SISÄLTÖ 1. Haastavuutta ja tuloksia vuonna 2013 3 2. Toimintaympäristön muutokset ja strategian toteutuminen 5 3. Hallituksen työskentely ja

Vuosikertomus 2013 1

SISÄLTÖ 1. Haastavuutta ja tuloksia vuonna 2013 3 2. Toimintaympäristön muutokset ja strategian toteutuminen 5 3. Hallituksen työskentely ja henkilöstö 6 4. Etsivä nettityö kohtasi 331 nuorta ja auttoi 146 nuorta 8 5. Tytöt toimii Iisalmi 9 6. Aktiivinen tukihenkilötoiminnan vuosi 10 7. Ennakoivaa hyvinvointityötä 10 8. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta 11 9. Koulutustoiminta 13 10. Jäsentiedotus 13 11. Tavallinen kasvatus kannattaa 14 12. Talkoot nostivat leirimajan käyttöä 14 13. Lähialuetyö 13 14. Kokeilu- ja kehittämistoiminta kaupallisissa kasvuympäristössä 16 15. ABC kohtaa nuoria hanke 2010-2013 16 16. Kauppakeskusten nuoret 17 17. Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin yhteiskartoitus 18 18. Toiminnan raportointi ja seuranta sekä talouden 19 toteutuminen 2

1. Haastavuutta ja tuloksia vuonna 2013 Suomi on lottovoittajien maa. Sen tietävät ne, jotka ovat pelanneet lottoa ja odotelleet rikastumista 0,0000065 prosentin todennäköisyydellä. Monelle voitto olisi ollut tarpeen viime vuonna, sillä joka neljäs suomalainen eli reilun puolentoista tonnin eläkkeellä ja joka toinen suomalainen eli kädestä suuhun ilman säästöjä. Mutta raha ei ratkaissut kaikkea. Ja sen tiesivät ne, jotka olivat mukana vapaaehtoisina Nuorten Palvelu ry:n tai sen jäsenjärjestöjen toiminnassa päivystäjinä, pienryhmien vetäjinä, tukihenkilöinä, etsivän nettityön löytäjänä, tyttöjen tilalla tai osallistujina tapahtumissa. Järjestösektorilla toimivina tiedämme voittajafiilisten tulevan siitä kun joku saa apua ja helpotusta elämäntilanteeseensa. Voittajia olivat myös ne sadat nuoret, joiden tilanne arjessa meni eteenpäin järjestön kehittämistoiminnan ansiosta. Aina ei vaikuttavin tapa ole tehdä kaikkea itse, vaan saada muita mukaan. Hyvänä esimerkkinä olivat ABC kohtaa nuoria -hanke ja Kauppakeskusten nuoret hanke, jossa nuorten arkista kohtaamista kehitettiin niiden ammattilaisten kanssa, jotka paljon nuoria arkisin näkevät. Nuorten Palvelu ry on pieni, sinnikäs ja kekseliäs porukka jatkamaan työtä nuorten reviireillä hyvinvoinnin puolesta. Jäsenmäärien suhteen vuosi 2013 oli alavireinen. Järjestötoiminnan haasteet jatkuivat ja muutamalla paikkakunnalla toiminta hiipui. Monon Side ry ilmoitti eroavansa järjestöjäsenyydestä. Ylipäätään järjestömme on tilanteessa, jossa vanhojen toimijoiden tilanteet vaihtuvat ja vapaaehtoisia löytyy jos löytyy jatkamaan toimintaa. Sitäkin aktiivisemmat kantapeikot toimivat koko vuoden ajan toimintasuunnitelman suuntaisesti. Mm. Enontekiön leirimajalle mentiin sankoin joukoin kunnostamaan paikkaa kesäkuussa. Voi sanoa, että siinä asetettu tavoite täyttyi: toimittiin yhdessä, se oli todellinen happening ja kokemuksena homma ja paikka jäivät mieleen. Kevät- ja syyspäiville osallistui yli 40 henkilöä ja etenkin jämsäläiset nuoret olivat aktiivisesti mukana molemmissa tapahtumissa. Toimintasuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi myös koulutustoiminnan aktivoiminen ja uusien vapaaehtoistoimien tarjoaminen jäsenistölle. Voi sanoa, että vuoden aikana tavoitetta päin päästiin. Nuorisotakuun teemavuosi näkyi paitsi mediassa, myös mm. syyspäivillä prof. Päivi Harisen esityksessä ja vierailukohdevalinnassa. Syksyllä kiiltokuva takuusta alkoi murtua faktojen edessä. Vuoden aikana kuntakentässä tapahtui muutoksia, jotka heijastuivat epävarmuutena 3

ja organisaatiomuutoksina kumppanuuksissa. Vuoden aikana projekteissa oli aktiivista koulutustoimintaa eri puolilla Suomea. Hankkeiden koulutuksia järjestettiin mm. Espoossa, Jyväskylässä, Kuusamossa, Kolarissa, Lahdessa, Tampereella ja Humanistisen ammattikorkeakoulun sähköisissä palveluissa ympäri Suomea. Vuoden aikana kohdattiin nuoria netissä ja kaupallisissa kasvuympäristöissä. Etsivässä nettityössä tämä tarkoitti liki tuhatta nuorta ja kaupallisissa kasvuympäristöissä satoja kohtaamisia. Tyttötyön vuosi Iisalmessa oli vaiherikas uusine tiloineen. Tukihenkilötoiminta vakiintui toimivaksi yhteistyöksi Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Lähialuetyössä Luoteis-Venäjällä toimittiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa AHIC hankkeessa ja paikallisten kumppaneiden kanssa Viipurissa, Petroskoissa ja Sortavalassa. Vuonna 2013 viestintä, tiedotus, tiedonvälittäminen otti heti vuoden alkupäivinä ripeän alun kun Nuorten Palvelu ry oli esillä osastollaan Nuori 2013 tapahtumassa Jyväskylässä tammikuussa. Muutoksen havinaa oli ilmassa keväällä kun Nuorten Palvelu ry:n perustajajäsen, pitkäaikainen toiminnanjohtaja ja järjestönuorisotyön legenda Pauli Parviainen jäi viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Kevätkokouksen yhteydessä pidetyissä potkiaisissa juhlakalua muistettiin lukuisilla mukavilla muistoilla ja ohjelmanumeroilla. Pali totesi monta kertaa uransa aikana onnistuneen saattamaan yhteen tahoja, jotka eivät muuten ymmärtäisi tehdä työtä nuorten kanssa. Uusia yhteyksiä on tehtävä jatkuvasti. Kiitos Palille työstä nuorten asioissa ja virkeitä oloneuvoksen päiviä toivoo koko NP:n porukka! Jaakko Nuotio, toiminnanjohtaja 4

