveden laadussa ei selvää kehityssuuntaa kuitenkaan ole havaittavissa. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

12(12 LIITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta 2013 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2013 5 Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta 1999-2013 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 1 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot I Kesselilänsuo: Toiminnanharjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1982/1987 Vapo av Ruokolahden kunnassa Torsajärven pohjoispuolella Hiitolanjoen vesistöalue (3, tarkemmin Torsajoen valuma-alue (3.053 Ruosteoia - Torsaieki - Torsaiarvi Ruokolahti, Rautjärvi 109,7 ha 85 ha (tuotannossa 74,1 ha / O ha Vesiensuojelurakenteet Sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat ja ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 121/07/2, VHO Nro 09/0197/3, KHO 2010:2636, 8.10.2010 Perustiedot I Raatesuo: Toiminnanharjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1981 /1983 Vapo av Ruokolahden / Punkaharjun kunnassa Torsajärven pohjois-puolella Hiitolanjoen vesistöalue (03.05, tarkemmin Sarajoen valuma-alue (3.057 Mustajoki - Iso Tervalampi -pieni Tervalampi - Sarajärvi - Sarajoki - Torsaiärvi Ruokolahti, Rautjärvi 75,7 ha 47 ha (levossa 47 ha / O ha Vesiensuojelurakenteet Sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaatja ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely. Yrnpäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 122/07/2, 11.12.2007 Perustiedot I Oritsuo: Toiminnanharjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1981 /1984 Vapo Oy Ruokolahden kunnassa Torsalarven pohjoispuolella Hiitolanjoen vesistöalue (03.05, tarkemmin Sarajoen valuma-alue (3.057 Mustajoki - Iso Tervalampi -pieni Tervalampi - Sarajärvi - Sarajoki - Torsajärvi Ruokolahti, Rautjärvi 79 ha 79 ha (tuotannossa 70,5 ha/ O ha Vesiensuojelurakenteet Sarkaoja-altaat, päisteputkipidäuimet,laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä. Ympäristölupapäätös. lainvoima ISY Nro 122/07/2,11.12.2007 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 1 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Tarkkailutiedot I Torsan alueen suot: Kuormitustarkkailu Kesselilänsuolla KE1, Oritsuolla OR1ja Raatesuolla RA1 on ympärivuotinen tarkkailu: näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPUKE / Kesselilänsuo, pv-kentälle tuleva / (tunnus / sijainti / koordinaatit 6820963-3606691 KE1 / Kesselilänsuo lähtevä / 6820714-3606915 PUMPPUOR / Oritsuo, pv-kentälle tuleva / 6824729-3611547 OR1 /Oritsuo lähtevä / 6824378-4451910 PUMPPURA / Raatesuo, pv-kentälle tuleva / 6825853-3611541 RA1 / Raatesuo lähtevä / 6823272-4451858 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P1 / Kesselilänsuo, altaan 2 yläpuoli /6821179-3606734 (V (tunnus / sijainti / koordinaatit P3/ Ruosteoja / 6820365-3607381 (V V=virtahavaintopaikka P4 / Saarenjoki / 6819340-3607277 (V J=järvihavaintopaikka P5 / Torsajoki / 6819585-3608870 (V P10 / Oritsuon alapuoli / 6824461-3612297 (V P11 / Iso Tervalampi, laskuoja / 6823494-3614690 (V P12 / Sarajärvi, luusua / 6821016-3615531 (V P13 / Sarajoki / 6818298-3613340 (V P18/ Iso Tervalampi /6823842-3613508 (J P19 / Sarajärvi / 6822516-3616047 (J K6 / Torsajärvi / 6817062-3612404 (J K7 / Torsajärvi / 6817084-6813980 (J (joka 5. vuosi K8 / Torsajärvi /6818314-3610695 (J K20 / Torsaiarvi /6819090-3609513 (J Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

-- '--" RUOKOLAHDEN JA RAUTJÄRVEN TORSAN ALUEEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

«::=.::: ::=.::: er::: ~ V ::>!::: ~ er::: o ::> ::=.::: Z w ::>...I «o J Z g ::> J w >er::: ::> J- z o ::> VI Z :«...I ::i w VI VI w ::=.::: Z «VI er::: O J-

TORSAN RAATESUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET TORSAN ORITSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: - ---- Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä LIITE 3 NäytePvm 2.1.2013 2.1.2013 2.1.2013 2.1.2013 2.1.2013 2.1.2013 11.2.2013 11.2.2013 11.2.2013 11.2.2013 11.2.2013 11.2.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 11.3.2013 18.3.2013 18.3.2013 18.3.2013 18.3.2013 18.3.2013 18.3.2013 8.4.2013 8.4.2013 8.4.2013 8.4.2013 8.4.2013 8.4.2013 25.4.2013 TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *02 *02 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe a-chi Mikroskop DC Ils mg/i % FTU mg/i ms/m mg/i Pt mg II I-Ig/I I-Ig/I 1-19II I-Ig/I I-Ig/I mgll k-a mg/i k-a 1-19II I-Ig/I TORSA KE1 0,1 0,3 15 3,3 4,79 6 80 111400 16 4 840 260 <2 21500 TORSA OR1 0,1 0,2 12 2,6 4,58 6 150 21 1600 33 16 740 380 <2 1,8 1900 TORSA PUMPPUKE 0,1 19 17 1900 29 TORSA PUMPPUOR 0,1 6,8 20 2100 40 TORSA PUMPPURA 0,1 6,8 17 1400 28 TORSA RA1 0,1 0,2 15 1,8 4,69 6,2 140 15 1200 20 12 400 430 <2 1,2 2300 TORSA KE1 0,1 0,6 12 2,5 5,72 6,3 120 12 1500 13 7 960 210 <2 1 2400 TORSA OR1 0,1 0,4 8,6 3 5,56 6,1 200 21 1900 28 16 1100 360 <2 2,3 2400 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 12 TORSA K20 1 12 80 TORSA K20 5 TORSA K20 10 12 83 TORSA K6 TORSA K6 10 TORSA K6 20 TORSA K6 30 TORSA K7 TORSA K7 10 TORSA K7 20 TORSA K7 30 TORSA K7 40 TORSA K8 1 TORSA K8 10 TORSA K8 20 TORSA K8 30 TORSA K8 35 TORSA P18 1 TORSA P18 6 TORSA P19 TORSA P19 5 TORSA P19 10 TORSA KE1 0,1 TORSA OR1 0,1 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 TORSA KE1 0,1 TORSA OR1 0,1 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 TORSA KE1 0,1 0,3 0,1 1,2 1,3 0,1 0,9 3,2 3,5 0,1 2,1 2,9 3,1 3,3 0,1 1,3 2,8 3,5 3,9 0,2 2,1 0,2 0,8 2,8 O O 0,1 0,5 0,3 0,2 6 19 7,1 4,5 12 15 5,7 1,3 11 9,9 13 12 12 10 11 11 12 9,7 5,6 10 4,6 10 9,6 6,9 83 74 92 86 85 77 78 80 86 73 43 70 33 72 67 51 4,3 13 1600 8,5 18 2200 7,2 16 1500 2,3 5,06 6,3 160 15 1200 0,57 <0,6 4,33 6,6 90 14 710 0,61 <0,6 4,12 6,7 80 12 650 0,59 <0,6 4,19 6,5 80 13 670 0,59 <0,6 4,39 6,7 80 14 670 0,55 <0,6 4,33 6,7 80 13 640 0,26 <0,6 3,96 6,8 60 11 590 0,61 0,6 4,01 6,6 80 11 610 0,32 <0,6 4,53 6,9 70 11 650 0,2 <0,6 4,12 6,9 65 9,7 580 0,21 <0,6 4,07 6,9 65 10 570 0,28 <0,6 4,12 6,8 70 10 580 0,25 <0,6 4,12 6,6 65 9,6 570 0,78 <0,6 4,12 6,6 80 13 630 0,29 <0,6 4,04 6,8 70 10 600 0,27 <0,6 3,97 6,8 70 11 580 0,32 <0,6 4,12 6,6 70 11 590 0,53 0,6 4,46 6,4 80 10 580 2,9 1,4 4,12 6,2 200 23 1100 5,4 4,6 4,07 6 280 26 1200 1 <0,6 4,12 6,5 140 19 760 0,93 <0,6 4,1 6,5 140 18 770 1,3 0,8 4,35 6,5 140 17 730 2,8 6,03 6,4 11 1500 2 6,04 6,2 20 1800 72 6,2 20 1900 5,7 6,4 19 2300 7,4 6,3 17 1400 1,4 5,08 6,3 16 1200 1,5 5,73 6,7 14 1600 2,5 5,89 6,5 24 1900 3 6,5 15 1800 6 6,8 18 2200 6 6,6 18 1400 2 4,96 6,6 17 1200 3 2,45 5,7 23 1300 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy 19 31 26 22 9 8 9 9 8 5 12 6 5 5 6 6 9 7 6 7 14 23 33 13 13 15 13 31 38 32 28 23 15 34 15 32 31 25 37 14 570 41 14 31 9 6 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 29 <5 <5 <5 <5 240 94 22 18 <5 7 1100 17 1100 360 <2 3100 440 360 430 400 350 170 410 130 110 120 130 140 430 180 170 220 460 2000 3400 890 890 970 200 420 2 <2 14 420 470 <2 0,8 2400 1 2200 9000 8000 8500 0,6 2800 2700 2200 5100 4300 7800 3100 1500

TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: -. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä LIITE 3 NäytePvm 25.4.2013 25.4.2013 25.4.2013 25.4.2013 25.4.2013 25.4.2013 25.4.2013 25.4.2013 25.4.2013 29.4.2013 29.4.2013 29.4.2013 29.4.2013 29.4.2013 29.4.2013 29.4.2013 29.4.2013 29.4.2013 29.4.2013 6.5.2013 6.5.2013 6.5.2013 6.5.2013 6.5.2013 6.5.2013 20.5.2013 20.5.2013 20.5.2013 20.5.2013 20.5.2013 20.5.2013 3.6.2013 3.6.2013 3.6.2013 3.6.2013 3.6.2013 3.6.2013 3.6.2013 3.6.2013 3.6.2013 3.6.2013 3.6.2013 3.6.2013 3.6.2013 3.6.2013 12.6.2013 12.6.2013 TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *02 *02 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % FTU mgll ms/m mgll Pt mg II j.lg/l j.lg/l j.lg/l j.lg/l j.lg/l mgll k-a mgll k-a j.lg/l j.lgll TORSA ORi 0,1 5,8 82 2 2,54 5,9 23 1400 25 740 TORSA Pi 3,1 4,9 2,69 5,3 180 24 950 20 510 TORSA P3 0,5 3,4 3,6 3,27 5,8 210 22 1200 25 800 TORSA P4 0,5 3,1 3 2,67 5,6 210 23 830 21 720 TORSA P5 0,5 3,1 3,3 3,73 6,5 210 23 940 24 910 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 6,8 89 TORSA KE1 0,1 4,3 54 TORSA ORi 0,1 4,2 36 TORSA P10 4 TORSA Pii 4 TORSA P12 4,2 TORSA P13 3,9 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 TORSA KE1 0,1 TORSA ORi 0,1 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 TORSA KE1 0,1 TORSA ORi 0,1 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 TORSA KE1 0,1 TORSA ORi 0,1 TORSA Pi TORSA P10 TORSA Pii TORSA P12 TORSA P13 TORSA P3 0,5 TORSA P4 0,5 TORSA P5 0,5 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 TORSA KE1 0,1 TORSA ORi 0,1 6,2 5,6 6,7 6,6 14,6 18,8 17,6 16,2 17,6 13,2 13,6 20,8 23,5 20,6 14,2 20,4 19,2 19,4 82 40 29 44 40 12 32 19 2,6 12 25 5,7 11 6,1 20 1900 29 2,5 5,9 24 1800 30 4,8 5,8 21 1600 21 1,4 2,46 5,8 18 1300 17 1,8 4,44 6,3 12 1300 15 1,6 3,65 6 24 1600 27 1,8 3,58 6 160 24 1200 21 2,5 2,99 5,8 160 22 1100 27 1,4 4,07 6,3 120 17 730 15 8,4 4 6,6 120 16 740 28 3 6,2 12 1400 13 3,6 6,1 25 2100 27 5,5 6,2 20 1400 23 1,4 3,27 6,1 19 1200 16 1,3 3,92 6,5 12 1000 13 2,3 3,93 6,1 25 1400 27 2,7 6,4 12 1300 11 5,2 6,5 23 2000 25 7,7 6,6 18 1400 22 2 3,91 6,5 19 1100 19 3 4,34 6,5 15 1100 17 3,7 4,2 6,3 33 1100 37 4,8 6,3 13 1600 18 11 6,5 21 2000 29 8,5 6,5 17 1300 21 3,5 3,96 6,5 24 870 24 5,5 4,74 6,6 18 1100 18 6,8 5,01 6,5 41 1200 55 1,8 3,1 6,6 160 19 450 15 8 5,05 6,3 420 30 1000 36 2,4 3,27 6,5 160 21 820 21 1,3 3,77 7,1 120 15 600 11 3,4 4,05 7 140 15 580 18 7,3 5,65 6,7 160 17 890 22 1,6 3,05 6,4 160 17 610 21 3,1 3,61 6,5 160 16 610 24 6 6,4 11 1400 11 18 6,4 22 2000 32 10 6,6 18 1200 24 4,7 4,26 6,5 33 880 30 6 5,23 6,4 22 1200 22 5 5,26 6,6 42 1300 66 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy 5 380 10 230 4 22 8 170 7 380 190 380 600 500 130 110 8 78 <2 <2 <2 3 2,8 2,3 2600 1000 910 580 1100 1400 1700 1300 890 890 2200 3000 3300 1500 0,67 1200 1,5 2100 2300 4200 4900 1,1 2900 3200 1700 3000 5300 5400 3200 2,5 2400 4 4700 830 5600 1300 580 670 3100 600 1200 3000 7500 5900 2,3 3600 3000 4600

TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: - Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä LIITE 3 NäytePvm 12.6.2013 12.6.2013 17.6.2013 17.6.2013 17.6.2013 17.6.2013 17.6.2013 17.6.2013 8.7.2013 8.7.2013 8.7.2013 8.7.2013 8.7.2013 8.7.2013 22.7.2013 22.7.2013 22.7.2013 22.7.2013 22.7.2013 22.7.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 5.8.2013 TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *02 '02 % 'Sameus 'K-aine 'Sähkönj 'ph 'Väri 'CODMn "Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe a-chi Mikroskop C l/s mg/i % FTU mg/i ms/m mg/i Pt mg /I ~g/i ~g/i ~g/l ~g/i ~g/i mg/l k-a mg/i k-a ~g/i ~g/i TORSA PUMPPUKE 0,1 8 6,3 14 1600 15 3900 TORSA PUMPPUOR 0,1 19 6,5 22 2000 37 8000 TORSA KE1 0,1 14,9 19 8 5,22 6,7 21 1300 21 3200 TORSA OR1 0,1 15,5 4,5 6,4 4,73 6,4 40 1300 57 4200 TORSA PUMPPUKE 0,1 8,5 6,5 16 1600 14 4000 TORSA PUMPPUOR 0,1 12 6,8 23 2000 38 6800 TORSA PUMPPURA 0,1 9 6,8 19 1200 25 6100 TORSA RA1 0,1 15,4 3,4 4 3,76 6,5 35 800 28 3300 TORSA KE1 0,1 16,7 25 8,8 4,72 6,4 24 1300 25 6 560 85 3,6 5,2 3900 TORSA OR1 0,1 20,2 7,1 6,3 5,79 6,4 65 2100 100 45 530 <20 2,3 4 7800 TORSA PUMPPUKE 0,1 6 6,2 15 1400 14 3300 TORSA PUMPPUOR 0,1 13 6,5 25 2100 36 7400 TORSA PUMPPURA 0,1 8 6,6 25 1500 30 6500 TORSA RA1 0,1 18,6 10 7,3 4,43 6,4 43 1100 38 9 50 60 <2 5,5 4700 TORSA KE1 0,1 13,7 82 21 4,95 6,5 24 1300 34 5600 TORSA OR1 0,1 14,6 7,1 4,6 4,87 6,4 36 1100 56 4300 TORSA PUMPPUKE 0,1 10 6,4 13 1500 15 4200 TORSA PUMPPUOR 0,1 11 6,5 20 1900 34 7200 TORSA PUMPPURA 0,1 15 6,8 23 1400 30 8500 TORSA RA1 0,1 14,2 54 12 4,42 5,6 28 840 38 5700 TORSA K20 1 22,5 9,4 110 0,51 0,9 4,07 7,2 60 11 510 8 <2 <5 150 120 TORSA K20 5 19,1 8,9 97 0,55 0,9 4,12 7 65 11 530 6 8 140 TORSA K20 10 11,6 9,1 84 0,48 0,8 4,1 6,8 65 10 540 6 <5 140 TORSA K20 0-2 -1,4 ks.laus TORSA K6 1 21,8 9 100 0,56 0,81 4,08 7,3 60 10 470 7 <2 <5 150 120 TORSA K6 10 11,2 9,4 86 0,52 0,6 4,12 6,8 65 11 540 5 <5 130 TORSA K6 20 7 10 84 0,36 0,62 4,1 6,7 65 10 580 5 <5 140 TORSA K6 30 6 9,9 80 0,36 <0,6 4,08 6,6 70 12 550 6 <5 170 TORSA K6 0-2 -1,6 ks.laus TORSA K7 1 21,2 9,5 110 0,5 0,9 4,07 7,3 60 11 480 10 <2 <5 150 120 TORSA K7 10 9,8 9,7 86 0,39 0,6 4,13 6,7 65 11 580 5 <5 130 TORSA K7 20 6,8 10 85 0,41 0,7 4,15 6,7 65 11 520 5 <5 130 TORSA K7 30 6,4 10 84 0,24 0,6 4,11 6,8 65 11 550 5 <5 120 TORSA K7 40 6,3 11 85 0,3 <0,6 4,14 6,7 65 11 540 5 <5 120 TORSA K7 0-2 -2,2 ks.laus TORSA K8 1 22,4 9,3 110 0,55 0,8 4,08 7,3 65 11 480 6 <2 <5 160 130 TORSA K8 10 11,8 9,2 85 0,47 0,8 4,09 6,7 65 11 560 6 <5 140 TORSA K8 20 7,1 9,9 82 0,34 0,6 4,1 6,7 70 11 560 5 <5 140 TORSA K8 30 6,3 9,9 80 0,33 <0,6 4,05 6,7 70 11 540 5 <5 180 TORSA K8 35 6 9,2 74 0,35 0,6 4,08 6,6 70 12 650 6 <5 290 TORSA K8 0-2 -1,5 ks.iaus TORSA KE1 0,1 17,2 15 9,2 5,32 6,5 25 1100 22 7 460 42 2,8 6,4 4000 TORSA OR1 0,1 17,4 7,1 6,8 5,35 6,4 49 1300 60 22 200 20 2 4,8 5100 TORSA P18 1 21,5 9,1 100 3,1 3,3 3,41 7,1 180 23-640 27 4 8 <20 3100 TORSA P18 6 8,5 0,1 0,9 47 34 3,72 6 450 31 1000 75 240 12000 TORSA P18 0-2 -87,7 ks.laus TORSA P19 1 23,1 9,1 110 1 1,5 3,76 7,3 90 14 450 16 2 <5 <20 510 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILUTULOKSET --- LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama '02 '02 % 'Sameus 'K-aine "Sähkönj 'ph 'Väri 'CODMn "Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. 'Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % FTU mgll ms/m mgll PI mg II ~g/l ~g/l ~g/l ~gll ~gll mgll k-a mgll k-a ~g/l ~g/l 5.8.2013 TORSA P19 5 15,2 5,5 55 1,2 1,7 3,92 6,6 100 14 530 14 <5 690 5.8.2013 TORSA P19 10 6,5 2,3 18 6,3 2,8 4,29 6,4 160 16 720 22 <5 2100 5.8.2013 TORSA P19 0-2 9,3 ks.iaus 5.8.2013 TORSA PUMPPUKE 0,1 5.8.2013 TORSA PUMPPUOR 0,1 5.8.2013 TORSA PUMPPURA 0,1 5.8.2013 TORSA RA1 0,1 19 3,4 6 7 43 2,3 22.8.2013 TORSA KE1 0,1 14,6 22 22.8.2013 TORSA OR1 0,1 14,1 8,6 22.8.2013 TORSA PUMPPUKE 0,1 22.8.2013 TORSA PUMPPUOR 0,1 22.8.2013 TORSA PUMPPURA 0,1 22.8.2013 9.9.2013 9.9.2013 9.9.2013 TORSA TORSA TORSA TORSA RA1 KE1 OR1 PUMPPUKE 0,1 0,1 0,1 0,1 14,3 14 12,1 7,1 17 5,7 6 10 600 170 84 32 2,3 <2 9.9.2013 TORSA PUMPPUOR 0,1 9.9.2013 TORSA PUMPPURA 0,1 9.9.2013 TORSA RA1 0,1 12,8 19 7 61 180 <2 23.9.2013 TORSA KE1 0,1 10,2 17 23.9.2013 TORSA OR1 0,1 9,7 8,6 23.9.2013 TORSA P10 9,1 23.9.2013 TORSA P11 12,1 23.9.2013 TORSA P12 13,5 23.9.2013 TORSA P13 11,6 23.9.2013 TORSA PUMPPUKE 0,1 23.9.2013 23.9.2013 23.9.2013 7.10.2013 7.10.2013 7.10.2013 7.10.2013 TORSA TORSA TORSA TORSA TORSA TORSA TORSA PUMPPUOR PUMPPURA RA1 KE1 OR1 PUMPPUKE PUMPPUOR 0,1 9,4 7,6 6,4 17 8,6 5,7 4 10 710 360 170 190 2 <2 7.10.2013 TORSA PUMPPURA 7.10.2013 TORSA RA1 21.10.2013 TORSA KE1 21.10.2013 TORSA OR1 21.10.2013 TORSA P1 21.10.2013 TORSA P3 21.10.2013 TORSA P4 21.10.2013 TORSA P5 21.10.2013 TORSA PUMPPUKE 21.10.2013 TORSA PUMPPUOR 21.10.2013 TORSA PUMPPURA 21.10.2013 TORSA RA1 6.11.2013 TORSA KE1 6.11.2013 TORSA OR1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,5 0,5 0,5 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 6,7 0,1 0,4 0,1 0,9 0,9 1,7 0,2 4,2 3,8 22 17 10 4,5 70 49 12 6,3 16 1500 12 6,5 29 2200 31 6,5 22 1200 6 4,44 6,4 33 800 5 5,22 6,4 22 1300 3,7 4,24 6,2 51 1400 6 6,3 16 1800 8 6,5 26 2200 9,6 6,5 27 1400 3,8 3,65 6,2 41 930 4,6 5,19 6,6 17 1200 2 4,16 6,2 38 1100 7 6,3 14 1800 6 6,5 24 2200 11 6,5 23 1500 5 4,34 6,5 24 990 3,3 5,61 6,5 19 1400 1 4,45 6,3 38 1200 7 4,67 6,4 400 30 1100 1 3,4 6,6 230 24 720 <0,6 3,87 6,9 80 13 550 2 4,46 6,9 90 13 530 6 6,3 19 2000 7,1 6,4 27 2200 8,6 6,5 21 1400 3 4,33 6,5 23 940 4,4 5,79 6,5 12 1200 2 4,59 6,3 22 1100 7,6 6,3 13 1700 9,6 6,4 22 2200 8 6,6 19 1500 6,8 4,48 6,5 19 1000 3,2 6,1 6,3 13 1700 3,2 4,81 6,4 28 1700 1,6 3,11 6,2 170 28 650 3,2 5,12 6,6 170 21 1000 2,8 3,65 6,3 140 17 560 3,2 4,92 6,6 140 18 760 4,4 6,3 14 1800 6,4 6,4 29 2600 5,2 6,5 26 2100 3,6 4,07 6,4 23 1200 3,2 4,99 5,9 23 2200 3,2 3,94 6,1 47 2200 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy 14 39 27 28 16 40 13 35 24 24 15 36 12 31 27 26 16 35 35 27 12 18 16 34 32 25 13 25 13 36 26 27 13 30 16 19 18 20 13 39 27 21 13 28 5 10 9 210 900 710 320 610 560 2,8 <2 <2 4600 6800 7000 3,7 4100 3300 3600 4400 6400 6100 3200 2,3 3200 1 3000 5400 6200 7300 5 4100 2500 2500 4500 2700 480 540 4300 6800 7700 3900 2,4 2200 1,6 2300 4600 7700 6400 4 4200 1600 2100 1100 2000 760 1100 4300 7600 5300 3100 2,4 1200 2,4 1800

TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILUTULOKSET _' LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäylePvm TulkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöli Virtaama *02 *02 % *Sameus *K-aine *Sähkönj ph "Väri CODMn *Kok.N *Kok-P P04-P *NH4-N NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % FTU mgll ms/m mgll PI mgll 1-19/1 1-19/1 1-19/1 1-191I 1-19/1 mgll k-a mgll k-a 1-19/1 1-19/1 6.11.2013 TORSA PUMPPUKE 0,1 6,4 5,9 26 2500 19 2500 6.11.2013 TORSA PUMPPUOR 0,1 5,6 6,2 50 2900 40 4200 6.11.2013 TORSA PUMPPURA 0,1 3,6 6,3 66 2000 20 3900 6.11.2013 TORSA RA1 0,1 4 32 <0,6 4,07 6,4 32 1600 18 9 460 540 <2 0,4 2400 2.12.2013 TORSA KE1 0,1 0,1 44 2 5,03 6 13 1300 10 1500 2.12.2013 TORSA OR1 0,1-0,2 19 0,8 4,45 6,2 25 1600 22 1600 2.12.2013 TORSA PUMPPUKE 0,1 9,6 6,1 16 1700 17 5500 2.12.2013 TORSA PUMPPUOR 0,1 2,8 6,3 24 2200 30 5500 2.12.2013 TORSA PUMPPURA 0,1 9,6 6,4 24 1600 35 6400 2.12.2013 TORSA RA1 0,1-0,1 5,7 1,1 4,15 6,4 22 1200 21 2500 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 2.1. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet sekä väriluku olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta, mutta myös fosforin, typen ja orgaanisen aineen pitoisuuksia. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoainepitoisuus ja väriluku olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen pitoisuudet sekä väriluku olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaineen ja fosforin pitoisuutta sekä hieman typen ja orgaanisen aineen pitoisuuksia. 11.2. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet sekä väriluku olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman veden ainepitoisuuksia. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta, mutta orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli hieman korkeampi suolta lähtevässä vedessä kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman veden ainepitoisuuksia. 11.3. Torsajärven pohjoiskärjen havaintopaikan K20 vesinäytteet otettiin 1, 5 ja 10metrin syvyyksistä (kokonaissyvyys 11 m ja näkösyvyys 1,5 m. Vesipatsaan happitilanne oli hyvä (5 m näytteen happipullo rikkoontui, joten happipitoisuutta ei saatu. Vesi oli kirkasta, mutta humus (CODMn- ja rautapitoista. Veden fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta kokonaistyppipitoisuudet olivat melko korkeita ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat kohonneet aiempiin tarkkailutuloksiin verrattuna. 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä oli hieman korkeampi typpipitoisuus kuin muissa syvyyksissä. Tulosten perusteella näytepisteen päällysvedessä näkyi hieman Torsajoen vaikutus veden laatuun. Järven pohjoispuolella olevan havaintopaikan K8 näytteet otettiin 1, 10, 20, 30 ja 35 metrin syvyyksistä (kok.syv. 36 m ja näkösyvyys 1,7 m. Pohjan lähellä (35 m veden happitilanne oli heikentynyt, mutta muilta osin happitilanne oli hyvä. Heikentyneen happitilanteen vuoksi pohjasedimentistä oli vapautunut alusveteen rautaa ja fosforia. Vesi oli kirkasta, mutta humuspitoista. Veden fosforipitoisuudet olivat alusvettä lukuun ottamatta alhaisia, mutta kokonaistyppipitoisuudet olivat hieman koholla. 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä oli enemmän ammoniumtyppeä, kokonaistyppeä sekä vesi oli hieman sameampaa, tummempaa ja humuspitoisempaa kuin muissa syvyyksissä. Myös rautapitoisuus oli alusveden tavoin kohonnut muihin syvyyksiin verrattuna. Typpeä oli hieman vähemmän kuin pohjoiskärjen havaintopaikalla K20. Torsajärven keskiosan havaintopaikan K6 näytteet otettiin 1, 10, 20 ja 30 metrin syvyyksistä (kok.syv. 31 m ja näkösyvyys2,0 m. 20 ja 30 metrin syvyyksistä otettujen näytteiden happipitoisuudet olivat melko hyvät (1 ja 10m näytteiden happipullot rikkoontuivat. Alusveden fosfori- ja rautapitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin muissa syvyyksissa. Vesi oli kirkasta, mutta humus- ja rautapitoista. Veden fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta kokonaistyppipitoisuudet olivat hieman koholla. 1 metrin syvyydessä oli hieman korkeammat typpi- ja humuspitoisuudet kuin muissa syvyyksissa. Alhaisimmat ainepitoisuudet oli 20 metrin syvyydessä. Etenkin rautapitoisuus oli selvästi alhaisempi kuin muissa syvyyksissä. Havaintopaikan veden rautapitoisuudet olivat kohonneet ja humuspitoisuudet olivat hieman kohonneet aiempiin tarkkailutuloksiin verrattuna. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Vuonna 2013 tarkkailunäytteet otetaan myös Torsajärven eteläosan havaintopaikalta K7. Havaintopaikan näytteet otettiin 1, 10, 20, 30 ja 40 metrin syvyyksistä (kok.syv. 41 m ja näkösyvyys2,2 m. Veden happitilanne oli hyvä, tosin 40 metrin näytteen happipullo rikkoontui. Vesi oli kirkasta, mutta humuspitoista. Veden fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta kokonaistyppipitoisuudet olivat hieman koholla. Vesi oli kirkkaampaa ja vedessä oli vähemmän rautaa sekä hieman vähemmän typpä ja humusta kuin muilla Torsajärven havaintopaikoilla. Kokonaisuudessaan Forsajärven veden laatu oli hyvä. Isosta Tervalammen havaintopaikan P18 näytteet otettiin 1 ja 6 metrin syvyyksistä (kok.syv. 7 m ja näkösyv. 0,5 m. Pohjan lähellä (6 m veden happitilanne oli heikentynyt. Heikentyneestä happitilanteesta johtuen pohjasedimentistä vapautui alusveteen rautaaja fosforia. Lisäksi alusvesi oli sameampaa, tummempaa ja kiintoainepitoisempaa kuin 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, lievästi hapanta, erittäin tummaa, humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Sarajärven havaintopaikan P19 näytteet otettiin 1, 5 ja 10metrin syvyyksistä (kok.syv. 11 m ja näkösyv. 1,2 m. Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja veden happipitoisuus laski tasaisesti pinnalta pohjaan mentäessä. Pohjan lähellä (10m vedessä oli enemmän rautaa kuin muissa syvyyksissä. Vesi oli lievästi sameaa, tummaa, humuspitoista ja vedessä oli runsaasti rautaa. Vesi oli melko ravinteikasta. 5 metrin näytteen ammoniumtyppipitoisuus oli kohonnut aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. 18.3. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisia. Ammoniumtyppipitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaineen ja raudan sekä jonkin verran fosforin ja orgaanisen aineen sekä hieman typen pitoisuutta. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Ammoniumtyppipitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi raudan pitoisuutta sekä hieman typpi- ja kiintoainepitoisuutta. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi raudan pitoisuutta sekä kiintoainepitoisuutta sekä hieman fosfori- ja typpipitoisuutta. } 8.4. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rautapitoisuutta sekä hieman typen ja kiintoaineen pitoisuuksia. Oritsuon kentältä lähtevä (OR1 vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, typpi- ja kiintoainepitoisuutta, mutta kohotti orgaanisen aineen ja hieman fosforin pitoisuutta. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rautapitoisuutta ja kiintoainepitoisuutta sekä hieman fosfori- ja typpipitoisuutta. 25.4. Kevättulvanäyte: Kesselilänsuon pumpussa oli häiriö eikä pumppu toiminut, tästä johtuen ohivuotoa oli noin 48 Ils eikä v-padolta mitattu virtaama ollut todellinen. Pintavalutuskentältä lähtevä (KE1 vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi raudan, kiintoaineen ja typen pitoisuuksia. Fosforipitoisuus oli kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä alhaisempi kuin kentältä lähtevässä vedessä. Kevättulvanäyte: Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kevättulvanäyte: Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, kiintoaine-ja typpipitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Kesselilänsuon laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (Pi vesi oli hapanta, tummaa, humuspitoistaja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat ojavedelle melko alhaisia. Tulosten perusteella Kesselilänsuolta lähtevä vesi heikensi Ruosteojan (P3 veden laatua kohottamalla raudan ja ravinteiden pitoisuuksia sekä veden värilukua. Saarenjoen (P4 vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää sekä melko ravinteikasta. Torsajärveen laskevan Torsajoen (PS veden laatu oli hieman heikompi kuin Saarenjoen veden laatu. Torsajoen vedessä oli selvästi enemmän rautaa, typpea ja hieman enemmän fosforia kuin Saarenjoen vedessä. Torsajoen vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. 29.4. Kevättulvanäyte: Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kevättulvanäyte: Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kevättulvanäyte: Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rautaja fosforipitoisuutta sekä hieman kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Oritsuon alapuolella (Pi O vesi oli hapanta, tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta, mutta fosforipitoisuus oli ojavedelle kohtuullinen. Iso Tervalammen laskuojan (Pii vesi oli hapanta, tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta, mutta fosforipitoisuus oli ojavedelie kohtuullinen. Sarajärven (alapuoli luusuan (Pi2 vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat melko kohtuiiiset ja fosforipitoisuus oli melko alhainen. Näytepisteellä veden laatu oli selvästi parempi kuin Iso Tervalammen laskuojassa. Sarajoessa (Pi3 ennen Torsajärveä vedessä oli enemmän fosforia ja kiintoainetta kuin Sarajärven luusuassa. Sarajoen vesi oli tummaa, kiintoaineja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet olivat melko kohtuiiiset. 6.5. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Fosforipitoisuus oli hieman alhaisempi kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä kuin lähtevässä vedessä. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Fosforipitoisuus oli hieman alhaisempi kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin lähtevässä vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, typpi- ja kiintoainepitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 20.5. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Raudan ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä kuin lähtevässä vedessä. Oritsuon kentältä lähtevä (ORi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rauta-, kiintoaineja typpipitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin suolta lähtevässä vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi selvästi rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin suolta lähtevässä vedessä. 3.6. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä kuin lähtevässä vedessä. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rauta-, kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin suolta lähtevässä vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi selvästi rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin suolta lähtevässä vedessä. Kesselilänsuon laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (Pi vesi oli tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpija fosfori olivat ojavedelle melko alhaisia. Tulosten perusteella Kesselilänsuolta lähtevä vesi heikensi Ruosteojan (P3 veden laatua kohottamalla selvästi raudan sekä ravinteiden ja kiintoaineen pitoisuuksia. Saarenjoen (P4 vesi oli tummaa, humus- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuudeltaan rehevää. Torsajärveen laskevan Torsajoen (P5 veden laatu oli hieman heikompi kuin Saarenjoen veden laatu. Torsajoen vedessä oli selvästi enemmän rautaa ja hieman enemmän kiintoainetta ja fosforia kuin Saarenjoen vedessä. Torsajoen vesi oli tummaa, humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuudeltaan rehevää. Oritsuon alapuolella (Pi O vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ojavesiiietyypillisesti ravinteikasta. Iso Tervalammen laskuojan (Pii vesi oli tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli melko ravinteikasta. Sarajärven (alapuoli luusuan (Pi2 vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat lievästi rehevälie vesialueelle ominainen. Näytepisteellä veden laatu oli selvästi parempi kuin Sarajärven yläpuolella Iso Tervalammen laskuojassa. Sarajoessa (Pi3 ennen Torsajärveä vedessä oli enemmän rautaa, fosforia ja kiintoainetta sekä veden väriluku oli hieman korkeampi kuin Sarajärven luusuassa. Sarajoen vesi oli tummaa, humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaa lievästi rehevää. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 12.6. Rankkasadenäyte (23 mm (Vapon ottama: Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat lähtevässä vedessä korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä. Rankkasadenäyte (20 mm (Vapon ottama: Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaineja rautapitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat lähtevässä vedessä korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. 17.6. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman typpi- ja rautapitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä kuin lähtevässä vedessä. Oritsuon kentältä lähtevä (ORi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin suolta lähtevässä vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosfori- ja typpipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli alhaisempi kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin suolta lähtevässä vedessä. 8.7. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi lievästi typpipitoisuutta, mutta muilta osin ainepitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä kuin lähtevässä vedessä. Oritsuon kentältä lähtevän (ORi rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Fosfosripitoisuus oli hieman noussut aiempiin tarkkailutuloksiin verrattuna. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoainepitoisuutta, mutta orgaanisen aineen (COD, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin lähtevässä vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi typpi- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin lähtevässä vedessä. 22.7. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi lievästi typpipitoisuutta, mutta muilta osin lähtevän veden ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa vedessä. Oritsuon kentältä lähtevä (OR1 vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Fosforipitoisuus oli hieman noussut aiempiin tarkkailutuloksiin verrattuna. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD, typen ja raudan pitoisuuksia. Lähtevän veden fosforipitoisuus oli korkeampi kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden rautapitoisuus oli korkea. Veden typpipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat lähtevässä vedessä korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. 5.8. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuutta, mutta muilta osin lähtevän veden ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaineen, typen ja raudan pitoisuuksia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran rauta- ja typpipitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Torsajärven pohjoiskärjen havaintopaikan K20 vesinäytteet otettiin 1, 5 ja 10metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kokonaissyvyys 11 m ja näkösyvyys 2,3 m. Vesipatsaan happitilanne oli keskimäärin erittäin hyvä. Vesi oli kirkasta, mutta humus (CODMn- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja levärnäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää ja muutakin levää oli hyvin vähän. Järven pohjoispuolella olevan havaintopaikan KB näytteet otettiin 1, 10, 20, 30 ja 35 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 36 m ja näkösyvyys 2,4 m. Vesipatsaan keskimääräinen happitilanne oli hyvä. Vesi oli kirkasta sekä humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja levärnäärää ilmaisevan a klorofyllipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli yksittäisiä limaleväsoluja ja levää kaikkiaan vähän. Pohjan läheltä 35 metrin syvyydestä otetussa näytteessä oli enemmän rautaa ja typpeä kuin muissa syvyyksissä. 1 metrin syvyydessä oli hieman vähemmän ravinteita (typpi ja fosfori kuin pohjoiskärjen havaintopaikalla K20 1 m syvyydestä otetussa näytteessä. Torsajärven keskiosan havaintopaikan K6 näytteet otettiin 1, 10, 20 ja 30 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 31 m ja näkösyvyys 2,5 m. Vesipatsaan happitilanne oli keskimäärin erittäin hyvä. Vesi oli kirkasta, mutta humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja levärnääraa ilmaisevan a klorofyllipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää ja muutakin levää oli hyvin vähän. Pohjan lähellä 30 metrin syvyydessä oli hieman enemmän rautaa kuin muissa syvyyksissä. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Vuonna 2013 tarkkailunäytteet otetaan myös Torsajärven eteläosan havaintopaikalta K7. Havaintopaikan näytteet otettiin 1, 10, 20, 30 ja 40 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 41 m ja näkösyvyys 3 m. Vesipatsaan happitilanne oli keskimäärin erittäin hyvä. Vesi oli kirkasta, mutta humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää ja muutakin levää oli hyvin vähän. 1 metrin syvyydestä otetun näytteen fosforipitoisuus oli korkeampi kuin muissa syvyyksissä. Pitoisuus oli kohonnut aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Myös pintaveden sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat hieman kohonneet, mutta typpipitoisuus oli laskenut aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Veden a-klorofvllin ia pintaveden fosforin pitoisuudet olivat hieman Isosta Tervalammen havaintopaikan P18 näytteet otettiin 1 ja 6 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kokonaissyv. 7 m ja näkösyv. 0,8 m. Pohjan lähellä (6 m vesi oli lähes hapetonta. Erittäin huonon happitilanteenjohdosta alusveteen liukeni pohjasedimentistä runsaasti rautaa ja ravinteita. Pohjan lähellä vesi oli erittäin sameaa, erittäin tummaa ja erittäin runsaasti kiintoainetta sisältävää. 1 metrin syvyydessä vesi oli lievästi hapanta, kiintoainepitoista, tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Levämäärää ilmaiseva a-klorfyllipitoisuus oli erittäin korkea. Mikroskopoinnin perusteella näyte oli aivan täynnä limalevää, joka nostaa a-klorofyllipitoisuutta. Muuta levää oli näytteessä hyvin vähän. Sarajärven havaintopaikan P19 näytteet otettiin 1, 5 ja 10metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 11 m ja näkösyv. 1,6 m. Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja veden happipitoisuus laski pinnalta pohjaan mentäessä. Pohjan lähellä (10m veden happitilanne oli huono. Huonosta happitilanteestajohtuen pohjasedimentistä vapautui alusveteen rautaa sekä ravinteita (typpeäja fosforia. Alusvesi oli myös sameampaa, tummempaa sekä hieman kiintoaine-ja humuspitoisempaa kuin muissa syvyyksissä. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, tummaa, humuspitoista ja vedessä oli runsaasti rautaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Pintaveden levämäärää ilmaiseva a klorofyllipitoisuus oli koholla. Mikroskopoinnin perusteella vedessä olikin jonkin verran a klorofyllipitoisuutta kohottavaa limalevää sekä lisäksi nielu-, pii- ja sinilevää. 22.8. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuutta, mutta muilta osin lähtevän veden ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä. Oritsuon kentältä lähtevä (OR1 vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaineen, typen ja raudan pitoisuuksia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. 9.9. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi-, kiintoaine- ja rautapitoisuutta, mutta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi-, rauta- ja kiintoainepitoisuuksia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuutta. 23.9. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuuksia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Oritsuon alapuolella (P1O vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Iso Tervalammen laskuojan (P11 vesi oli tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Sarajärven (alapuoli luusuan (P12 vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori perusteella lievästi rehevää. Näytepisteellä veden laatu oli selvästi parempi kuin Iso Tervalammen laskuojassa. Sarajoessa (P13 ennen Torsajärveä vedessä oli enemmän rautaa, fosforia ja kiintoainetta kuin Sarajärven luusuassa. Sarajoen vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. 7.10. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran typpi- ja fosforipitoisuutta. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi typpi- ja rautapitoisuutta. 21.10. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rautapitoisuutta. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, kiintoaine-ja typpipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi typpi-, ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Kesselilänsuon laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P1 vesi oli tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat ojavedelle melko alhaisia. Tulosten perusteella Kesselilänsuolta lähtevä vesi heikensi Ruosteojan (P3 veden laatua kohottamalla rauta- ja typpipitoisuuksia sekä hieman fosfori- ja kiintoainepitoisuuksia. Saarenjoen (P4 vesi oli tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää sekä ravinnepitoisuudeltaan lievästi rehevää. Torsajärveen laskevan Torsajoen (P5 veden laatu oli hieman heikompi kuin Saarenjoen veden laatu. Torsajoen vedessä oli enemmän rautaa ja typpeä kuin Saarenjoen vedessä. Torsajoen vesi oli tummaa, humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaan rehevää. 6.11. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin pitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Veden nitraatti-/nitriittitypen pitoisuus oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, fosforin ja typen pitoisuuksia. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta- ja fosforipitoisuutta sekä hieman typen ja kiintoaineen pitoisuuksia. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaineen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Veden kiintoainepitoisuus oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi orgaanisen aineen (COD, typen ja raudan pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. 2.12. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin pitoisuus oli erittäin alhainen. Myös veden kiintoaineenja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rauta- ja kiintoainepitoisuutta sekä hieman fosfori- ja typpipitoisuutta. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine, typpi- ja fosforipitoisuuksia. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä hieman fosfori- ja typpipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

Torsajärven havaintopaikkojen (K20, KB, KGja K7 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2013, paitsi hapen kyllästysaste (% on alusveden vuosikeskiarvot LIITE 5 Alusveden hapen kyllästysaste (% 100 90 80 70 60 '*' I N 50 O 40 30 20 10 O 19992000200120022003200420052006200720082009 2010 20112012 2013... K20 -+-K6... K7 ~K8 Sameus 19992000200120022003200420052006200720082009 2010201120122013 Kiintoaine 1 ~ 0,8 E 0,6 0,4 +-------------------------------------------------- 0,2 O +-~--~--~~--~--~~~~--~--~~--~--~~~ 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013... K20 -+-K6... K7 ~K8

Torsajärven havaintopaikkojen (K20, KB, KGja K7 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2013 LIITE 5 Väri 90 ~------------------------------------------------- 80 +-----------------------------~~~--------------- 70 +-----------------~~--~~~..~----_i~~ 60 +-----------------~~~~~~~~--~~~~~-----... ~ 50 +---------------~~~~~~------------~~------ :::::. E40 ~~~~~~_.~;(~----------------~------- 30 +---------~~------------------------------------- 20 +-------------------------------------------------- 10 +-------------------------------------------------- O +-~~~--~--~~--~--~~--~--~~--~--~~--~ 19992000200120022003200420052006200720082009 2010 20112012 2013... K20 ""_K6... K7 ~K8 Kemiallinen hapenkulutus, CDOMn 14 ~------------------------------------------------- 12 +-----------------------------------------------~ 10t-----~----~~t=~.. ~~~~~~~~ ~ 8 f-i... ~.Sii;~:::tii~ E 6 +-------------------------------------------------- 4 +-------------------------------------------------- 2 +-------------------------------------------------- O +-~~~--~--~~--~--~~--~--~~--~--~~--~ 19992000200120022003200420052006200720082009 2010 20112012 2013 Kokonaistyppi (kok.n _ 400 +------------------------------------------------- bo ~300 +------------------------------------------------- 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013... K20 ""_K6... K7 ~K8

LIITE 5 Sarajärven havaintopaikan (PI9 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2013 160 140 120... 100 c.. ~ 80 E 60 40 20 Väri O 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 Kemiallinen hapenkulutus CDOMn 18 ~------------------------------------------------- 16 +-----------------------------~~------------~~ 14 +-----------------~._~~_.~--------~~~~----- 12 ~-=----~.----#~--------------------------------- - 10 +-----------~------------------------------------- 'Qa E 8 +-------------------------------------------------- 6 +-------------------------------------------------- 4 +-------------------------------------------------- 2 +-------------------------------------------------- O +---~~--~--~--~--~~--~------~~~~--~~ 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kokonaistyppi (kok.n 800 ~------------------------------------------------ 700 +-----------------~----------------~~---------- 600 +-------~~~~~~~~~~~~~~--~~~-- 500 +-~~-------------------------------------------- ~ 400 -+------------------------------------------------- :::1. 300 4------------------------------------------------- 200 -+------------------------------------------------- 100 +------------------------------------------------- O +-~--~--~~--~--~~------~~--~~~~--~-. 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013

LIITE 5 Sarajärven havaintopaikan (PI9 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2013, a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m Kokonaisfosfori (kok.p 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 Rauta 1400 1200 1000.::::::. bo :::1. 800 600 400 200 o 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 a-klorofylli 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013

LIITE 5 Sarajärven havaintopaikan (P19 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2013, paitsi hapen kyllästysaste (% on alusveden (10 m vuosikeskiarvot 40 ~------------------------- 35 Alusveden hapen kyllästysaste (% 30 +---------------~~~~~~~~------~~-- 25 ~ 20 +---~I'-- :;Itr---I---A-------------- o 15 +----.~---~~----------------- 10 ~-------------------------- 5 +-------------------------- O +-~-~-~-~~-~-~~-~-~~-~-~--~ 19992000200120022003200420052006200720082009 2010 20112012 2013 Sameus 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 3,5 3 2,5 < 2 bo E 1,5 Kiintoaine 1 0,5 O 19992000200120022003200420052006200720082009 2010 20112012 2013

LIITE 5 Iso Tervalammen havaintopaikan (P1S veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2013, paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m 80 70 60 50 ~ 40 :::1. 30 20 10 Kokonaisfosfori (kok.p O 19992000200120022003200420052006200720082009 2010 20112012 2013 Rauta 9000 ~------------------------------------------------- 8000 +-------------------------------*------------------ 7000 +---~~------~~------------_4~~~------~~--- 6000 ~------~~&_--~~~~~----~----~----~~~._-, 5000 +-------------------------~~--------~~------~~ bo :::1.4000 +-------------------------------------------------- 3000 +-------------------------------------------------- 2000 +-------------------------------------------------- 1000 +-------------------------------------------------- O +-~--~--~~~~--~--~~--~--~~--~--~~--~ 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 a-klorofylli 200 ~-------------------------------------------------- 180 +----fl~-------------------------------------------- 160 +---~-~-------------------------------------------- 140 +---~~---------------------------1~~------~---- 120 +-~--~--------------------------~--~~--~~~-- ~ 100 +-~----~--------------~~----~------~--~--~- :::1. 80 +-~----~--------~----~~~--~------~~~------ 60 +---------~~--~~~~~--~~----------~~------ 40 +-------------~~--_4~----~~----------~-------- 20 +---------------------~---------------------------- O +-------------------~----------------------~--~-- 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013

LIITE 5 Iso Tervalammen havaintopaikan (P1S veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2013 Väri 500 450 400 350... 300 Q.. ~ 250 E 200 150 100 50 o 19992000200120022003200420052006200720082009 2010 20112012 2013 Kemiallinen hapenkulutus CCOMn _ 20 +-------------------------------------------------- bq E 15 +-------------------------------------------------- 1999 2000 2001 2002 2003 20042005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kokonaistyppi (kok.n 1600 ~----------------------------------------------- 1400 +-------------~~~~---------------------------- 1200 t---~----~~--------~------~~~--~~~~--- 1000 +- ~~a_--------------~------------------~~ ~ 800 ~#---------------------------------------------- 600 ~----------------------------------------------- 400 ~----------------------------------------------- 200 +------------------------------------------------ o +-~--~--~~--~~--~--~~--~ --~--r_~. 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013

Torsajärven havaintopaikkojen (K20, KB, KGja K7 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2013, paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m LIITE 5 Kokonaisfosfori (kok.p 9 ~ta========~~~zl~~~~~~ ~---------------------------------------------------- 8 T---------------~~~-----.~--~~~~~~~~ C:JS~~~========== ~ ::1.45 3 2 1 O 199920002001200220032004200520062007200820092010 201120122013 -,,-K20...K6_K7 ~K8 Rauta 400 ~-------------------------------------------------- 350 +---------------------~---------------------------- 300 +-------------------~~---------------------------- 250 +--------_J_--\-~~~~~~~~$~~ ~ 200 r---~--~------~~~~~~~~~~~~~~~~---- 150 +---~~~~----~--~~~~.-_.~~~~~~--~=_ 100 ~~~~~~~~~~ --------~--------------- 50 ~--------~~~~~-------------------------------- o +-~------~--~~--~------------------~--------~ 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 -,,-K20...K6_K7 ~K8 a-klorofylli 5 ~--------------------------------------------------- 4,5 +----------------------------------------------.----- 4 +--------------------------------------------.~~--- 3,5 +-----------~------------------------------~~ --- ~ 2,5 ~~~~~~~~~~~~~~----~~~~~~~--~~ 2~,_~----:w~~~~~~~r_------~~ 1,5 ~--------------------------~~-=~--------------~ 1 +---------------------------------------------------- 0,5 +---------------------------------------------------- O +-----~--~--~----------------------~--~~--~~ 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013

LIITE 5 Iso Tervalammen havaintopaikan (PI8 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2013, paitsi hapen kyllästysaste (% on alusveden (6 m vuosikeskiarvot Alusveden hapen kyllästysaste (% 25 ~ 15 -t------------_#_-~'"'t_---------_#_ o 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 Sameus 19992000200120022003200420052006200720082009 2010 20112012 2013 Kiintoaine 16 14 12 10 < bo 8 E 6 4 2 O 19992000200120022003200420052006200720082009 2010 20112012 2013

~.~..-: Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY _,...-: ~ PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1071/14 VAPO OY:N KIIHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE I ALA-SAIMAAN ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO DELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY 1/4Ii/I 4~ Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITUTESTAUSLABORATORIO T032 (EN ISOllEe 17025 Puhelin 020 7790 470 Telefax 020 7790 479 etunimi.sukunimi@svsy.fi www.svsy.fi

2(6 VAPO OY:N KIIHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE I ALA SAIMAAN ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 1 Yleistä Kiihansuon turvetuotantoalue sijaitsee Savitaipaleen kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4 ja tarkemmin Ala-Saimaan alueella (4.112. Ala-Saimaan alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Suursuon ja Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueet. Kiihansuon tuotantoalueen pinta-ala on 73,4 ha, josta vuonna 2013 tuotannossa oli 66,9 ha. Tuotantoa oli vuonna 2013 14.5.-7.8. välisenä aikana. Kiihansuolla on roudattomaan aikaan tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Kiihansuolta valumavedet laskevat Pien-Saimaan Lavikanlahteen viisi kilometriä Savitaipaleen kirkonkyläitä kaakkoon. Lavikanlahti on kapean salmen kautta yhteydessä muuhun Läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen. Lavikanlahden vesi on ravinteikasta, kiintoainepitoista, sameaa, tummaa sekä melko runsaasti orgaanista ainetta sisältävää. Loppukesän a-klorofyllipitoisuudet ovat korkeita. Talvella esiintyy tyypillisesti happivajausta sekä loppukesällä leväkukintoja. Vedenlaatu on välttävä. Lavikanlahteen kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Kiihansuon tuotantoalueella on harva kuormitustarkkailu, jolloin kuormitusnäytteet otetaan kuusi kertaa touko-lokakuussa sekä kaksi kertaa kesässä ylivirtaamajaksoilla. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (K1 vedestä ja kentältä lähtevästä (K2 vedestä. 2.2 Vesistötarkkailu Kiihansuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Mustaoja laskuojan yläpuoli (PO, Mustaoja laskuojan alapuoli (P1. Kiihansuon järvihavaintopaikka (LAVIK2 sijaitsee Lavikanlahdella. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee Iiitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

3(6 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Kiihansuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta (marras-huhtikuu kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen avulla. Kiihansuolla on kesäaikainen (jatkuvatoiminen mittapadon veden pinnankorkeusmittaus, joka oli vuonna 2013 käytössä touko-lokakuussa. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Kiihansuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,4- kertaiset, fosforin osalta 0,4-kertaiset ja typen osalta 0,8-kertaiset kaikkien Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Taulukko 1. Kiihansuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2013 21,0 85,9 27,6 0,67 talvikeskiarvo 31.12.2012-10.4.2013 2,9 20,7 5,3 0,14 kevätkeskiarvo 11.4.-6.5.2013 41,7 50,S 50,S 1,15 kesäkeskiarvo 7.5.-22.9.2013 27,1 100,4 27,0 0,80 syksykeskiarvo 23.9.-31.12.2013 28,0 123,9 45,7 0,88 käs.jakson aikana 9.4.-29.11. 28,6 100,3 34,6 0,85 käs.jakson ulkopuolella 1.1.-8.4. ja 31.-31.12. 6,8 55,9 14,1 0,33 tarkkailujakson aikana 9.4.-29.11. 26,4 101,5 32,1 0,80 tarkkailujakson ulkop. 1.1.-8.4. ja 31.-31.12. 6,8 55,9 14,1 0,33 Kiihansuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2013 toiminnassa 9.4.-29.11. välisenä aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 51 % fosfori 32 % typpi 36 % CODMn -4 % Keskimääräinen kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn pitoisuus oli hieman suurempi kentältä lähtevässä vedessä verrattuna kentälle tulevaan veteen. Näin ollen COD:n puhdistusteho oli negatiivinen. Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella pintavalutuskenttä toimi kiintoaineen puhdistustehoa lukuun ottamatta paremmin kuin vuonna 2012. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

