KÄYTETTÄVYYS OHJELMISSA KÄYTTÖLIITTYMÄ

KÄYTETTÄVYYS OHJELMISSA KÄYTTÖLIITTYMÄ

TÄRKEÄÄ usein käyttäjän mielestä käyttöliittymä = sovellus kilpailuetu helppokäyttöinen käyttöliittymä -> nopea ja tuottava käyttäjä jos ensimmäinen kerta epäonnistuu, toista ei enää välttämättä tule tiedoiltaan ja taidoiltaan eritasoiset käyttäjäryhmät

KÄYTTÖLIITTYMÄ käyttöliittymä = välineet ja toiminnot, joilla käyttäjä on yhteydessä atk-järjestelmään (Atk-sanakirja) looginen ja nopea keskustelu (dialogi) käyttäjän ja ohjelman (tietokannan) välillä Kehittyy puhe, tunnistimet, puhallus, kosketus käyttäjäkeskeisyys nykyisin laajennettu kaikkiin laitteisiin 3

ESIMERKKI KÄYTTÖLIITTYMÄSTÄ: KÄYTTÄJÄN TUNNISTUS (KIRJAUTUMINEN WEB- SOVELLUKSISSA) dialogi aluksi käyttäjätunnus ja salasana älykortti matkapuhelimen SIM-kortti, matkustajakortti, sähköinen henkilökortti (HST-kortti) biometrinen tunnistus perustuu jonkin yksilöllisen piirteen tunnistukseen sormenjälki, ääni, iiris sähköinen allekirjoitus esim. kulunvalvonta, asiapaperit, passi (kasvokuvan sisältävä mikrosiru; 2009 sormenjälki mukaan) ongelmia: ääni muuttuu stressin ja allekirjoitustapa iän myötä

TERMEJÄ GUI = Graphical User Interface CUI = Character User Interface WEB-käyttöliittymä käytettävyys (usability) tyyliopas (style guide) graafinen ohjeisto (ilme) käyttöliittymästandardi (user interface standard) 5

TERMEJÄ: VASTEAIKA aika, joka kuluu käyttäjän toimenpiteestä järjestelmän palautteeseen 0,1 sek.: välitön palaute 1 sek.: käyttäjä huomaa viiveen, mutta se ei häiritse 10 sek.: keskittyminen herpaantuu; tarvitaan palaute, joka kertoo, miten kauan kestää (onko järjestelmä kaatunut?!) joskus liian nopea vastekin voi olla ongelma 6

TERMEJÄ: GRAAFINEN OHJEISTO (ILME) Graafinen ilme eli talotyyli on yritykselle tai yhteisölle luotu visuaalinen ilme. Graafisen ilmeen tarkoituksena on korostaa yrityksen ja sen toiminnan persoonallisuutta ja symbolisoida yrityksen tärkeinä pitämiä arvoja, toimintaperiaatteita ja tavoitteita. Graafista ilmettä käytetään niin yrityksen ulkoisessa kuin sisäisessäkin viestinnässä Graafisen ilmeen tärkeimmät osat ovat logo, liikemerkki, värit, typografia ja kuvat Yritys käyttää näitä graafisen ilmeensä mukaisia elementtejä kaikenlaisissa painotuotteissaan, ilmoituksissaan, www-sivuillaan, tuotekuvastoissaan ja esitteissään

TERMEJÄ: TYYLIOPAS (STYLE GUIDE) yleensä yrityskohtainen (esim. https://www.hsl.fi/tyyliopas) ohjeisto, joka kertoo, millainen yrityksen kaikkien tietojärjestelmien käyttöliittymän tulee olla noudattamalla saadaan hyvät ja yhdenmukaiset sekä johdonmukaisesti toimivat käyttöliittymät helpottaa ja nopeuttaa järjestelmien tuottamista ja käytön oppimista voidaan poistaa suuri osa pahimmista käytettävyysongelmista suunnittelija voi käyttää luovuuttaan johonkin muuhun 8

KÄYTTÖLIITTYMÄSTANDARDI (USER INTERFACE STANDARD) tyyliopasta virallisempi Tutki myös ISO 9241-11 standardi Selkeä esitys osoitteessa https://www.slideshare.net/hassan_champ/iso-standard-924111 Standardi on uusiutumassa (www:n yleistyminen) 9

MIETITTÄVÄKSI JA KESKUSTELTAVAKSI ARGUMENTTEINEEN 3 4 HENGEN RYHMISSÄ Mitä nettiselainta käytät ja miksi? Mitä hakukonetta käytät ja miksi? Mitä sähköpostiohjelmaa käytät? Minkä valmistajan kännykkää käytät ja miksi? Mitä pidät pankkiautomaatin käyttöliittymästä? Entäpä VR:n lippuautomaatin? Missä (laite/ohjelma) on mielestäsi hyvä käyttöliittymä? Nämäkin ovat usein käyttöliittymäasioita 10

NIELSENIN SÄÄNNÖT Yksinkertainen ja luonnollinen dialogi Käyttäjien oma kieli Käyttäjän muistikuorman minimointi Yhdenmukaisuus Riittävä palaute Selkeä poistumistapa eri tiloista ja tilanteista Oikopolut Selkeät virheilmoitukset Virheiden estäminen Riittävä ja selkeä apu ja dokumentaatio