2. Toimintaympäristön muutokset ja strategian toteutuminen Nuorten elämismaailmassa hyvä- ja huono-osaisuuden ääripäiden välinen kuilu ei kuroutunut umpeen huolimatta nuorisotakuusta ja monista muista nuorten hyvinvointia lisäävistä toimista. Aktivointi, elämänhallinnan kehittäminen, palveluverkostot ja polut, moniammatillinen työ ja etsivä työ olivat esimerkkejä aiheista, joilla vastuuta kannettiin ja joissa yhteistyötä Nuorten Palvelu ry:n piirissä myös tehtiin. Palvelut olivat tarpeen, mutta tahtomattaan ne aiheuttivat osalle tunnun maalitauluna olemisesta. Nuorta ei aina kuultu eikä kohdattu. Myös kuntakumppanit olivat muutosten kourissa ja rahapulassa. Päällimmäiseksi tunnelmaksi jäi odottava rakennemuutos. Niinpä järjestökentän toimijoiden merkitystä viime vuonna ei voinut vähätellä. Toki myös järjestösektori oli saman niukkuuden edessä. Ruohonjuurinäkökulmat, olivat ne sitten palveluiden asiakas- tai käyttäjänäkökulmat, olivat tärkeitä välittää eteenpäin. Myllerrystä oli myös lähialuetyön toimintaympäristössä, jossa huomattiin nationalistisen politiikan merkit kansalaisjärjestötoimijoiden arjessa. Vuosi 2013 oli toimintastrategian viides toimeenpanovuosi. Oheisessa taulussa on lyhyesti kuvattu tarkasteluvuotta koskeva toteutusosuus. Painopistealue toteutussuunnitelman kohta toteutuminen Nuorisokasvatus ja ehkäisevä työ Sosiaalinen vahvistaminen ja monialainen etsivä työ Kansalaisjärjestötyö ja vapaaehtoistyö Kokeilu ja kehittämistyö koulutus- ja tapahtumatyö, kampanjatyö, ehkäisevä päihdetyö tytöt toimii, etsivä nettityö, tukihenkilötoiminta jäsenhankinta ja aluetoiminta, kevät- ja syyspäivät, koulutus- ja ohjaus ABC kohtaa nuoria, Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin, Kauppakeskuksen nuoret, toteutui suunniteltua pienemmällä laajuudella toteutui suunnitellusti toteutui osittain, jäi toteutumatta jäsenmäärän ja hankinnan osalta toteutui tavoitteita laajemmin ja laadukkaammin Kansainvälinen toiminta Lähialuetyö Luoteis-Venäjällä toteutui suunnitellusti Kestävä talous Jatkuva talousseuranta ja kulujen pysyminen tulojen puitteissa, positiivinen vuositulos, uusia ansainta/tulomuotoja ei toteutunut suunnitellusti. Taloudellinen tulos lievästi negatiivinen. Uusia tulomuotoja ei kehittynyt. Koulutustulot kehittyivät positiivisesti. 5

3. Hallituksen työskentely ja henkilöstö Hallitus kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Hallitus pani perinteiseen tapaan täytäntöön yhdistyksen kokousten päätöksiä, johti yhdistyksen toimintaa ja taloutta, antoi lausuntoja sekä hyväksyi Nuorten Palvelu ry:n henkilö- ja kannatusjäsenet. Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenenä Anne Laari ja varalla Tarja Lattu. Työvaliokunta ei kokoontunut vuoden aikana. Hallituksen jäsenet vuonna 2013 läsnä Kauppinen Kyösti, puheenjohtaja (Iisalmi) 4/4 Seppälä Leila, vpj (Jämsä) 4/4 Karhu Petri (Iisalmi) 4/4 Väisänen Ville (Iisalmi) 4/4 Paavola Päivi (Raahe) 4/4 Luhanko Anita (Liperi) 3/4 Laari Anne (Lappeenranta) 4/4 Toikka Jenna (Imatra) 4/4 Pajunen Tuula (Lahti) 1/4 Vuonna 2013 järjestössä työskentelivät (13 htv) toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio toimialajohtaja Pauli Parviainen (30.4. saakka) järjestökoordinaattori Tiina Kiiskinen (1.6. alkaen) toimistosihteeri Vuokko Husso järjestöagentti Merja Kaija (Riitta Rönkkö 12.3. alkaen) nuorisoagentti Helmi Korhonen tyttötyön ohjaaja Pirjo Juntunen (14.10. saakka, Iisalmi; Mirva Matkaniemi 16.10. alkaen) hankekoordinaattori tuntityönä Dina Kouzmitcheva (Joensuussa) projektipäällikkö Mikko Leppävuori projektikoordinaattori Henriikka Strengell projektityöntekijä Pauliina Lampela projektityöntekijä Nina Könönen projektityöntekijä Eija Anttila iltaohjaaja Jani-Markus Heinola iltaohjaaja Sari Tikkanen 31.7.saakka (Veera Flinck 1.6. alkaen) Nuorten Palvelu ry avusti ja tuki 22 tukihenkilöä (vuonna 2012: 18 henkilöä) (Kuopio, Varkaus), joiden toiminta vastasi henkilötyövuoden (1 htv) työpanosta (vuosi 2012: 1 htv). 6