4(6 3.2 Vesistötarkkailu Kiihansuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (K2 vedestä otettiin vuonna 2013 kuormitustarkkailunäytteet 8 kertaa, joista kaksi oli kesän rankkasadenäytteitä. Veden keskimääräinen fosforipitpitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi alhainen (taulukko 2. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vuoden 2013 tarkkailutulosten perusteella Mustaojassa sekä suolta tulevan laskuojaliittymän yläettä alapuolella vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti humusta ja runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 fysikaalis-kemialliset vesistötarkkailunäytteet otettiin neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy 1, 3 ja 5 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesän (elokuu tarkkailukerran yhteydessä sekä kesä-, heinä- ja syyskuussa otettiin pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritettiin a-klorofylli ja näyte mikroskopoitiin. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 6 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1 m. Lavikanlahdessa (LA VIK2 vesipatsaan vesi oli vuonna 2013 keskimäärin sameaa, tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Etenkin loppukesästä alusveden happitilanne oli huono ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen runsaasti mm. rautayhdisteitä, jotka samensivat ja tummensivat pohjan lähellä olevaa vettä. Keskimääräisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Alkukesän pintavesinäytteessä oli mikroskopoinnin perusteella leviä, muttei Loppukesän näytteessä oli kohtalaisesti Gonyostomum semen -limalevää ja runsaasti muitakin leviö. Syksyn näytteessä oli hyvin runsaasti Gonyostomum semen -Ievää. Lavikanlahden havaintopaikka (LA VIK2 kuvaa lahden yleistilaa ja hajakuormituksen (mm. maatalous vaikutusta, mutta ei varsinaisesti turvetuotannon vaikutusta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

5(6 Taulukko 2. Kiihansuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2013 K2 PO Pi LAVIK2 pvkentältä Mustaoja, Mustaoja Saimaa, lähtevä taustap. Lavikanlahti Näytekertoja kpl 8 3 3 71 K-aine mg/l 4,9 3,5 3,9 6,6 Sähkönj mslm 7,9 13 11 8,1 ph 6,5 6,6 6,6 7,1 Väri mg/l Pt 180 277 178 CODMn mg II 54 26 36 22 Kok.N I-Ig/l 1310 1290 1500 1110 Kok-P 1-19/I 38 53 51 55 Fe 1-19/I 879 990 1070 988 P04-P I-Ig/l 6,3 NH4-N 1-19/I 16 NN03+N02 I-Ig/l 20 O2 mg/l 7,6 O2% % 70 Sameus FTU 5,4 a-chi 1-19/I 34 1 Sis. kesän avovesikauden kolme a-klorofylli-seurantakertaa 4 Veden laatu Saimaan Lavikanlahden havaintopaikalla vuosina 1999-2013 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden (LAVIK2 kokonaisveden laatu on vuosina 1999-2013 keskimäärin heikentynyt (kuvaajat liitteenä 5. Alueelle tulee runsaasti hajakuormitusta (mm. maatalous. Veden virtaussuunnasta johtuen lahden havaintopaikka ei kuvaa turvetuotannon vaikutusta. Alusveden keskimääräinen hapen kyllästysaste (% on tarkastelujakson aikana heikentynyt. Veden väriluku ja rautapitoisuus ovat kohonneet tarkastelujakson aikana. Sateisena vuotena 2012 oli tarkastelujakson keskimäärin korkein veden humuspitoisuus (CODMn. Vuonna 2013 oli tarkastelujakson korkein veden väriluku. Veden sameus ja kiintoainepitoisuudet ovat hieman nousseet vuosina 2009-2011, mutta kääntyneet laskuun vuonna 2012, mutta vuonna 2013 sameus ja kiintoainepitoisuudet kääntyivät jälleen nousuun. Pintaveden levämäärää ilmaiseva a klorofyllipitoisuus on hieman laskenut viime vuosina 2000-luvun alun pitoisuusvaihteluiden jälkeen. Vuonna 2013 a-klorofyllipitoisuus oli korkeampi kuin edellisenä vuonna. Lavikanlahden vesi on ollut tarkastelujakson aikana keskimäärin sameaa, tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi on ollut rehevää. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

6(6 LlITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta 2013 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2013 5 Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta 1999-2013 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 1 KIIHANSUON TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot IKiihansuo: Toiminnanharjoittaja Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Vapo Oy Suon sijainti Savitaipaleen Kaskein kylässä noin 5 km Savitaipaleen keskustasta kaakkoon Vesistöalue Vuoksen vesistön (4 Ala-Saimaan lähialue (4.112 Vesien poistuminen Laskuoja - Mustaoja - Pien-Saimaan Lavikanlahti tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Savitaipale Tuotantokelpoinen pinta-ala 73,4 ha Tuotannossa tai 73,4 ha (tuotannossa 66,9 ha/ O ha tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu 1998/2002 tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusailasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja sekä pintavalutuskenttä. Ymparistölupapäätös, lainvoima ISY Nrc 23/04/2, VHO 06/0117/2, 13.6.2006 Oy Tarkkailutiedot IKiihansuo: Kuormitustarkkailu Harva tarkkailu, näytteitä 6 kpl touko-lokakuussa sekä 2 kertaa kesässä ylivirtaamajaksoilla Lähtevän veden K1 / pv-kentän pumppu /678438-354222 näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit K2 / pv-kentän alapuoli /678442-354250 Virtaamamittaus Pumppujen käyttötuntimittarit / jatuvatoiminen veden pinnankorkeusmittaus (kesäaikana Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa. Lisäksi järvepisteiltä otetaan näytteet 4 kertaa (yht. 6 krtla Vesistötarkkailun PO / Mustaoja, laskuojan yläpuoli / 6784530- näyttee notto pisteet 3542660 (V (tunnus / sijainti / koordinaatit P1 / Mustaoja, laskuojan alapuoli / 678468-354270 (V V=virtahavaintopaikka LAVIK2 / Saimaa, Lavikanlahti /678588-354179 (J J=järvihavaintopaikka Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

I «~ ~ c::: ~ z w W ::J...J «o t z «to ::J t w >c::: ::J t- Z o ::J V Z «::I:

'-" LIITE 3 KIIHANSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik nimi Lämpöti Virtaar '02 '02 % 'Sameus 'K-aine "Sähkön] 'ph 'Väri 'CODMn 'Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 'Fe a-chi Mikroskop C Ils mg/l % FTU mg/l mslm mg/l Pt mg II I-'g/l I-'g/l 1-'9/1I-'g/l 1-'9/1 1-'9/1 I-'g/l 8.4.2013 KIlHAN LAVIK2 0,4 7,4 51 2 0,67 9,82 6,8 210 37 1400 47 <5 1000 8.4.2013 8.4.2013 KIlHAN KlIHAN LAVIK2 LAVIK2 3 5 1,9 5,4 3,2 2,1 39 15 2,4 <0,6 4 1 9,08 6,8 10,8 6,7 280 200 32 1500 27 1400 55 65 <5 6 1200 1600 14.5.2013 KIlHAN K1 8,4 6,4 45 2100 64 1100 14.5.2013 KIlHAN K2 10,8 22 1,4 6,48 6,2 41 1400 32 590 14.5.2013 KlIHAN PO 0,5 8,2 5,8 10,2 6,3 200 31 2000 43 890 14.5.2013 KlIHAN P1 0,5 8,6 4,8 9,54 6,3 280 33 2000 42 900 22.5.2013 KlIHAN LAVIK2 1 16,5 9,7 99 5,3 8,2 7,49 7,3 200 21 1500 55 6 1000 22.5.2013 KIlHAN LAVIK2 3 16,2 10 100 4,7 9,2 7,54 7,3 200 21 1400 53 6 930 22.5.2013 KIlHAN LAVIK2 5 10,2 4,3 38 11 19 7,91 6,7 210 20 1500 73 96 1500 22.5.2013 KlIHAN LAVIK2 0-2 22,9 6.6.2013 KlIHAN K1 4 6,7 35 1400 61 1900 6.6.2013 KIlHAN K2 15 5,7 1,7 8,95 6,6 40 810 34 800 6.6.2013 KlIHAN LAVIK2 1 22,5 1200 47 7 <5 6.6.2013 KIlHAN LAVIK2 0-2 20,9 6.6.2013 KIlHAN PO 0,5 16,2 2,7 12,8 6,7-200 28 1100 69 1200 6.6.2013 KIlHAN P1 0,5 16,1 2,6 11,76,7 200 31 1100 64 1200 11.6.2013 KIlHAN K1 9,3 6,8 41 1600 62 1200 11.6.2013 KIlHAN K2 10 7,09 6,5 46 890 50 720 1.7.2013 KIlHAN LAVIK2 23,7 960 51 4 6 1.7.2013 KIlHAN LAVIK2 0-2 37 ks.laus 9.7.2013 KIlHAN K1 3,3 6,8 53 1800 52 1600 9.7.2013 KIlHAN K2 14,2 8,6 3,3 7,9 6,7 71 1400 40 1200 29.7.2013 KIlHAN LAVIK2 1 22,4 9,3 110 5,7 6,7 7,24 8,1 E 18 1100 53 6 7 <20 630 29.7.2013 KIlHAN LAVIK2 3 18,6 7,2 77 3,8 5,3 7,41 7,2 E 18 760 42 <5 620 29.7.2013 KIlHAN LAVIK2 5 18 4,8 51 2,9 4,3 7,52 6,9 E 18 730 43 11 710 29.7.2013 KIlHAN LAVIK2 0-2 66,3 ks.laus 8.8.2013 KlIHAN K1 2 6,7 38 1300 36 1800 8.8.2013 KIlHAN K2 17,2 12 2 9,89 6,7 43 810 30 930 15.8.2013 KIlHAN K1 26 5,3 96 3900 84 480 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 KIIHANSUON TARKKAILU VUONNA 2013 8.4. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1,3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 0,5 m. Vesi oli lämpötilakerrostunut ja veden happipitoisuus aleni pinnalta pohjaan mentäessä. Heikentyneen happitilanteen johdosta pohjasta vapautui alusveteen rautaa ja fosforia. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. 14.5. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä rauta-, fosfori- ja typpipitoisuuksia. Mustaojassa laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (POvesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti. Tulosten perusteella suolta laskeva oja kohotti hieman Mustajoen rautapitoisuutta sekä värilukua. Mustaojassa, laskuojan alapuolella (P1 vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 22.5. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1,3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 1,8 m. Pohjan lähellä (5 m veden happitilanne oli heikentynyt. Heikentyneen happitilanteen johdosta pohjasedimentistä vapautui alusveteen ammoniumtyppeä, rautaa ja fosforia. Lisäksi pohjan lähellä vesi oli selvästi kiintoainepitoisempaa ja sameampaa kuin muissa syvyyksissä. Alusvettä lukuun ottamatta vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, erittäin tummaa sekä kiintoaine- ja humuspitoista. Vedessä oli runsaasti rautaa. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. 6.6. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuuksia. Mustaojassa laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (POvesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ojavesiiie tyypillisesti ravinteikasta. Tulosten perusteella suolta laskeva oja ei juurikaan vaikuttanut Mustajoen veden laatuun. Mustaojassa, laskuojan alapuolella (P1 vedessä oli hieman enemmän humusta (COD, mutta vähemmän fosforia kuin laskuojan yläpuolella. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1 metrin syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 0,9 m. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. 11.6. Rankkasadenäyte (Vapon ottama: Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi ravinne- ja rautapitoisuuksia. 1.7. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1 metrin syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 0,9 m. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Pintaveden kokoomanäytteen mikroskopoinnin perusteella vedessä ei ollut limalevää, mutta näytteessä oli nielu-, pii- ja sinileviä. 9.7. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Orgaanisen aineen pitoisuus oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (K1 vedessä. SaimaanVesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 KIIHANSUON TARKKAILU VUONNA 2013 29.7. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1, 3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 0,9 m. Vesipatsaan vesi oli lämpötilakerrostunut ja veden happipitoisuus aleni tasaisesti pinnalta pohjaan mennessä. Päällysvesi oli hieman sameampaa, kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisempaa kuin muissa syvyyksissä. Vesipatsaan oli keskimäärin lievästi sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista. Vedessä oli runsaasti rautaa. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella näytteessä oli kohtalaisesti sinilevää sekä hyvin runsaasti kaikenlaisia leviä, jonka vuoksi a-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea. 8.8. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja fosforipitoisuuksia. Orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (K1 vedessä. 15.8. Rankkasadenäyte (77 mm (Vapon ottama: Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuutta. Rautapitoisuus oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (K1 vedessä. Kentälle pumpattavan (K1 veden orgaanisen aineen ja typen pitoisuudet olivat korkeampia ja rautapitoisuus oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. 10.9. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran fosforin ja typen pitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuutta. 11.9. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1 metrin syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 0,9 m. Vesi oli ravinne- ja levärnäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Pintaveden kokoomanäytteen mikroskopoinnin perusteella vedessä oli erittäin paljon a-klorofyllipitoisuutta nostavaa limalevää. 9.10. Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpipitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Mustaojassa laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (POvesi oli tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli melko ravinteikasta. Tulosten perusteella suolta laskeva heikensi Mustaojan veden laatua. Mustaojassa, laskuojan alapuolella (Pi vedessä oli selvästi enemmän humusta ja typpeä sekä vesi oli selvästi tummempaa kuin laskuojen yläpuolella. Vedessä oli myös enemmän kiintoainetta ja rautaa kuin yläpuolisella pisteellä. 14.10. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1, 3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 0,8 m. Vesipatsaan vesi oli tasalämpöistä ja vesimassa oli hapettunutta. Vesi oli sameaa ja humuksen tummentamaa. Vedessä oli runsaasti kiintoainetta ja rautaa. Vesi oli ravinne- ja levärnäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Veden väriluvut ja humuspitoisuudet olivat laskeneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. SaimaanVesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 5 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2013 Väri 200 ~------------------------------------------------ 180 T-------------------------------------------.-~r_ 160 -l-----------::iis:---,.~~~---~::-- 140 +-~--------------~----~----------~----~----- ~ 120 +-~----~~~--~------------------~.---~----- Q. ~ 100 +-~~~----~~~-------------------------------- E 80 +--- ~------------------------------------------ 60 +------------------------------------------------- 40 +------------------------------------------------- 20 +------------------------------------------------- O +-~--~--~~--~--~~--~--~~--~~--~--~~ 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 Kemiallinen hapenkulutus CDDMn 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 Kokonaistyppi (kok.n 1800 ~--------------------------------------------- 1600 T-------------------~~~~------------~----- 1400 +--- ~~._----~~--------~~~----,,--~~--- 1200 +-~-------=~~~------------------~------~~, 1000 +--------------------------------------------- IlO ~ 800 +------------------------------------------------ 600 +---------------------------------------------- 400 +------------------------------------------------ 200 +---------------------------------------------- O +-----~----~--~----------~--------------~~ 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013

LIITE 5 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2013, paitsi hapen kyllästysaste (% on alusveden vuosikeskiarvot Alusveden hapen kyllästysaste (% 80 ~--------------------------------------------------- 70 t=~--~------~~~~~~~-------------- 60 +- al- ~ ~ ~ ~~ ~ _ 50 +-----------,,--~------------------~--~----~~~- ~40 +--------------------------------------------------- o 30 +---------------------------------------------------- 20 +---------------------------------------------------- 10 +---------------------------------------------------- O +-----~--~------~~--~------~~--~------~~--~ 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 Sameus 9 8 +----------------------------------------------------- 7 +-----------------------------------------~--~------ 6 ~ 5 +-----~~~-----------=~--~~--~~----------~~- I- ~ 4 +-------~-------------------------------------------- 3 +----------------------------------------------------- 2 +----------------------------------------------------- 1 O +---~~--~--~--~----~--~------~~--~--~----~ 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 Kiintoaine 9 ~---------------------------------------------------- 8 7 +-~----------~~~~----~------------~~~~------ 6 T-~r---------~------~~--~-------.~------~--~-- - 5 'bo E 4 +-----~~~---------------------= ------------------ 3 +----------------------------------------------------- 2 1 +----------------------------------------------------- O +---~----------------------~--------~------------~ 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013

LIITE 5 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1999-2013, paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m 70 60 50 _ 40... IlO ::1. 30 20 10 Kokonaisfosfori [kok.p] O 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 Rauta 1200 1000 800 < IlO::1. 600 400 200 O 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013 a-klorofylli 90 ~--------------------------------------------------- 80 +---------------~----------------------------------- 70 +-------------~~----------------------------------- 60 +------------+--~----------------------------------- - 50 +---------~~----+---------------------------------- bo ::1.40~~~~--~------~------.-------------------------- 30 +-----~--~------~~--~~~--~----~--~~--~~ 20 +-------~------------~----~~----~--------~~--- 10 +---------------------------------------------------- O +---~~--~--~~~~--~--~~--~--~--~~--~--, 199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013

~.~.. Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY V~ No 1072/14 PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE I ALA-SAIMAAN ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO DELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY i/;u;r4t~ Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO T032 (EN ISOllEe 17025 Puhelin 020 7790 470 Telefax 020 7790 479 etunimi.sukunimi@svsy.fi www.svsy.fi

2(7 VAPO OY:N SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE I ALA SAIMAAN ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 1 Yleistä Suursuon turvetuotantoalue sijaitsee Taipalsaarella Vuoksen valuma-alueella (4 ja tarkemmin Ala Saimaan alueella (4.112. Ala-Saimaan alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Kiihansuon ja Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueet. Suursuon tuotantoalueen pinta-ala on 390 ha, josta vuonna 2013 tuotannossa oli 333 ha. Tuotantoa oli vuonna 2013 7.5.-9.9. välisenä aikana. Tuotantoalueen valumavedet laskevat Halilanojaa pitkin Pien-Saimaan Maaveteen kuusi kilometriä Taipalsaaren kirkonkyläitä pohjoiseen. Tuotantoalueella on kemikalointilaitos valumavesien ympärivuotiseen käsittelyyn, joka otettiin käyttöön vuonna 2010. Maavesi on keskimäärin melko matala ja laaja vesialue, joka on kahden kapean silta-aukon kautta yhteydessä muuhun Läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen. Maaveden vesi on yleisluonteeltaan kiintoainepitoista, happamuudeltaan melko neutraalia, lievästi humuksen tummentamaa, sameaa sekä typpi-, fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksiltaan rehevää. Kesällä esiintyy toisinaan sinileväkukintoja. Lopputalvella alusvedessä esiintyy happivajausta, mutta kesällä kerrostuminen on heikkoa alueen mataluuden vuoksi. Maaveteen ei kohdistu turvetuotannon lisäksi muuta pistemäistä kuormitusta, mutta maatalouden ja metsä- ym. ojituksen aiheuttama hajakuormitus on melko voimakasta. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Suursuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulvaaikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU vedestä ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja ana Iytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Suursuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: taustapiste Suurisuonoja (437, Parjalanoja (436 ja Halilanoja (075. Suursuon järvihavaintopaikat ovat Maavedellä sijaitsevat: Piispalanselkä (431, Kolinlahti (432, Mankasaarenselkä (433, Kopinsalmi (434 ja Laitsaarenselkä (435. Halilanojan (075 näytepisteeltä otetaan normaalin vesistötarkkailukierroksen lisäksi aina kuormitustarkkailun yhteydessä näyte, josta määritetään veden ph-arvo, kiintoaine- ja rautapitoisuus. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

3(1 Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee Iiitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Suursuon kuormitusarvot on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Suursuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Suursuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,9- kertaiset, kokonaisfosforin osalta O, 1-kertaiset ja kokonaistypen osalta 0,5-kertaiset kaikkien Vapon Kaakkois-Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Taulukko 1. SuursuolIe kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km" g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2013 13,6 205,8 19,6 0,24 talvikeskiarvo 31.12.2012-10.4.2013 2,9 86,9 5,2 0,16 kevätkeskiarvo 11.4.-6.5.2013 61,0 1241,9 80,1 1,33 kesäkeskiarvo 7.5.-22.9.2013 7,8 68,8 8,0 0,10 syksykeskiarvo 23.9.-31.12.2013 20,2 245,8 34,3 0,22 käs.jakson aikana 1.1.-31.12. 13,6 205,8 19,6 0,24 tarkkailujakson aikana 1.1.-31.12. 13,6 205,8 19,6 0,24 Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään (08/0215/1, 30.6.2008 asettanut Suursuon turvetuotantoalueelta roudattomana aikana kemiallisesta käsittelystä vesistöön lähtevän veden pitoisuuksille enimmäisarvot: kokonaisfosfori 20 I-lg/I, kokonaistyppi 1200 I-lg/I, COD 15 mg/i ja kiintoaine 10 mg/i. Roudattomana aikana (kuitenkin vähintään 1.4.-31.10. kemiallisen käsittelyn poistoteholle on asetettu seuraavat vähimmäisvaatimukset: kokonaisfosfori 90 %, kokonaistyppi 30 %, COD ID % ja kiintoaine 50 %. Päästöraja-arvot lasketaan roudattoman kauden käsittelyajan mittausten keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien. Talviaikaisen kemiallisen käsittelyn puhdistustehojen tavoitearvot ovat: COD 50 %, fosfori 80 % ja kiintoaine 30 %. Suursuon valumavesien kemiallinen käsittelyoli vuonna 2013 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten perusteella roudattomana aikana 1.4.-31.10. kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräiset ainepitoisuudet ja puhdistustehot olivat: kokonaisfosfori (kok. P 18 I-lg/Ija 85 % kokonaistyppi (kok. N 1180 I-lg/Ija 29 % Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

4(7 kemiallisen hapenkulutus (CODMn 13 mg/i ja 70 % kiintoaine 13 mg/i ja 64 % Tulosten perusteella lähtevän veden keskimääräinen kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen (CODMn alittivat lupamääräyksien enimmäisarvot. Kiintoaineen osalta lupamääräysten mukainen enimmäispitoisuusraja-arvo ylitettiin. Lupamääräysten poistotehon vähimmäisvaatimus saavutettiin orgaanisen aineen (CODMn ja kiintoaineen osalta. Ravinteiden, kokonaistypen ja kokonaisfosforin, osalta jäätiin hieman lupamääräysten puhdistustehon vähimmäisvaatimusten alle. Keskimääräisten ainepitoisuuksien ja puhdistustehojen perusteella veden kemiallinen käsittely toimi roudattomana aikana paremmin kuin vuonna 2012. Lupamääräyksissä talviaikaisen kemiallisen käsittelyn tehon tavoitearvot ovat seuraavat: kokonaisfosfori 80 %, COD 50 % ja kiintoaine 30 %. Jos tavoitearvoja ei saavuteta, luvan saajan on esitettävä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle (nyk. ELY-keskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma käsittelyn tehostamisesta. Tarkkailutulosten perusteella talviaikana 1.1.-31.3. ja 1.11.-31.12. kemiallisesta käsittelyn puhdistustehot olivat: kokonaisfosfori 62 % CODMn 60 % kiintoaine -20 % Orgaanisen aineen (CODMn osalta puhdistustehon tavoitearvo saavutettiin, mutta muilta osin tavoitearvot jäivät saavuttamatta. Kiintoaineen keskimääräinen talviajan puhdistusteho oli selvästi heikompi kuin vuonna 2012, mutta orgaanisen aineen puhdistusteho oli huomattavasti parempi kuin vuonna 2012. 3.2 Vesistötarkkailu 3.2.1 Virtahavaintopaikat Suursuon kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin vuonna 2013 tarkkailunäytteet 33 kertaa, joista kaksi oli kevättulvanäytteitä ja yksi kesän rankkasadenäyte. 33 näytteenottokertaan sisältyi myös 10 Vapon pyynnöstä toteutettua ylimääräistä näytteenottokertaa. Tulosten perusteella kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden (SETTI keskimääräinen väriarvo ja kokonaisfosforipitoisuus olivat alhaisia (taulukko 2. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan selvästi hapanta (ph 4,0. Suursuon tuotantoalueen yläpuolisella, Suurisuonojan taustapisteellä (437 vesi oli keskimäärin hapanta (ph 5,6, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, erittäin runsaasti humusta (CODMn ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti. Halilanojaan laskevan Parjalanojan (436 vesi oli vuonna 2013 keskimäärin kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Maaveteen laskevan Halilanojan (075 vesi oli keskimäärin hapanta (ph 6,1, erittäin tummaa ja runsaasti humusta sisältävää. Vedessä oli erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

5(7 Tulosten perusteella tuotantoalueelta tuleva vesi kohotti osaltaa Halilanojan (075 kiintoainepitoisuutta sekä selvästi rautapitoisuutta. Suolta tuleva vesi kuitenkin alensi selvästi veden fosfori- ja humuspitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden laatu oli keskimäärin parampi kuin Suurisuonojan tarkkailupisteen veden laatu (437. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa suolta lähtevän veden mahdollinen kulkeutuminen Suurisuonojan (437 näytepisteelle. Tulva-aikoina on mahdollista, että vedet padottavat ja näin ollen suolta lähtevää vettä pääsee kulkeutumaan tausta (437 pisteelle parantaen veden laatua. Taulukko 2. Suursuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2013 SETTI 437 436 75 kemiall.käsitt. Suurisuonoja, Parjalanoja Halilanoja lähtevä taustap. Näytekertoja kpl 33 3 3 3 * K-aine mg/i 15 10 12 19 Sähkönj mslm 26 11 7,5 15 ph 4 5,6 6,1 5,2 Väri mgll Pt 150 503 440 263 CODMn mg II 13 56 55 40 Kok.N 1-19/1 1320 2830 1370 2000 Kok-P 1-19/1 22 117 105 77 Fe 1-19/1 8740 4930 3730 6320 P04-P 1-19/1 20 NH4-N 1-19/1 907 NN03+N02 1-19/1 169 Hehk.jään. mg/i k-a 7,9 Hehk.häv. mg/i k-a 10 * ph-näytteitä otettu yhteensä 20 kpl 3.2.2 Järvihavaintopaikat Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikoilta (Piispalanselkä 431, Kolinlahti 432, Mankaselkä 433, Kopinlahti 434 ja Laitsaarenselkä 435 fysikaalis-kemialliset vesistötarkkailunäytteet otettiin neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy. Lisäksi loppukesän (elokuu tarkkailukerran yhteydessä sekä kesä-, heinä- ja syyskuussa otettiin pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritettiin a-klorofylli. Havaintopaikan 431 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokenalssyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1,2 m. Havaintopaikan 432 näyte otettiin 1 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli noin 2 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1,1 m. Havaintopaikan 433 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1,2 m. Havaintopaikan 434 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1,7 m. Havaintopaikan 435 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1,6 m. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

