Oikeusministeriö MINVA OM

Oikeusministeriö MINVA OM2017-00288 LAVO Aittoniemi Eeva(OM), Rytkönen Riikka(SM), Arenmaa Katja 04.10.2017 Viite Asia OSA; oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 12.-13.10.2017 OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO 12.- 13.10.2017; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Suomea neuvoston kokouksessa edustavat oikeusministeri Häkkänen ja sisäministeri Risikko. Oikeusministerit linjaavat neuvostossa jatkotyötä eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) mukaisesta yhteistyöstä rikosrekisteritietojen vaihdossa kolmansien maiden kansalaisten osalta (ECRIS- TCN). Neuvostossa on tarkoitus keskustella kolmansien maiden kansalaisen määritelmästä, sekä siitä millä laajuudella jäsenvaltioilla olisi velvollisuus kerätä ja tallettaa keskitettyyn järjestelmään rikostuomion saaneiden kolmansien maiden kansalaisten sormenjälkitietoja. Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotuksen tavoitteeseen kehittää ECRIS-järjestelmän käyttöä siten, että tiedot kolmansien maiden kansalaisten rikostuomioista olisi paremmin saatavilla ja näin pystyttäisiin parantamaan tietopyyntöjen kohdentamista. Jatkoneuvotteluja kuitenkin vielä tarvitaan. Neuvostossa hyväksytään lopullisesti asetus, jolla perustetaan EU-varojen väärinkäytöksiä ja korruptiota torjuva Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO). Suomi on ilmoittanut osallistuvansa EPPO:n perustamiseen, toiminta on tarkoitus saada käyntiin 2020. Mukana on 20 jäsenvaltiota. Lisäksi oikeusministerit keskustelevat omaisuuden jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta annetusta ehdotuksesta. Suomen tavoitteena on saada määriteltyä soveltamisala mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti, jotta turvataan asetuksen käytännön toimivuus ja oikeusvarmuus. Oikeus- ja sisäministerien yhteisistunnossa käydään väliarviokeskustelu siitä, mitä on saavutettu ja mitä oleellista on vielä edessä Eurooppa-neuvoston vuonna 2014 antamien OSA-sektorin strategisten suuntaviivojen osalta. Neuvostossa käytävä keskustelu pohjustaa osaltaan Eurooppa-neuvoston joulukuun kokousta, jossa annetaan väliarvio OSA-sektorin strategisten suuntaviivojen toteuttamisen

2(81) tilanteesta. Suomi korostaa tarvetta jatkaa ja tehostaa jo käynnissä olevia toimia, sekä huolehtia EU-sitoumusten asianmukaisesta toimeenpanosta. Sisäisen turvallisuuden tilanteen ja muuttoliikepaineen aiheuttamiin muutoksiin on vastattu toteuttamalla useita toimia. EU:n kykyä terrorismin vastaiseen toimintaan on tehostettu, ja kyberturvallisuuden ja -rikollisuuden torjunnan alalla on niinikään käynnistetty toimenpiteitä. Perusoikeuksien edistämistä on toteutettu mm. hyväksymällä kattava EU-lainsäädäntöuudistus henkilötietojen suojasta. Vuoteen 2020 ulottuvien strategisten suuntaviivojen toteuttamiseksi on edelleen jatkettava ja tehostettava työtä sisäisen turvallisuuden sekä ulkorajavalvonnan kehittämiseksi. Tehokkaan ja toimivan palautuspolitiikan aikaansaaminen on välttämätöntä. Keskeisiä tavoitteita ovat tietojenvaihdon tehostaminen kehittämällä EU:n laajuisia tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta terrorismin, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, sekä eurooppalainen yhteistyö väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseksi. OSA-sektorin työn perustana ovat edelleen myös lähtökohdat perusoikeuksien suojelun ja edistämisen turvaamisesta, Euroopan oikeusalueen kehittämisestä ja vakaan eurooppalaisen oikeuspolitiikan roolista talouskasvun edistäjänä. Keskeistä on, että työtä oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen seurannan vahvistamiseksi EU:ssa jatketaan. Yhteisistunnossa saadaan myös edistymisraportti rikosoikeuden käytön parantamista verkkoavaruudessa koskevaan tilanteeseen. Komission on tarkoitus antaa vuoden 2018 alussa lainsäädäntöehdotuksen rajat ylittävän sähköiseen todistusaineistoon pääsyn tehostamisesta. Sisäministerit käyvät periaatekeskustelun komission 27.9.2017 antamasta sisärajavalvontaa koskevasta asetusmuutosehdotuksesta. Kannanmuodostus ehdotukseen on vielä kesken ja eduskunnalle tullaan antamaan sitä koskeva U- kirjelmä. Yleisellä tasolla Suomi katsoo, että terrori-iskujen ja terrorismin uhan torjuminen sekä muuttoliikekriisin hallinta edellyttävät yhteisiä toimia EU:n tasolla. Sisäministereiden lounasaiheena on muuttoliike, josta käydään tilannekatsaustyyppinen keskustelu aiemmin päätettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanon tilanteesta ja seuraavista askeleista. Ennakkotietojen mukaan keskustelua on tarkoitus käydä erityisesti uudelleensijoittamisesta. Suomi on hoitanut osuutensa mukaiset uudelleensijoittamisvelvoitteet viivytyksettä ja korostaa edelleen uudelleensijoittamisen merkitystä tapana kantaa globaalia vastuuta. Lisäksi neuvostossa saadaan tilannekatsaus Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista sekä uudelleensijoittamista koskevien ehdotusten käsittelystä. Terrorismin torjuntaan liittyen ministerit saavat rajoitetussa kokoonpanossa tietoa eurooppalaisten turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden yhteistyöstä Europolin kanssa.

3(81)

Asialista: 4(81) A. TORSTAI 12. LOKAKUUTA 2017 (klo 10.00) OIKEUSASIAT Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Euroopan syyttäjänvirasto: Neuvoston asetus tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa = Hyväksyminen s. 6-8. Jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta (ensimmäinen käsittely) = Periaatekeskustelu s. 9-12. ECRIS-TCN-järjestelmä: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS muuttamisesta kolmansien maiden kansalaisia koskevan tietojenvaihdon ja eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) osalta sekä neuvoston päätöksen 2009/316/YOS korvaamisesta (ensimmäinen käsittely) = Periaatekeskustelu s. 13-22. Muut asiat = Puheenjohtajavaltion tiedonanto käsiteltävinä olevista säädösehdotuksista A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat Perusoikeudet: a) Keskustelu Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) johtajan kanssa b) Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta vuonna 2016 = Hyväksyminen s. 23-26. Muut asiat B. TORSTAI 12. LOKAKUUTA 2017 (n. klo 15.00) YHTEINEN ISTUNTO: OIKEUS- JA SISÄASIAT