Nuorten Palvelu ry tarjosi harjoittelumahdollisuuden Humanistisen ammattikorkeakoulun, Itä- Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan ja Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille, yhteensä 9 harjoittelijaa. (vuonna 2012: 42 henkilöä). Koko henkilöstöä koskevat henkilöstöpäivät pidettiin 1.3., 18.6., 21.11. ja 20.12. Edellisten vuosien tapaan päivien aikana käsiteltiin yhteisiä työn organisointia, työhyvinvointia ja johtamista koskevia kysymyksiä. Henkilöstö kokoontui yhteensä 2 kertaa ryhmätyönohjaukseen. Lisäksi toiminnanjohtaja osallistui 6:een työnohjaukseen. Etsivän nettityön tekijöille järjestettiin työnohjaus kerran kuukaudessa. Henkilöstön sairauspoissaoloja (lääkärin todistus) kertyi yhteensä 60 päivää (2013: 143 päivää), joka oli huomattavasti vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. Vuoden aikana toiminnanjohtaja kävi kehityskeskustelut useimpien työntekijöiden kanssa. Työntekijät osallistuivat lyhyt- ja täydennyskoulutuksiin tehtävänmukaisen tarpeen mukaisesti. Työ nuorten reviireillä nuoret nuorena, asiakkaana, käyttäjänä, kehittäjä-ideoijana Kauppakeskusten nuoret hankkeessa jatkettiin työtä nuorten vapaa-ajan ympäristöissä, joissa osa nuorista aikaansa viettää. Vuonna 2013 huomiota kiinnitettiin Asiointikohtelu Käyttäjäkokemus edellisen vuoden tapaan kaupallisten kasvualustojen ja ympäristöjen alueisiin, joissa vartijat, järjestyksenvalvojat, kahviloiden ja kauppojen pitäjät nuoria kohtaavat. Nuorten osallisuutta ymmärrettiin laajemmin kuin vain demokraattisena osallistumisena kuntien hallintoon. Kuopiossa työpajanuoret kuvasivat keskusta-aluetta ja tekivät ehdotuksia penkkien sijainniksi. Vuoden aikana kohdattiin hengailevia nuoria mm. Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa ja Tampereella. Nuoret osoittivat, että tietokoneen käytön lisäksi on edelleen tärkeä nähdä muita kasvokkain. Hengailu on osa itsenäistymistä, identiteetin kehittymistä, kuulumista ja osallisuutta yhteiskuntaan ja ympäröivään elämään. Koulujen päättymisviikonlopun tapahtumissa organisoitiin aikuisia puistokävelyihin, liikennemyymälöiden kanssa toteutettiin tapahtumia ja yhteistyöryhmiä sekä koulutettiin kumppaneita kohtaamaan nuoria. Työtä tehtiin netissä ammatillisesti ja löytäjävapaaehtoisten voimin. 7

4. Etsivä Nettityö kohtasi 331nuorta (2012: 520 nuorta) ja auttoi 146 nuorta (2012: 606 nuorta) Etsivällä nettityöllä tavoitettiin niitä nuoria, jotka pyörivät netissä iltaisin ja öisin. Etsivä Nettityö päivysti koko vuoden ma-ke klo 20-23, Facebookissa, IRC-Galleriassa, Messengerissä sekä Skypessä (1.4. alkaen Messengerin yhdistyttyä Skypeen) ja osallistui keskusteluihin nuorten käyttämillä keskustelufoorumeilla. Nuoret olivat 12-32 vuotiaita. Etsivä Nettityö ohjasi nuoria mm. työvoimatoimistoon, terveydenhoitajille, lääkärille, psykologille, lasten- ja nuorten auttava puhelimeen, etsiville ja harrastuksiin. a-klinikalle, poliisille, turvakotiin, nuoren oman kaupungin 2013 2012 Päivystystunnit (t.) 614 640 Kohdatut nuoret (hlöä) 331 345 Autettuja nuoria (hlöä) 146 606 Toimenpiteisiin ohjattuja (hlöä) 102 260 Vuodelle saatu rahoitus 60.000 60.000 Etenkin vuoden loppupuolisko oli haastava nuorten vaikeiden tilanteiden vuoksi. Vaikeat elämäntilanteet liittyivät mielenterveyskysymyksiin, sosiaalisiin suhteisiin, muihin terveyskysymyksiin, päihteisiin, koulutukseen tai työssäkäyntiin. Nuoria ohjattiin eniten mielenterveyspalveluiden piiriin, sitten päihdepalveluiden, terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutuksen piiriin. Edellisen vuoden tapaan Etsivästä Nettityöstä hyötyivät nuoret, joiden on ollut hankala puhua asioistaan kasvotusten. 8

Vuonna 2013 oli 115 Online-iltaa ja 25 Löytäjächattia. Yksittäisiä verkkokeskustelujen kontakteja oli sekä etsivässä työssä että vapaaehtoisten chatissa kohtaamisia 1136 ja uusia nuoria linjoille kertyi 219. Etsivä Nettityö osallistui HUMAK opinnäytetyön ohjaamiseen, Nuorille suunnatun verkkotyön foorumiin (2), Nuorten Palvelu ry:n kevätpäiville, Lastensuojelun kesäpäiville (puheenvuoro), Itä-Suomen etsivien päiville ja vuoden alussa Nuori 2013 tapahtumaan ja henkilöstöpäiville. Yhteistyötä tehtiin lisäksi Verken (Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus) kanssa. Vapaaehtoisia iltaohjaajia löytäjiä koulutettiin vuonna 2013 yhteensä 26 henkilöä. (2012: 21 henkilöä). Vuoden aikana löytäjinä toimi 29 henkilöä. Löytäjä-koulutuksia järjestettiin Kuopiossa (2) sekä Lappeenrannassa (1) ja Tampereella (1). Arviot koulutuksista olivat kiitettäviä. 5. Tytöt Toimii Iisalmi Vuosi 2013 oli 13. toimintavuosi. Ja ensimmäistä kertaa toiminta voitiin sijoittaa omaan toimitilaan Iisalmen keskustaan. P&S Sohlbergin säätiön tarjoaman tuen myötä tytöt kunnostivat itselleen tilan. Toiminnan ytimen muodostivat kuitenkin pienryhmät. Tyttöryhmiä kokoontui 212 kertaa, tyttöjä ryhmissä kävi 699, tyttöjen tilassa pidettiin avajaiset 13.6. Tilaa pidettiin auki 6 kertaa kesäkuun aikana, tyttöjä kävi 17, isosiskoja oli kevään aikana mukana 11, harjoittelijoita 2, pidettiin yksi koulutus isosiskoille ja yksi virkistystilaisuus joulukuussa, kevään aikana oli 10 erilaista ryhmää sekä 2 aloittavaa (joulukuussa 2013 kävi kaksi uutta ryhmää tutustumassa tiloihin ja toimintaan), kesäkuussa muutto uusiin tiloihin, osallistuminen Kasvatus Kannattaa kampanjaan. Vuoden aikana Tyttöjen tila oli avoinna 54 kertaa, tyttöjä kävi yhteensä 131. Tila alkanut toimia säännöllisesti syyskuussa ja ollut auki kolme kertaa viikossa sekä muuten sovittaessa, 1 harjoittelija, ohjaaja osallistui 7. lk ryhmäytyspäiviin. Tyttöjen tila saa nimen tammikuussa 2014, tilasta tuli Tyttöjen Tahtotila. Pielavedellä kokoontui maanantaisin tyttöryhmä syyskuun ajan, johon kuuluu 4-10 tyttöä. Tyttöjen kanssa työstettiin seuraavia sosiaalisia suhteita: kiusaamista, yksinäisyyttä, kotitilanteita, riitoja kavereiden kanssa, koulumotivaation puuttumista. Myös seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset askarruttivat mieltä. 9