6(7 Maaveden havaintopaikkojen vesi oli vuonna 2013 keskimäärin lievästi sameaa, melko kiintoaine-, humus- ja rautapitoista (taulukko 3. Keskimääräiset fosforipitoisuudet sekä avovesikauden pintaveden a-klorofyllipitoisuudet olivat rehevälie vesialueelle ominaisia. Maaveden Piispalanselällä (431 oli veden väriluku ja humuspitoisuus olivat hieman korkeammat ja rautapitoisuus selvästi korkeampi kuin muilla Maaveden havaintopaikoilla. Mankaselän (433 havaintopaikalla vesi oli keskimäärin hieman sameampaa ja vedessä oli hieman enemmän a-klorofyllia kuin muilla havaintopaikoilla (431. Taulukko 3. Suursuon järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2013 431 432 433 434 435 Piispalan- Kolin- Manka- Kopin- Laitsaarenselkä lahti selkä lahti selkä Näytekertoja kpl 7 ' 7 ' 7 ' 7 ' 7 ' O2 mg/l 9,7 11 9,2 10 10 O2% % 91 102 86 95 92 Sameus FTU 3,8 3,7 4,6 3 2,4 K-aine mg/l 3,1 4,7 3,8 3,1 2,7 Sähkönj mslm 6,9 6,5 6,9 6,2 6,8 ph 7,2 7,3 7,3 7,1 7,2 Väri mg/l Pt 66 59 63 49 55 CODMn mg II 9,9 8,8 8,7 8,2 9,5 Kok.N 1-19/I 656 573 674 524 594 Kok-P I-Ig/l 34 31 37 24 27 P04-P I-Ig/l 7,3 4,3 5,8 3,3 3,5 NH4-N 1-19/I 15 8,1 29 9,5 11 NN03+N02 1-19/I 20 20 20 20 20 Fe I-Ig/l 613 388 569 329 345 a-chi 1-19/I 16 16 28 14 15 ' sisältäen 3 kpl ns. klorokierrosta 4 Veden laatu Suursuon alapuolisen Maaveden järvihavaintopaikoissa vuosina 1987-2013 Vuonna 2012 Maaveden laadun kehityksen tarkastelu yhtenäistettiin muiden turvetuotantoalueiden järvipisteiden tarkastelun mukaiseksi vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvojen tarkasteluksi. Aiemmin veden laadun kehitystä oli tarkasteltu lopputalven ja loppukesän vedenlaatumuuttujien keskiarvoina. Veden laatua on tarkasteltu havaintopaikkojen vesipatsaan tarkkailutulosten vuosikeskiarvoina vuosina 1997-2013. Havaintopaikkojen alusveden näytteet on pääosin otettu 4 metrin syvyydestä, paitsi Kolinlahden havaintopaikalta otetaan näyte vain 1 metrin syvyydestä havaintopaikan mataluudesta johtuen. Näin ollen Kolinlahden havaintopaikan (432 veden (1 m happitilanne oli erinomainen. Maaveden havaintopaikkojen heikoin alusveden happitilanne oli Mankaselän havaintopaikalla (433, jossa alusveden happitilanne oli keskimäärin tyydyttävä. Tarkastelujakson alhaisimmat hapen kylläs- Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

7(7 tysasteet (% olivat vuonna 1998. Maaveden pohjan lähellä olevan veden happitilanteet ovat hieman parantuneet tarkastelujakson aikana. Maaveden havaintopaikkojen vesipatsaan vuosikeskiarvojen perusteella vesi on ollut vuosina 1999-2013 keskimäärin lievästi sameaa. Keskimäärin sameinta vesi on ollut Mankaselän (433, Kolinlahden (432 ja Piispalanselän (431 havaintopaikoilla. Kolinlahden (432 ja Laitsaarenselän (435 veden sameusarvot ovat hieman kohonneet ja Kopinlahden (434 sameusarvot olivat hieman laskeneet tarkastelujakson aikana. Keskimäärin korkein kiintoainepitoisuus on ollut Kolinlahden (432 havaintopaikalla, jossa kiintoainepitoisuus on kohonnut tarkastelujakson aikana. Vuosien 1997-2013 aikana Maaveden keskimäärin korkeimmat veden väriluvut ja CODMnpitoisuudet ovat olleet Piispalanselän havaintopaikalla (431. Havaintopaikkojen väriluvut ja CODMn-pitoisuudet ovat pääosin hieman kohonneet tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakson keskimäärin korkein kokonaistyppipitoisuus oli Piispalanselän havaintopaikalla (431 ja keskimäärin alhaisin typpipitoisuus oli Kopinlahden havaintopaikalla (434. Korkein koko- naisfosforipitoisuus oli Mankaselän havaintopaikalla (433 ja alhaisimmat Kopinlahden (434 ja. Laitsaarenselän (435 havaintopaikoilla. Havaintopaikkojen keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat olleet lievästi rehevälle/rehevälle vesialueelle ominaisella tasolla. Pintaveden kokoomanäytteestä mitatun levämäärää ilmaisevan a-klorofyllin keskimääräinen pitoisuus on ollut rehevälie vesialueelle ominaisella tasolla. Keskimäärin suurimmat a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet tarkkailujakson aikana Mankaselän havaintopaikalla (433. Keskimäärin korkein rautapitoisuus oli Piispalanselän havaintopaikalla (431, jossa rautapitoisuus on kohonnut tarkastelujakson aikana. Rautapitoisuudet ovat hieman kohonneet myös Kolinlahden (432, Kopinlahden (434 ja Laitsaarenselän (435. Kokonaisuutena Maaveden veden laatu on hieman heikentynyt pitkäaikaistarkastelun tulosten perusteella. Veden laadun heikentyminen näkyi kohonneina väri-, CODMn-ja rauta-arvoina. Kolinlahdella (432 veden laadun heikkeneminen näkyi lisäksi kohonneina sameus- ja kiintoainearvoina. LlITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta 2013 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2013 5 Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 1 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot I Suursuo: Toiminnan harioittaia Vapo Oy Suon sijainti Taipalsaaren kunnassa noin 20 km Lappeenrannasta luoteeseen Vesistöalue Vuoksen vesistöalueen (4 Pien-Saimaan vesistöalue ja Ala-Saimaan lähialue (4.112 Vesien poistuminen tuotantoalueelta Pääosin (386 ha Halilanoja - Pien-Saimaan Maavesi, osin (25 ha Kailansuonlampi - Suur-Saimaa Kunnat, joiden alueella Taipalsaari lähivaikutusvesialue silaltsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 390 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 390 ha (tuotannossa 333 ha / O ha valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1976/1978 Vesiensuojelurakenteet Halilanojan va: kuusi laskeutusailasta, kuivatusvesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely, Kaijansuonlampien va: vedet pumpataan kemialliseen käsittelyyn Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 15/06/2, VHO Nro 08/0215/1, 30.6.2008 Tarkkailutiedot I Suursuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / kemialliseen käsittelyyn tuleva / 679059-355583 (tunnus / sijainti / koordinaatit SETTI / Kemiallisestaa käsittelystä lähtevä / 679043-355566 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittari (ympärivuotinen, pumpun käyntitiedot Vesistötarkkailu Virta- ja järvihavaintopaikat 3 kertaa vuodessa, paitsi Halilanoja ph-seuranta myös aina kuormitustarkkailun yhteydessä Vesistötarkkailun näytteenottopisteet 075 / Halilanoja / 6789628-3554546 (V (tunnus / sijainti / koordinaatit 436 / Parjalanoja / 6790225-3554227 (V V=virtahavaintopaikka 437 / Suurisuonoja / 6790380-3555886 (V J=järvihavaintopaikka 431 / Maavesi, Piispalanselkä / 6788994-3553873 (J 432/ Maavesi, Kolinlahti /6788658-3558788 (J 433/ Maavesi, Mankaselkä /6784759-3558279 (J 434/ Maavesi, Kopinsalmi /6786953-3560195 (J 435/ Maavesi, Laitsaarenselkä / 6788157-3550039 (J Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

.,. "-'.

'--" ~Maas1Dkartta1 : 16 000 ~i=. ~_, I Suursuo I Turveluctantoalue TAIPALSAAREN SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILUTULOKSET -- '-' LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä, o alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama '02 '02 % "Sarneus K-aine0,45 'K-aine "Sähkön] 'ph 'Väri C Ils mgll % FTU mgll mgll ms/m mgll Pt 8.1.2013 8.1.2013 8.1.2013 4.2.2013 SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU 75 PUMPPU SETTI 75 4.2.2013 SUURSU PUMPPU 4.2.2013 SUURSU SETTI 14.3.2013 SUURSU 75 14.3.2013 SUURSU PUMPPU 14.3.2013 SUURSU SETTI 8.4.2013 SUURSU 431 8.4.2013 SUURSU 431 8.4.2013 SUURSU 432 8.4.2013 SUURSU 433 8.4.2013 SUURSU 433 8.4.2013 SUURSU 434 8.4.2013 SUURSU 434 8.4.2013 SUURSU 435 8.4.2013 SUURSU 435 9.4.2013 SUURSU 75 9.4.2013 SUURSU PUMPPU 9.4.2013 SUURSU SETTI 23.4.2013 SUURSU 75 23.4.2013 SUURSU PUMPPU 234.2013 SUURSU SETTI 2.5.2013 SUURSU 75 2.5.2013 SUURSU 436 2.5.2013 SUURSU 437 2.5.2013 SUURSU PUMPPU 2.5.2013 SUURSU SETTI 6.5.2013 SUURSU 75 6.5.2013 SUURSU PUMPPU 6.5.2013 SUURSU SETTI 22.5.2013 SUURSU 75 22.5.2013 SUURSU 431 22.5.2013 SUURSU 431 22.5.2013 SUURSU 431 22.5.2013 SUURSU 432 22.5.2013 SUURSU 432 22.5.2013 SUURSU 433 22.5.2013 SUURSU 433 22.5.2013 SUURSU 433 22.5.2013 SUURSU 434 22.5.2013 SUURSU 434 22.5.2013 SUURSU 434 22.5.2013 SUURSU 435 22.5.2013 SUURSU 435 22.5.2013 SUURSU 435 22.5.2013 SUURSU PUMPPU 22.5.2013 SUURSU SETTI 6.6.2013 SUURSU 75 6.6.2013 SUURSU 431 6.6.2013 6.6.2013 6.6.2013 SUURSU 431 SUURSU 432 SUURSU 432 0.3 0,5 0,5 0.3 0,5 0,5 0.3 0,5 0,5 1 4 1 4 4 4 0.3 0,5 0,5 0.3 0,5 0,5 0.3 0,5 0,5 0.3 0,5 0,5 0.3 4 0-2 0-1 1 4 0-2 4 0-2 1 4 0-2 0,5 0,5 0.3 0-2 0-1 o 0,1 0,1 0,6 3,1 0,5 0,3 3,3 0,4 1,9 0,3 2,7 0,7 5,9 4,5 3,1 3,5 5,8 12,6 16,1 16 16,2 15,5 14,8 15 15 14,7 14,7 16 9,2 22,3 22,1 19 19 19 25 580 70 12 12 12 83 3,6 27 12 84 12 84 2,2 17 11 74 8,7 62 14 97 6,5 48 11 110 10 110 11 110 11 110 10 100 12 120 11 110 10 100 11 100 1,3 3,8 1,2 0,89 4,8 1,6 2,2 0,64 1,4 40 5,6 2,8 2,8 3,5 2,6 2,6 1,4 1,9 2,6 2,4 3,4-29 6,7 3 8 17 13 22 14 76 <0,6 <0,6 <0,6 <0,6 0,6 <0,6 0,67 <0,6 <0,6 110 15,6 16 5,7 6 6,7 16,4 5,7 8,05 6,9 8,01 6,6 7,51 6,8 7,9 6,9 7,9 6,6 6,67 6,8 7,44 6,7 8,05 7,1 7,32 6,7 6,1 7 13 17,5 5,8 3,6 43 36 27 9 2,4 150 27 49 6,2 4,2 4,2 5,4 31,2 3,3 16 4,1 5,44 5,3 10,7 4,9 5,7 38,5 3,3 5 6,7 22 3,8 4,5 6,67 7,2 6,69 7,2 8,9 6,13 7,4 4,6 4,6 3,5 3,5 3,6 3,7 19 4 22 6,65 7,2 6,7 7,2 5,74 7,3 5,54 7,3 6,63 7,3 6,62 7,2 6,6 28,4 3,6 13,1 5,7 5,7 6,5 4,3 120 6 6,8 180 80 80 60 50 80 50 70 45 70 230 590 360 80 80 'CODMn 'Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. 'Fe mg II.,g/l.,g/l.,g/l.,g/l.,g/l mgll k-a mgll k-a.,g/l 80 9,4 70 70 40 45 70 80 160 30 1900 9,1 1700 29 2400 11 2200 27 2400 34 2400 12 770 11 770 10 650 10 750 10 750 9,2 590 9,8 640 9,9 630 11 810 26 2300 7,9 2000 24 1700 11 1300 39 2800 63 1600 51 4300 31 2000 11 1500 42 2000 8,4 1500 10 670 11 620 8,4 8 7,6 7,8 11 10 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus 60 2000 10 1300 48 1400 480 Oy 590 580 550 480 440 620 650 440 90 22 140 40 140 150 26 29 18 24 27 16 19 19 19 280 23 120 34 43 66 47 170 26 110 9 30 28 35 33 25 13 14 24 24 120 13 120 29 26 19 1100 31 1700 120 1800 <5 <5 <5 <5 49 7 8 <5 <5 4 990 7 7 7 6 8 5 <5 5 6 5 7 3 <5 320 260 210 140 5,5 12 39 2,4 3600 12 6300 4700 10 8200 4700 37 23000 600 1000 350 400 960 400 580 180 410 9000 5000 3500 18000 4200 2500 2000 8900 6300 4800 3,8 7400 770 800 560 670 690 260 230 470 480 3700 11000 9100 a-chi c'doc c'toc Mikroskop.,g/l mgll mgll 16,8 32,5 18,3 17,9 11,1 4,4 5,7 5,2 9,8 5,8 7,5 9,3 10

LIITE 3 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä, Il alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *02 '02 % 'Sameus K-aine0,45 'K-aine 'Sähkönj 'ph 'Väri 'CODMn "Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. 'Fe C Ils mg/l % FTU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg II ~g/l ~g/l ~g/l ~g/l ~g/l mg/l k-a mg/l k-a ~g!1 SUURSU 433 1 22,3 450 30 4 <5 6.6.2013 6.6.2013 6.6.2013 6.6.2013 6.6.2013 6.6.2013 SUURSU 433 SUURSU 434 SUURSU 434 SUURSU 435 SUURSU 435 6.6.2013 SUURSU 436 6.6.2013 SUURSU 437 6.6.2013 SUURSU PUMPPU 6.6.2013 SUURSU ssrn 11.6.2013 SUURSU PUMPPU 11.6.2013 SUURSU ssrn 19.6.2013 SUURSU 75 19.6.2013 SUURSU PUMPPU 19.6.2013 SUURSU ssrn 26.6.2013 SUURSU PUMPPU 26.6.2013 SUURSU ssrn 1.7.2013 SUURSU 431 1.7.2013 1.7.2013 1.7.2013 1.7.2013 1.7.2013 1.7.2013 SUURSU 431 SUURSU 432 SUURSU 432 SUURSU 433 SUURSU 433 SUURSU 434 1.7.2013 SUURSU 434 1.7.2013 SUURSU 435 1.7.2013 SUURSU 435 2.7.2013 SUURSU PUMPPU 2.7.2013 SUURSU ssrn 10.7.2013 SUURSU 75 10.7.2013 SUURSU PUMPPU 10.7.2013 SUURSU SETTI 15.7.2013 SUURSU PUMPPU 15.7.2013 SUURSU SETTI 24.7.2013 SUURSU 75 24.7.2013 SUURSU PUMPPU 24.7.2013 SUURSU SETTI 29.7.2013 SUURSU 431 29.7.2013 SUURSU 431 29.7.2013 SUURSU 431 29.7.2013 SUURSU 432 29.7.2013 SUURSU 432 29.7.2013 SUURSU 433 29.7.2013 SUURSU 433 29.7.2013 SUURSU 433 29.7.2013 SUURSU 434 29.7.2013 SUURSU 434 29.7.2013 SUURSU 434 29.7.2013 SUURSU 435 29.7.2013 SUURSU 435 29.7.2013 SUURSU 435 30.7.2013 SUURSU PUMPPU 30.7.2013 SUURSU SETTI 6.8.2013 SUURSU 75 0-2 0-2 0-2 0,5 0,5 0,5 0,5 0.3 0,5 0,5 0,5 0,5 1 0-2 1 0-1 0-2 0-2 1 0-2 0,5 0,5 0.3 0,5 0,5 0,5 0,5 0.3 0,5 0,5 1 4 0-2 1 0-1 4 0-2 4 0-2 1 4 0-2 0,5 0,5 0.3 21,2 21,7 14,6 15,8 21,1 17,8 22,7 24,5 24,6 24,4 24,8 24,4 17,9 19,1 19,8 17,2 22,3 19,3 21,1 22,4 19,2 21,5 18,4 21,7 19,5 20,3 36 120 17 5,7 82 29 3,4 19 7,1 11 120 9,3 100 10 120 12 140 7,2 78 10 120 8 86 10 110 9,4 100 6,7 55 18 6,8 2,6 5,2 11 3,8 3,8 4,4 2,6 2,8 6,5 61 8 10 14 19 17 18 22 15 7,3 35 57 9,3 20 10 11 9 23 25 6,9 11 20 38 28 27 96 16 5 4,4 9,72 6,7 9,29 6,2 6,9 23,4 3,8 3,3 48,6 3,5 4,7 6,2 25,1 3,7 6,6 4 4,4 3,3 6,4 6,9 19,4 4,1 6,9 6 5,3 6,9 24,8 3,8 6,5 8,7 6,58 7,3 280 700 70 50 4,5 6,29 7,9 50 9,8 7 4,4 4 5 2,3 4,9 6,6 9,3 6,66 7 6,16 7,6 6,12 7,1 6,6 7,5 6,53 7,4 80 60 50 50 40 45 47 1300 67 2100 44 1200 7,9 450 14 1500 25 1200 67 1400 18 960 53 1600 14 1100 500 32 1500 21 1300 55 1400 20 960 52 1300 40 1100 49 1500 16 940 11 860 9,3 630 11 1100 9,5 590 9,3 9,4 8,8 9,7 450 480 490 660 500 500 720 600 510 540 670 14 7,1 40 1100 7,2 4 8,3 730 25 4,5 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy 21 26 160 220 130 15 150 47 110 20 130 22 26 32 39 27 21 39 22 120 33 130 83 170 17 32 34 30 39 40 28 27 21 29 110 10 3 <5 3 4 93 4 6 5 <5 3 3 7 6 5 7 5 13 330 5 6 <5 <2 <5 4 8 29 <2 <5 <5 3 <5 <5 <20 80 <20 <20 <20 <20 <20 2,3 7 5600 8500 4600 5 4300 31000 22000 5200 4200 6200 2500 5200 13 4400 8400 9000 8100 410 460 300 320 470 260 280 280 330 4900 a-chi o'doc o' TOC Mikroskop ~g!1 mg!1 mg!1 5,6 6,7 8,8 17,3 10,3 51,7 11,8 16,5 25 19,4 44,9 14,9 4,8 6,4 8,7 13 29 12 17 12 17 7,9 15 ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus

SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:._ Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä, Il alihankinta.._... LIITE 3 NäytePvm 6.8.2013 6.8.2013 13.8.2013 13.8.2013 21.8.2013 21.8.2013 21.8.2013 26.8.2013 26.8.2013 3.9.2013 3.9.2013 10.9.2013 10.9.2013 10.9.2013 11.9.2013 11.9.2013 11.9.2013 11.9.2013 TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *02 *02 % *Sameus K-aine0,45 *K-aine *Sähkönj C Ils mg/l % FTU mg/l mg/l ms/m SUURSU PUMPPU SUURSU sarn SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU 75 SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU 75 SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU 431 SUURSU 431 SUURSU 432 SUURSU 432 11.9.2013 SUURSU 433 11.9.2013 SUURSU 433 11.9.2013 SUURSU 434 11.9.2013 SUURSU 434 11.9.2013 SUURSU 435 11.9.2013 SUURSU 435 17.9.2013 SUURSU PUMPPU 17.9.2013 SUURSU ssrn 25.9.2013 SUURSU 75 25.9.2013 SUURSU PUMPPU 25.9.2013 SUURSU ssrn 3.10.2013 SUURSU PUMPPU 3.10.2013 SUURSU ssrn 7.10.2013 SUURSU 75 7.10.2013 SUURSU PUMPPU 7.10.2013 SUURSU ssrn 14.10.2013 SUURSU 431 14.10.2013 SUURSU 431 14.10.2013 SUURSU 431 14.10.2013 SUURSU 432 14.10.2013 SUURSU 432 14.10.2013 SUURSU 433 14.10.2013 SUURSU 433 14.10.2013 SUURSU 433 14.10.2013 SUURSU 434 14.10.2013 SUURSU 434 14.10.2013 SUURSU 434 14.10.2013 SUURSU 435 14.10.2013 SUURSU 435 14.10.2013 SUURSU 435 15.10.2013 SUURSU PUMPPU 15.10.2013 SUURSU ssrn 22.10.2013 SUURSU 75 22.10.2013 SUURSU 436 22.10.2013 SUURSU 437 22.10.2013 SUURSU PUMPPU 0,5 0,5 0,5 0,5 0.3 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0.3 0,5 0,5 0-2 1 0-1 0-2 1 0-2 0-2 0,5 0,5 0.3 0,5 0,5 0,5 0,5 0.3 0,5 0,5 1 4 0-2 0-1 4 0-2 4 0-2 1 4 0-2 0,5 0,5 0.3 0,5 20,2 16 18,8 15,3 14,9 13 16,5 15,8 16,1 13,6 16,5 12,8 7,5 6 7,9 8,2 8,5 7,9 8,2 8,5 8,4 8,5 8,4 8,6 5,2 1,6 0,7 1,7 1,8 54 29 8,6 12 40 10 19 54 37 10 11 10 11 9,7 9,4 11 11 11 11 91 89 4,6 5,7 4,1 4,6 3,1 4,9 5,3 93 4,8 82 80 93 96 91 91 5,4 5,6 4,5 4,5 3,1 3,4-4,0-2,7 5 6 E 20 3,3 58 18 16 23 5,2 12 2,6 12 6 14 21 4,7 16 5,3 19 21 4,2 23 2,9 11 18 3 2,6 3,5 31,8 36,4 19,4 7,1 4,3 5,5 6,9 27,4 3,8 6,9 4 6 6,8 21,7 4 6,19 6,9 6,19 7 4,6 6,07 7 3,7-4,5 4,1 3,5 3,2 3 6,2 6,9 6,23 6,9 6,03 7,1 6,03 7,1 6,41 7,2 6,41 7,2 *ph *Väri mg/l Pt 6,9 3,6 4,5 3,4 4,5 6,3 3,5 6,6 3,6 6,9 4,2 5,6 7,1 4-45 -45 9 7 33 1600 2,4 4 6 1200 16 15,5 5,3 400 33 1800 7,6 7,2 6,4 450 54 1200 5,6 13,1 5,8 450 50 2100 22 6,7 44 2400 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy *CODMn *Kok.N *Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe mg II ~g/l ~g/l ~g/l ~g/l ~g/l mg/l k-a mg/l k-a ~g/l 45 1300 120 5300 6,3 680 6 <2 400 66 <2 1,8 4000 31 1400 59 17 1200 14-45 5,8-45 -45-45 -45-45 -45 67 2100 12 1600 59 1800 100 9,3 1200 45 1400 7,3 900 44 1500 7,4 830 820 37 1400 7,3 850 39 1600 9,1 1100 37 1600 5 980 34 1600 5,8 1100 7,6 570 7,2 530 6,1 6,6 6,3 6,1 7,8 7,4 650 730 550 650 470 600 650 500 500 500 480 130 10 7 130 7 120 6 57 43 59 38 42 110 6 130 5 95 7 98 5 39 43 33 45 45 31 28 34 33 95 8 67 88 83 100 <2 15 480 34 6 11 10 9 <2 5 7 5 5 780 46 39 19 95 100 25 26 34 36 120 <2 130 <2 15000 7600 4400 9700 7300 2600 5400 3900 3 3500 3000 6100 4800 9700 3600 8100 4900 2 4200 420 440 340 520 520 310 310 310 300 3600 6600 3100 4300 4100 a-chi n*doc n* TOC Mikroskop ~g/l mg/l mg/l 26,4 16 40,1 20,5 38,6 7,1 9,1 8,8 9,8 7,2 6,8 6,7 7,8 11 5,2 7,7 6,7 9,1 3,8 4,9 ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus

LIITE 3 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä, o alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama '02 C Ils mg/l 22.10.2013 SUURSU SETTI 0,5 0,2 12 31.10.2013 SUURSU PUMPPU 0,5 31.10.2013 SUURSU SETTI 0,5 3,5 140 11.11.2013 SUURSU 75 0.3 11.11.2013 SUURSU PUMPPU 0,5 11.11.2013 SUURSU SETTI 0,5 2,7 140 9.12.2013 SUURSU 75 0.3 9.12.2013 SUURSU PUMPPU 0,5 9.12.2013 SUURSU SETTI 0,5-0,2 40 *02 % "Sarneus K-aineO,45 'K-aine 'Sähkönj 'ph 'Väri 'CODMn 'Kok.N 'Kok-P *P04-P 'NH4-N *NN03+N02 Hehk.jaän. Hehk.häv. 'Fe a-chi c'doc c' TOC Mikroskop % FTU mg/l mg/l ms/m mgll Pt mg/l ~gll ~g/l ~g/l ~g/l ~g/l mg/l k-a mg/l k-a ~g/l ~g/l mg/l mg/l 13-8,0 8 29,5 3,6 8,3 1700 10 9000 8,3 6 77 4,6 69 3000 120 18 3,4 22 2300 17 16000 53 3,9 9100 45 5 56 2800 84 3700 25-17 19 37 3,4 18 2200 13 6-1400 340 5 14 17000 7,4 16 6,4 5,6 5000 18 6,6 39 2100 110 3400 13-11 11 20,3 4 8,2 1800 11 6400 4,1 6,5 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 8.1. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet sekä väriluku olivat alhaisia. Veden ph-arvo (4,3 oli alhainen. Rautapitoisuusoli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä hieman typen pitoisuutta. Lähtevän veden kiintoainepitoisuusoli korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan hapanta. 4.2. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli alhainen. Kiintoaine-, ammoniumtyppi-ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä hieman typen pitoisuutta. Lähtevän veden kiintoainepitoisuusoli korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan hapanta. 14.3. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat erittäin korkeita. Myös ammoniumtyppi-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosforipitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely ei alentanut ainepitoisuuksia. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli selvästi korkeampi ja orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 8.4. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan hapanta. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Haliianojaa vesinäytteet otettiin 1ja 4 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys5 m ja näkösyvyys 1 m. Havaintopaikan pohjan lähellä (4 m happitilanne oli heikentynyt. Heikentyneestä happitilanteesta johtuen pohjasedimentistävapautui rautaa ja fosforia alusveteen. Vesi oli kokonaisuudessaan lievästi sameaa, humuspitoistaja runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan lähes neutraalia. Veden ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat melko korkeita. Kiintoaine-ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat alle analyysien määritysrajojen. Piispalanselänhavaintopaikalla oli Maaveden korkeimmat rautapitoisuudet. Maaveden Kolilahden havaintopaikan432 vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 2 m ja näkösyvyys 0,8 m. Vesi oli lievästi sameaa sekä humus- ja rautapitoista. Ravinnepitoisuudetolivat melko korkeat. Veden ainepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin Piispalanselän havaintopaikalla (431. Maaveden Mankaselän havaintopaikan433 vesinäytteet otettiin 1ja 4 metrin syvyydestä (kok.syv. 5 m ja näkösyvyys 0,9 m. Pohjan lähellä (4 m veden happitilanne oli huono. Pohjan lähellä vedessä oli enemmän rautaa, ammoniumtyppeäja hieman enemmän fosforia sekä vesi oli tummempaa ja sameampaa kuin 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä. Vesi oli kokonaisuudessaan lievästi sameaa, humus- ja rautapitoista.veden ravinnepitoisuudet olivat melko korkeat. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan434 vesinäytteet otettiin 1ja 4 metrin syvyyksistä (kok.syv. 5 m ja näkösyvyys 2,3 m. Vesipatsaan happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli lievästi sameaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet olivat kohtuulliset. Pohjan lähellä (4 m vesi oli tummempaa, ravinne- ja rautapitoisempaa kuin 1 metrin syvyydessä. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla435 vesinäytteet otettiin 1ja 4 metrin syvyydestä (kok.syv. 5 m ja näkösyv. 1 m. Pohjan lähellä (4 m veden happitilanne oli hieman heikentynyt. Pohjan lähellä vesi oli tummempaa, fosfori- ja rautapitoisempaa kuin 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä. Vesi oli kokonaisuudessaan lievästi sameaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet olivat melko korkeat. 9.4. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli erittäin alhainen ja myös fosforipitoisuus oli alhainen. Rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforin, kiintoaineen, raudan ja orgaanisen aineen pitoisuuksia. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan lievästi hapanta. 23.4. Kevättulvanäyte: Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli alhainen. Kiintoainepitoisuusoli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Veden pharvo (3,3 oli erittäin alhainen. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforipitoisuutta sekä jonkin verran orgaanisen aineen ja typen pitoisuuksiaja hieman kiintoainepitoisuutta. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan (3,6 erittäin hapanta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 2.5. Kevättulvanäyte: Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Kiintoaine-ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Veden ph-arvo (3,3 oli erittäin alhainen. Näytteestätutkittiin asiakkaan pyynnöstä lisäksi veden sameus, kiintoaine suodatinkoolla 0,45 sekä liukoinen orgaaninen hiili (DOC ja orgaaninen kokonaishiili (TOC. Vesi oli erittäin sameaa. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, kiintoaineen ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Kemiallinen käsittelyalensi myös veden ph-arvoa. Suon yläpuolisen Suurisuonojassa (437 pohjasta "pöllysi" rautasakkaa. Vesi oli selvästi hapanta (ph arvo 4,9, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikastaja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti. Parjalanojan (436 vesi oli hapanta, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Halilanojassa(075 ennen Maavettä vesi oli selvästi hapanta (ph-arvo 4,1, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainettaja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella rehevää. Vedessä oli runsaasti typpeä. 6.5. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Rautapitoisuusoli korkea. Veden ph-arvo (3,8 oli erittäin alhainen. Näytteestä tutkittiin lisäksi veden sameus, kiintoaine suodatinkoolla 0,45 sekä liukoinen orgaaninen hiili (DOC ja orgaaninen kokonaishiili (TOC. Vesi oli sameaa. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, kiintoaineen ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Kemiallinen käsittelyalensi myös veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan selvästi hapanta. 22.5. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Rautapitoisuusoli erittäin korkea. Veden ph-arvo (3,6 oli erittäin alhainen. Näytteestä tutkittiin lisäksi veden sameus, kiintoaine suodatinkoolla 0,45 sekä liukoinen orgaaninen hiili (DOC ja orgaaninen kokonaishiili (TOC. Vesi oli lievästi sameaa. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, kiintoaineenja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Kemiallinen käsittelyalensi myös veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan selvästi hapanta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4, SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 22.5. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Haliianojaa vesinäytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 5 m ja näkösyvyys 1,5 m. Vesipatsaan vesi oli hapettunutta ja melko tasalaatuista. Vesi oli lievästi sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan lähes neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori sekä levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Pohjan lähellä (4 m oli hieman enemmän rautaa kuin päällysvedessä. Päällysvedessä oli kuitenkin hieman enemmän typpeä kuin pohjan lähellä. Piispalanselän havaintopaikalla oli Maaveden korkeimmat rautapitoisuudet. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 2 m ja näkösyvyys 1,2 m. Vesi oli lievästi sameaa sekä kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Veden a klorofyllipitoisuus oli korkea. Veden sameusarvo, kiintoaine-, fosfori- ja a-klorofyllipitoisuus olivat korkeampia kuin Piispalanselän havaintopaikalla (431. Kolinlahden havaintopaikalla oli Maaveden selvästi korkein a-klorofyllipitoisuus. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä (kok.syv. 5 m ja näkösyvyys 1,7 m. Vesipatsaan vesi oli hapettunutta ja melko tasalaatuista. Vesi oli lievästi sameaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fesfort- ja a klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Pohjan lähellä (4 m oli hieman enemmän rautaa kuin päällysvedessä. Päällysvedessä oli kuitenkin hieman enemmän ravinteita kuin pohjan lähellä. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyyksistä (kok.syv. 5 m ja näkösyvyys 2 m. Vesipatsaan vesi oli hapettunutta ja melko tasalaatuista. Vesi oli lievästi sameaa sekä lievästi kiintoaine- ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet olivat melko kohtuulliset, mutta a-klorofyllipitoisuus oli korkea. Päällysvedessä oli hieman enemmän rautaa ja typpeä kuin pohjan lähellä (4 m. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä (kok.syv. 5 m ja näkösyv. 1,5 m. Vesipatsaan vesi oli hapettunutta ja melko tasalaatuista. Vesi oli kokonaisuudessaan lievästi sameaa ja lievästi kiintoainepitoista. Vesi oli humus- ja rautapitoista. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevää. Pohjan lähellä (4 m oli hieman enemmän typpeä kuin päällysvedessä. 6.6. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD, fosforin ja typen pitoisuudet olivat alhaisia. Veden ph-arvo (3,8 oli erittäin alhainen. Näytteestä tutkittiin lisäksi veden sameus, kiintoaine suodatinkoolla 0,45 sekä liukoinen orgaaninen hiili (DOC ja orgaaninen kokonaishiili (TOC. Vesi oli sameaa. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen ja kiintoaineen pitoisuuksia. Kemiallinen käsittelyalensi myös veden ph-arvoa. Suon yläpuolisen Suurisuonojan (437 poikkeuksellisen tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sekä poikkeuksellisen runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Veden laadussa näkyi voimakas hajakuormitus. Parjalanojan (436 vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Veden laadussa näkyi hajakuormitus. Halilanojassa (075 ennen Maavettä vesi oli hapanta, tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sekä poikkeuksellisen runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Haliianojaa vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 2 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli Maaveden havaintopaikkojen alhaisin. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m (näkösyvyys 1,7 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Typpipitoisuus oli Maaveden havaintopaikkojen alhaisin. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,8 m. Pintaveden ravinne- ja a klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Kokonaisfosforipitoisuus oli Maaveden korkein. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,9 m. Pintaveden ravinne- ja a klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Kokonaisfosforipitoisuus oli Maaveden alhaisin. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,9 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli Maaveden havaintopaikkojen korkein. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 11.6. Rankkasadenäyte (38 mm (Vapon ottama: Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden kiintoainepitoisuusoli erittäin korkea. Rautapitoisuusoli poikkeuksellisen korkea. Veden ph-arvo (3,5 oli erittäin alhainen. Näytteestä tutkittiin lisäksi veden sameus, kiintoaine suodatinkoolla 0,45 sekä liukoinen orgaaninen hiili (DOC ja orgaaninen kokonaishiili (TOC. Vesi oli erittäin sameaa. Ainepitoisuudet olivat aiempaa korkeammat (rankkasade. Kemikalointiin pumpattavan (PUMPPU veden rautapitoisuus oli selvästi aiempaa korkeampi. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi ravinnepitoisuuksia. Kemiallinen käsittelyalensi myös veden ph-arvoa. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden kiintoaine-ja COD-pitoisuudetolivat korkeammat kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 19.6. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforipitoisuus oli alhainen. Veden ph-arvo (3,7 oli erittäin alhainen. Rautapitoisuus oli korkea. Näytteestätutkittiin lisäksi veden sameus, kiintoaine suodatinkoolla 0,45 sekä liukoinen orgaaninen hiili (DOC ja orgaaninen kokonaishiili (TOC. Vesi oli sameaa. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforin, orgaanisen aineen (COD ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi myös veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELY-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine-ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (4,7 selvästi hapanta. Vedessä oli runsaasti kiintoainettaja erittäin runsaasti rautaa. 26.6. Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstäylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisia. Veden pl-i-arve (4,0 oli erittäin alhainen. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. 1.7. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Haliianojaa vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestäsekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,9 m. Pintaveden fosfori- ja levärnäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli melko paljon klorofyllipitoisuuttanostavaa limalevääja muuta levää oli vähän. Maaveden Kolilahden havaintopaikan432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestäsekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m (näkösyvyys 1,5 m. Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Typpi- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat Maaveden havaintopaikkojen alhaisimmat. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli jonkin verran limalevää. Maaveden Mankaselän havaintopaikan433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,5 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksienperusteella vesi oli rehevää. Ravinne-ja a klorofyllipitoisuudetolivat Maaveden korkeimmat. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli erittäin runsaasti limalevää, joka selittää korkean a-klorofyllipitoisuuden. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestäsekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,7 m. Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli hieman limalevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestäsekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 2,2 m. Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Fosforipitoisuus oli Maaveden alhaisin. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli melko paljon limalevää ja muita leviä vähän. 2.7. Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstäylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforipitoisuus oli alhainen. Veden ph-arvo (3,3 oli erittäin alhainen. Veden kiintoainepitoisuusoli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi jonkin verran fosforin, orgaanisen aineen (COD ja typen pitoisuuksia. 10.7. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Veden ph-arvo (4,1 oli erittäin alhainen. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi selvästi fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia. Käsittelyalensi myös jonkin verran typen ja kiintoaineen pitoisuuksia. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELY-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine-ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (6,4 lievästi hapanta. Vesi oli kiintoainepitoistaja vedessä oli runsaasti rautaa. 15.7. Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstä ylimääräinen näyte (analyysitolivat normaalia suppeammat. Vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi jonkin verran fosforin, orgaanisen aineen (COD, typen ja kiintoaineen pitoisuuksia. 24.7. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,8 selvästi hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran orgaanisen aineen (COD ja typen pitoisuuksia. Halilanojanalaosan (075 vedestä analysoitiin ELV-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine-ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (5,3 selvästi hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. 29.7. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Haliianojaa vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kokonaissyvyys5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,2, m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli ph-arvoltaan lievästi emäksistä. Vesi oli fosfori- ja a klorofyllipitoisuuksienperusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää, mutta sinileviä oli paljon. Valtalaji oli Aphanizomenon floa-aquae ja näytteessä oli myös Anabaenaa. Pintavesi oli sameampaa, tummempaa sekä humus- ja typpipitoisempaa kuin pohjan lähellä (4 m. Pintavesi oli sameampaa kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Maaveden Kolilahden havaintopaikan432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä(kok.syv. 2 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli sameaa (näkösyvyys 1,2 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli yksittäisiä limaleväsoluja, mutta sinileviä oli paljon. Valtalajeina oli Aphanizomenon flos-aquae ja Anabaena. Maaveden Mankaselän havaintopaikan433 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä(kok. syv. 5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Pohjan lähellä veden happitilanne oli lievästi heikentynyt.vesi oli sameaa (näkösyv. 0,9 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Pintaveden ravinne- ja a klorofyllipitoisuuksienperusteella vesi oli rehevää/erittäin rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limaa levää, mutta sinileväkukinta oli menossa. Valtalajina oli Aphanizomenon floa-aquae lisäksi oli Anabaenaa ja Microcystistä. Pintavesi oli selvästi sameampaa, tummempaa, kiintoaine- ja typpipitoisempaa kuin pohjan lähellä (4 m. Pintavesi oli sameampaa kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Pohjan lähellä veden happitilanne oli lievästi heikentynyt. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 1,3 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessäoli hieman limalevää, mutta hyvin runsaasti sinilevää (valtalajina Aphanizomenon floa-aquae. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla435 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä(kok.syv. 5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 2,1 m, lievästi kiintoaine- ja humuspitoista sekä rautapitoista. Vesi oli ravinne- ja a klorofyllipitoisuuksienperusteella rehevää/lievästi rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limaleviä, sinilevät olivat enemmistönä, mutta niitä ei ollut paljoa. 30.7. Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstäylimääräinen näyte (analyysitolivat normaalia suppeammat. Veden fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Myös humus- ja typpipitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,0 erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia. Käsittelyalensi jonkin verran myös kiintoaineenja typen pitoisuuksia. 6.8. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Myös veden typpipitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6 selvästi hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELV-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine-ja rautapitoisuus.vesi oli ph-arvoltaan (4,5 selvästi hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. 13.8. Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstä ylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden virtaama oli kohonnut sateiden vuoksi. Veden fosforipitoisuusja ph-arvo olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforin ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran orgaanisen aineen (COD pitoisuutta. 21.8. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5 selvästi hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksiasekä jonkin verran typen pitoisuutta. Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELY-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine- ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (4,5 selvästi hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. 26.8. Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstä ylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6 selvästi hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen (COD ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. 3.9. Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstä ylimääräinen näyte (analyysitolivat normaalia suppeammat. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,2 selvästi hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia sekä jonkin verran kiintoaineenja typen pitoisuuksia. 10.9. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Myös typpipitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (4,7 selvästi hapanta. Kiintoaine (0,45 määritys epäonnistui. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELV-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine- ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (5,6 hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuusoli erittäin korkea. Ojassa oli majavanpato noin 30 m näytepisteen yläpuolella. Padon vuoksi näyte otettiin padon ylivirtaamasta eikä normaalilta siltapisteeltä,jossa vesi oli seisovaa. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 11.9. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Haliianojaa vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,0 m. Pintaveden ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Veden kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat kohonneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Typpipitoisuus oli Maaveden havaintopaikkojen korkein. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli runsaasti klorofyllipitoisuutta nostavaa limalevääja jonkin verran myös sinilevää. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestäsekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m (näkösyvyys 1,0 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli Maaveden havaintopaikkojenalhaisin. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä 01 irunsaasti limalevääja paljon myös muuta levää. Maaveden Mankaselän havaintopaikan433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestäsekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,0 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Kokonaisfosforipitoisuus oli kohonnut hieman aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat Maaveden korkeimmat. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli runsaasti limalevääja paljon myös sinilevää. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,2 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Typpipitoisuus oli Maaveden havaintopaikkojen alhaisin. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli erittäin runsaasti limalevää, joka oli valtalaji. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,5 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat kohonneet aiempiin tarkkailukertoihin verrattuna. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli runsaasti limalevää. 17.9. Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstäylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3 selvästi hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia sekä jonkin verran kiintoaineen ja typen pitoisuuksia. 25.9. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,8 erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELY-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine-ja rautapitoisuus.vesi oli ph-arvoltaan (5,5 hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. 3.10. Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstä ylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,0 erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen (COD ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. 7.10. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,0 erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELY-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine-ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (6,0 hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 14.10. Saimaan Maaveden Piispalanselänhavaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kokonaissyvyys5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Vesi oli tasalämpöistä ja hapettunutta. Vesi oli sameaa (näkösyvyys 1,2 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista.vesi oli ph-arvoltaan neutraalia. Vesi oli fosfori- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuksienperusteella rehevää. Veden väriluvut ilmoitetaan epävarmoina veden sameuden vuoksi. Veden humuspitoisuudet (CODMn olivat laskeneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. 1 metrin syvyydestä otetun näytteen vesi oli hieman typpipitoisempaa kuin 4 metrin syvyydestä otetun näytteen. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 2 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,2 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Veden väriluku ilmoitetaan epävarmana veden sameuden vuoksi. Veden humuspitoisuus oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Maaveden Mankaselän havaintopaikan433 vesinäytteet otettiin 1ja 4 m syvyydestä(kok. syv. 5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Vesi Oli tasalämpöistä ja hapettunutta.vesi oli sameaa (näkösyv. 1,1 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Veden väriluvut ilmoitetaan epävarmoina veden sameuden vuoksi. Veden humuspitoisuudet olivat alhaisempia kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Veden sameusarvot olivat hieman korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Vesipatsaan happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 1,3 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Veden väriluvut ilmoitetaan epävarmoina veden sameuden vuoksi. Veden humuspitoisuudet olivat hieman alhaisemmat ja sameusarvot olivat hieman korkeammat kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla435 vesinäytteet otettiin 1ja 4 m syvyydestä(kok.syv. 5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Vesi oli tasalämpöistä ja hapettunutta. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 1,6 m, lievästi kiintoaine- ja humuspitoista sekä rautapitoista. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksienperusteella rehevää. Veden väriluvut ilmoitetaan epävarmana veden sameuden vuoksi. Humuspitoisuudetolivat hieman alhaisemmat ja sameusarvot olivat hieman korkeammat kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. 15.10. Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstäylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,0 erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen (COD ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. 22.10. Kemiallisesta käsittelystä lähtevä (SETTI vesi oli sameaa. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6 erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Suon yläpuolisen Suurisuonojan (437 vesi oli hapanta, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Veden laadussa näkyi hajakuormitus. Parjalanojan (436 vesi oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Veden laadussa näkyi hajakuormitus. Halilanojassa (075 ennen Maavettä vesi oli ph-arvoltaan selvästi hapanta. Vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella rehevää. 31.10. Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstäylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4 erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen (COD ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 11.11. Kemiallisesta käsittelystä lähtevä (SETTI vesi oli erittäin sameaa ja väriltään tummaa. Veden fosforipitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4 erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Myös veden kiintoaineenja ammoniumtypen pitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforipitoisuutta. Käsittelyalensi myös jonkin verran orgaanisen aineen (COD ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä hieman typen pitoisuutta. Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELY-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine- ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9 erittäin hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeita. 9.12. Kemiallisesta käsittelystä lähtevä (SETTI vesi oli erittäin sameaa. Veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,0 erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia. Käsittelyalensi myös hieman kiintoaineenja typen pitoisuuksia. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan lievästi hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikkojen (431,432,433,434,435 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1997-2013, paitsi hapen kyllästysaste (% on alusveden vuosikeskiarvot LIITE 5 Alusveden hapen kyllästysaste (% 8 7 6 5 ~ 4 u, 3 2 Sameus 1 O +-~--~~--~--~~--~~--~~--~--~~--~~--~~ Kiintoaine 8 ~---------------------------------------------------- 7 ~~-----------------------------------+~~---------- 6 +-~----------------------------------~----~-------- 5 ~~~--------~--~~k---~~~----~------~~~--.- ~:t-~~~~~~~';~~~~ii~~~~~~ 2 +----------------------------------------------------- 1 O

Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikkojen (431,432,433,434,435 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1997-2013 LIITE 5 Väri... c.. 90 80 70 60 50 < tl.o 40 E 30 20 10 O Kemiallinen hapenkulutus, CDOMn 14 ~--------------------------------------------------- 12 +---------------------------------------~A_----~--- 10 ~~~~~--------------~~~--~~~~~~_f~~r ~ 8 ttl~~~b~~~t =~~~~~=- E 6 +----""'------"~.". 4 +---------------------------------------------------- 2 +---------------------------------------------------- O +-~--~~--~--~~--~~--~~--~~--~~~~--~~ ""'_43l...432 433 ~434... 435 Kokonaistyppi (kok.n

Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikkojen (431,432,433,434,435 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina 1997-2013, paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat avovesikauden pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m LIITE 5 Kokonaisfosfori [kok.p] 50 ~--------------------------------------------------- 10 +----------------------------------------------------... 431... 432 -"433 ~434 ~435 Rauta 1000 800.::::::.. bd :::1. 600 400 200 o a-klorofylli 45 40 35 30 ~ 25 :::1. 20 15 10 5 O... 431... 432 -"433 ~434 ~435

~.~ Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY V~ No 1073/14 PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N VEHKATAIPALEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VA LUMA-ALUE I ALA-SAIMAAN ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YH TEENVETO VUODELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY ~~ Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO T032 (EN ISOIlEG 17025 Puhelin 020 7790 470 Telefax 020 7790 479 etunimi.sukunimi@svsy.fi www.svsy.fi

2(6 VAPO OY:N VEHKATAIPALEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA ALUE I ALA-SAIMAAN ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO DELTA 2013 1 Yleistä Vehkataipaleensuon turvetuotantoalue sijaitsee Taipalsaaren kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4 ja tarkemmin Ala-Saimaan alueella (4.112, jolla sijaitsevat myös Vapo Oy: n Kiihansuon ja Suursuon turvetuotantoalueet. Vehkataipaleensuon tuotantoalueen pinta-ala on 76,4 ha, josta vuonna 2013 tuotannossa oli 48,9 ha. Tuotantoa oli vuonna 2013 27.5.-8.9 välisenä aikana. Vehkataipaleensuolla on ollut keväästä 2010 lähtien ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään ruokohelpikentällä. Vehkataipaleensuon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Suur-Saimaan Jakaranlahteen kuusi kilometriä Saimaan kanavan suualueelta pohjoiseen. Jakaranlahden vesi on tyypillisesti sameahkoa, kiintoainepitoista, ruskehtavaa, fosforipitoisuudeltaan rehevää ja typpipitoisuudeltaan lievästi rehevää sekä kohtuullisesti orgaanista ainetta sisältävää. Lahden vedenlaatuun vaikuttaa ojavesien lisäksi UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden jätevesikuormitus. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Vehkataipaleensuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli toukolokakuussa on kaksi viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kah- desti. Talvijaksolla ei ole näytteenottoa. Joulukuusta 2013 alkaen tuotantoalueen kuormitustarkkailua toteutetaan ympärivuotisesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan ruokohelpikentälle pumpattavasta (PUMPPU vedestä ja kentältä lähtevästä (V1 vedestä. Tihessä kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Vehkataipaleensuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: taustapiste Isoniittu (PO ja Isoniitun laskuoja (P1. Vehkataipaleensuon järvihavaintopaikka (P2 sijaitsee Suur-Saimaassa Jakaranlahdella. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee Iiitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

3(6 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Vehkataipaleensuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta (marras-huhtikuu kuormituksesta on laskettu Kaakkois Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen avulla. Vehkataipaleensuolla on kesäaikainen (jatkuvatoirninen mittapadon veden pinnankorkeusmittaus, joka oli vuonna 2013 käytössä touko-lokakuussa. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Vehkataipaleensuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,4-kertaiset, fosforin osalta 0,6-kertaiset ja typen osalta 0,8-kertaiset muiden Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Taulukko 1. Vehkataipaleensuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 brutto-om inaiskuorm itusarvot (g/ha/vrk Brultokuormilus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2013 20,6 100,5 28,0 1,09 talvikeskiarvo 31.12.2012-10.4.2013 2,9 47,2 5,6 0,26 kevätkeskiarvo 11.4.-6.5.2013 46,4 487,2 73,0 3,17 kesäkeskiarvo 7.5.-22.9.2013 25,7 81,8 26,8 1,27 syksykeskiarvo 23.9.-31.12.2013 24,5 78,9 40,4 1,13 käs.jakson aikana 1.1.-31.12. 20,6 100,5 28,0 1,09 tarkkailujakson aikana 22.4.-31.12 25,6 78,5 32,6 1,21 tarkkailuiakson ulkop. 1.1.-21.4 9,0 150,9 17,5 0,82 Vehkataipaleensuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2013 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella valumavesien ruokohelpikenttäkäsittelyn poistotehot olivat: kiintoaine 79 % CODMn -2 % fosfori 46 % typpi 40 % Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella (lukuun ottamatta COD:n puhdistustehoa pintavalutuskenttä toimi paremmin kuin vuonna 2012. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (CODMn pitoisuus oli suurempi kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä ja tästä johtuen orgaanisen aineen puhdistusteho oli negatiivinen. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

4(6 3.2 Vesistötarkkailu Vehkataipaleensuolta altaalta lähtevästä (V1 vedestä otettiin vuonna 2013 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa, joista kaksi oli kesän rankkasadenäytteitä. Tarkkailutuloksissa on mukana myös joulukuussa 2013 otettu kuormitustarkkailunäyte, jolloin tuotantoalueen kuormitustarkkailu muuttui ympärivuotiseksi. Vesi oli laadultaan keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (Tauukko 2. Vesi oli Isoniitun halki kulkevassa ojassa sekä taustapisteessä (PO että suon laskuojaliittymän alapuolella (P1 keskimäärin erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta (CODMn ja rautaa sisältävää (taulukko 2. Vedet olivat keskimäärin ravinteikkaita. Vehkataipaleensuolta lähtevä vesi ei heikentänyt tarkkailujakson 2013 aikana Isoniitun halki kulkevan ojan veden laatua. Laskuojan liittymän alapuolella (P1 vedessä oli joidenkin parametrien osalta jopa hieman alhaisemmat ainepitoisuudet kuin taustapisteellä. Vehkataipaleensuon alapuolisen Suur-Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2 näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Näyte otetaan normaalista poiketen keväällä ja loppukesällä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli noin 2,3 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1,1 m. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-1 m, josta määritetään a-klorofylli. Saimaan Jakaranlahdessa (P2 vesi oli vuonna 2013 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä ravinne- ja loppukesän a-klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

5(6 Taulukko 2. Vehkataipaleensuon virta- ja järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2013 V1 PO P1 P2 suolta Isoniitunoja, Isoniitunoja Suur-Saimaa, lähtevä taustap. Jakaranlahti Näytekertoja kpl 15 3 3 2 K-aine mgll 3,9 18 8,2 5 Sähkönj mslm 7,7 5,3 6,3 12 ph 6,5 6,2 6,5 7,3 Väri mgll Pt 353 293 75 CODMn mg II 48 44 45 13 Kok.N 1-19/1 1340 1160 1330 475 Kok-P I-1g/l 51 69 63 28 Fe 1-19/1 1300 1800 1500 290 P04-P 1-19/1 18 3 NH4-N I-1g/l 34 5,5 NN03+N02 1-19/1 215 20 Hehk.jään. mgll k-a 2,1 Hehk.häv. mgll k-a 2,4 O2 mgll 8,6 O2% % 91 Sameus FTU 3,1 a-chi I-1g/l 7,6 4 Veden laatu Vehkataipaleensuon alapuolisessa Saimaan Jakaranlahdessa vuosina 1995-2013 Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen alapuolisen Saimaan Jakaranlahden (P2 veden laatu oli tarkkailujakson aikana selvästi huonoimmillaan vuosina 1996-97, jolloin keskimääräisistä ainepitoisuuksista sekä sameus- ja väriarvoista mitattiin selvästi muuta tarkkailujaksoa korkeampia arvoja (kuvaajat liitteenä 5. Lahti on matala (kokonaissyvyys noin 2 m, joten näytteet otetaan 1 metrin syvyydestä. Jakaranlahden kokonaisveden laatu parani 1990-luvun lopulla pääasiassa laskevista kiintoaine-, humus-, fosfori-, typpi- ja rautapitoisuuksista sekä väriarvosta johtuen. Veden keskimääräinen hapen kyllästysaste (% oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut 3,5-21 IJg/1välillä. Alhaisin pitoisuus (3,5 IJg/l mitattiin loppukesällä 2012, vuonna 2013 pitoisuus oli hieman korkeampi (7,6 IJg/I. Viime vuosina veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa vaan veden laatu on pysynyt melko samanlaisena 1990-luvun lopun vaihteluiden jälkeen. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

6(6 LlITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta 2013 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2013 5 Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta 1995-2013 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 1 VEHKATAIPALEENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Taipalsaaren kunnan Paarmalan kylässä noin 10 km Lappeenrannasta koilliseen Vesistöalue Vuoksen vesistöalueen (4 ja Ala-Saimaan lähialue (4.112 Vesien poistuminen tuotantoalueelta Isoniitvn laskuoia - Jakaranlahti (Suur-Saimaa Kunnat, joiden alueella Taipalsaari, Lappeenranta lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 67 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 67 ha (levossa 55 ha / Oha valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu 1996/1999 tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusailasta patolaitteineen, sarkaojat lietteenpidättimineen sekä ulkopuolisten vesien eristysoja (perustaso. Alueella on pumppaamo ja ruokohelpikenttä toiminnassa. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 25/06/2, VHO Nro 07/0147/1, 5.6. 2007 Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Tiheä tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. HUOM. tarkkailu ympärivuotiseksi joulukuusta 2013 alkaen. Kuormitustarkkailun PUMPPU / kentäle tuleva / 6781140-3567736 näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit V1 / laskeutusaltaan alapuoli / 6781014-3568265 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet PO/ Isoniittu /678130-356880 (V (tunnus / sijainti / koordinaatit P1 / Isoniitun laskuoja, silta / 678124-356884 (V V=virtahavaintopaikka P2/ Suur-Saimaa, Jakaranlahti / 678096-356908 (J J=järvihavaintopaikka Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

«:::.=:: :::.=:: cc:: e:( I- 2 UJ UJ ::...I e:( e I-2 e:( l e :: I UJ >cc:: :: I- 2 e :: (,Il 2 UJ UJ...I e:( e, «le:( :::.=:: J: UJ > 2 UJ cc:: e:( e:( (,Il...I e:( c.. ~