Muut kuin lainsäädäntöasiat 5(81) Rikosoikeudelliset toimet kybertoimintaympäristössä = Tilanneselvitys/Tilannekatsaus s. 27-33. Oikeus- ja sisäasioiden alan strategisten suuntaviivojen väliarviointi = Keskustelu s. 34-38. Muut asiat C. PERJANTAI 13. LOKAKUUTA 2017 (klo 10.00) SISÄASIAT Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sisärajavalvonnan väliaikaista palauttamista koskevien sääntöjen osalta (ensimmäinen käsittely) = Periaatekeskustelu s. 39-42. Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistus sekä uudelleensijoittaminen a) Dublin: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) (ensimmäinen käsittely) s. 43-48. b) Vastaanotto-olosuhteet: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (uudelleenlaadittu teksti) (ensimmäinen käsittely) c) Aseman määrittely: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiselle kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle ja myönnetyn suojelun sisällölle sekä pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) d) Menettely: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansainvälistä suojelua unionissa koskevan yhteisen menettelyn luomisesta ja direktiivin 2013/32/EU kumoamisesta (ensimmäinen käsittely)

6(81) e) Eurodac-järjestelmä: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten [kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013] tehokkaaksi soveltamiseksi, laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnistamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä (uudelleenlaadittu) (ensimmäinen käsittely) f) Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO): Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) g) Uudelleensijoittamiskehys: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin uudelleensijoittamiskehyksen käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) = Tilanneselvitys s. 49-56. Muut asiat = Puheenjohtajavaltion tiedonanto käsiteltävinä olevista säädösehdotuksista Muut kuin lainsäädäntöasiat Muuttoliike: tilannekatsaus 1 = Keskustelu/Periaatekeskustelu s. 57-69. Terrorismin torjunta 1 = Keskustelu (rajoitetussa kokoonpanossa) s. 70-72. Muut asiat a) Rikollisten kolmansien maiden kansalaisten palauttamisia koskeva EURES-CRIM-hanke RefuReturn: lähtömaahansa väliaikaisesti palaavia pakolaisia koskeva tietojenvaihtohanke 1 = Belgian tiedotusasia b) Integroiva sisäisen turvallisuuden hallinta (IISG): integroivasta sisäisen turvallisuuden hallinnasta annettujen neuvoston päätelmien täytäntöönpano = Slovenia esittelee 1 Schengenin säännöstöön osallistuvien valtioiden ollessa poikkeuksellisesti läsnä.

Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM2017-00276 KPO Jahkola Katariina 28.09.2017 7(81) Asia EU/OSA/Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO) koskeva asetusehdotus Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 12.10.2017-13.10.2017 U/E/UTP-tunnus U 64/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä asetusehdotus Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta. Euroopan parlamentin suostumus asetuksen antamiselle on tarkoitus hyväksyä 4.10.2017. EP:n kansalaisoikeuksien ja vapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) käsitteli asian 28.9.2017. Yleisnäkemys asetusehdotuksesta saavutettiin 8.-9.6.2017 pidetyssä oikeus- ja sisäasiain neuvostossa. Yhteensä 20 jäsenvaltiota ilmoitti osallistuvansa Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamiseen. Asetusehdotus perustuu komission aloitteeseen, jonka se antoi 17.7.2013. Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi hyväksyy asetusehdotuksen. Suomi on ilmoittanut osallistuvansa EPPO:n perustamiseen. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) perustetaan EU:n taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkintaa ja syytetoimia varten. EPPO koostuu keskusvirastosta ja jäsenvaltioissa toimivista Euroopan valtuutetuista syyttäjistä. Keskusvirasto on tarkoitus perustaa Luxembourgiin. Siellä keskeisiä toimijoita ovat pääsyyttäjä ja kustakin EPPO:on osallistuvasta jäsenvaltiosta nimettävät Euroopan syyttäjät. Tarkoitus on, että EPPO aloittaisi toimintansa vuonna 2021. Asetuksen sisältöä on selostettu eduskunnalle aikaisemmin toimitetuissa U-kirjelmissä ja jatkokirjeissä sekä asiaa käsittelevissä perusmuistioissa.

8(81) Asetukseen ei ole tehty sisällöllisiä muutoksia 8.-9.6.2017 pidetyn oikeus- ja sisäasiain neuvoston jälkeen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 86(1) artikla, erityinen lainsäätämisjärjestys (neuvoston yksimielisyys, Euroopan parlamentin hyväksyntä) sekä määräykset tiiviimmästä yhteistyöstä (SEUT 326-334 artikla, SEU 20 artikla). Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentissa vastuuvaliokunta on kansalaisoikeuksien ja vapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE). Se hyväksyi asetusehdotusta koskevan suosituksen 28.9.2017. Täysistunnossa asia käsitellään 4.10.2017. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asetusehdotuksesta on annettu valtioneuvoston U-kirjelmä 26.9.2013 ja Suomen kantaa on täsmennetty 16.11.2015, 25.5.2015, 16.11.2015, 26.5.2016, 4.11.2016, 13.2.2017 ja 12.5.2017 annetuilla U- jatkokirjeillä. U-kirjelmä ja U-jatkokirjeet on käsitelty oikeus- ja sisäasiat-jaostossa (EU7). EU-ministerivaliokunta on käsittelyt Euroopan syyttäjänviraston perustamista osana OSA-neuvoston kokousten valmisteluja, viimeksi 2.6.2017. Lisäksi EU-ministerivaliokunta on käsitellyt asiasta annetut U-jatkokirjeet kokouksissaan 10.2.2017 ja 12.5.2017. EU-ministerivaliokunta 6.10.2017 (OSA-neuvosto 12.-13.10.2017). U 64/2013 vp, LaVL 23/2013 vp, HaVL 26/2013 vp, SuVL 1/2013 vp, LaVL 11/2014 vp, HaVL 15/2014 vp, LaVL 1/2015 vp, HaVL 1/2015 vp, LaVL 9/2015 vp, HaVL 17/2015 vp, LaVL 20/2016 vp. HaVL 45/2016 vp, PeVL 61/2016 vp, LaVL 2/2017 vp, HaVL 2/2017 vp, SuVL 1/2017 vp. Ennen asetusehdotuksen antamista Euroopan syyttäjänviraston perustamista käsiteltiin E-asiana E 167/2012 vp, LaVL 2/2013 vp (ennakkovaikuttaminen). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Kuvattu U-kirjelmässä ja jatkokirjeissä. Taloudelliset vaikutukset EPPO:n tarkoituksena on puuttua unionin taloudellisia etuja vahingoittaviin rikoksiin nykyistä tehokkaammin ja siten vähentää niistä unionille ja jäsenvaltioille aiheutuvia taloudellisia tappioita.