2013 2012 Ryhmiä (lkm) 12 13 Tyttöjä (hlöä) 55 33 Tapaamiskertoja (krt) 212 194 Yksilötapaamisia (krt) 1 17 Kasva aikuiseksi ja hupia rata (osall. hlöä) 525 448 Lahjoitukset toimintaan (euroa) 20.000 2000 6. Aktiivinen tukihenkilötoiminnan vuosi Vuonna 2013 tukihenkilötoiminnan laajuus kasvoi parin edellisen vuoden tasosta. Vapaaehtoiset toimivat aktiivisesti ja tukihenkilökoulutuksia järjestettiin Kuopiossa sekä keväällä että syksyllä. 20.-21. ja 23.4.2013 koulutukseen (17 t.) Kuopiossa osallistui 11 henkilöä. Ja 5.-6. ja 8.10.2013 (15 t.) koulutuksen kävi läpi 13 henkilöä. Pidetyt koulutukset onnistuivat hyvin ja ne saivat koulutuspalautteena kiitettävän arvosanan. Lisäksi syksyn aikana tukihenkilöitä ohjattiin henkilökohtaisesti sekä puhelimitse ja toimistokäynneillä. 2013 2012 Tukihenkilökoulutuskursseilla koulutettavia 24 14 Tapaamiskerrat 64 145 (arvio) Tukihenkilötapaamisia/ohjauskäyntejä (krt) 7 (61 krt) 4 Tuettavia nuoria (hlöä) 16 14 Paikkakunnat Kuopio, Varkaus Kuopio, Varkaus 7. Ennakoivaa hyvinvointityötä Ehkäisevä päihdetyö on monen palasen kokonaisuus. Tarjontaa on pyrittävä rajoittamaan, kysyntää vähentämään. On käytettävä hyviä ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä ja seurattava niiden vaikutuksia. Vuoden 2013 aikana jatkettiin NPolling työmenetelmän kehittämistä Sortavalassa osana Itä-Suomen yliopiston AHIC hanketta. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen hallinnoiman "Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC)" -hankkeen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa. Hanke pyrkii myös vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä terveyseroihin kehittämällä innovatiivisia ja tehokkaita terveellisten elämäntapojen edistämisen keinoja. NPolling työtapa on eräs hankkeessa mukana oleva työtapa. Lisäksi Nuorten Palvelu ry:n jäsenet ovat hyödyntäneet NPollingia osana Sonkajärven etsivää nuorisotyötä sekä Iisalmen etsivää nuorisotyötä, jolloin nuorten kanssa 10

käsiteltiin mm. päihteiden käyttöön liittyviä aiheita. Jyväskylän Kamavapailla pidettiin keväällä työpaja, johon osallistui 14 päihdealan järjestöjen edustajaa. Pajan yhtenä teemana olivat valistusvessat. Iisalmessa ammattikorkeakouluopiskelijat tekivät opinnäytetyönä valistusvessa-aineistoja syksyn aikana. Lisäksi Alavudella yläkoulun joustavana perusopetuksen oppilaat tekivät valistusvessoja (2) sekä Mänttä-Vilppulassa sijaitsevan ryhmä- ja ryhmäperhekodin nuoret toteuttivat valistusvessan (1). Kännilaseja vuokrattiin vuoden aikana 60 kertaa (edell. vuonna 32 kertaa). Kännilasien lainaajat käyttivät laseja yleensä ehkäisevän päihdetyön tilaisuuksissa, joihin osallistui satoja eri-ikäisiä nuoria. 8. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Vuoden ensimmäisessä hallituksen kokouksessa Monon Side ry Lahdessa ilmoitti irtisanoutuvansa järjestöjäsenyydestä. Joensuun Nuorten Palvelu ry:n väki ilmoitti toiminnan hiipumisesta ja loppuvuoden aikana myös Urjalan toimintaryhmä kertoi toiminnan loppumisesta. Yhdistyksen hallitus vahvisti 44 uutta henkilöjäsentä (22 vuonna 2012) ja yhden yhteisöjäsenen. Vuoden lopussa henkilöjäseniä oli 201. Vuodeksi 2013 järjestön hallitus teki päätöksen, että järjestöavustuksia ei jaeta, vaan voimavarat käytettiin Enontekiöllä sijaitsevan leirimajan kunnostamiseen ja siellä pidettäviin talkoisiin. Yhteisellä jäsenistön talkoilla olikin merkitystä yhteishengen luomisessa ja mukavien yhteisten muistojen kertymisessä. Talkoisiin osallistui jäseniä Lappeenrannasta, Jämsästä, Iisalmesta, Sonkajärveltä ja Kuopiosta. Leirimajan talkoissa saunaa kunnostettiin sekä sisältä että ulkoa. Vanha muuripata vaihdettiin, uudet lauteet ja katto asennettiin. Osa talkoolaisista siivosi päärakennusta, osa teki saunapuita talveksi. Lopputuloksena oli entistä ehompi yhteinen leirimaja ja mukavat muistot. Jäsenjärjestöt Iisalmen Nuorison Tuki ry (Iisalmi) Joensuun Nuorten Palvelu ry (Joensuu) toiminta loppui Jämsänjokilaakson Nuorten Palvelu ry (Jämsä) Monon Side ry (Lahti) irtisanoutui Helmikuussa 11