VEHKATAIPALEENSUON TARKKAILUTULOKSET <:» LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm 6.5.2013 6.5.2013 6.5.2013 6.5.2013 22.5.2013 22.5.2013 30.5.2013 6.6.2013 6.6.2013 12.6.2013 12.6.2013 19.6.2013 19.6.2013 19.6.2013 19.6.2013 10.7.2013 10.7.2013 24.7.2013 24.7.2013 6.8.2013 6.8.2013 15.8.2013 15.8.2013 21.8.2013 21.8.2013 28.8.2013 28.8.2013 10.9.2013 10.9.2013 25.9.2013 25.9.2013 7.10.2013 7.10.2013 7.10.2013 7.10.2013 22.10.2013 22.10.2013 9.12.2013 9.12.2013 TutkOhj HavPaik n nimi Lämpö Virta, '02 '02 % "Sarnei 'K-aine "Sähkön] 'ph 'Väri 'CODMn 'Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. 'Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % HU mg/l mslm mg/l Pt mg II fjg/i fjg/i fjgli fjgli fjgli mg/l k-a mgll k-a fjg/i fjg/i VEHKAT PO 8,7 5,6 5,1 6 330 41 1500 46 1400 VEHKAT P1 8,5 5,7 3,99 5,9 280 37 1300 45 1100 VEHKAT PUMPPU 5,3 5,7 36 1400 46 700 VEHKAT V1 10 59 1,6 3,59 5,7 36 1200 42 16 48 450 <2 0,71 730 VEHKAT PUMPPU 34 6,6 43 1600 120 3700 VEHKAT V1 14,8 12 2,6 5,3 6,4 44 1100 57 1200 VEHKAT P2 1 17,4 8,6 90 3,4 5,3 11,67,3 80 14 530 29 <5 340 VEHKAT PUMPPU 28 7,4 49 1900 150 2100 VEHKAT V1 17,5 1,3 7 8,73 6,7 73 1600 130 49 22 <20 2,5 4,5 3800 VEHKAT PUMPPU 23 6,3 42 5400 100 2000 VEHKAT V1 3,4 2,5 8,36 6,5 35 880 44 950 VEHKAT PO 14,5 17 5,43 6 500 61 1300 91 2500 VEHKAT P1 14,4 11 5,51 6,5 400 59 1300 92 1900 VEHKAT PUMPPU 11 6,4 49 2300 73 1700 VEHKAT V1 16,4 5,7 3,2 5,06 6,3 60 1500 50 1300 VEHKAT PUMPPU 13 6,9 52 1600 120 2300 VEHKAT V1 15,1 19 4,5 7,32 6,6 49 1100 57 12 <5 <20 <2 2,8 1600 VEHKAT PUMPPU 6 6,9 30 870 57 1700 VEHKAT V1 16,6 0,8 1,8 7,33 6,6 39 900 34 820 VEHKAT PUMPPU 10 7 43 1500 87 2100 VEHKAT V1 18,2 4,5 4 9,48 6,3 50 980 40 9 <5 <20 <2 2,6 1700 VEHKAT PUMPPU 6,8 6,5 72 2900 63 1100 VEHKAT V1 70 3,7 6,17 6,5 63 1700 46 1000 VEHKAT PUMPPU 23 6,9 56 2100 110 2800 VEHKAT V1 16,3 17 6 7,05 6,6 55 1100 40 1000 VEHKAT P2 0,7 18,4 8,6 91 2,8 4,7 12,8 7,3 70 11 420 26 3 6 <20 240 VEHKAT P2 0-1 7,6 ks.laus VEHKAT PUMPPU 12 7,1 37 1600 70 2700 VEHKAT V1 10,9 3,4 2,4 9,1 6,8 36 820 30 7 13 71 2 0,4 670 VEHKAT PUMPPU 70 7 61 3100 130 5300 VEHKAT V1 7,7 8,6 6 9,36 6,9 49 1500 46 1200 VEHKAT PO 7,4 30 5,47 6,6 230 31 690 71 1500 VEHKAT P1 7,6 8 9,52 7 200 39 1400 51 1500 VEHKAT PUMPPU 21 6,9 47 3100 110 2900 VEHKAT V1 7,6 5,7 5,2 10,4 6,8 43 1700 44 17 110 710 <2 3,6 1100 VEHKAT PUMPPU 13 6,5 40 2200 78 2400 VEHKAT V1 0,5 0,5 5,6 11,1 6,9 45 2300 54 1200 VEHKAT PUMPPU 10 6,4 45 1800 92 2200 VEHKAT V1-0,2 12 2,2 6,9 6,4 45 1700 55 1200 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 VEHKATAIPALEENSUON TARKKAILU VUONNA 2013 6.5. Ruokohelpikentältä lähtevän (Vi veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuutta. Isoniitun taustapisteellä (PO vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan (Pi veden laatu oli parempi kuin taustapisteellä (PO johtuen alhaisemmista raudan, typen ja humuksen pitoisuuksista sekä väriluvusta. 22.5. Ruokohelpikentältä lähtevä (Vi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran fosfori- ja typpipitoisuutta. Kentälle pumpattavan (PUMPPU veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat kohonneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. 30.5. Saimaan matalan Jakaralahden havaintopaikan P2 näyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 2 m ja näkösyvyys 1,2 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella rehevää. 6.6. Ruokohelpikentältä lähtevän (Vi veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä hieman verran fosfori- ja typpipitoisuutta. Kentälle pumpattavan (PUMPPU veden orgaanisen aineen ja raudan pitoisuudet olivat alhisemmat kuin kentältä lähtevässä vedessä. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat korkeampia kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. 12.6. Rankkasadenäyte (58 mm (Vapon ottama: Ruokohelpikentältä lähtevä (Vi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Kentälle pumpattavan (PUMPPU veden typpipitoisuus oli selvästi aiempaa korkeampi. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuutta. 19.6. Ruokohelpikentältä lähtevä (Vi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran ravinne- ja rautapitoisuutta. Kentälle pumpattavan (PUMPPU veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli alhaisempi kuin kentältä lähtevässä vedessä. Isoniitun taustapisteellä (PO vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta sekä erittäin runsaasti humusta (COD ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan (Pi veden laatu oli hieman keskimäärin parempi kuin taustapisteellä (PO johtuen alhaisemmista raudan, humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksista sekä väriluvusta. 10.7. Ruokohelpikentältä lähtevä (Vi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran ravinne- ja rautapitoisuutta. 24.7. Ruokohelpikentältä lähtevän (Vi veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran fosforipitoisuutta. 6.8. Ruokohelpikentältä lähtevä (Vi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaine- ja fosforipitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli hieman korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 VEHKATAIPALEENSUON TARKKAILU VUONNA 2013 15.8. Rankkasadenäyte (Vapon ottama: Ruokohelpikentältä lähtevä (V1 vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaineja typpipitoisuutta sekä hieman fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia. 21.8. Ruokohelpikentältä lähtevä (V1 vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaine- ja fosforipitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta. 28.8. Saimaan matalan Jakaralahden havaintopaikan P2 näyte otettiin 0,7 metrin syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m (kokonaissyvyys 1,5 m ja näkösyvyys >1 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosforipitoisuuden ja levärnäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää. 10.9. Ruokohelpikentältä lähtevän (V1 veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran typen ja fosforin pitoisuuksia. 25.9. Ruokohelpikentältä lähtevä (V1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi tehokkaasti kiintoainepitoisuutta, jonkin verran typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia. Kentälle pumpattavan (PUMPPU veden rautapitoisuus oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. 7.10. Ruokohelpikentältä lähtevä (V1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi tehokkaasti kiintoainepitoisuutta, jonkin verran fosforin, typen ja raudan pitoisuuksia. Isoniitun taustapisteellä (PO vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta sekä erittäin runsaasti humusta (COD ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan (P1 veden laatu oli hieman keskimäärin parempi kuin taustapisteellä (PO johtuen alhaisemmista raudan, humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksista sekä väriluvusta. 22.10. Ruokohelpikentältä lähtevä (V1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta. 9.12. Kuormitustarkkailu siirtyi ympärivuotiseksi joulukuusta 2013 alkaen. Ruokohelpikentältä lähtevän (V1 veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran festort- ja rautapitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 5 Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2 (1 m veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1995-2013 120 100 80 '*'N 60 O 40 20 Hapen kyllästysaste (% O Lfl co r-, 00 C O rl N ryl '<t Lfl lo r-, 00 C O rl N ryl C C C C C O O O O O O O O O O rl rl rl rl C C C C C O O O O O O O O O O O O O O rl rl rl rl rl N N N N N N N N N N N N N N 20 18 16 14 12 :::> l- LL 10 8 6 4 2 O.. r Sameus -... - ~..- -... - - - - j ~.-'-.... " ~ 14 12 10 8 ~ E 6 4 2 O Kiintoaine

r- =i m \J1 - J.lg/I mg/i mg/i Pt 3 :::r - ;:0;- f-' f-' f-' f-' f-' f-' N N W W f-' f-' N N W < ~ N -I» ffi 00 o N -I» ffi o U1 o U1 o U1 o U1 U1 o U1 o U1 o I'! Dl o o o o o o o o o o o o o o o c.. _. o o o o o o o o o l'! 'O ::l ~ 1995 -<... I'! 1995 - I'! Dl I'! 1995 Dl ::l 1996... 1/1 1996 1996 c: c: 1997 3 o 1997 c: ::l 1997 c: Dl 1998 " ro... -... Dl 1998 1998 c: 'O 3 '::: c: 1999 -. I'! III 1999 o ::l 1999 iii' C 2000 -. < I'! ::s 2000 c: 2000 ::l C o " ro 1/1 In ::s 2001 _. Dl ::s 2001 2001 ;:o;- _. III I'! ::s- 1/1 3 VI 2002 III ;:o;- Dl 2002... 2002 _. Dl "C < < ~ ::l 2003 "C 2003 ro Ill: 2003 <... - "C ::s :::::!. o Dl... ;:o;- 2004 2004 s:: " 2004 c: <... Dl Dl C 2005 s:: o ::l 2005... 1/1 2005 - -. Dl " s:: ::l :::r 2006 :2 2006 VI Dl 2006 c..... I'! n U ::l 2007 2007 O U 2007 :::r C If Dl 2008 2008 ;;: N < 2008 o Dl 2009 2009 2009 :::I... -. 2010 2010 2010 Dl ;:o;- 2011 2011 2011 Dl ::l 2012 2012 2013 2013 2013 UJ ;; o'o 2012 ~ -."

LIITE 5 Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2 (1 m veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1995-2013, paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-1 m Kokonaisfosfori {kok.p} 80 70 60 50 ~ 40 ::1. 30 20 10 O ~ ~ ~ 00 ffi O M N M ~ ~ ~ ~ 00 ffi O M N M ffi ffi ffi ffi ffi O O O O O O O O O O M M M M ffi ffi ffi ffi ffi O O O O O O O O O O O O O O M M M M M N N N N N N N N N N N N N N Rauta 1600 1400 1200 1000 ~ 800 600 400 200 O ~ ~ ~ 00 ffi O M N M ~ ~ ~ ~ 00 ffi O M N M ffi ffi ffi ffi ffi O O O O O O O O O O M M M M ffi ffi ffi ffi ffi O O O O O O O O O O O O O O M M M M M N N N N N N N N N N N N N N a-klorofylli

~.~.. Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY V~.. No 1074/14 PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE I HE LlSEVÄNJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY JlJJW.~ Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO T032 (EN ISOllEe 17025 Puhelin 0207790470 Telefax 0207790479 etunimi.sukunimi@svsy.fi www.svsy.fi

2(6 VAPO OY:N PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE I HE LlSEVÄNJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 1 Yleistä Paljasuon turvetuotantoalue sijaitsee Rautjärven kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4 ja tarkemmin Helisevänjoen valuma-alueella (4.193. Paljasuon tuotantoalueen pinta-ala on 74 ha. Paljasuon tuontantoalueella ei ollut vuonna 2013 tuotantoa. Paljasuolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympärivuotisesti kasvillisuuskentällä. Suon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Helisevänjokeen ja edelleen Purnujärveen. Helisevänjoen vesi on humusvaikutteista, kohtalaisesti rautaa sisältävää, fosforipitoisuudeltaan lievästi rehevää/rehevää ja typpipitoisuudeltaan lievästi rehevää. Helisevänjokea kuormittaa lisäksi hajakuormitus. Purnujärvi on hyvin sameavetinen ja selvästi rehevä järvi, jota vaivaavat ajoittaiset sinileväkukinnat. Purnujärven vedenlaatu on tyypillisesti välttävä. Myös Purnujärveen kohdistuu merkittävässä määrin hajakuormitusta. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Paljasuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulvaaikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU vedestä ja kentältä lähtevästä (K2 vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Paljasuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Helisevänjoki laskuojaliittymän yläpuolella (P3b, laskuoja (P5, Helisevänjoki laskuojaliittymän alapuolella (P6 ja Helisevänjoki alempana Hyypiänvuoren kohdalla (P7 ennen Purnujärveä. Vuodesta 2012 lähtien uutena järvihavaintopaikkana on ollut Purnujärven länsiosa (P8. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee Iiitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

3(6 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Paljasuon kuormitustarkkailu Paljasuon kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Paljasuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Paljasuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,4- kertaiset, fosforin osalta 0,6-kertaiset ja typen osalta 0,8-kertaiset muiden Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Taulukko 1. Paljasuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km" g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2013 18,6 84,7 31,0 1,00 talvikeskiarvo 31.12.2012-10.4.2013 8,9 71,8 17,3 0,69 kevätkeskiarvo 11.4.-6.5.2013 74,5 442,9 118,2 3,42 kesäkeskiarvo 7.5.-22.9.2013 4,0 33,5 4,7 0,32 syksykeskiarvo 23.9.-31.12.2013 34,0 75,2 58,4 1,63 käs.jakson aikana 1.1.-31.12. 18,6 84,7 31,0 1,00 tarkkailujakson aikana 1.1.-31.12. 18,6 84,7 31,0 1,00 Paljasuon lupapäätöksen (ESAVI/12/04.08/2011, 23.11.2011 mukaan kasvillisuuskenttäkäsittelyn tavoitteelliset puhdistustehot, mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava 1.1.2012 alkaen vähintään seuraavat: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Paljasuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2013 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien virtaamapainotteisena keskiarvona lasketut pintavalutuskenttäkäsittelyn poistotehot olivat (suluissa suoraan tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella lasketut puhdistustehot: kiintoaine 39 % (44 % CODMn -19 % (-18 % (ei puhdistustehovaatimusta fosfori 30 % (26 % typpi -7 % (7 % Poistotehot eivät saavuttaneet lupamääräyksessä asetettuja tavoitteellisia vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskenttä toimi tulosten perusteella keskimäärin heikommin kuin vuonna 2012. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

4(6 3.2 Paljasuon vesistötarkkailu Paljasuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (K2 vedestä otettiin vuonna 2013 tarkkailunäytteet 17 kertaa, joista kaksi oli kevättulvanäytteitä. Tulosten perusteella veden rautapitoisuus oli keskimäärin korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 2. Suon laskuojassa (P5 keskimääräiset ainepitoisuudet olivat vuonna 2013 kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta hieman alhaisemmat kuin suolta lähtevässä vedessä. Laskuojan (P5 vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Tulosten perusteella laskuojasta tuleva vesi heikensi vain lievästi tarkkailujakson 2012 aikana Helisevänjoen keskimääräistä veden laatua kohottamalla hieman typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Helisevänjoella, laskuojan alapuolella (P6 vesi oli keskimäärin humus (CODMn- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori perusteella lievästi rehevää. Alempana Helisevänjoella Hyypiänvuoren näytepisteellä (P7 tarkkailujakson aikainen veden laatu oli heikompi kuin ylemmällä laskuojaliittymän alapuolisella Helisevänjoen pisteellä (P6. Hyypiänvuoren jokipisteellä veden ainepitoisuudet olivat korkeammat kuin ylemmällä jokipisteellä laskuojan alapuolella. Helisevänjoen näytepisteiden väliin kohdistuu hajakuormitusta, joka näkyy selvästi veden laadussa. Helisevänjoki oli Hyypiänvuoren näytepisteellä (P7 keskimäärin kiintoaine-, humus- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Taulukko 2. Paljasuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2013 K2 P5 P3b P6 P7 kentältä laskuoja Helisevänjoki, Helisevänjoki, Helisevänjoki, lähtevä laskuojan laskuojan läp. alap. Hyypiänvuori Näytekertoja kpl 17 3 3 3 3 K-aine mg/l 7,8 8,9 2,3 2,9 7 Sähkönj ms/m 7,5 7 3,8 3,9 4,2 ph 6,3 6,5 6,7 6,8 6,8 Väri mg/l Pt 315 227 65 67 78 CODMn mg II 26 21 9,6 9,8 11 Kok.N 1J9/I 1790 1430 560 570 640 Kok-P IJg/I 78 76 17 20 27 Fe 1J9/I 4290 3230 380 437 580 P04-P IJg/I 39 NH4-N IJg/I 753 7 12 NN03+N02 1J9/I 219 Hehk.jään. mg/l k-a 3,9 Hehk.häv. mg/l k-a 5 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

5(6 Vuonna 2012 otettiin käyttöön uusi Purnujärven länsiosan havaintopaikka P8. Paljasuon alapuolella Purnujärven länsiosan havaintopaikan (P8 näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli noin 2 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 0,7 m. Purnujärven länsiosan vesi oli vuonna 2013 keskimäärin kiintoaine- ja lievästi humuspitoista. Veden rautapitoisuus oli humusvesiiie ominainen. Ravinne- ja loppukesän levämäärää ilmaiseva a klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. (Taulukko 3 Taulukko 3. Paljasuon järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksoita 2013 P8 Purnujärvi, länsiosa Näytekertoja 2 K-aine 2,8 Sähkönj 4,7 ph 6,9 Väri 75 CODMn 10 Kok.N 550 Kok-P 22 Fe 550 P04-P 4,0 NH4-N 24 NN03+N02 20 O2 11 O2% 94 Sameus 2,6 a-chi 8,1 3.3 Purnujärven koeverkkokalastus Paljasuon alapuolisessa Purnujärvessä tehtiin koeverkkokalastus kesällä 2013. Koeverkkokalastuksen tulokset raportoidaan erillisessä raportissa. 4 Veden laatu Helisevänjoessa vuosina 1996-2013 Helisevänjoessa Paljasuon turvetuotantoalueen suunnalta tulevan laskuojan Iiittymän alapuolella (P6 keskimääräiset kiintoaine-, humus (CODMn-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet sekä väriarvo ovat vuosina 1996-2013 olleet pääsääntöisesti ojaliittymän yläpuolisia (P3/P3b arvoja korkeampia (kuvaajat liitteenä 5. Vuoden 2008 keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli yläpuolisella näytepisteellä selvästi korkeampi kuin alapuolisella. Vuoden 2006 keskimääräinen rautapitoisuus oli yläpuolisella näytepisteellä selvästi korkeampi kuin alapuolisella. Vuosien 1996-2013 aikana Helisevänjoen laskuojaliittymän ylä- ja alapuolisissa näytepisteissä kokonaisveden laatu on hieman Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

6(6 heikentynyt johtuen keskimäärin hieman kohonneista väri- ja CODMn-arvoista. Laskuojaliittymän yläpuolisella taustapisteellä (P3/P3b keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli kohonnut tarkastelujakson aikana. Alapuolisella näytepisteellä (P6 veden keskimääräinen typpipitoisuus oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana. Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet lievästi rehevälie ja rehevälie vesialueelle ominaisella tasolla. Vuosina 1996-2004 taustapiste on sijainnut yli kilometrin ojaliittymän yläpuolella. Vuodesta 2004 alkaen taustapiste on siirrettyojaliittymän yläpuolelle sen välittömään läheisyyteen. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta 2013 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2013 5 Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 1 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot I Paljasuo: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Rautiärvella noin 20 km Imatralta koilliseen Vesistäalue Vuoksen vesistön (4 Rautjärven vesistöalue (eli Helisevänjoen valuma-alue (04.193 Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoia - Helisevänioki - Purnuiärvi Kunnat, joiden alueella Rautjärvi lähivaikutusvesialue silaltsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 87 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 64,1 ha (levossa 41 ha / O ha valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1975/1980 Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätinja päisteputket, 2 kpl laskeutusaltaita, pumppausailas ja valumavesien ympärivuotinen kasvillisuuskenttäkäsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 243/2011/4, 23.12.2011 Tarkkailutiedot I Paljasuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottovälitoukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Lähtevän veden näytteenottopisteet PUMPPU / Kentälle tuleva, pumppuallas / 6798648-3614839 (tunnus / sijainti / koordinaatit K2/ Kentältä lähtevä / 6798432-3615007 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P5 / Paljasuo, laskuoja / 679565-445232 (V (tunnus / sijainti / koordinaatit P3b / Helisevänjoki 009/679630-445198 (V V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P6/ Helisevänjoki 049/679628-445174 (V P7 / Hyypiänvuori 007 / 679546-444827 (V P8/ Purnuiärvi, länsiosa / 6793962-3610882 (J Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

<C ~ cc:: ~ :0 I III III LU > Z LU LU ::::> -I «O I Z «I O ::::> I LU >cc:: ::::> I- Z O ::::> III «::J «c.. Z LU >cc:: :«~ ::::> «cc::

~ w w ~ V Q. ::J -I ;;: ~ ~ a::: <C ~ V ::J!:: ~ a::: o ::J ~ Z w w ::J -I <C o ~Z <C ~ o ::J ~ w ~ ::J ~ Z o ::J V <C :J <C Q. Z w >a::: :<C ~ ::J <C a:::

PALJASUON TARKKAILUTULOKSET '-.-/ '-.-/ LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, Finas-akkreditoitu menetelmä, n alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama '02 '02 % 'Sameus *K-aine *Sähkönj *ph 'Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % FTU mgll mslm mgll Pt mg II j.jg/l j.jg/l j.jg/l j.jg/l j.jg/l mgll k-a mgll k-a j.jg/lj.jg/l 2.1.2013 PALJA K2 0,4 15 10 9,08 6,2 280 18 2300 86 65 1600 59 4,8 5,6 6200 2.1.2013 PALJA PUMPPU 11.2.2013 PALJA K2 11.2.2013 PALJA PUMPPU 18.3.2013 PALJA K2 18.3.2013 PALJA P8 18.3.2013 PALJA PUMPPU 8.4.2013 PALJA K2 8.4.2013 PALJA PUMPPU 25.4.2013 PALJA K2 25.4.2013 PALJA P3b 25.4.2013 PALJA P5 25.4.2013 PALJA P6 25.4.2013 PALJA P7 25.4.2013 PALJA PUMPPU 29.4.2013 PALJA K2 29.4.2013 PALJA PUMPPU 6.5.2013 PALJA K2 6.5.2013 PALJA PUMPPU 20.5.2013 PALJA K2 20.5.2013 PALJA PUMPPU 3.6.2013 PALJA K2 3.6.2013 PALJA PUMPPU 17.6.2013 PALJA K2 17.6.2013 PALJA P3b 17.6.2013 PALJA P5 17.6.2013 PALJA P6 17.6.2013 PALJA P7 17.6.2013 PALJA PUMPPU 8.7.2013 PALJA K2 8.7.2013 PALJA PUMPPU 22.7.2013 PALJA K2 22.7.2013 PALJA PUMPPU 25.7.2013 PALJA P8 25.7.2013 PALJA P8 5.8.2013 PALJA K2 5.8.2013 PALJA PUMPPU 22.8.2013 PALJA K2 22.8.2013 PALJA PUMPPU 9.9.2013 PALJA K2 9.9.2013 PALJA PUMPPU 0-1 Ei näytteitä! Ei näytteitäl Ei näytteitä! Ei näytteitä! 23.9.2013 PALJA K2 Ei näytteltai 23.9.2013 PALJA PUMPPU Ei näytteitä! 7.10.2013 PALJA K2 7.10.2013 PALJA P3b 7.10.2013 PALJA P5 7.10.2013 PALJA P6 7.10.2013 PALJA P7 7.10.2013 PALJA PUMPPU 0,2 8,6 o 0,5 16,2 19,5 16,4 15,9 12 15,8 15,4 23,5 19,5 1,5 0,2 12 6,9 1,8 4,5 1,9 2,2 70 6,7 25 8,3 8,6 5,7 2,6 10 4,5 15 4,5 21 0,79 9,4 8,5 8,4 8,5 8,5 8,6 12,7 88 2 9,4 100 3,1 10 7,6 18 9 1,2 26 14 8 2,9 3,9 11 5,3 15 6,8 8 7 9,6 13 12 17 16 28 4 2,3 10 2,4 4,4 19 11 27 6 16 4,3 5 12 8 0,8 5,6 1 1,6 13 9,27 6,1 10,6 6,3 5,06 6,6 6,8 9,49 6,5 6,4 3,52 5,3 3,87 6,4 4,04 5,8 3,83 6,5 4,07 6,4 5,6 5,55 6 6,1 6,3 6,1 6,5 6,57 6,6 6,5 6,3 6,5 7 5,56 6,6 3,56 6,9 6,5 6,9 3,64 6,9 3,9 7 6,6 6,72 6,9 6,4 5,48 6,9 6,5 4,4 7,2 5,69 6,8 6,6 9,9 6,3 4,09 6,9 10,5 6,8 4,27 6,9 4,77 6,9 6,2 350 80 80 200 80 120 80 300 80 70 70 35 180 40 45 19 2000 18 2100 15 2100 30 2500 10 610 22 3100 20 2300 19 2300 23 1900 12 860 23 1800 13 820 15 1000 23 2300 21 1700 25 2200 22 1300 21 2000 28 1100 21 1200 36 1400 25 1400 32 1300 9,8 420 25 1200 9,9 430 11 470 23 1300 35 1600 30 1600 30 1200 17 1100 9,9 490 32 1200 16 970 22 1800 6,9 400 16 1300 6,6 460 7,3 450 20 2100 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy 85 89 80 100 20 140 86 110 35 18 63 24 37 70 63 79 63 100 87 110 120 140 79 18 86 19 24 130 110 160 71 130 24 57 98 110 15 79 17 19 150 71 1600 63 1800 <20 43 11 18 26 290 17 14 <20 <5 6 22 <5 <20 4 <5 <20 9 7 <20 67 620 <5 11 36 210 82 <2 5,2 2,4 5900 4 5 10000 550 10000 5000 6100 980 500 2000 550 800 3200 2700 4200 4,4 5,2 2700 6500 8200 2700 5,3 11 4100 6600 3100 420 3900 460 590 8600 3,3 7,3 5100 12000 3000 8500 550 3,3 2500 6200 4 4 5300 220 3800 300 350 8700 8,1 ks.laus