Komission vaikutusarvioita ja valtiovarainministeriön kustannuslaskelmia on selostettu perusmuistiossa OM 2017-00156. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 9(81) Asiakirjat Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska, joilla on erityisasema rikosoikeudellisen yhteistyön alalla, eivät osallistu EPPO:n perustamiseen. Mainitut jäsenvaltiot eivät lähtökohtaisesti osallistu EU:n rikosoikeudelliseen yhteistyöhön eivätkä sitä koskevaan päätöksentekoon. Ruotsi on ilmoittanut, ettei se tässä vaiheessa osallistu EPPO:on. Alankomaat, Malta, Puola ja Unkari eivät myöskään ole ilmoittaneet osallistuvansa EPPO:on. Tämänhetkisten tietojen mukaan EPPO:n perustamiseen osallistuu 20 jäsenvaltiota. 2013/0255 (APP) 9941/17 (COR 2 ja COR 3) Legislative financial statement, toimitettu 25.9.2017. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Katariina Jahkola / OM, katariina.jahkola@om.fi, 02951 50246 Eeva Aittoniemi / OM, eeva.aittoniemi@om.fi, 0295150170 Raija Toiviainen / VKSV EUTORI-tunnus EU/2013/0573 Liitteet Viite

Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM2017-00283 LAVO Rautio Lauri(OM) 02.10.2017 10(81) Asia EU/OSA/Asetusehdotus omaisuuden jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 12.10.2017-13.10.2017 U/E/UTP-tunnus U 2/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi 21.12.2016 ehdotuksen asetukseksi omaisuuden jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta (KOM(2016) 819 lopullinen). Puheenjohtajavaltion tavoitteena on saavuttaa asetuksesta neuvoston yleisnäkemys joulukuun oikeusasioiden neuvostossa. Lokakuun oikeusasioiden neuvostossa on tarkoitus keskustella asetusehdotuksen soveltamisalasta. Tätä kysymystä koskevasta neuvostoon tarkoitetusta asiakirjasta 12685/17 keskustellaan ennen neuvostoa vielä Coreper-kokouksessa 4.10.2017. Suomi kannattaa sitä komission alkuperäisen asetusehdotuksen lähtökohtaa, että soveltamisala kattaa jäädyttämistä ja menettämisseuraamuksia koskevat päätökset, jotka on annettu rikosoikeudellisessa menettelyssä ( in criminal procedure ). Soveltamisalan tulee kattaa muitakin jäsenvaltioissa säädettyjä jäädyttämis- ja menettämisseuraamuspäätöksiä kuin mitä jäsenvaltioiden menettämisseuraamusjärjestelmien harmonisointia koskevalla direktiivillä 2014/42 on harmonisoitu. Näin voidaan turvata oikeudellinen yhteistyö myös sellaisten päätösten täytäntöönpanossa, jotka eivät edellytä jäsenvaltioiden lainsäädännön harmonisoimista. Suomi voi myös kompromissina hyväksyä, että soveltamisala kattaa jäädyttämis- ja menettämisseuraamuspäätökset, jotka on annettu rikosasioita koskevissa menettelyissä ( proceedings in criminal matters ). Tällöin tulisi kuitenkin perusoikeuksien ja oikeusperustan (SEUT 82 artikla) vuoksi edellyttää, että menettelyssä sovelletaan vastaavia menettelyllisiä perusoikeuksia kuin rikosoikeudellisessa menettelyssä ja että päätös perustuu tehtyyn rikokseen.

Pääasiallinen sisältö Suomi kannattaa sitä, että siviili- ja hallinto-oikeudellisissa menettelyissä määrätyt päätökset jätetään nimenomaisesti soveltamisalan ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan soveltamisala tulisi määritellä oikeusvarmuuden ja käytännön soveltamisen vuoksi mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti. Puheenjohtajan 2.10.2017 antamassa asiakirjassa 12685/17 selostetaan asetusehdotuksen neuvottelujen nykytila ja todetaan, että jotkut yksittäiset jäsenvaltiot ovat olleet huolissaan siitä, että asetusehdotus ei velvoittaisi tunnustamaan tiettyjä heillä kansallisesti käytössä olevia menettämisseuraamuspäätöksiä, koska näitä ei ole annettu varsinaisessa rikosoikeudellisessa menettelyssä. Asiakirjassa selostetaan tältä osin erityisesti Italiassa käytössä olevaa ns. ennalta estävän menettämisseuraamuksen järjestelmää. Mainittujen huolien johdosta PJ tiedustelee ministereiltä, hyväksyvätkö nämä tiettyjen ennalta estävien menettämisseuraamuspäätösten sisällyttämisen asetuksen soveltamisalaan, edellyttäen, että menettämisseuraamuspäätös selvästi liittyy rikolliseen toimintaan ja että soveltuvat prosessioikeudelliset turvatakeet täyttyvät. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Asetusehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 82 artiklan 1 kohdan a alakohtaan, jonka mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat säätää tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on laatia sääntöjä ja menettelyjä kaikenmuotoisten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten tunnustamisen varmistamiseksi koko unionissa. Oikeusperusta mahdollistaa sekä asetusten että direktiivien käytön. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin (EP) kanta ehdotukseen tai sen säädösmuotoon ei vielä ole tiedossa. Oletettavaa on, että EP suhtautuu ehdotukseen melko positiivisesti ja hyväksyy ainakin asetuksen valinnan säädösmuodoksi. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely 11(81) Ehdotuksesta on tehty U-kirjelmä (U 2/2017 vp), jota koskeva luonnos on ollut oikeus- ja sisäasiat -jaoston (EU7) kirjallisessa menettelyssä.

12(81) Valtioneuvosto on 2.2.2017 toimittanut ehdotusta koskevan U- kirjelmän (U 2/2017 vp) eduskuntaan. Eduskunnan lakivaliokunnan lausunto LaVL 6/2017 vp on valmistunut 17.3.2017. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Kuvattu U-kirjeessä U 2/2017 vp. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella parannettaisiin jäsenvaltioiden mahdollisuuksia puuttua rikoshyötyyn ja saada rikollisella toiminnalla hankittuja varoja tuomituksi valtiolle nykyistä tehokkaammin. Voidaan arvioida, että esimerkiksi ehdotuksen aikaisempaa laajemmat yhteydenpito- ja tilastointivelvoitteet lisäävät myös Suomessa toimivaltaisten viranomaisten työtä. Komissio on kuitenkin katsonut, että ehdotuksen perusteella saadaan konfiskoitua rikoshyötyä siinä määrin nykyistä enemmän, että kokonaisvaikutus jäsenvaltioiden talouteen on positiivinen. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Soveltamisalasta käyty aikaisempi keskustelu Komission ehdotuksessa soveltamisala kattaa vain jäädyttämistä ja menettämisseuraamuksia koskevat päätökset, jotka on annettu rikosoikeudellisessa menettelyssä ( criminal procedure ). Näin ollen soveltamisalaan kuuluisivat menettämisseuraamukset, jotka on määrätty menettelyssä, jossa tulee soveltaa Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa turvattuja vastaavia menettelyllisiä oikeuksia. Eräät jäsenvaltiot kuitenkin haluaisivat kattaa soveltamisalassa sellaiset menettämisseuraamuksensa, jotka annetaan muussa kuin varsinaisessa rikosprosessissa. Tämän vuoksi on heidän taholtaan ehdotettu, että soveltamisala ei kattaisi vain rikosoikeudellista menettelyä vaan laajemmin rikosasioita koskevat menettelyt. ( proceedings in criminal matters ). Tämän katsotaan olevan oikeusperustan (SEUT 82 artikla) mukaista, koska säännöksen sanamuodon mukaan oikeudellista yhteistyötä voidaan tehdä rikosoikeuden alalla ( criminal matters ). Ehdotus on saanut jonkin verran tukea neuvoston työryhmäkäsittelyssä. Muutamat jäsenvaltiot ovat toisaalta katsoneet, että jo komission alkuperäisen ehdotuksen soveltamisala on liian laaja. Heidän kantansa mukaan soveltamisala tulisi määritellä, kuten jäsenvaltioiden menettämisseuraamusjärjestelmien harmonisointia koskevassa direktiivissä 2014/42. Komission suullisesti kertoman mukaan sen oikeuspalvelu katsoo, että SEUT 82 artiklan kannalta on olennaista, että menettämisseuraamuksella on selkeä liityntä rikokseen.