Paikkakunnat ja toimipaikat Uudet jäsenet Lappeenrannan Nuortenpalvelu ry (Lappeenranta) Liperin Nuorten Palvelu ry (Liperi) Savitaipaleen Nuorison Tuki ry (Savitaipale) Kuusamo (Reiliin liittyvä vapaaehtoistyö) Kaavi (katupäivystys) Kiuruvesi (päihdeputki) Kuopio (tukihenkilötoiminta, katupäivystystoiminta, valistusvessa) Pielavesi (tytöt toimii ja kahvilatoiminta) Pieksämäki (kahvilatoiminta) Sonkajärvi (katupäivystys, tyttötyö, ryhmäkoulutus) Varkaus (tukihenkilötoiminta) 44 hallituksen hyväksymää uutta henkilöjäsentä, (edellisenä vuonna 22 henkilöä) Kauppakeskuksen nuoret ja ABC kohtaa nuoria hankkeiden puitteissa tehtiin yhteistyötä Espoossa, Kiimingissä, Raahessa, Kajaanissa, Joensuussa, Jyväskylässä, Alavudella, Seinäjoella, Kauhajoella, Lappeenrannassa, Tampereella ja Toijalassa. Lisäksi jatkettiin yhteistyötä mm. Kajaanin, Viitasaaren, Mikkelin ja Pietarsaaren kanssa. Tunturikeskuspaikkakunnilla Kuusamossa ja Kolarissa tehtiin mm. tapahtumayhteistyötä. Osallistumista ja edunvalvontaa toteutettiin mm. seuraavilla foorumeilla: Allianssi ry:n vuosikokous Allianssin järjestämä Nuori 2013, Allianssi: nuorisotakuun taustaryhmä (3) Avarttiohjelmatyö ja komitea HUMAK/Prenventiimi HUMAK Preventiimin (2) tulevaisuusryhmä Iisalmen monialainen työryhmä Kuopion kaupungin monialainen työryhmä Kuopion seudun päihdepalvelusäätiö (hallitus 2, valtuuskuntatyö 1, järjestöjen ohjausryhmätyö 2) Kuopion kaupunginhallituksen/ Lasten ja nuorten saaristo ryhmä Kuopion päihdepoliittinen työryhmä KRITS kriminaalihuollon päivät Tampere Lapin aluehallintoviraston sisäisen turvallisuuden ohjelma, Hyvinkää 1, Rovaniemi 1 LSKL vuosikokoukset LSKL varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän lastensuojelun työryhmätyöhön Rautavaaran Metsäkartanon hallitustyö Suomen nuorisokeskusten tulevaisuusryhmä Lapin alueen sisäisen turvallisuuden ohjelmatyökokoukset SOSTE järjestämään järjestöjohdonpäiviin SOSTE elämänkaariryhmä Elokuussa 2013 Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Veli-Pekka Nummikoski vieraili Nuorten Palvelu ry:n keskustoimistossa perehtyen järjestön toimintaan. Kohtaamista olivat 12

todistamassa myös hallituksen puheenjohtaja Kyösti Kauppinen Iisalmesta ja varapuheenjohtaja Leila Seppälä Jämsästä sekä kuopiolainen vapaaehtoinen tukihenkilö Salli Nivamo. 9. Koulutustoiminta Koulutustoiminnassa tärkeässä roolissa oli kehittämishankkeissa toteutetut koulutukset, joissa nuorten asiakasnäkökulma oli keskeinen paitsi sisällön, myös koulutuksiin osallistuvien kokemusasiantuntijanuorten kannalta. Vuoden aikana vapaaehtoiskoulutusta ja ryhmäohjaajakoulutusta ei järjestetty. Sen sijaan netin vapaaehtoistyöhön liittyvää löytäjäkoulutusta järjestettiin suunniteltua laajemmin. 2013 2012 Vapaaehtoiskoulutus (hlöä) 0 0 Ryhmäohjaajakoulutus (hlöä) 0 5 Katu- ja huoltopäivystys (hlöä) 27 9 Löytäjäkoulutus (netti) NPolling Sosiaalinen media Kevät/syyspäivät (hlöt) 10. Jäsentiedotus 42 18 19 89 21 32 6 94 Vuonna 2013 toteutettiin www -sivustouudistus, jonka tarkoituksena oli tarjota käyttäjille entistä kätevämpi ja selkeämpi tapa löytää tietoa järjestöstä ja sen toiminnasta. Nuorten Palvelu ry:n jäsenille otettiin käyttöön sähköinen tiedotuskirje, joka ilmestyi 4 kertaa, jakelu 492. Perinteinen änpeen Sanomat ilmestyi 2 kertaa kevätja syyskokoustiedotteiden mukana (jakelu 300). Jäsentiedotteessa tuotiin esille järjestön kuulumisia laajemmalti, Nuorten Palvelu ry:n strategiaa, jäsentapahtumia sekä jäsenjärjestöjen, vapaaehtoisten ja hankkeiden kuulumisia. Jäsentiedottamisessa on siirrytty vuoden aikana entistä enemmän sosiaalisen median hyödyntämiseen. Nettisivustoa ja esimerkiksi Facebook yhteisöviestintää kehitettiin edelleen osana aiempaa oleellisempana viestintätapana. Vuoden 2013 aikana otettiin järjestöviestinnässä käyttöön osana ulkoista viestintää Twitter (@NuortenPalvelu) sekä järjestön työntekijöiden sisäisessä viestinnässä WhatsApp. 13