PALJASUON TARKKAILUTULOKSET <:»: LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä, o alihankinta NäylePvm TulkOhj HavPaik Näytteen nimi 21.10.2013 PALJA K2 21.10.2013 PALJA PUMPPU 6.11.2013 PALJA K2 6.11.2013 PALJA PUMPPU 2.12.2013 PALJA K2 2.12.2013 PALJA PUMPPU Lämpöli Virtaama *02 *02 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % FTU mgll mslm mgll PI mg II ",gil ",gil ",gil ",gil ",gil mgll k-a mgll k-a ",gil ",gil 1,1 12 4 11,5 6,2 20 2300 62 2900 6,4 5,9 22 2600 72 4400 4 76 2,4 7,81 5,7 36 3200 29 14 840 1500 <2 1,6 1600 2,4 5,5 22 1700 35 2100 O 12 2,5 8,76 6 24 1200 71 3600 13 6,1 28 2800 110 7100 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2013 2.1. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely ei alentanut ainepitoisuuksia. Typpipitoisuus oli lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 11.2. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi kiintoainepitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat lähtevässä vedessä korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 18.3. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Pitoisuus oli kohonnut aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Myös ammoniumtyppipitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran typen ja fosforin pitoisuuksia. Orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Purnujärven länsiosan (havaintopaikka P8 vesinäyte otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 1,5 m ja näkösyv. 0,6 m. Veden happitilanne oli erittäin hyvä. Vesi oli lievästi sameaa, humus- ja rautapitoista sekä melko ravinteikasta. 8.4. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi fosfori- ja rautapitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 25.4. Kevättulvanäyte: Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden ph-arvo oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rautapitoisuutta sekä jonkin verran fosfori- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Paljasuon laskuojan (P5 vesi oli hapanta, erittäin tummaa, kiintoainepitoistaja runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Helisevänjoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3b vesi oli humus- ja rautapitoista sekä melko ravinteikasta. Tulosten perusteella laskuoja heikensi hieman Helisenvänjoen veden laatua. Alapuolisen näytepisteen veden fosfori-, rauta- ja kiintoainepitoisuus olivat korkeampia verrattuna yläpuolisen näytepisteen tuloksiin. Helisevänjoen alimmalla näytepisteellä Hyypiänvuorella (P7 veden laatu oli heiketynyt yläpuolisiin näytepisteisiin verrattuna. Veden kiintoainepitoisuus oli selvästi kasvanut. Myös raudan, fosforin ja typen pitoisuudet sekä väriluku olivat kasvaneet. Vesi oli tummaa, humuspitoista seka runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. 6.5. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rauta-, fosfori- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. 20.5. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rautapitoisuutta sekä jonkin verran fosfori-, kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä oli hieman alhaisempi orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä. 3.6. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä oli hieman alhaisempi orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2013 17.6. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, rauta- ja fosforipitoisuutta. Kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä oli hieman alhaisempi orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä. Paljasuon laskuojan (P5 vesi oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Helisevänjoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3b vesi oli humus- ja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpija fosfori perusteella lievästi rehevää. Tulosten perusteella laskuoja heikensi hieman Helisenvänjoen veden laatua. Alapuolisen näytepisteen veden rautapitoisuus sekä ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia verrattuna yläpuolisen näytepisteen tuloksiin. Helisevänjoen alimmalla näytepisteellä Hyypiänvuorella(P7 veden laatu oli heiketynyt yläpuolisiin näytepisteisiin verrattuna. Veden ainepitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin ylemmällä näytepisteellä. Vesi oli humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella rehevää. 8.7. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi rauta-, kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä oli hieman alhaisempi orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä. 22.7. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 25.7. Purnujärven länsiosan (havaintopaikka P8 vesinäyte otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 2 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 0,8 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja levärnäärää ilmaisevan a-klorfyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella näytteessä oli kohtalaisesti limalevää, Anabaena-sinilevää ja muita lajeja oli runsaasti. 5.8. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Altaan huolto oli käynnissä, mittapadon viereen kaivettu ohitusputki. Pumppualtaan penkalla oli kaivinkone töissä. 22.8. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (K2 oli kuiva. Pintavalutuskenttä oli kuiva huoltotöiden vuoksi. 9.9. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (K2 oli kuiva. 23.9. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (K2 oli kuiva. 7.10. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi rauta-, kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2013 Paljasuon laskuojan (PS vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Helisevänjoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3b vedessä oli lievä humusleima ja vesi oli rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori perusteella lievästi rehevää. Veden väriluku ja humuspitoisuus olivat alhaisempia kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Tulosten perusteella laskuoja heikensi hieman Helisenvänjoen veden laatua. Joen alapuolisen näytepisteen (PS veden ravinne- ja rautapitoisuudet olivat hieman korkeampia verrattuna yläpuolisen näytepisteen (P3b tuloksiin. Helisevänjoen alimmalla näytepisteellä Hyypiänvuorella(P? veden laatu oli hieman heiketynyt yläpuolisiin näytepisteisiin verrattuna. Veden rauta- ja fosforipitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin ylemmällä näytepisteellä. Vesi oli humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Veden väriluku ja humuspitoisuus olivat hieman kohonneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. 21.10. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman rauta-, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuuksia. 6.11. Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Veden kokonaistyppi- ja nitraatti-/nitriittityppipitoisuus olivat korkeita. Veden ph-arvo oli alhaisempi ja typen yhdisteiden pitoisuudet olivat korkeampia kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman rauta- ja fosforipitoisuuksia. Lähtevän veden typen ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 2.12. Pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi tehokkaasti fosfori- ja kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran typen ja raudan pitoisuuksia. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 5 Helisevänjoen Paljasuolta laskevan laskuojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1996-2013 (P3/P3b= yläpuolinen ja P6=alapuolinen näytepiste Kiintoaine 9 ~---------------------------------------------------- 8 +-----------------------------------~---------------- 7 +---------------~----~------~~--~~-------------- 6, 5 +-------------~--~~--~._~~~~~~------------- tl.o E 4 3 2 1 O... P3!P3b... P6 Väri... 140 120 100 e, 80 ~ 60 E 40 20 O Kemiallinen hapenkulutus CcOMn 18 ~--------------------------------------------------- 16 ~----------------------~------~------------------- 14 +---------------------~--~-----~~----------------- 12 +-----~~----~ar---~~~~ ~~~r_----------~--- ~ E 10 8 +==:ji~~~~~~~~~====~sl~::~~~~~~:: _(. 6 4 +---------------------------------------------------- 2 ~--------------------------------------------------- O

LIITE 5 Helisevänjoen Paljasuolta laskevan laskuojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1996-2013 (P3/P3b= yläpuolinen ja P6=alapuolinen näytepiste Kokonaistyppi (kok.n 900 ~-------------------------------------------------- 800 +--------------------------------------------------- 700 600 +----- ~----~=_--~----~#_--~------_------ r < 500 ~ 400 300 200 100 O Kokonaisfosfori (kok.p 35 ~--------------------------------------------------- 30 25 ~ 20 :1. 15 10 +---------------------------------------------------- 5 O Rauta (Fe 1600 1400 1200 1000,", bo 800 :1. 600 400 200 O

~.~ Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY _,. ~ PL 17,53851 LAPPEENRANTA No 1075/14 VAPO OY:N KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (JUUSTILANJOEN VALU MA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY /fi~ ~~ Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO T032 (EN ISOIlEe 17025 Puhelin 020 7790 470 Telefax 0207790479 etunimi.sukunimi@svsy.fi www.svsy.fi

2(5 VAPO OY:N KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (JUUSTILANJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 1 Yleistä Konnunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa Joutsenossa Juustilanjoen valuma-alueella (5 ja tarkemmin Saimaan kanavan alueella (5.003. Konnunsuon tuotantoalueen pinta-ala on 253 ha, josta vuonna 2013 tuotannossa oli 160 ha. Tuotantoa oli vuonna 2013 27.5.-20.9. välisenä aikana. Tuotantoalueella on tehostettu valumavesien käsittely ja vedet pumpataan ympärivuotisesti kosteikkokäsittelyyn. Valumavedet laskevat kahta laskuojaa pitkin Soskuanjokeen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Soskuanjoki on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä ojamainen joki, johon kohdistuu myös merkittävässä määrin hajakuormitusta. Soskuanjoki on johdettu putkea pitkin vanhan ja uuden Saimaan kanavan ali. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Konnunsuon kuormitustarkkailu on tiheä ympärivuotinen, jossa näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa neljä viikkoa. Tehontarkkailunäytteet otetaan kosteikolie pumpattavasta vedestä (PUMPPU ja kosteikolta lähtevästä vedestä (K01. Tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Konnunsuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Soskuanjoki taustapiste (KO laskuojaliittymien yläpuolella, Soskuanjoki I Metsola (K1 laskuojaliittymien alapuolella, Suoskuanjoku IKansola (K2 ja Soskuanjoku, Vortsa (K3. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee Iiitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet. 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Konnunsuon kuormitustarkkailu Konnunsuon kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Konnunsuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoirninen mittapadon pinnankorkeusmittaus. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

3(5 Konnunsuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 2- kertaiset, fosforin osalta 0,7 -kertaiset ja typen osalta 0,7 -kertaiset muiden Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Taulukko 1. Konnunsuon kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km" g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2013 14,6 459,7 26,8 1,20 talvikeskiarvo 31.12.2012-10.4.2013 2,5 56,0 3,4 0,20 kevätkeskiarvo 11.4.-6.5.2013 62,4 2039,5 97,2 5,97 kesäkeskiarvo 7.5.-22.9.2013 7,9 460,8 12,2 1,12 syksykeskiarvo 23.9.-31.12.2013 24,1 450,5 52,4 1,08 Käsittelyjakson aikana 1.1.-31.12.2013 14,6 459,7 26,8 1,20 tarkkailujakson aikana 1.1.-31.12.2013 14,6 459,7 26,8 1,20 Konnunsuon lupapäätöksen (ESAVI/40/04.08/2011, 3.2.2012 mukaan kosteikkokäsittelyn tavoitteellisen puhdistustehon, mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava 1.1.2013 alkaen vähintään seuraavat: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen kosteikkoa ja sen jälkeen otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Konnunsuon valumavesien kosteikkokäsittely oli vuonna 2013 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien virtaamapainotteisena keskiarvona lasketut kosteikkokäsittelyn poistotehot olivat seuraavat (suluissa suoraan tarkkailutulosten perusteella lasketut puhdistustehot: kiintoaine -13 % (O % CODMn 11 % (13 % (ei puhdistustehovaatimusta fosfori -4 % (8 % typpi 2 % (1 % 3.2 Konnunsuon vesistötarkkailu Konnunsuolta kosteikolta lähtevästä (K01 vedestä otettiin vuonna 2013 näytteet 20 kertaa, joista kaksi kertaa olivat kesän rankkasadenäytteitä. Kosteikolta lähtevän veden keskimääräinen klinteaine.- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vuoden 2013 tarkkailutulosten perusteella suon laskuojista tuleva vesi osaltaan heikensi tarkkailujakson aikana Soskuanjoen veden laatua, mikä ilmeni suon alapuolella (K 1 kohonneena rauta- ja fosforipitoisuutena. Myös veden väriluku sekä humuksen (CODMn pitoisuudet olivat korkeampia suon alapuolella. Suon alapuolella Metsolan havaintopaikalla (K1 Soskuanjoki oli keskimäärin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää ja etenkin typpeä oli runsaasti. 4(5 Vuoden 2013 tarkkailutulosten perusteeliä Soskuanjoen Kansolan havaintopaikalla vesi oli keskimäärin tummempaa, fosfori- ja rautapitoisempaa kuin joen ylemmällä Metsolan havaintopaikalla (K1. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja erittäin rautapitoista. Joessa näkyi voimakas hajakuormituksen vaikutus. Joen alimmalla havaintopaikalla Vortsassa (K3 veden laatu oli (K2 Kansolan havaintopaikan kaltainen. Kiintoaine-, humus- ja rautapitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin Kansolan havaintopaikalla. Soskuanjoen Vortsan havaintopaikan vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Taulukko 1. Konnunsuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2013 K01 KO K1 K2 K3 kosteikolta Soskuanjoki, Soskuanjoki, Soskuanjoki, Soskuanjoki, lähtevä taustap. Metsola, alap. Kansola Vortsa Näytekertoja kpl 20 3 3 3 3 K-aine mg/l 37 19 15 16 15 Sähkönj ms/m 31 17 20 19 19 ph 6,7 7,3 7,1 7,2 7,1 Väri mg/l Pt 400 103 153 160 160 CODMn mg II 34 12 17 18 16 Kok.N flg/l 2010 1720 1610 1510 1730 Kok-P flg/l 115 65 70 86 86 Fe flg/l 4930 1430 2130 2200 2170 P04-P flg/l 56 NH4-N flg/l 895 NN03+N02 flg/l 220 Hehk.jään. mg/l k-a 29 Hehk.häv. mg/l k-a 8,8 4 Veden laatu Soskuanjoen havaintopaikoilla vuosina 2002-2013 Vuosina 2002-2013 Soskuanjoen keskimääräiset humus (CODMn-,typpi- ja rautapitoisuudet sekä väriluvut ovat olleet korkeampia Konnunsuon turvetuotantoalueen alapuolella (K1 yläpuolisiin (KO arvoihin verrattuna (kuvaajat liitteenä 5. Vuonna 2013 yläpuolisen (KOtarkkailupisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin alapuolisen tarkkailupisteen (K1. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat kummassakin pisteessä olleet melko samalla tasolla. Tarkkailujakson aikana Soskuanjoen keskimääräiset kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet 2,3-39 mg/i välillä. Keskimääräiset typpipitoisuudet olivat molemmilla näytepisteillä laskeneet vuosina 2007-2010, mutta kääntyneet vuonna 2012 hieman nousuun. Laskuojaliittymien alapuolisessa Soskuanjoen näytepisteessä (K1 keskimääräiset väriarvot ja CODMn-pitoisuudetovat olleet lasku- Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

suunnassa, mutta nousseet hieman vuonna 2012 ja kääntyneet vuonna 2013 jälleen laskuun. Muita kehityssuuntia ei keskimääräisten veden laatumuuttujien arvoissa ole havaittavissa. Tulosten perusteella Soskuanjoen alemman näytepisteen veden laatu on keskimäärin hieman parantunut tarkastelujakson aikana. 5(5 LlITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta 2013 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2013 5 Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta 2002-2013 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 1 KONNUNSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1973/1975 Vapo Oy Lappeenrannan kaupungin Joutsenossa Saimaan kanavan itäpuolella Saimaan kanavan (5.003 valuma-alue Kolmen laskuojan kautta Soskuanjokeen Lappeenranta 237 ha 237 ha (tuotannossa 160 ha / Oha Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, laskeutusaltaat sekä valumavesien ympärivuotinen kosteikkokäsittely (pumppaus aloitettu lokakuussa 2012 Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 21/2012/2,3.3.2012 Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / käsittelyyn tuleva /6770595-3578182 (tunnus / sijainti / koordinaatit KOi / käsittelystä lähtevä / 6770297-3578576 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet KO/ Soskuanjoki, tausta / 676995-357702 (V (tunnus / sijainti / koordinaatit K1 / Soskuanjoki, Metsola / 676909-357829(V V=virtahavaintopaikka K2 / Soskuanjoki, Kansola / 6767740-3579350 J=järvihavaintopaikka K3 / Soskuanjoki, Vortsa / 6763840-3581339 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

..._.

LAPPEENRANNAN KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

LIITE 3 KONNUNSUON Analyysitulokset: TARKKAILUTULOKSET Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik 8.1.2013 KONVA K01 8.1.2013 KONVA PUMPPU 13.2.2013 KONVA K01 13.2.2013 KONVA PUMPPU 14.3.2013 14.3.2013 9.4.2013 9.4.2013 23.4.2013 23.4.2013 2.5.2013 2.5.2013 2.5.2013 2.5.2013 2.5.2013 2.5.2013 6.5.2013 6.5.2013 20.5.2013 20.5.2013 6.6.2013 6.6.2013 12.6.2013 12.6.2013 18.6.2013 18.6.2013 18.6.2013 18.6.2013 18.6.2013 18.6.2013 10.7.2013 10.7.2013 22.7.2013 22.7.2013 6.8.2013 6.8.2013 15.8.2013 15.8.2013 KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA KONVA KO KONVA KONVA K1 KONVA KONVA K2 KONVA KONVA K3 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA KONVA KO KONVA KONVA K1 KONVA KONVA K2 KONVA KONVA K3 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N "Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C Ils mgll mslm mg/l Pt mg II I-Ig/I 1-19/I 1-19/I I-Ig/I I-Ig/I mg/l k-a mg/l k-a I-Ig/I O 7,1 85 29,4 6 450 35 2700 160 110 1600 270 71 1415000 O 96 38 2100 150 O 2,6 11 27,1 6,8 350 25 1600 78 50 900 75 9 2 5900 O 34 31 2000 120 O 3,4 25 28,6 6,9 31 2100 140 90 1300 71 21 4 7800 0,1 33 6,7 32 2100 150 8400 0,1 1,8 33 28,4 7 23 1900 140 97 1200 67 24 8,8 9000 44 6,9 27 2400 210 12000 3,6 150 48 9,65 6,1 16 1500 120 3500 5,6 18 6 17 1300 88 1800 10,3 140 21 12,6 6,6 25 1900 95 3600 6 46 15,1 7,1-120 15 2400 87 2100 6,9 28 14 6,8-160 22 2100 100 2900 6,4 35 14,1 6,9-200 25 2100 130 3100 8,3 39 14,3 7-240 23 2100 140 3500 9,6 22 6,3 25 1900 77 2200 12,8 130 52 11 6,3 30 2200 100 31 580 520 42 10 3700 10,3 41 6,2 30 2100 100 3000 14,3 7,1 78 21,8 6,8 32 1800 180 6000 15 79 6,8 42 1900 230 6200 16,1 0,08 8 37,2 6,5 46 2000 90 23 130 <20 4,3 3,7 4700 11 7,4 40 1600 100 3200 59 52 30,8 7 40 1300 210 5400 52 6,9 30 2100 150 4800 18,3 12 15 28,3 6,8 32 1200 79 2500 12,7 5,2 19,4 7,4 120 13 2100 62 1500 13,9 9,3 22,8 7,2 180 18 2000 70 2300 13,3 11 22,5 7,3 200 20 2000 88 2400 14,7 6,5 22,1 7,2 160 18 2300 76 1900 16 6,9 43 1700 100 2800 17,5 0,22 8,7 25,3 7,6 66 2000 92 23 57 <20 6,3 2,3 3900 10 7,3 60 1800 120 4900 15,1 1,5 51 52 7,2 44 2300 110 4700 41 7,4 48 2000 160 6500 Ei näytteitä! Ei näytteitä! 29 47 54 6,7 33 2200 78 3100 55 6,8 48 2700 130 4800 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

KONNUNSUON TARKKAILUTULOKSET.,..._, LIITE 3 Analyys itu lokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C Ils mgll mslm mgll Pt mg II 1-19/1 1-19/1 1-19/1 1-19/1 1-19/1 mgll k-a mgll k-a 1-19/1 21.8.2013 KONVA K01 15,8 5,7 25 36,5 6,8 48 1500 73 2800 21.8.2013 KONVA PUMPPU 38 7 63 2400 140 4300 12.9.2013 KONVA K01 Ei näytteitä! 12.9.2013 KONVA PUMPPU Ei näytteitä! 24.9.2013 KONVA K01 7 8,6 36 46,7 7,5 28 1200 120 4200 24.9.2013 KONVA PUMPPU 11 7,5 37 1100 88 3400 9.10.2013 KONVA K01 11,3 4,5 77 46,8 7 33 3800 280 57 990 100 59 19 6500 9.10.2013 KONVA KONVA KO 9,5 4,7 17 7,4 70 8,8 660 45 680 9.10.2013 KONVA KONVA K1 8,9 6,2 22,6 7,4 120 11 730 41 1200 9.10.2013 KONVA KONVA K2 8,9 2,6 20,9 7,3 80 10 440 39 1100 9.10.2013 KONVA KONVA K3 8,9 0,67 19,9 7,2 80 6,7 790 41 1100 9.10.2013 KONVA PUMPPU 21 7,4 36 1800 110 3900 23.10.2013 KONVA K01 2,6 25 19 37,8 6,5 25 1800 49 1500 23.10.2013 KONVA PUMPPU 45 6,5 44 2900 110 4100 5.11.2013 KONVA K01 4,3 140 37 33,9 4,6 31 2900 46 19 1300 840 22 15 2200 5.11.2013 KONVA PUMPPU 48 5,1 43 2800 80 3100 3.12.2013 KONVA K01 0,1 3,4 12 27,5 6,3 38 2300 51 2600 3.12.2013 KONVA PUMPPU 34 6,4 38 2100 96 3800 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 KONNUNSUON TARKKAILU VUONNA 2013 8.1. Tuotantoalueen valumavedet johdetaan nykyisin kasvillisuuskentälle (kosteikko. Pumppaus kentälle on aloitettu 8.10.2012. Kosteikolta lähtevän (K01 veden ensimmäisen tarkkailunäytteen kiintoaineja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeita. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi hieman veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia. Kosteikoilta lähtevän veden typpipitoisuus oli korkeampi kuin kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 13.2. Tuotantoalueen valumavedet johdetaan kasvillisuuskentälle(kosteikko. Kosteikolta lähtevän (K01 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta pitoisuus oli selvästi alhaisempi kuin edellisellä tarkkailukerralla. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi veden fosforin, kiintoaineen sekä ravinteiden (typpi ja fosfori pitoisuuksia. 14.3. Kosteikolta lähtevän (K01 veden rauta-, kiintoaine-ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi hieman veden kiintoainepitoisuutta. 9.4. Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeita. Ammoniumtyppipitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi veden rauta-, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuutta. 23.4. Kevättulvanäyte: Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely ei alentanut ainepitoisuuksia vaan esim. kiintoaineen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä selvästi alhaisempi kuin kosteikolta lähtevässä vedessä. 2.5. Kevättulvanäyte: Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely ei alentanut ainepitoisuuksia vaan fosfori- ja rautapitoisuus olivat kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä alhaisempia kuin kosteikolta lähtevässä vedessä. Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA KOvesi oli tummaa, humuspitoista sekä erittäin runsaasti kiintoainettaja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikastaja etenkin typpeä oli runsaasti. Tulosten perusteella suolta lähtevät vedet heikensivät osaltaan Soskuanjoen veden laatua kohottaen värilukua, fosfori-, rauta- ja humuspitoisuutta. Kiintoaine-ja typpipitoisuudet olivat kuitenkin Metsolan näytepisteelläalhaisemmat kuin Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA KO.Soskuanjoen vesi oli Metsolan näytepisteellä (KONVA K1 tummaa, humuspitoista sekä erittäin runsaasti kiintoainettaja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää. Soskuanjoen Kansolan näytepisteellä (KONVA K2 veden laatu oli huonompi kuin joen ylemmallä Metsolan näytepisteellä. Kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet sekä väriluku olivat korkeampia, mutta myös humuspitoisuus (COD oli hieman korkeampi kuin ylemmällä näytepisteellä. Soskuanjoen alimmalla Vortsan näytepisteellä (KONVA K3 ennen Laplandia Marketin purkuputkea veden rautapitoisuusja väriluku olivat korkeampia sekä kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat hieman korkeampia kuin ylemmällä Kansolan näytepisteellä (KONVA K2. Vortsan näytepisteellävesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta sisältävää sekä erittäin runsaasti kiintoainettaja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää. Joen näytepisteiden veden väriluvut ilmoitetaan epävarmoina veden sameuden vuoksi. Joen veden laadussa näkyi jo taustapisteellä voimakas kuormitus. 6.5. Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuusoli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely ei alentanut ainepitoisuuksia vaan fosfori- ja rautapitoisuus olivat kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä alhaisempia kuin kosteikolta lähtevässä vedessä. 20.5. Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuusoli erittäin korkea. Myös fosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi fosforin ja orgaanisen aineen (COD sekä hieman raudan ja typen pitoisuuksia. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 KONNUNSUON TARKKAILU VUONNA 2013 6.6. Kosteikolta lähtevän (K01 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi hieman fosfori- ja kiintoainepitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden typen, raudan ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 12.6. Rankkasadenäyte (Vapon ottama: Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea. Myös fosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi veden typpipitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden fosforin, raudan ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 18.6. Kosteikolta lähtevä (K01 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi ravinnepitoisuuksia (typpi ja fosfori sekä hieman orgaanisen aineen (COD ja raudan pitoisuuksia. Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA KOvesi oli tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti. Vesi oli pharvoltaan lievästi emäksistä. Tulosten perusteella suolta lähtevät vedet heikensivät osaltaan Soskuanjoen veden laatua kohottaen värilukua, fosfori-, rauta-, kiintoaine- ja humuspitoisuutta. Soskuanjoen vesi oli Metsolan näytepisteellä (KONVA K1 tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Soskuanjoen Kansolan näytepisteellä (KONVA K2 veden laatu oli hieman huonompi kuin joen ylemmallä Metsolan näytepisteellä. Kiintoaine-, humus-, fosfori- ja rautapitoisuudet sekä väriluku olivat hieman korkeampia kuin ylemmällä näytepisteellä. Soskuanjoen alimmalla Vortsan näytepisteellä(konva K3 ennen Laplandia Marketin purkuputkea veden typpipitoisuus oli kasvanut, mutta muilta osin veden laatu oli parempi kuin ylemmällä Kansolan näytepisteellä (KONVA K2. Vortsan näytepisteellä vesi oli tummaa, kiintoaine-ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Joen veden laadussa näkyi jo taustapisteellä (hajakuormitus. 10.? Kosteikolta lähtevä (K01 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi hieman fosfori-, rauta- ja kiintoainepitoisuutta. 22.? Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea ja rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi hieman fosforin, raudan ja orgaanisen aineen (COD pitoisuutta. Lähtevän veden kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 6.8. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (K01 oli kuiva. 15.8. Rankkasadenäyte (Vapon ottama: Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi veden fosforipitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD, typen ja kiintoaineen pitoisuuksia. 21.8. Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuusoli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi veden fosforin, typen, kiintoaineenja orgaanisen aineen (COD pitoisuutta. 12.9. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (K01 oli kuiva. 24.9. Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi veden orgaanisen aineen (COD pitoisuutta, mutta kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 9.10. Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoaine-ja fosforipitoisuus olivat erittäin korkeita. Myös rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely ei alentanut ainepitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 KONNUNSUON TARKKAILU VUONNA 2013 Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA KOvesi oli kiintoainepitoista, humuksen ja raudan tummetamaa. Vesi oli ravinteikasta. Vesi oli ph-arvoltaan lievästi emäksistä. Veden typpi- ja rautapitoisuudet olivat alentuneet sekä veden väriluku ja humuspitoisuus olivat hieman alentuneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Tulosten perusteella suolta lähtevät vedet heikensivät osaltaan Soskuanjoen veden laatua kohottaen värilukua, humus-, typpi- ja rautapitoisuuksia. Soskuanjoen vesi oli Metsolan näytepisteellä (KONVA K1 tummaa, kiintoaine-ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Veden typpipitoisuus oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Soskuanjoen Kansolan näytepisteellä(konva K2 veden laatu oli hieman parempi kuin ylemmallä Metsolan näytepisteellä. Kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuudet sekä väriluku olivat hieman alhaisempia kuin ylemmällä näytepisteellä.veden väriluku, humus-, fosfori-, rauta- ja etenkin typpipitoisuus olivat laskeneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Soskuanjoen alimmalla Vortsan näytepisteellä (KONVA K3 ennen Laplandia Marketin purkuputkea veden typpipitoisuus oli kasvanut, mutta muilta osin veden laatu oli keskimäärin hieman parempi kuin ylemmällä Kansolan näytepisteellä (KONVA K2. Vortsan näytepisteellävesi oli tummaa, humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Veden kiintoaine-, humus-, typpi- ja rautapitoisuudet olivat alhaisemmat sekä väriluku oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. 23.10. Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi raudan, kiintoaineen, fosforin, orgaanisen aineen (COD ja typen pitoisuuksia. 5.11. Kosteikolta lähtevän (KO1 veden kiintoaineenja ammoniumtypen pitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,6 selvästi hapanta ja arvo oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Veden nitraatti-/nitriittitypen pitoisuus oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi fosforipitoisuutta sekä hieman kiintoaineenja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia. Käsittelyynjohdettavan (PUMPPU veden ph-arvo (5,1 oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. 3.12. Kosteikolta lähtevä (K01 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 5 Soskuanjoen Konnunsuolta tulevien laskuojien ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 2002-2013 KO= laskuojien yläpuoli ja Kl = laskuojien alapuoli Kiintoaine 45 ~------------------------------------------------- 40 +-------------------------------------------------- 35 +-~--------------~~--~------------------------- 30.::::::.. 25 b.o E 20 +------'Ik---------_, --_-- ~ -----------------_.._- 15 10 5 O 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Väri 350 ~------------------------------------------------- 300 +---=-~------------------------------------------- 250 +------~~-------~~--------------------- ~ 200 +---------..---~~~~ ~~~~----------r_----.::::::.. E 150 +-~----~----~--~~------~~~~~~~----~~ 100 +---~~------------------~~--------~a._ 50 +---------------------------------------------- O +---~--~--~--~--~--~--~--~---~-~--~~ 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kemiallinen hapenkulutus CCOMn 35 ~------------------------------------------------ 30 t<~~~~~--------------------------------- 25 +---------~------------------------------ - 20 +---------~~~~---~~~~-----------~--~--- 'tio E 15 +-A~--~--~~~~~~~~~~;:~~~~ 10 +------------------------------------------------- 5 +------------------------------------------------ O +---~--~--~--~--~-------~--~--~--~--~--~ 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