Neuvoston oikeuspalvelu on 29.9.2017 antanut kirjallisen lausuntonsa (12708/17) soveltamisalaa koskevasta kysymyksestä. Lausunnon mukaan asetuksen oikeusperusta ensinnäkin mahdollistaa sen, että soveltamisalaan sisällytetään menettämisseuraamuspäätökset, jotka on annettu rikosasioita koskevissa menettelyissä ( proceedings in criminal matters ). Neuvoston oikeuspalvelu on lausunnossaan lisäksi katsonut, että oikeusvarmuuden kannalta tulisi asetuksesta jättää pois maininnat siitä, että asetusta ei sovellettaisi hallinnollisessa menettelyssä annettuihin päätöksiin. Suomen yleiskanta koko ehdotukseen 13(81) Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti asetusehdotukseen. Rikoksen tuottaman hyödyn tuomitseminen menetetyksi on tärkeä keino torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja yhdessä EU:n jäsenvaltiossa annetun menettämisseuraamuksen tehokas täytäntöönpano toisissa jäsenvaltioissa edesauttaa erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Rikoshyödyn kätkeminen on myös luonteeltaan tyypillisesti rajat ylittävää toimintaa, jolloin toimenpiteitä siihen puuttumiseksi on perusteltua toteuttaa nimenomaan EU:n tasolla. Suomi kannattaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen keskeistä asemaa rikosoikeudellisten asioiden yhteistyössä. On siksi hyvä, että ehdotus perustuu vastavuoroisen tunnustamisen periaatteelle eikä siten edellytä jäsenvaltioiden lainsäädännön harmonisoimista. Asiakirjat KOM(2016) 819 lopullinen (alkuperäinen ehdotus). 12685/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Lauri Rautio / OM, lauri.rautio@om.fi, 02951 50380 Sami Kiriakos / OM, sami.kiriakos@om.fi, 02951 50054 Tuuli Eerolainen / VKSV Sakari Haataja / ORK Sami Ryhänen / SM Virpi Koivu / SM EUTORI-tunnus EU/2016/1852 Liitteet Viite

Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM2017-00280 LAVO Innanen Tanja 04.10.2017 14(81) Asia EU/OSA/ECRIS-direktiiviehdotus rikosrekisteritietojen vaihdosta (kolmansien maiden kansalaiset) sekä ECRIS-asetusehdotus keskitetystä tietojärjestelmästä Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 12.10.2017-13.10.2017 U/E/UTP-tunnus U 13/2016 vp, U 46/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan komissio teki 19.1.2016 ehdotuksen direktiiviksi, jonka tavoitteena on tehostaa puitepäätökseen 2009/315/YOS perustuvaa eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) mukaista yhteistyötä rikosrekisteritietojen vaihdossa kolmansien maiden kansalaisten osalta (U 13/2016 vp). Direktiiviehdotuksessa ehdotettiin, että kolmansien maiden kansalaisiin sovellettava uusi tietojärjestelmä, jonka avulla määritettäisiin, missä jäsenvaltioissa on kolmannen maan kansalaisia koskevia rikosrekisteritietoja, olisi hajautettu jäsenvaltioihin kuten voimassa oleva ECRIS-järjestelmä. Oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 9. ja 10.6.2016 kuitenkin todettiin, että pääosa jäsenvaltioista kannattaa EU-tasoista keskitettyä tietojärjestelmää. Keskitetyn tietojärjestelmän sisällyttäminen sääntelyyn edellytti komissiolta direktiiviehdotusta täydentävää asetusehdotusta keskitetyn järjestelmän (ECRIS-TCN-järjestelmä) perustamisesta, jonka komissio antoi 29.6.2017 (U 46/2017 vp). Jäsenvaltioiden olisi velvollisuus tallettaa järjestelmään Euroopan unionin alueella rikostuomion saaneiden kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden määrittämistä koskevat tiedot mukaan lukien sormenjälkitiedot. Oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa on tarkoituksena käsitellä asiakirjan 12596/17 nojalla kahta asiakokonaisuutta työryhmätasolla tapahtuvan työn ohjaamiseksi. Ensinnäkin neuvostossa on tarkoitus keskustella kaksoiskansalaisten tietojen tallettamisesta ECRIS-TCNjärjestelmään. Toiseksi neuvostossa on tarkoitus keskustella siitä, missä laajuudessa jäsenvaltioilla on velvollisuus tallettaa keskitettyyn