2013 2012 änpeen Sanomat 2 krt x 300 kpl 3 krt x 200 kpl Kasvatus kannattaa (kpl) 984 800 Kuukausitiedote (krt) 4x492 (1.968) 242 Internetsivustot uudet NP, ENT, Soppi NP, ENT, Soppi 11. Tavallinen Kasvatus Kannattaa Tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö esitti syksyllä 2012 kasvatushaasteen kaikille kansalaisille, johon tartuttiin keväällä 2013 Kasvatus Kannattaa -kampanjatyöhön liittyen. Kuopiossa järjestettiin koulujen päättöviikonlopun katukävely ja aiemmin toukokuussa Puijonsarven koulun kanssa tavallisia.fi sivuston kuvituskilpailu. Työ tehtiin yhdessä Kuopion kaupungin ja Kuopion ev.lut. seurakuntien ja painotalo Offset Tuovinen ky:n kanssa. Yläasteen oppilaat tuottivat vuoden 2013 aikana liki sata puhuttelevaa julisteratkaisua. Työhön liittyi Kohta 18 elokuvan ilmaisesitys sekä kasvatuskysymyksiin liittyvä avoin paneelikeskustelu sekä samalla mahdollisuus äänestää Puijonsarven koulun julisteiden voittajatöitä. Tässä kevään tilaisuudessa toukokuussa paikalla oli n. 40 aikuista ja 12 nuorta. 29.8.2013 pidetyssä vanhempainillassa Puijonsarven koululla paikalla oli n. 60-80 yläkoulujen vanhempaa, kaikki yläkoulun opettajat ja 5 julisteita tehnyttä nuorta. Kasvatus Kannattaa julistetetyöskentelyä jatketaan kevään 2014 aikana muissa kuopiolaisissa yläkouluissa. Kasvatus Kannattaa -kampanjaa toteutettiin myös etätyön muodoin. Käytännössä tämä tarkoitti materiaalien tuottamista ja toimittamista muutamille paikkakunnille. Kasvatus kannattaa lehti 0 0 Kortteja (painos) 38 julistetta 1500 Esittelytapahtumat (hlö) 80 120 Tapahtumapaikkakuntia 2 6 12. Talkoot nostivat leirimajan käyttöä Enontekiön leirimajan käyttö lisääntyi kesäkuussa järjestettyjen talkoiden ansiosta. Leirimajalle kertyi majoitusvuorokausia yhteensä 186. Vuoden aikana kunnostettiin saunan sisäkatto, lauteet ja ulkoeteinen. Saunan alahirret kengitettiin ja sisäänkäynnin eteen rakennettiin pieni patio. Leirimajaa siivottiin ja talven varalle tehtiin polttopuita lähimetsistä. Talvikaudeksi leirimajan lämmitystä säädettiin siten, että sähkökuluja saatiin pienennettyä edellisvuoden tapaan. 14

2013 2012 Majoitusvuorokausia 186 154 Nettotulos euroa - 6987-722 Vuonna 2013 Sopentuvan leirikeskuksella ei käynyt Nuorten Palvelu ry:n jäseniä, vaikka Nuorten Palvelu ry on Sopentuvan tuki ry:n jäsenjärjestö. Sopentuvan leirikeskuksessa oli valmiiksi maksettuja leiripäiviä edellisen vuoden tapaan, joita jäsenet ja jäsenjärjestöjen edustajat eivät kuitenkaan hyödyntäneet myöskään vuonna 2013. Sen sijaan Toiminnanjohtaja osallistui Sopentupaa koskeviin kokouksiin Kajaanissa (2). Nuorten Palvelu ry ylläpiti Sopentuvan nettisivuja. 13. Lähialuetyö Suomen pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa tarjoaa luontevan paikan tehdä yhteistyötä venäläisten nuorisotyön toimijoiden kanssa. Vuonna 2013 lähialuetyötä tehtiin lähinnä Petroskoissa tyttötyön ja työpajatyön muodossa, Viipurissa etsivän työn ja ehkäisevän päihdeyhteistyön muodossa ja Kontupohjan kanssa AHIC hankkeen yhteistyön muodoissa. Vuoden aikana tehtiin yhteistyötä Hyvärilän nuorisokeskuksen Matkachi nuorisomatkailuhankkeen kanssa, jossa yhteistyöstä vastasi Dina Kouzmitcheva. Petroskoissa yhteistyötä tehtiin nuorisoklubi Alternativan kanssa, jossa Natalia Uhanovan johdolla järjestettiin säännöllistä tyttötoimintaa tytöille sekä työpajatoimintaa nuorille, joista merkittävä osa oli sosiaalista vahvistamista tarvitsevia nuoria. Alternativa järjesti edellisen vuoden tapaan 3 leiriä Suomessa, joihin osallistui 68 henkilöä (nuoret ja ohjaajat). Venäjän puolella Uhanova järjesti useita 2-4 päivän leirejä, joihin kuhunkin osallistui 20 nuorta. Sortavalassa järjestettyyn NPolling kehittämistyöhön (ystävyys, kiusaaminen, vapaaajanvietto) osallistui 20 henkilöä (alaluokkalaiset, opiskelijat, opettajat). Lisäksi NPolling kehittämistyötä tehtiin Olga Morozavan Suomessa järjestettyjen leirien yhteydessä, jolloin NPolling kyselyihin osallistui yhteensä 27 nuorta sekä muutama ohjaaja. Viipurin nettikahvilassa, joka on myös etsivän nuorisotyön tukikohta, kävi vuoden aikana 700 nuorta, joista tärkeä osa olivat kadulla elävät nuoret. Lisäksi 8 Petroskoilaista nuorta osallistui Enontekiön leirimajalle järjestettyyn talkooleiriin, toiminnanjohtaja ja tyttötyön ohjaaja osallistuivat Matkachi hankkeen asiantuntijamatkaan 15