YKSINKERTAINEN JA LUONNOLLINEN DIALOGI Käyttöliittymän tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, koska jokainen lisäpiirre tai asia on: - yksi lisäasia opeteltavaksi - yksi lisäasia, joka mahdollisesti ymmärretään väärin - yksi lisäasia, joka täytyy huomioida, kun käyttäjä etsii haluamaansa asiaa näytöltä Käyttäjää täytyy auttaa jäsentämään näytöllä olevat asiat: - tiedoilla on luonnollinen ja looginen järjestys - tiedot, joita tarvitaan yhtä aikaa, tulee sijoittaa lähelle toisiaan - tiedot ja niiden käsittelyyn tarvittavat painikkeet sijoitetaan lähelle toisiaan - järjestys näytöllä tulee olla käyttäjän käsittelyjärjestys - värit, vilkutus tms. vain huomion kiinnittämiseen - muutama perusväri käytössä koko sovelluksessa

KÄYTTÄJIEN OMA KIELI Käyttöliittymässä käytetty kieli tulisi olla käyttäjän oma äidinkieli ja sovellusalueen ammattitermistöä. Käytettävä sanasto tarkistetaan käyttäjien kanssa, jotta sovelluksen ja käyttäjän käsitteet vastaavat toisiaan. Ei ole suositeltavaa käyttää tietojenkäsittelyn ammattitermistöä. Esimerkiksi ei käytetä sanaa 'taulu' vaan tieto tai tiedot. Vertauskuvat eli metaforat auttavat käyttäjää hyödyntämään olemassa olevaa tietoaan: vrt. leikkaa ja liitä; kansio, roskakori. Metafora voi olla käsite tai kuva tai molemmat. Metaforien käyttö on tehokas tapa siirtää merkitsevää informaatiota lähettäjältä vastaanottajalle.

KÄYTTÄJÄN MUISTIKUORMAN MINIMOINTI Käyttäjän muistamista helpotetaan, kun hänelle esitetään vaihtoehtoja, joista valinta voidaan tehdä valintaluettelot Mikäli käyttäjän tulee syöttää tieto tietyssä muodossa, niin hänelle näytetään malli syötettävästä tiedosta Mahdollisuuksien mukaan käytetään myös oletusarvoja, jotka näytetään käyttäjälle Numeerisen tiedolle tulee kertoa raja-arvot, jos ne ovat olemassa, samoin käytettävä yksikkö

YHDENMUKAISUUS Tietty toiminto käynnistyy aina samalla tavalla ja tulos myös samantyyppinen Samalle toimenpiteelle ei käytetä eri sanoja Tietyt asiat sijoitetaan samoille paikoille eri näytöillä Painikkeille sovitaan paikat ja järjestys Toimintoja ja muuta asettelua ei tehdä valmistajan tyylioppaan vastaisesti. Käytetään samanlaisia toimintoja samalla tavalla kaikkialla sovelluksessa ja myös eri sovelluksissa tietyssä laitteessa.

RIITTÄVÄ PALAUTE Käyttäjän tulee saada palautetta tekemistään toiminnoista. Käyttäjän tulee saada tietää onnistuiko vai epäonnistuiko toiminta Käyttäjän täytyy saada palautetta siitä, mitä on tapahtumassa Tietokonejärjestelmän tulee (suluissa esimerkit): kertoa käyttäjälle, missä hän on prosessissa tai tiedostossa osoittaa, kuinka paljon prosessi on edistynyt osoittaa, että on käyttäjän vuoro tuottaa jotakin syöttöä vahvistaa, että syöttö on vastaanotettu kertoa, että juuri vastaanotettu syöttötieto on sopimatonta (virheilmoitukset) kertoa, jos käyttäjän toiminta voi johtaa esim. tiedon tuhoutumiseen

SELKEÄ POISTUMISTAPA ERI TILOISTA JA TILANTEISTA Käyttäjällä tulee aina olla näkyvä poispääsy sovelluksesta tai sen osasta. Jos paluuta ei jostakin syystä ole, niin se on ilmoitettava ennen toiminnon aloitusta Pitkäkestoisille toiminnoille (yli 10 s) pitää peruminen olla aina mahdollista.

OIKOPOLUT Kokenut käyttäjä haluaa käyttää oikopolkuja toimintojen nopeuttamiseksi näppäinkomennot

SELKEÄT VIRHEILMOITUKSET JA VIRHEIDEN ESTÄMINEN Selkeät virheilmoitukset Virheilmoituksen tulee olla mahdollisimman täsmällinen ja rakentava. Se täytyy voida ymmärtää ilman käsikirjojen tai online-avusteiden käyttöä. Se ohjaa käyttäjää ratkaisemaan ongelman. Virheilmoitus esitetään käyttäjän omalla kielellä, se on kohtelias, ei syytä käyttäjää, ei aseta käyttäjän toimintoja tai älykkyyttä kyseenalaiseksi. Virheiden estäminen Järjestelmä tai sovellus tulee suunnitella ja testata niin, että vakavia virheitä ei pääse syntymään. Käyttäjältä tulee pyytää varmistus toiminnoille, joita ei voi perua, esim. varmistukset poistojen yhteydessä. Virhetilanteiden estämiseksi käyttäjälle: - voidaan esittää oletusarvoja - esittää vaihtoehdot valintanappeina tai valintaruutuina - antaa käyttäjän valita arvoja listasta - esitetään varmistuskysymyksiä.

LUETTAVAA Jakob Nielsenin sivut: http://www.useit.com/ Pikaharjoitus: Valitse parin kanssa sivustosta jokin satunnainen artikkeli ja perehdy sen sisältöön Aikaa käytettävissä 15 minuuttia Kerro minuutin puheenvuorolla artikkelin sisältö