Suomen kanta 15(81) järjestelmään rikostuomion saaneiden kolmansien maiden kansalaisten sormenjälkitietoja. Yleistä Valtioneuvosto suhtautuu ECRIS-ehdotusten tavoitteisiin lähtökohtaisesti myönteisesti. On perusteltua kehittää ECRISjärjestelmän käyttöä siten, että jäsenvaltiot saavat tiedon siitä, missä jäsenvaltioissa on kolmannen maan kansalaista koskevia rikosrekisteritietoja, jolloin ne pystyvät kohdentamaan rikosrekisteritietoja koskevan tietopyyntönsä oikeisiin jäsenvaltioihin. Tarkoituksena on tehostaa jäsenvaltioiden välistä rikosrekisteritietojen vaihtoa kolmansien maiden kansalaisten osalta. Suomella on ehdotuksiin tarkasteluvarauma. Ehdotusten käsittelyä tulee vielä jatkaa työryhmätasolla. Kaksoiskansalaisten asema a) Henkilöt, joilla on kaksi tai useampi kansalaisuus, joista ainakin yksi on kolmannen maan kansalaisuus Suomi pitää tietojenvaihdon tehostamista tärkeänä ja tukee ehdotuksen tavoitetta estää henkilön rikostaustan peittäminen. Tavoitetta voidaan pitää hyväksyttävänä syynä sille, että Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaista, jolla on myös kolmannen maan kansalaisuus, kohdellaan eri tavoin kuin henkilöä, jolla on pelkkä Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisuus. Käytännön näkökulmasta on kuitenkin pohdittava, pystytäänkö tämä tavoite saavuttamaan sillä, että kaksoiskansalaisten tiedot talletetaan keskitettyyn ECRIS-TCN järjestelmään. Käytännön ongelmana voi olla se, että vaikka henkilön, jolla on kaksoiskansalaisuus, henkilöllisyyttä määrittävät tiedot olisi talletettu keskusjärjestelmään, sinne tehtäisiin haku ainoastaan tilanteessa, jossa kaksoiskansalaisuus tai kolmannen maan kansalaisuus olisi tiedossa. Menettely voisi olla näin ollen jossain määrin sattumanvarainen. Suomi suhtautuu rakentavasti ja avoimesti asiaa koskevaan jatkokeskusteluun, jotta asiassa löydetään ratkaisu, joka parantaa tiedonvaihtoa ja on käytännössä toimiva. b) Henkilöt, joilla ei ole kolmannen maan kansalaisuutta, mutta joilla on useampi Euroopan unionin kansalaisuus Suomi ei voi neuvottelujen tässä vaiheessa tukea ehdotusta, jonka mukaan keskitettyyn järjestelmään talletettaisiin myös sellaisten kaksoiskansalaisten tiedot, joilla on useampi Euroopan unionin

16(81) kansalaisuus, mutta ei kolmannen maan kansalaisuutta. Suomen huolena on, että jos keskitettyä ECRIS-TCN-järjestelmää ryhdyttäisiin käyttämään sen tarkistamiseen, onko henkilöllä myös Euroopan unionin toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan kansalaisuus, kaikista Euroopan unionin kansalaisista jouduttaisiin tekemään tätä koskeva haku keskitettyyn järjestelmään. Kysymystä tulisi ensin arvioida tarkemmin työryhmätasolla. Ehdotus saattaisi nostaa merkittävästi keskitettyyn järjestelmään tehtävien hakujen määriä ja sillä saattaisi olla merkittäviä kustannusvaikutuksia, joita ei ole pystytty arvioimaan. Sormenjälkitietojen käytön laajuus ECRIS-yhteistyössä Suomi hyväksyy sormenjälkitietojen käytön kolmannen maan kansalaisten osalta, jotta voidaan varmistaa henkilöiden luotettava tunnistaminen. Luotettava tunnistaminen mahdollistaa niiden jäsenvaltioiden löytämisen, joissa on kyseistä henkilöä koskevia rikosrekisteritietoja. Sormenjälkitietojen kerääminen tulee kuitenkin pyrkiä rajoittamaan siihen laajuuteen, joka on välttämätöntä ECRISyhteistyön näkökulmasta ja muutoinkin oikeasuhtaista ja hyväksyttävää. Sormenjälkitietoja käyttämällä tapahtuva luotettava tunnistaminen varmistaa tehokkaan yhteistyön jäsenvaltioiden välillä. Siltä osin kuin puheenjohtajan kompromissiehdotus tarkoittaisi, että sormenjälkitietojen käyttö rajoitetaan tilanteisiin, joissa henkilö on tuomittu vapausrangaistukseen, ehdotus on osin Suomen neuvottelutavoitteiden ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. Rajoitus ottaisi huomioon sen, että, että tietyissä jäsenvaltiossa kuten Suomessa myös pienistä rikoksista tuomitaan rikosoikeudellinen seuraamus, joka voidaan luokitella ECRIS-yhteistyössä tarkoitetuksi rikosrekisteritiedoksi. Koska puheenjohtajan ehdotus on minimivaatimus, se saattaisi kuitenkin edellyttää sormenjälkitietojen käyttämistä myös sakkotekojen osalta, jos niiden osalta sormenjälkitiedot olisi kerätty kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Suomi on neuvotteluissa lisäksi pyrkinyt siihen, ettei sormenjälkitietojen keräämistä koskevaa jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä harmonisoitaisi, ja on kuulunut niiden jäsenvaltioiden joukkoon, jotka ovat kannattaneet sormenjälkitietojen käyttämistä ECRIS-yhteistyössä vain silloin, kun sormenjäljet on kansallisen lain mukaan kerätty rikosprosessin aikana. Puheenjohtajan ehdotus rajoittaa velvollisuuden käyttää sormenjälkitietoja niihin tapauksiin, joissa henkilö on tuomittu vapausrangaistukseen tahallisesta rikoksesta. Poliisin alustavan arvion mukaan ehdotus joko laajentaisi merkittävästi sormenjälkitietojen

Pääasiallinen sisältö 17(81) keräämistä esitutkinnan aikana tai aiheuttaisi merkittäviä muutoksia kansallisiin toimivaltuuksiin. Koska puheenjohtajan kompromissiehdotuksen sisältöä voidaan pitää epäselvänä ja koska alustavan arvion mukaan puheenjohtajan ehdotuksella olisi merkittäviä vaikutuksia poliisin toimintaan, Suomi kannattaa tässä neuvottelujen vaiheessa ensisijaisesti sitä, että sormenjälkitietojen keräämistä koskevista menettelyistä säädettäisiin kansallisella tasolla EU-asetuksen sijaan. On perusteltua, että rikoksesta tuomitun sormenjälkitiedot talletetaan keskitettyyn ECRIS- TCN-järjestelmään silloin, kun ne on kerätty kansallisen lain mukaisesti ja henkilö on tuomittu vapausrangaistukseen. Välttämättömyys- ja suhteellisuusnäkökohdat huomioon ottaen neuvotteluissa tulisi pyrkiä siihen, että muita kuin rikosprosessin aikana kerättyjä kansallisissa sormenjälkitietokannoissa olevia sormenjälkitietoja ei käytettäisi ECRIS-yhteistyössä. Ennen ECRIS-asetuksen voimaantuloa kerättyjen kansallisiin sormenjälkitietokantoihin talletettujen vanhojen sormenjälkitietojen osalta tulisi tallettamisvelvollisuudesta keskustella vielä erikseen. Eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä ECRIS on hajautettu tietojärjestelmä, jossa jäsenvaltiot vaihtavat rikosrekisteritietoja ITjärjestelmän avulla standardoidussa muodossa. Nykyisessä järjestelmässä tiedot EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten EU:ssa saamista rikostuomioista on keskitetty kyseessä olevien henkilöiden kansalaisuusvaltioon. Voimassa olevassa järjestelmässä ainoa tapa selvittää, onko kolmannen maan kansalaisella aiempia rikostuomioita muissa jäsenvaltioissa, on kysyä asiaa jokaiselta jäsenvaltiolta erikseen. Voimassa olevan ECRIS-puitepäätöksen mukaan rikosrekisteritietoja on velvollisuus luovuttaa toiselle jäsenvaltiolle rikosasian käsittelyä varten. Lisäksi tietoja on velvollisuus luovuttaa lasten kanssa työskentelevien ja vapaaehtoisina toimivien taustan selvittämiseen direktiivin 2011/93/EU edellytysten mukaisesti. Muilta osin ECRISpuitepäätöksen mukaan tietoja luovutetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Suomessa Oikeusrekisterikeskus toimii ECRISpuitepäätöksen mukaisena tietoja luovuttavana ja vastaanottavana keskusviranomaisena. Komission ECRIS-direktiiviehdotuksen tarkoituksena on tehostaa kolmansien maiden kansalaisia koskevaa rikosrekisteritietojen vaihtoa.

18(81) Direktiiviehdotusta täydentää asetusehdotus, jonka komissio on antanut kesäkuussa 2017. Asetusehdotuksessa säädetään keskitetystä tietojärjestelmästä, jota ylläpitäisi eu-lisa (Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava virasto) ja jonka avulla selvitettäisiin, missä jäsenvaltioissa on kolmannen maan kansalaisia koskevia rikosrekisteritietoja. Sormenjälkitietojen käytön tavoitteena on lisätä tämän selvittämisen luotettavuutta. Kaksoiskansalaisten asema Asiakirjassa 12596/17 puheenjohtaja tiedustelee jäsenvaltioiden kantaa siihen, tuleeko keskitettyyn ECRIS-TCN-järjestelmään tallentaa: a) tiedot tuomituista henkilöistä, joilla on kaksi tai useampi kansalaisuus, joista ainakin yksi on kolmannen maan kansalaisuus; ja b) tiedot tuomituista henkilöistä, joilla ei ole kolmannen maan kansalaisuutta, mutta joilla on useampi EU-kansalaisuus. Asiakirjassa 12596/17 todetaan, että jos sellaisten tuomittujen henkilöiden tietoja, joilla on sekä Euroopan unionin kansalaisuus että kolmannen maan kansalaisuus, ei talleteta keskitetyyn ECRIS-TCNjärjestelmään, tällaiset henkilöt voisivat pystyä salaamaan rikosrekisteritietojaan kaksoiskansalaisuuden johdosta. Se, että niiden EU:n jäsenvaltion kansalaisten, jolla olisi myös kolmannen maan kansalaisuus, tiedot talletettaisiin keskusjärjestelmään, tarkoittaisi, että tällaisia EU:n kansalaisia kohdeltaisiin eri tavoin kuin niitä, jolla on vain EU:n jäsenvaltion kansalaisuus. Asiakirjassa12596/17 katsotaan, että vastaava mahdollisuus salata rikosrekisteritiedot koskee myös sellaisia henkilöitä, joilla on kaksi Euroopan unionin kansalaisuutta, koska myöskään tällainen kaksoiskansalaisuus ei ole välttämättä jäsenvaltioiden tiedossa. Jos tällaista kaksoiskansalaisuutta ei olisi mahdollista tarkistaa keskityn tietojärjestelmän avulla, ei olisi mahdollista selvittää kaikkia niitä jäsenvaltioita, joissa on rikosrekisteritietoja. Asiakirjassa 12596/17 esitettyä näkemystä, jonka mukaan myös sellaisten kaksoiskansalaisten tiedot, joilla ei ole kolmannen valtion kansalaisuutta, mutta joilla on useampi Euroopan unionin kansalaisuus, tulisi tallettaa keskitettyyn järjestelmään, ei ole varsinaisesti käsitelty työryhmätasolla, vaikka neuvoston oikeuspalvelu on tuonut tällaisen ehdotuksen esiin. Komission ECRIS-direktiivi- ja ECRIS-asetusehdotuksen mukaan keskitetyn ECRIS-TCN-järjestelmän tavoitteena ei ole selvittää henkilön

19(81) henkilöllisyyttä tai kansalaisuuksia, vaan tämän tulisi tapahtua rikosasian käsittelyn aikaisemmassa vaiheessa. Kun Euroopan unionin kansalainen saa rikosrekisterimerkinnän, häntä koskevat tiedot tulee tallettaa voimassa olevan ECRIS-sääntelyn mukaisesti kaikkiin niihin Euroopan unionin kansalaisuusvaltioihin, jotka ovat tiedossa. Kun samaa henkilöä koskeva rikosasia tulee uudelleen vireille, häntä koskevia tietoja tulee pyytää niistä Euroopan unionin jäsenvaltioista, joiden osalta on tiedossa, että henkilö on kyseisten jäsenvaltioiden kansalainen. Sormenjälkitietojen käytön laajuus ECRIS-yhteistyössä Asiakirjassa 12596/17 puheenjohtaja pyytää neuvostoa vahvistamaan kannan, jonka mukaan rikostuomion saaneiden kolmansien maiden kansalaisten sormenjälkitiedot tulisi tallettaa keskitettyyn ECRIS-TCNjärjestelmään vähintään tilanteessa, jossa henkilö on tuomittu vapausrangaistukseen tahallisesti tehdystä rikoksesta (as a minimum fingerprints should be entered in the ECRIS-TCN system when the person concerned has been convicted to a custodial sentence in relation an intentionally committed criminal offence). Puheenjohtajan ehdotuksen sisältöä ei voida pitää täysin selvänä. Asiakirjassa 12596/17 toisaalta todetaan, että puheenjohtajan kompromissin tavoitteena on sulkea pois pienet teot, koska niiden osalta sormenjälkien kerääminen olisi suhteetonta. Toisaalta asiakirjassa todetaan, että edellä tarkoitetun minimivaatimuksen lisäksi tulisi toimittaa myös kansallisen lainsäädännön nojalla kerätyt sormenjälkitiedot (as a minimum in addition to the fingerprints that are collected in accordance with national law). Suomen osalta ehdotus saattaisi tarkoittaa, että myös sakkotekojen osalta voisi olla velvollisuus toimittaa sormenjälkitietoja, jos ne olisi kerätty kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi asiakirjassa neuvostolta pyydetään näkemystä, tulisiko vapausrangaistusta koskevan käsitteen kattaa myös ehdolliset vapausrangaistukset (suspended sentences). Puheenjohtaja ei asiakirjassa 12596/17 tarkenna, koskeeko sen asiakirjassa tarkoittama ehdotus sormenjälkitietojen tallentamisesta vain uusia kolmansien maiden kansalaisilta asetusehdotuksen soveltamisen alkamisen jälkeen kerättäviä sormenjälkitietoja vai myös ennen ECRIS-asetuksen voimaantuloa kerättyjä kansallisiin sormenjälkitietokantoihin talletettuja vanhoja sormenjälkitietoja. Puheenjohtajan 19.9.2017 jakaman asiakirjan 12187/17 mukaan uusien sormenjälkitietojen tallettamisen laajuudesta säädettäisiin ECRIS-asetuksessa, eikä komission asetusehdotuksen mukaisesti ECRIS-direktiivissä.

20(81) Puheenjohtajan aikaisempiin asiakirjoihin tai komission ehdotuksiin ei ole sisältynyt tarkempia säännöksiä sormenjälkitietojen käytöstä. Puheenjohtaja perustelee ehdotustaan sillä, että se on kompromissi jäsenvaltioiden kantojen ääripäiden välillä. Puheenjohtajan mukaan useat jäsenvaltiot ovat katsoneet, että rikostuomion saaneiden kolmansien maiden kansalaisten sormenjälkitiedot tulisi tallettaa keskitettyyn ECRIS-TCN-järjestelmään kaikkien ECRIS-yhteistyön alaan kuuluvien tuomioiden osalta. Puheenjohtaja katsoo, että koska jäsenvaltioiden lainsäädännöt poikkeavat sen osalta, minkälaiset tuomiot kuuluvat ECRIS-yhteistyön piiriin, ehdotus voisi johtaa siihen, että myös pienistä teoista jouduttaisiin tallettamaan sormenjälkitiedot, joka voisi olla suhteetonta. Useat muut jäsenvaltiot ovat katsoneet, että sormenjälkitiedot tulisi tallettaa keskitettyyn ECRIS-TCNjärjestelmään vain, jos ne on kerätty kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Puheenjohtajan käsityksen mukaan tämä johtaisi suhteellisen alhaiseen määrään sormenjälkitietoja keskitetyssä ECRIS- TCN-järjestelmässä tai jopa siihen, että sormenjälkitietoja ei käytettäisi ollenkaan. Tämä voisi vakavasti haitata järjestelmän tehokkuutta ja lisätä väärien osumien määrää. Puheenjohtaja ei pidä toteuttamiskelpoisena kompromissina sitä, että sormenjälkitietojen käyttäminen rajoitettaisiin rikoksiin, jotka sisältyvät eurooppalaisen pidätysmääräystä (EAW) koskevan puitepäätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon (niin sanotut listarikokset). Kanta perustuu siihen, että luetteloon sisältyy vakavuusasteeltaan erilaisia tekoja. Puheenjohtaja perustelee kompromissiehdotustaan sillä, että rajoitus tuomittuun vapausrangaistukseen perustuu siihen, että kansallinen tuomioistuin on arvioinut teon riittävän vakavaksi, että voidaan tuomita joko ehdollinen tai ehdoton vapausrangaistus. Jäsenvaltioiden lainsäädännöt poikkeavat siltä osin, mitkä tuomiotiedot luokitellaan ECRIS-yhteistyön mukaisiksi rikosrekisteritiedoiksi. Suomessa myös sakkorangaistukset ovat rikosoikeudellisia ja myös sakkomenettelyssä annetut sakot voivat johtaa valitusmenettelyn kautta tuomioistuimen päätökseen, joka katsotaan ECRISpuitepäätöksen mukaiseksi rikosrekisteritiedoksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Direktiivi- ja asetusehdotukset perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artiklan 1 kohdan d alakohtaan, jonka mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai

21(81) vastaavien viranomaisten yhteistyötä rikosasioiden käsittelyn ja päätösten täytäntöönpanon yhteydessä. Mainitun artiklan 1 kohdan mukaan oikeudellinen yhteistyö unionissa rikosoikeuden alalla perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentissa mietintövaliokuntana on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE). ECRISdirektiiviehdotuksen osalta raportoijana on Timothy Kirkhope (ECR), jonka raportti on annettu 17.3.2016. Valiokunnassa esitetyt muutosehdotukset ECRIS-direktiiviehdotukseen ovat 20.4.2016 annetussa asiakirjassa 2016/0002 (COD). Kansallinen valmistelu ECRIS-direktiivi U-kirjelmäluonnos (U 13/2016 vp) sekä 20.5.2016, 4.4.2017 ja 8.9.2017 eduskunnalle toimitettujen U-jatkokirjelmien luonnokset on käsitelty oikeus- ja sisäasiat jaoston (EU 7) kirjallisessa menettelyssä. ECRIS-asetus Eduskuntakäsittely U-kirjelmäluonnos (U 46/2017 vp) on käsitelty oikeus- ja sisäasiat jaoston (EU 7) kirjallisessa menettelyssä. EU- ministerivaliokunta 6.10.2017 (OSA-neuvosto 12.-13.10.2017). LaVL 4/2016 vp, PeVL 13/2016 vp, HaVL 11/2016 vp LaVL 10/2016 vp, PeVL 29/2016 vp, HaVL 24/2016 vp LaVL 12/2017 vp, PeVL 32/2017 vp, HaVL 23/2017 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Suomen voimassa olevan lainsäädännön mukaan rikosrekisteriin eikä sakkorekisteriin talleteta sormenjälkitietoja, eikä poliisin tietojärjestelmiin talletettuja sormenjälkitietoja käytetä rikosrekisteritietojen vaihtoa koskevassa yhteistyössä. Oikeusrekisterikeskuksen ja poliisin tietojärjestelmien välillä ei ole myöskään sellaista teknistä yhteyttä, joka mahdollistaisi sormenjälkitietojen siirtämisen Oikeusrekisterikeskukselle.

22(81) Pakkokeinolain (806/2011) 9 luvun 3 :n 1 momentti antaa poliisimiehelle oikeuden ottaa rikoksesta epäillystä tunnistamista, rikoksen selvittämistä ja rikoksentekijöiden rekisteröintiä varten sormenjälkitiedot. Pykälän 3 momentin mukaan sormenjäljet saa ottaa myös niiden ottamiseen koulutettu poliisiyksikön päällikön määräämä yksikön palveluksessa oleva virkamies. Pakkokeinolain 1 luvun 2 :n mukainen suhteellisuusperiaate tulee ottaa huomioon myös sormenjälkitietojen ottamisessa. Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (806/2011) 2 luvun 2 :n 3 momentin 7 kohdan mukaan rikoksesta epäiltyjen henkilöiden tunnistamiseksi, rikoksen selvittämiseksi ja rikoksentekijöiden rekisteröimiseksi rikoksesta epäillyistä tai tuomituista henkilöistä pakkokeinolain 9 luvun 3 :n 1 momentissa tarkoitetut sormenjälkitiedot saadaan tallettaa poliisiasiain tietojärjestelmään. Mainitun lain 2 luvun 2 :n mukaan poliisiasiain tietojärjestelmä voi sisältää henkilöistä tietoja, joita on tarpeen käsitellä poliisilain 1 luvun 1 :n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. Poliisilain (872/2011) 1 luvun 1 :n 1 momentin mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Suhde perustuslakiin ja perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin Asetusehdotus asettaa jäsenvaltioille velvollisuuden tallettaa keskitettyyn tietojärjestelmään muun ohella kolmansien maiden kansalaisten sormenjälkitiedot, joiden käyttäminen ECRIS-yhteistyössä ei Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten osalta ole ECRISpuitepäätöksen 11 artiklan mukaan pakollista. Perustuslain 6 :n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Yleistä yhdenvertaisuusperiaatetta täsmentää ja täydentää perustuslain 6 :n 2 momentin syrjintäkieltosäännös. Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklassa ja sen 12 lisäpöytäkirjassa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa säädetään syrjinnän kiellosta. Ehdotettu sääntely onkin merkityksellistä perustuslain 6 :n kannalta, koska tällainen sääntely saattaisi johtaa siihen, että kolmansien maiden kansalaiset tulevat eri asemaan asetetuiksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisiin verrattuna jo rekisteröintivaiheessa taikka mahdollisesti myöhemmin tietoja käytettäessä. Perustuslain sisältämä syrjintäkielto ei kuitenkaan kiellä

23(81) kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä. Olennaista on, voidaanko erottelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Arvioitavana oleva ehdotus merkitsee puuttumista yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklassa turvataan jokaisen oikeus henkilötietojensa suojaan. Henkilötietojen suoja on turvattu myös perustuslain 10 :n 1 momentissa. Sen mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Sekä perustuslain 6 :n mukainen syrjintäkielto että henkilötietojen käsittelylle asetetut vaatimukset edellyttävät, että kolmansien maiden kansalaisia koskevien tietojen tallettamisvelvollisuuden sekä kansallisesti että ECRIS-TCN-järjestelmän puitteissa tulee olla oikeasuhtaista, hyväksyttävää ja tarpeellista. Sormenjäljet sisältävät yksilöstä sellaista informaatiota, joka mahdollistaa hänen tarkan tunnistamisensa erilaisissa yhteyksissä. EU:n uudistuneen tietosuojalainsäädännön myötä biometriset tunnistetiedot ovat niin sanottuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja (nykyisin niin sanottuja arkaluonteisia tietoja), joiden käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Arkaluonteisten tietojen käsittelyn salliminen koskee yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 37/2013 vp, s. 2/I). Tämän johdosta jo sormenjälkitietojen tallentaminen voi antaa aihetta huoleen yksityiselämän suojan kannalta. Merkityksellistä on, että biometrisiä tunnisteita sisältäviin laajoihin tietokantoihin saattaa liittyä tietoturvaan ja tietojen väärinkäyttöön liittyviä vakavia riskejä, jotka voivat viime kädessä muodostaa uhan henkilön identiteetille (PeVL 13/2016 vp, s. 4 ja PeVL 14/2009 vp, s. 3/I). Perustuslakivaliokunta on katsonut, että tällaisten rekisterien perustamista on arvioitava perusoikeuksien rajoitusedellytysten, erityisesti rajoitusten hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden kannalta (PeVL 21/2012 vp, PeVL 47/2010 vp ja PeVL 14/2009 vp). Perustuslakivaliokunta on katsonut, että biometristen tunnisteiden rekisteröinti merkitsee lisäksi erityistä tarvetta huolehtia järjestelmään talletettavien henkilötietojen suojaamisesta väärinkäytön vaaroilta ja kaikenlaiselta tietojen laittomalta saannilta ja käytöltä (PeVL 29/2016 vp, s. 5, ks. myös Schrems C-362/14, kohta 91, Digital Rights Ireland C-293/12 ja C- 594/12, kohdat 54 ja 55). Perustuslakivaliokunta on korostanut tarvetta varmistaa käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen toteutuminen henkilötietojen käsittelyssä (esim. PeVL 33/2016 vp, PeVL 29/2016 vp, PeVL 20/2016 vp, PeVL 13/2016 vp).

Asetusehdotuksen mukaan kolmannen maan kansalaisena pidetään myös henkilöä, jolla on sekä Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisuus että muun kuin unionin jäsenvaltion kansalaisuus. Ehdotuksen tavoitteena on, että henkilö ei pysty salaamaan rikosrekisteritietojaan kaksoiskansalaisuuden johdosta. Ehdotus on merkityksellinen perustuslain 6 :n ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan kannalta. Taloudelliset vaikutukset ECRIS-direktiiviehdotuksen taloudellisia vaikutuksia on selvitetty U- kirjelmässä 13/2016 vp ja ECRIS-asetusehdotuksen osalta U- kirjelmässä 46/2017 vp. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan 13/2016 vp todennut, että myös kolmansien maiden kansalaisia koskevien tietojen tallettamisvelvollisuuden tulee olla oikeasuhtaista, hyväksyttävää ja välttämätöntä. Lisäksi valiokunta on todennut, että ehdotetulle sääntelylle, joka asettaa kolmannen maan kansalaisille Euroopan unionin kansalaisista poikkeavat rekisteröintivaatimukset, on esitetty perustuslain 6 :n näkökulmasta hyväksyttävät perusteet (PeVL 13/2016 vp). 12596/17 12187/17 ja 12236/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Tanja Innanen / OM / 050 407 0847 Tanja Jaatinen / OM / 050 3290472 Virpi Koivu / SM EUTORI-tunnus EU/2016/0549, EU/2017/1145 24(81) Liitteet Viite

Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM2017-00274 DKY Tiusanen Kaisa(OM) 27.09.2017 25(81) Asia Neuvoston perusoikeuspäätelmät ja EU:n perusoikeusvirasto Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 12.10.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvosto käy keskustelun Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) johtajan kanssa ja hyväksyy neuvoston päätelmät EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta vuonna 2016. Päätelmäluonnos on valmisteltu neuvoston perusoikeustyöryhmässä (FREMP) ja sitä käsitellään Coreperissa 4.10. EU perustuu yhteisiin arvoihin, joita ovat muun muassa vapaus ja kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita näihin arvoihin ja EU:n perussopimusten noudattamiseen. Suomi pitää tärkeänä, että neuvosto antaa vuotuiset perusoikeuspäätelmät, jotka ovat keskeinen instrumentti unionin perus- ja ihmisoikeuskeskustelussa. Suomelle on tärkeää, että päätelmät ovat riittävän kunnianhimoiset ja pyrkivät aidosti edistämään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Päätelmissä nostetaan esille Suomelle tärkeistä teemoista valmistelut EU:n liittymiseksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen, EU:n perusoikeusviraston riippumattoman asiantuntemuksen täysimääräinen hyödyntäminen ja komission vuosittaiset raportit EU:n perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta. Lisäksi niissä viitataan vuonna 2015 annettuihin suuntaviivoihin perusoikeusnäkökohtien huomioon ottamisesta neuvoston lainvalmisteluelimissä. Suomi pitää tervetulleena neuvoston vuoropuhelua EU:n perusoikeusviraston kanssa ja katsoo, että viraston perustamisasetusta (Neuvoston asetus (EY) N:o 168/2007) olisi uudistettava viraston toimintaedellytysten parantamiseksi.