Venäjän-Karjalaan sekä nuorisoagentti osallistui Hyvärilässä järjestettyyn toiminnalliseen seminaariin lokakuussa. 14. Kokeilu- ja kehittämistoiminta kaupallisissa kasvuympäristöissä Nuorten Palvelu ry:n toimistrategiassa keskeisenä tavoitteena on tehdä työtä siellä missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa missä nuorten reviirit ovat. Vuoden 2013 jatkui kehittämistyö ABC liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa ja tunturikeskuksissa. Edellisvuoden tapaan työssä kohdattiin satoja nuoria, nuorten parissa arkista työtään tekeviä aikuisia vartijoita, myyjiä, kauppakeskusten edustajia. Nuorten kasvutehtävä, aikuisten kasvatustehtävä ja vuorovaikutus nousivat keskeiseksi kehittämiskohteeksi. 15. ABC kohtaa nuoria hanke 2010-2013 Nuorten Palvelu ry ja ABC-ketju toteuttivat nelivuotisen ABC kohtaa nuoria hankkeen 2010-2013. Raha-automaattiyhdistyksen tuella toimineen hankkeen tuotoksena syntyi paljon toimintamalleja ja materiaaleja mutta myös arvokasta tietoa ja kokemusta nuorisokasvatuksen tueksi kaupallisissa tiloissa. Lisäksi saatiin mallia sektorirajat ylittävän yhteistyön toteuttamiseen. Hankkeen henkilöstö koostui kahdesta kokopäiväisestä projektityöntekijästä (projektipäällikkö ja -koordinaattori) ja hankkeen pilottikohteina olleet liikennemyymälät sijaitsivat ympäri Suomen. Pilottikohteiden valintakriteereinä käytettiin liikennemyymälän maantieteellistä sijaintia, sijaintia suhteessa ympäröiviin palveluihin, paikkakunnan kokoa ja nuorten asiointikäyttäytymisen eri piirteitä (mm. asioimisajankohta, ikä, ABC-liikennemyymälän saavutettavuus) sekä tietenkin liikennemyymälän ja alueosuuskaupan tahtoa ryhtyä pilottikohteeksi. Kohderyhmien kautta hankkeen toiminta suuntautui kolmen näkökulman mukaan. Nuoriin liittyvän näkökulman kautta korostui nuorten osallisuuden lisääminen kiinnittäen huomiota siihen, kuinka nuoret pääsisivät vaikuttamaan ABC-liikennemyymälöiden kulttuuriin. Näkökulma huomioi myös nuorten ohjaamisen vastuullisuuteen kaikille yhteisen tilan käyttäjinä. Liikennemyymälän henkilöstön kanssa tehtävässä työssä keskiössä oli nuorten kohtaamiseen liittyvän tiedon ja osaamisen jalkauttaminen liikennemyymäläympäristöön. Näkökulmassa korostui paitsi työntekijöiden osaamisen lisääminen myös heidän työssä 16

jaksamisensa edellytysten parantaminen kehittämällä uusia työkaluja työn arkeen ja kuormittaviksi koettuihin tilanteisiin. Toiminnan kolmas suunta kohdistui koko nuorisotyön kenttään ja nuorten kanssa työtään tekeviin toimijoihin. Tämän näkökulman mukaisesti hankkeessa kehitettiin paikallista verkostoyhteistyötä liikennemyymälöiden taustatueksi, tehtiin oppilaitosyhteistyötä ja pyrittiin vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnassa muun muassa viestinnän keinoin tavoitteenaan lisätä tietoisuutta nuorten kaupallisista kasvuympäristöistä ja niihin liittyvistä mahdollisuuksista ja heikoista signaaleista. Vuoden 2013 aikana hankkeen toiminnoissa korostuivat levittämisen ja juurruttamisen teemat. Jollas Instituutin kanssa yhdessä tehtiin ejollaksen verkko-opetuspakettiin ABC kohtaa nuoret koulutuspaketti. Lisäksi ABC-henkilöstön koulutuksiin luotiin nuorison kohtaamisen koulutusmoduulit. Hankkeen loppuarviointi ja loppuraportti sekä loppuseminaari olivat myös päätehtäviä vuonna 2013. Hankkeesta tuotettiin oma loppuraportti Kohtauksista kohtaamisiin sekä arviointiraportti Tavoitteen(a) kohtaaminen. Hankkeessa luotujen mallien avulla vuorovaikutus ja keskustelukulttuuri henkilökunnan ja nuorten välillä ovat parantuneet ABC -liikennemyymälöissä. Kun nuoret ovat tulleet työntekijöiden kanssa tutuiksi, heidän asiakaskohtelukokemuksensa on parantunut. Tämä on vaikuttanut positiivisella tavalla myös henkilökunnan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Näihin tuloksiin voi kiteyttää ABC kohtaa nuoria -hankkeen. Sen konkreettisimpia tuotoksia ovat ABC ja nuoret -opas, nuorten pelisääntömateriaali ja henkilöstön koulutuskokonaisuudet, joita on kehitetty ja kokeiltu hankkeen viidessätoista pilottiliikennemyymälässä. 16. Kauppakeskusten nuoret -hanke Kauppakeskusten nuoret -hankkeen vuosi 2013 alkoi kartoitusten viimeistelyllä, joista vuorossa olivat vielä Kouvola, Hyvinkää, Helsinki ja Kotka. Kartoitusten jatkeena tehtiin kehittämistyötä nuorilta saadun palautteen innoittamana. Tavoitteena oli parantaa nuorten ja kauppakeskusten aikuisten välistä vuorovaikutusta ja kehittää nuorten osallisuutta kauppakeskusten suunnitteluvaiheessa. Nuorten ja kauppakeskusten aikuisten paremman vuorovaikutuksen saavuttamiseksi kehitettiin kauppakeskusten järjestyksenvalvojille ja muulle henkilökunnalle suunnattua koulutusta nuorten kohtaamiseen. Yhteistyössä kauppakeskusliiketoiminnan Suomen markkinajohtaja Citycon 17

Finland Oy:n ja vartiointiliiketoimintayritys Securitas Oy:n kanssa toteutettiin koulutukset yhteensä viidessä kauppakeskuksessa: Espoon Espoontorilla, Vantaan Myyrmannissa, Tampereen Koskikeskuksessa, Lahden Triossa ja Jyväskylän Forumissa. Kaikissa kauppakeskuksissa suoritettiin kartoitukset nuorten näkemysten ja arjen selvittämiseksi ennen koulutusta. Koulutusten päätteeksi muotoiltiin muutamaan kauppakeskukseen koko kauppakeskuksen henkilökuntaa koskevat yhtenäiset toimintamallit, jotka painettiin ja jaettiin kaikille kauppakeskuksen toimijoille. Lisäksi järjestettiin kaksi koulutusta Savon ammatti- ja aikuisopiston turvallisuusalan opiskelijoille ja yksi koulutus Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun kampuksen yhteisöpedagogiopiskelijoille. Yhteensä koulutuksiin osallistui 29 järjestyksenvalvojaa, 28 liikkeiden edustajaa, 6 kauppakeskusjohdon tai -omistajan edustajaa, 22 turvallisuusalan opiskelijaa ja 18 yhteisöpedagogiopiskelijaa. Kauppakeskuksen suunnitteluvaiheen kehittämistyötä tehtiin Kuopiossa ja Oulussa. Kuopiossa työtä tehtiin nuorten osallisuuden lisäämiseksi Kuopion keskustan ja torin alle rakennettavan kauppakäytävän suunnittelussa. Erilaisia toimintamalleja testattiin, jotta tavoitettaisiin juuri keskustassa jo valmiiksi paljon hengailevat nuoret, jotka eivät perinteisiä nuorille suunnattuja vaikutuskanavia omakseen koe. Hyväksi koettuja toimintamalleja olivat mm. nuorille suunnattu QR-koodilla toteutettu kysely ja nuorten työpajan omatoiminen valokuvaus kehittämistarpeista keskustassa. Oulussa aloitettiin yhteistyötä Osuuskauppa Arinan, Oulun nuorisotoimen ja Oulun Walkersin kanssa tarkoituksena kehittää nuorten osallistumista Oulun keskustaan vuoden 2015 lopulla valmistuvan kauppakeskuksen suunnittelussa. Vuoden 2013 aikana kohdattiin yhteensä 374 nuorta kasvokkain kauppakeskuksissa ja kaupunkien keskustoissa. 17. Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin yhteiskartoitus Lasten ja nuorten järjestölähtöisen tuen ja päihteiden riskikäytön ehkäisyn kehittäminen tunturikeskuksissa sai Raha-automaatti-yhdistykseltä rahoituksen vuosille 2013 2016. Hankkeeseen palkattiin molemmille paikkakunnille (Rukalla ja Ylläksellä) projektityöntekijät kesällä 2013. Hankkeen alkuvaiheessa sitä on tehty tunnetuksi alueen nuorille ja yrittäjille esittelemällä aiemman kartoitustyön tuloksia ja hankesuunnitelmaa sekä tulevaisuuden tavoitteita. Hanke avattiin virallisesti marraskuussa, jolloin pidettiin onnistuneet avajaistilaisuudet sekä Rukalla, että Ylläksellä. Tilaisuudessa oli yrittäjiä, hiihtokeskuksen henkilökuntaa, kunnan edustajia ja alueen nuoria. 18

Nuorten oma tila Reili avattiin Rukalla joulukuun alussa ja se on ollut auki nuoria varten sesonkiaikaan koko talvikauden 2013 2014. Lämmin tila peleineen ja sohvineen tarjoaa nuorille mukavan paikan, jossa voi oleskella ja tutustua uusiin nuoriin. Vuoden aikana on järjestetty koulutusta ja tapahtumia nuorille. Näihin lukeutuvat mm. Reilin ideointitilaisuudet ja skeittiramppien rakennus Rukalla ja talvikauden avajaisten ohjelma sekä lyhytelokuvatyöpaja Ylläksellä. Kuusamossa ja Kolarissa hanketoimintaan osallistui vuoden 2013 aikana 1550 henkilöä, joista hieman enemmän poikia ja miehiä kuin tyttöjä ja naisia. Kartoitustyö Ylläksellä on aloitettu joulukuussa joululomilla ja sitä jatketaan vuoden 2014 puolella laajasti. Rukalla vuoden 2012 kartoitustyötä jatketaan. Hankkeen tavoitteita edistetään tekemällä yhteistyötä alueen yrittäjien, kunnan ja järjestöjen kanssa. Se edistää parhaiten lasten ja nuorten turvallisuutta, tasapainoista kasvua ja viihtyvyyttä tunturikeskuksissa. 18. Toiminnan raportointi ja seuranta sekä talouden toteutuminen Vuosikertomus ja hallitukselle välitettävät kausitiedot toiminnasta perustuvat tähän seurantaan. Tavoitteena on ollut tuottaa kuva toiminnan laajuudesta, laadusta sekä tavoitteiden täyttymisestä ja onnistumisesta. Toimintokohtaisesti seurattiin tarkemmin arkista työtä mm. projekteissa. Oheinen taulukko kuvaa toimistosihteerin arkea. 2013 2012 Kirjanpito, viennit 5384 4844 Palkanlasku 287 242 Myyntireskontratapahtumat 68 69 Ostoreskontratapahtuma 611 464 Tilintarkastajat tekivät välitilintarkastuksen 15.10.2013 ja hallituksen edustajat Anita Luhanko ja Mirka Inkinen tekivät talous- ja kalustotarkastuksen 19.12.2013. Iisalmen kaupungin kanssa toteutettiin kumppanuustyönä tyttötyötä 41.000. Toiminta sai tukea Sohlbergin säätiöltä kahdeksi vuodeksi 20.000 euroa. Kuopiossa tehtiin yhteistyötä 19

lastensuojeluyksiköitten kanssa 5.000 euron arvosta (4.900 euroa vuonna 2012). Tilinpäätös, tasekirja ja vuosikertomus Tilintarkastukset Toiminta- ja tositetarkastus Tulosraportti 1 kpl 2 kertaa 2 kertaa 12 kertaa Tärkeimmät toiminnan rahoituslähteet 2013 2012 RAY 561.000 464.000 OKM 150.000 149.700 Pohjois-Savon ELY -keskus 1.800 2.700 Iisalmen kaupunki 41.000 38.000 Kuopion kaupunki 5.000 4.600 Keskeisimmät menot on esitetty seuraavassa taulukossa. 2013 2012 Henkilöstömenot 517.715 460.671 Muut menot 134.953 185.629 Matkat, majoitus, kuljetus 76.558 55.878 Toimitilavuokrat 29.233 21.255 Kirjanpito ja tilintarkastus 13.469 12.245 Kelalta saadut korvaukset 12.394 3.043 Toiminnan kustannustason nousu näkyi henkilöstökulujen ja tilavuokrien menoissa. Muiden kulujen osalta kyettiin edulliseen toimintaan edellisvuosien tapaan. TULOT 2013 2012 Tuotot 52.828 51.019 Varainhankinta 2.970 6.211 Avustukset 701.928 586.573 MENOT Henkilöstömenot 517.715 464.403 Toimitilavuokrat 29.233 21.255 Muut menot 154.980 191.093 TULOS -6.379-5.264 VASTAAVAA 2013 2012 Aineelliset hyödykkeet 748 448 Sijoitukset 4.743 4.743 Rahat ja pankkisaamiset 246.282 282.915 VASTATTAVAA Oma pääoma 157.680 164.060 Vieras pääoma 134.649 146.916 TASE 292.329 310.976 20