LIITE 5 Soskuanjoen Konnunsuolta tulevien laskuojien ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 2002-2013 KO= laskuojien yläpuoli ja Kl = laskuojien alapuoli Kokonaistyppi (kok.n 4000 ~------------------------------------------------ 3500 +-----x------------------------------------------- 3000 ~~--~~--------------~~----------------------- 2500 +--~~~;~;;::: -~~~.\_--~...,...---- ~ 2000 +-~------------~~~------~--~~~~~~------ 1500 _j :=-------~J_---_]~LL:---~~~- 1000 +------------------------------------------------- 500 +------------------------------------------------ O +---~--~--~------~--~--~--~--~--~------~ 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013... KO... K1 Kokonaisfosfori (kok.p 140 ~------------------------------------------------ 120 +-------------------~~~------------------------ 100 +-----------------~~--~~---------------------- tl:~s:==j~~::~~~~~:======:~ t::~~;~i~~ ~ :::1. 80 60 40 +---~~------------------------------------------ 20 +------------------------------------------------- O +---~----------~--~--~----------~--~------~ 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Rauta 10000 8000 6000 :::::.. bo :::1. 4000 2000 O 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

~.~.. Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY V~I,r PL 17,53851 LAPPEENRANTA No 1076/14 VAPO OY:N LAMPSANSUON JA JUHANI ARTELL KY:N LAMPSINSUO TURVETUOTANTO ALUEIDEN (VILAJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEN VETO VUODELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY il4m ~ Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITUTESTAUSLABORATORIO T032(EN ISOllEe 17025 Puhelin 020 7790 470 Telefax 020 7790 479 etunimi.sukunimi@svsy.fi www.svsy.fi

2(6 VAPO OY:N LAMPSANSUON JA JUHANI ARTELL KY:N LAMPSINSUO TURVETUOTANTO ALUEIDEN (VILAJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEN VETO VUODELTA 2013 1 Yleistä Vapo Oy:n Lampsansuo ja Juhani ArtelI Ky:n Lampsinsuo turvetuotantoalueet sijaitsevat Lappeenrannan kaupungin Ylämaan alueella. Purkuvesistön tutkimusalue kuuluu Vilajoen vesistöalueen (8 Korppisen alueeseen (8.003. Vapo Oy:n Lampsansuon tuotantoalueen pinta-ala on 62,2 ha, josta vuonna 2013 tuotannossa oli 44 ha. Tuotantoa oli vuonna 2013 28.5.-30.8. välisenä aikana. Lampsansuolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Juhani ArtelI Ky:n tuotantoalueella tuotannossa on noin 25 ha suota kahdella tuotantolohkolla. Juhani ArtelI Ky:n Lampsinsuon tuotantoalue on liitetty mukaan Vapo Oy:n Lampsansuon tuotantoalueen vesistötarkkailuun. Tuotantoalueilta kuivatusvedet johdetaan Heikinjoen ja Sullampien kautta Vilajokeen. Ylä-Sullammen vesi on keskimäärin sameaa, kohtalaisesti kiintoainetta sisältävää, hapanta, tummaa, runsaasti orgaanista ainesta sisältävää, ravinteisuudeltaan ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää sekä rautapitoista. Alusvesi on selvästi pintavettä huonompilaatuista huonon happitilanteen aiheuttaman sisäisen kuormituksen johdosta. Ala-Sullammesta ei ole aiempia vedenlaatuhavaintoja, mutta saatujen tarkkailutulosten perusteella vesi melko samankaltaista kuin Ylä-Sullammessa. Vilajoen vesi on kiintoaine- ja rautapitoista, hapanta, tummaa, runsaasti orgaanista ainesta sisältävää sekä ravinteisuudeltaan rehevää. Vilajokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Korppisen pohjoispäässä vesi on keskimäärin sameaa, kiintoaine- ja rautapitoista, hapanta, tummaa sekä ravinteisuudeltaan ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää. Vedessä on ollut havaittavissa selvää happipitoisuuden alenemista, joka on pohjan läheisessä vesikerroksessa talviaikana melko voimakastakin. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulvaaikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

3(6 pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU vedestä ja kentältä lähtevästä (L 1 vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa tarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailun perustiedot Lampsan- ja Lampsinsuon yhteisen vesistötarkkailun virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Saarenojanmäki (P2 maantiesilta, Vilajoki (P6 laskuojan yläpuoli ja Vilajoki (P4 laskuojan alapuoli. Järvihavaintopaikkoina ovat: Ala-Sullampi (P7, Ylä-Sullampi (P3 ja Korppisen pohjoispää (P5. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Lampsansuon kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Lampsansuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoirninen mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Lampsansuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,9- kertaiset, fosforin osalta 0,6-kertaiset ja typen osalta 0,9-kertaiset kaikkien Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Taulukko 1. Lampsansuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km" g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2013 37,9 197,0 33,3 0,99 talvikeskiarvo 31.12.2012-10.4.2013 17,6 49,9 18,4 0,43 kevätkeskiarvo 11.4.-6.5.2013 55,2 117,2 53,1 1,10 kesäkeskiarvo 7.5.-22.9.2013 38,6 280,0 23,6 1,14 syksykeskiarvo 23.9.-31.12.2013 52,8 249,0 56,3 1,32 käs.jakson aikana 13.1.-31.12. 39,1 203,5 34,3 1,02 käs.jakson ulkop. 1.-12.1. 2,3 6,4 2,8 0,05 tarkkailujakson aikana 1.1.-31.12. 37,9 197,0 33,3 0,99 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (ESAVI/467/04.08/2010 asettanut Lampsansuon turvetuotantoalueen vesien pintavalutuskenttäkäsittelyn poistoteholle seuraavat vähimmäisvaatimukset kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot lasketaan käsittelyajan mittausten keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

4(6 lukien. Koska lupapäätöksestä on valitettu, verrataan kentän toimivuutta lupaehtoihin kuitenkin tavoitearvoina. Lampsansuon valumavesien pumppaus pintavalutuskentälle oli vuonna 2013 toiminnassa 13.1.- 31.12. välisenä aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella käsittelyjakson aikana poistotehot olivat: kiintoaine 58 % CODMn 3 % (ei puhdistusvaatimusta typpi 27 % fosfori 36 % Pintavalutuskenttä toimi tulosten perusteella keskimäärin hieman paremmin kuin vuonna 2012, mutta fosforin poistoteho oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Puhdistustehojen tavoitearvot saavutettiin kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. 3.2 Vesistötarkkailu Lampsansuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (L 1 vedestä otettiin vuonna 2013 kuormitustarkkailunäytteet 22 kertaa, joista kaksi oli kevättulvanäytteitä ja kaksi oli kesän rankkasadenäytteitä. Pintavalutuskenttäkäsittelystä lähtevän (L 1 veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen (taulukko 2. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Lampsin- ja Lampsansuon valumavedet johdetaan Ylä- ja Ala-Sullammen kautta. Ylä-Sullammen laskuojassa Saarenojanmäessä, havaintopaikalla (P2 vesi oli vuonna 2013 keskimäärin hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (CODMn ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat ojavedelle kohtuulliset. Vilajoessa sekä Ylä-Sullammen laskuojaliittymän ylä- (P6 että alapuolella (P4 vesi oli vuonna 2013 keskimäärin lievästi hapanta, runsaasti kiintoainetta sisältävää, tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet olivat rehevälie vedelle ominaisia. Tulosten perus- teella Ylä-Sullammen laskuojasta tuleva vesi kohotti kiintoainepitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

5(6 Taulukko 2. Lampsansuon virtapaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksoita 2013 Li P2 P4 P6 kentältä Saarenojanmäki, Vilajoki, Vilajoki, lähtevä maantiesilta laskuojan alap. laskuojan yläp. Näytekertoja kpl 22 3 3 3 K-aine mg/l 7,1 3,9 10 10 Sähkönj ms/m 5,3 2,9 4,4 4,9 ph 6,5 6,1 6,5 6,6 Väri mg/l Pt 290 210 150 143 CODMn mg II 33 28 23 21 Kok.N I-lg/l 1060 833 947 870 Kok-P 1-l9/I 32 25 43 45 Fe 1-l9/I 3500 1020 1050 1010 P04-P 1-l9/I 11 NH4-N I-lg/l 212 NN03+N02 1-l9/I 178 Hehk.jään. mg/l k-a 4 Hehk.häv. mg/l k-a 4,1 Lampsin- ja Lampsansuon alapuolisen Ylä-Sullammen havaintopaikan (P3 näytteet otetaan 1, 4 ja 7 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 8 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 0,5 m. Ylä-Sullammessa (P3 vesipatsaan vesi oli vuonna 2013 keskimäärin sameaa, runsaasti kiintoainepitoista, hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (CODMn ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 3. Vesi oli ravinnepitoisuuksien sekä loppukesän pintaveden levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Loppukesästä alusveden happitilanne oli heikentynyt ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen mm. fosforiyhdisteitä ja rautaa. Loppukesällä pintavedessä oli mikroskopoinnin perusteella vain yksittäisiä limaleviä. Ylä-Sullammen alapuolisen Ala-Sullammen havaintopaikan (P7 näytteet otetaan 1 ja 3 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 0,5 m. Ala-Sullammessa (P7 vesi oli vuonna 2013 keskimäärin hapanta, lievästi sameaa, lievästi kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Loppukesällä pintavedessä ei havaittu mikroskopoinnin perusteella Gonyostomum semen-limalevää, mutta nielulevää oli melko runsaasti. Loppukesällä alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt. Ala- ja Ylä-Sullammen veden laatu oli keskimäärin melko samanlaista. Vilajoen suun lähellä, Korppisen pohjoispään havaintopaikan (P5 näytteet otetaan 1 ja 3 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m ja nä- Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

6(6 kösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 0,8 m. Korppisen pohjoispäässä (P5 vesipatsaan vesi oli vuonna 2013 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoainepitoista, tummaa, humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 3. Ravinne- ja loppukesän a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Loppukesällä vedessä oli runsaasti Gonyostomum semen-limalevää, joka oli selvä valtalaji. Loppukesästä alusveden happitilanne oli heikentynyt ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen mm. rautayhdisteitä. Taulukko 3. Lampsansuon järvipaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksoita 2013 P3 P7 P5 Ylä- Ala- Korppinen Sullampi Sullampi Näytekertoja kpl 2 2 2 O2 mgll 6,4 6,9 7,6 O2% % 51 54 62 Sameus FTU 7,7 3,9 3,3 K-aine mgll 3,5 2,4 3,3 Sähkönj mslm 3,5 3,4 4,6 ph 6 6,1 6,4 Väri mgll Pt 298 265 160 CODMn mg II 34 30 21 Kok.N 1--19/I 1080 890 780 Kok-P I--Ig/l 50 25 32 P04-P 1--19/I 3 2 3 NH4-N 1--19/I 257 175 62 NN03+N02 1--19/I 20 20 20 Fe I--Ig/l 2350 1600 1000 a-chi I--Ig/l 7 9,2 18 LlITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartat 3 Tutkimustulokset vuodelta 2013 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2013 JAKELU Vapo Oy Juhani ArtelI Ky TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 1 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2013 Alueella sijaitsevat yhteistarkkailussa olevat Vapo Oy:n Lampsansuon sekä Juhani ArtelI Ky:n Lampsinsuon turvetuotantoalueet. Perustiedot I Lampsan- ja Lampsinsuo: Toiminnan harjoittajat Vaoo Ov ja Juhani ArtelI Kv Suoalueiden sijainti Lappeenrannan kaupungin Maajärven ja Ylämaan Sirkjärven kvlien alueella n. 19 km Taavetista itään Vesistäalue Vilajoen vesistöalueen (8 Korppisen alue (8.003 Vesien poistuminen tuotantoalueilta Heikinjoki - Sullammet - Vilaioki - Korooinen Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue Lappeenranta siiaitsee Tuottajakohtaiset tiedot I Vapo Oy, Lampsansuo: Suon valuma-alue Tuotantokelpoinen pinta-ala 84,5 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 60 ha (levossa 60 ha / O ha valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Valmistelutyöt aloitettiin 2008 Vesiensuojelurakenteet ulkopuolisten vesien eritysojat, sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely Ympäristölupapäätös. lainvoima ESAVI Nro239/2011/4, 32.2011 Tuottajakohtaiset tiedot I Juhani ArtelI Ky, Lampsinsuo: Suon valuma-alue Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 25 ha / O ha valmistelussa vuonna 2008 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusailasta, sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet sekä lohkon 1 kuivatusvesille virtaamansäätöpato. Yhteistarkkailun tiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Juhani ArtelI Ky: Ko. lupakauden aikana vuosina 2006-2007 touko-syyskuussa kerran kuussa. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / pv-kentälle tuleva, pumppuallas / 6753831-3554466 (tunnus / sijainti / koordinaatit L1 / pv-kentältä lähtevä / 6753729-3554694 LA 1 / suolta lähtevä, ei veden käsitttelyä / 6753704-3554468 Virtaamamittaus Jatuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat 2 kertaa vuodessa. Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P3 / Ylä-Sullampi /6752850-3555617 (J (tunnus / sijainti / koordinaatit P7 / Ala-Sullampi / 6752384-3555725 (J V=virtahavaintopaikka P2 / Saarenojanmäki maantiesilta / 6752010-3556009 (V J=järvihavaintopaikka P6 / Vilajoki, laskuojan yläpuoli / 6751815-3556470 (V P4 / Vilajoki, laskuojan alapuoli /6751646-3556328 (V P5/ Korppisen oohioisoää / 6750114-3556638 (J Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

«~ ~ c::: «t :::>!::: ~ c::: o :::> ~ 2 LLJ LLJ :::>...I «o t-2 «t o :::> t LLJ ~ :::> t- 2 o :::> VI 2 «VI c. ~ :5

LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILUTULOKSET Lampsansuon tuotantoalue on valmisteluvaiheessa. '--' LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, 'Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm 8.1.2013 8.1.2013 13.2.2013 13.2.2013 27.2.2013 27.2.2013 27.2.2013 27.2.2013 27.2.2013 27.2.2013 27.2.2013 14.3.2013 14.3.2013 11.4.2013 11.4.2013 23.4.2013 23.4.2013 23.4.2013 23.4.2013 23.4.2013 2.5.2013 2.5.2013 6.5.2013 6.5.2013 22.5.2013 22.5.2013 5.6.2013 5.6.2013 12.6.2013 12.6.2013 17.6.2013 17.6.2013 17.6.2013 17.6.2013 17.6.2013 10.7.2013 10.7.2013 24.7.2013 24.7.2013 6.8.2013 6.8.2013 13.8.2013 13.8.2013 13.8.2013 13.8.2013 13.8.2013 13.8.2013 TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama '02 '02 % 'Sameus C Ils mgll % FTU LAMPSA L1-0,1 0,22 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 0,1 19 LAMPSA PUMPPU LAMPSA P3 1 0,1 11,3 78 LAMPSA P3 4 1,2 9,1 64 LAMPSA P3 7 2,4 7,4 54 LAMPSA P5 1 0,1 11,1 76 LAMPSA P5 3 0,5 9,9 69 LAMPSA P7 1 0,1 10,7 73 LAMPSA P7 3 0,7 9,8 68 LAMPSA L1 O 7,1 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 O 5,7 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 2,3 59 LAMPSA P2 1,6 LAMPSA P4 1,4 LAMPSA P6 1,2 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 4,1 15 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 9 3,4 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 14,2 12 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 19,5 15 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 22 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 16,8 12 LAMPSA P2 17,1 LAMPSA P4 15,5 LAMPSA P6 15,3 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 17,6 23 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 17,3 7,1 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 17 3,4 LAMPSA PUMPPU LAMPSA P3 1 19,8 7 77 LAMPSA P3 4 9,2 3,8 LAMPSA P3 7 4,7 O 33 o LAMPSA P3 0-2 LAMPSA P5 1 20 7,3 80 LAMPSA P5 3 18,9 1,9 21 5,4 2,9 2,1 4,5 3,9 4,9 4,2 1,3 2,2 32 2,1 2,5 'K-aine "Sähkön] "pl-l 'Väri 'CODMn 'Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. mg/l ms/m mg/l PI mg II 1J9/1 1J9/1 1J9/1 1J9/1 1J9/1 mg/l k-a 2,5 3,84 5,9 400 50 1500 22 8 480 100 <2 18 60 2400 120 4,3 5,77 6,5 180 17 1200 32 19 350 420 6 18 1300 47 2,4 4,34 6,5 200 25 980 21 280 2 3,39 5,8-250 36 1100 23 220 1,4 3,2 5,5-300 39 1100 26 210 3,3 5,11 6,3 180 23 1000 32 120 2,8 5,04 6,2 200 25 880 32 110 1,8 4,09 6,3 300 28 1100 21 250 1,4 3,82 6,1 250 30 1000 23 240 1,2 5,87 6,5 20 1100 27 17 340 390 <2 5,1 6,4 19 1200 48 3,4 5,64 6,5 17 1000 24 11 6,5 17 1200 49 1,4 3,15 6 24 1500 23 7,6 2,8 5,4 200 30 1200 30 13 3,9 5,9 160 27 1500 52 12 3,95 6 180 25 1400 50 3,7 6,1 28 1600 39 1,8 3,69 6,2 26 1000 22 4,8 6,3 27 1300 36 3,1 4,04 6,4 25 860 23 8 62 240 <2 8 6,5 26 1000 36 5 5,62 6,5 37 840 31 11 6,6 23 800 36 17 6,84 6,7 39 1000 51 14 86 <20 7,5 21 6,6 25 960 48 10 4,32 6,4 43 1100 45 13 6,3 42 1600 61 15 5,31 6,7 45 920 53 2,2 2,88 6,3 230 29 670 23 4,2 3,87 6,7 200 24 720 31 4,3 4,11 6,8 160 23 650 33 13 6,7 37 1100 47 17 6,16 6,8 27 800 46 13 17 <20 8 9,2 6,7 23 770 35 7,7 6,01 6,7 27 600 30 10 6,6 28 910 34 18 7,59 6,7 34 700 43 11 19 <20 8,5 6,7 6,7 26 930 40 2 3,69 6,8 210 26 650 21 3 14 <20 1,4 2,8 5,4 230 29 920 18 160 12 3,37 5,8 600 48 1700 190 660 3,6 3,6 4,1 6,7 4,19 6,4 140 120 18 19 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy 630 610 31 33 3 <5 <20 12 Hehk.häv. 'Fe a-chi Mikroskop mg/l k-a 1J9/1 1J9/1 1,5 3400 2,7 1,7 2700 1900 1700 1600 1200 1200 1800 1800 0,6 2100 7600 2200 6800 1100 1200 1200 1100 2500 1700 3100 2 2000 3600 3000 3700 9 7400 3200 4100 2800 6800 900 940 940 3400 8,5 6800 3600 3800 3400 9,5 8400 4600 1300 1200 6400 680 920 7 ks.laus

LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILUTULOKSET Lampsansuon tuotantoalue on valmisteluvaiheessa. - -...- LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöli Virtaama *02 *02 % *Sameus *K-aine *Sähkönj 'ph 'Väri 'CODMn 'Kok.N *Kok-P *P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. 'Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % FTU mgll ms/m mgll PI mg II j.jg/l j.jg/l j.jg/l j.jg/l j.jg/l mgll k-a mgll k-a j.jg/l j.jg/l 13.8.2013 LAMPSA P5 0-2 18,1 ks.laus 13.8.2013 LAMPSA P7 1 19,2 6 65 1,7 2,8 3,08 6,3 210 26 620 29 <2 10 <20 1100 13.8.2013 LAMPSA P7 3 9,9 0,91 8 4,9 3,5 2,78 5,5 300 34 840 25 200 1700 13.8.2013 LAMPSA P7 0-2 9,2 ks.laus 15.8.2013 LAMPSA L1 22 6,9 4,89 6,3 69 1900 39 3700 15.8.2013 LAMPSA PUMPPU 13 6,2 83 3500 66 2900 22.8.2013 LAMPSA L1 16,2 7,1 9,7 5,98 6,6 41 880 34 5200 22.8.2013 LAMPSA PUMPPU 7,2 6,6 35 1100 35 4500 12.9.2013 LAMPSA L1 10,3 7,1 5,2 5,94 6,7 17 430 28 4 47 <20 2,2 3 2300 12.9.2013 LAMPSA PUMPPU 7,1 6,6 19 740 24 4000 25.9.2013 LAMPSA L1 6,2 2,6 3,6 6,29 6,9 20 610 17 2200 25.9.2013 LAMPSA P2 9,1 2 3,14 6,5 200 25 630 22 970 25.9.2013 LAMPSA P4 6,3 13 5,48 6,9-90 18 620 46 1000 25.9.2013 LAMPSA P6 6,4 14 6,51 6,9-90 15 560 52 1000 25.9.2013 LAMPSA PUMPPU 5,3 6,6 21 970 26 4800 7.10.2013 LAMPSA L1 8,6 2,6 2,8 5,85 6,7 17 650 16 5 110 85 <2 2 1800 7.10.2013 LAMPSA PUMPPU 7,6 6,5 15 1200 25 6600 23.10.2013 LAMPSA' L1 2,6 3,4 7,6 4,13 6,1 44 1400 34 2100 23.10.2013 LAMPSA PUMPPU 64 6,4 58 2500 110 5400 4.11.2013 LAMPSA L1 4,9 26 6,8 4,48 6,3 49 2100 37 10 610 460 3,2 3,6 2100 4.11.2013 LAMPSA PUMPPU 15 6,4 53 2800 59 4500 4.12.2013 LAMPSA L1-0,1 22 5,2 5,36 6,9 29 1300 34 2100 4.12.2013 LAMPSA PUMPPU 110 6,4 62 2200 87 5800 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2013 8.1. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi fosfori- ja kiintoainepitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta ja hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuutta. 13.2. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi fosforipitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD ja typen pitoisuuksia. 21.2. Ylä-Sullammen (P3 vesinäytteet otettiin 1, 4 ja l metrin syvyyksistä (kok.syv. 8 m, näkösyvyys 0,4 m. Vesipatsaan veden happitilanne oli melko tyydyttävä. Pohjan lähellä (l m veden happitilanne oli hieman heikentynyt. Vesi oli lievästi sameaa, hapanta, erittäin tummaa sekä runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Ala-Sullammen (P? vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,4 m. Veden happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Veden laatu oli lähes samanlainen kuin Ylä Sullammessa. Korppisen pohjoispään (P5 vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,1 m. Vesipatsaan happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli lievästi sameaa, lievästi kiintoainepitoista, tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. 14.3. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi fosforipitoisuutta ja hieman kiintoainepitoisuutta. 11.4. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta. 23.4. Kevättulvanäyte: Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Ylä- ja Ala-Sullammen laskuojasta tuleva vesi oli Saarenojanmäen maantiesillan näytepisteellä (P2 hapanta, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat ojavedelle kohtuullisia. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4 veden laatu oli lähes samanlainen kuin joen yläpuolisella näytepisteellä (P6. Laskuojan alapuolella joen vedessä oli vain hieman enemmän humusta (COD, ravinteita ja rautaa kuin laskuojan yläpuolisella näytepisteellä. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P6 vesi oli tummaa, hapanta, kiintoaineja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. 2.5. Kevättulvanäyte: Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuutta. 6.5. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuutta. 22.5. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta- ja kiintoainepitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2013 5.6. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman kiintoainepitoisuutta, mutta muilta osin kentältä lähtevän veden ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 12.6. Rankkasadenäyte (Vapon ottama: Suon pintavalutuskentältä lähtevä (L1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia. Rautapitoisuus oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 17.6. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman typpipitoisuutta, mutta muilta osin kentältä lähtevän veden ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Ylä- ja Ala-Sullammen laskuojasta tuleva vesi oli Saarenojanmäen maantiesillan näytepisteellä (P2 tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat ojavedelle melko kohtuullisia. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4 vesi oli hieman tummempaa ja typpipitoisempaa kuin joen yläpuolisella näytepisteellä (P6, mutta muilta osin veden laatu oli samanlainen laskuojan ylä- ja alapuolella. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P6 vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori rehevää. 10.7. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden rautapitoisuus oli korkea. Typpipitoisuus oli alhainen. Tulosten perusteella valumavesien käsittely ei alentanut ainepitoisuuksia vaan kentältä lähtevän veden ainepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 24.7. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman typen, kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia. 6.8. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden typpipitoisuus oli alhainen. Rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpipitoisuutta, mutta muilta osin ainepitoisuudet olivat kentältä lähtevässä vedessä korkeammat kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. 13.8. Ylä-Sullammen (P3 vesinäytteet otettiin 1, 4 ja 7 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 8 m, näkösyvyys 0,6 m. Vesipatsaan vesi oli lämpötilakerrostunutta. Pohjan lähellä (7 m vesi oli hapetonta. Pohjan lähellä vesi oli erittäin sameaa, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, humusta (COD ja typpeä sisältävää. Hapettoman veden vuoksi pohjan lähellä vedessä oli erittäin runsaasti pohjasedimentistä liuennutta fosforia ja rautaa. 1 ja 4 metrin syvyyksissä vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa sekä runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli yksittäisiä limaleviä ja muutoin normaali lajisto. Ala-Sullammen (P7 vesinäytteet otettiin 1ja 3 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,6 m. Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja pohjan lähellä (3 m vesi oli lähes hapetonta. Pohjan lähellä vesi oli sameampaa, tummempaa sekä vedessä oli selvästi enemmän ammoniumtyppeä kuin 1 m näytteessä. Erittäin huonon happitilanteen vuoksi pohjan lähellä vedessä oli myös enemmän humusta, typpeä ja rautaa kuin 1 metrin näytteessä. 1 metrin näytteen vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää, mutta nieluleviä oli melko runsaasti. Veden laatu oli melko samanlainen kuin Ylä-Sullammessa. SaimaanVesi- ja Ympäristötutkimus Oy

LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2013 Korppisen pohjoispään (P5 vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,9 m. Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja pohjan lähellä (3 m veden happitilanne oli huono. Heikentyneestä happitilanteesta johtuen pohjan lähellä vedessä oli enemmän rautaa kuin 1 m näytteessä. Vesi oli lievästi sameaa, lievästi kiintoainepitoista, tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli runsaasti a-klorofyllipitoisuutta nostavaa limalevää. 15.8. Rankkasadenäyte (Vapon ottama: Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen pitoisuutta. 22.8. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpipitoisuutta. 12.9. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden typpipitoisuus oli erittäin alhainen ja fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuuksia sekä hieman kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia. 25.9. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Ylä- ja Ala-Sullammen laskuojasta tuleva vesi oli Saarenojanmäen maantiesillan näytepisteellä (P2 erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat ojavedelle melko kohtuullisia. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4 vesi oli hieman tummempaa ja typpipitoisempaa kuin joen yläpuolisella näytepisteellä (P6, mutta muilta osin veden laatu oli samanlainen laskuojan ylä- ja alapuolella. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4 vesi oli humuksen tummentamaa. Vedessä oli runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti rautaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien rehevää. Vilajoen molemmilla näytepisteillä (P4 ja P6 veden väriluku ja humuspitoisuus olivat alhaisempia kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Veden väriluvut ilmoitetaan epävarmana veden sameuden vuoksi. 7.10. Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden typpipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, rauta-, typpi- ja fosforipitoisuuksia. 23.10. Suon pintavalutuskentältä lähtevä (L1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran fosforin, raudan ja typen pitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuutta. 4.11. Suon pintavalutuskentältä lähtevä (L1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran fosforin ja typen pitoisuuksia. 4.12. Suon pintavalutuskentältä lähtevä (L1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi tehokkaasti kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran fosforin, raudan, orgaanisen aineen (COD ja typen pitoisuuksia. Kentälle pumpattavan (PUMPPU veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy