Perhekeskus, palveluohjaus ja yhdyspinnat

Samankaltaiset tiedostot
Kohti Lapsiystävällistä Oulua

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hallituksen kehittämiskärkenä. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys ja kulttuuripalvelut

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Airi Martikainen Lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori. LAPE - Mitä ihmettä?

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Arja Hastrup, THL Marjaana Pelkonen, STM Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Tarja Kahiluoto, OKM Minna Tuominen, Kirkkohallitus

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla hanke. Esittely

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

Arja Hastrup, THL Marjaana Pelkonen, STM Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Taina Karvonen, Vantaankosken srk

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Kohti maakunnallista perhekeskustoimintamallia. Seinäjoki Johtava asiantuntija, Arja Hastrup, THL

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Ajankohtaiskatsaus Kehittäjätiimi Kaisa-Maria Rantajärvi ja Tuula Mäntymäki

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Neuvolapalvelut osana perhekeskustoimintamallin kokonaisuutta

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Erityis- ja vaativien palvelujen tehtävä palvelukokonaisuudessa Kohtaavatko yhdyspinnat?

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Lape-hankkeen tulokset

Arja Hastrup, THL Marjaana Pelkonen, STM Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Tarja Kahiluoto, OKM Minna Tuominen, Kirkkohallitus

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Mistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Taustaa käsitteen määrittelylle

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

KAINUUN PERHEKESKUKSET

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Hanna Hämäläinen

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta

Kärkihanke Lape Kymenlaakso

Kuntien järjestöyhteistyö kuntien järjestöyhdyshenkilöiden näkökulmasta raportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Pohjois-Pohjanmaalla Muutosagentti Rita Oinas

Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Kuntatalouden syyskuulumiset

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

Transkriptio:

Perhekeskus, palveluohjaus ja yhdyspinnat Muutostyö rakenteissa 11.9.2017 klo 8.30-15.30 Pohto, Oulu 1 24.9.2017 LAPE- Toimiva arki, Pohjois-Pohjanmaa

Kehittämisen haasteita uudessa toimintaympäristössä Osa lapsista ja perheistä voi huonosti, eriarvoisuus ja syrjäytyminen lisääntyneet Lasten ja perheiden ongelmat ovat monimutkaistuneet, korjaavien palvelujen käyttö ja kustannukset kasvaneet Palvelut, toiminnat ja lasten ja perheiden tarpeet eivät kohtaa Erilaisten perheiden tarpeisiin ei pystytä vastaamaan, mikä ilmenee avun ja tuen hakemisen ja saannin vaikeutena Palvelut ovat pirstaleisia, mikä liittyy hallinnonalojen rajoihin sekä johtamisen ja koordinaation ongelmiin Palvelukulttuurin pulmat, jotka liittyvät toimijoiden osaamisen haasteisiin, työkulttuurien erilaisuuteen ja vuorovaikutus kulttuuriin sekä lasten ja vanhempien vähäiseen Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Tavoitteet Rakennetaan lähipalveluna toimiva maakunnallinen perhekeskustoimintamalli, jonka avulla - varmistetaan voimavarojen vahvistuminen, osallistuminen ja varhainen avun saanti - vähennetään eriarvoistumista - muodostetaan lapsille ja perheille tarkoitettujen hyvinvointia ja terveyttä ml. mielenterveys sekä kasvua ja kehitystä edistävien peruspalvelujen sekä varhaisen tuen ja hoidon lapsi- ja perhelähtöinen palvelukokonaisuus (verkostoidaan palvelut, tarjotaan avoimia kohtaamispaikkoja ja yhtenäistetään asiantuntemusta ja voimavaroja) - uudistetaan ja yhtenäistään perhekeskustoimijoiden toimintakulttuuria yhteisten toimintaperiaatteiden avulla Varmistetaan edellytykset perhekeskustoimintamallin mukaiselle toiminnalle ja toiminnan toteutuksen, vaikutusten ja kustannusten seurannalle ja jatkuvalle kehitykselle.

4 24.9.2017

Tavoitteena kasvu- ja kehitysympäristöjä tukeva palvelurakenne Esh, psykiatria erikoisalat Lastensuojelu Palveluohjaus Perheiden kotipalvelut Taloudellisen tuen palvelut Yksityiset palveluntuottajat Sijaishuolto Lähiverkosto Lapsi, vanhempi, perhe Perusth-palvelut Sis. mt- ja päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Vammaispalvelut Vapaa-aika Varhaiskasvatus Seurakunta Koulu Sähköinen palvelutarjotin Nuoriso työ Järjestöt, Vapaaehtoistyö Sosiaalipalvelut PERHEKESKUS Sos. huoltolain mukaiset palvelut Vaativat erit. palvelut Neuvolan ja koulun thpalvelut Työvoimapalvelut PERHEKESKUS: muodostuu punaisen kaaren kokonaisuudesta perheen lähelle, lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön

Perheneuvola- ja perhekeskustoiminnan tilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17.2.2017 Kuusamo Ii Pudasjärvi Taivalkoski Kalajoki Pyhäjoki Hailuoto Raahe Merijärvi Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Sievi Nivala Oulu Kempele Lumijoki Muhos Tyrnävä Siikajoki Liminka Haapajärvi Siikalatva Kärsämäki Pyhäntä Utajärvi Vaala Perheneuvola Mahd. perheneuvolan palveluihin Yks. järjestämä Perheneuvola Perhekeskus ; fyysinen tila tai verkosto Reisjärvi Pyhäjärvi

Perhekeskustoiminnan yhteensovittaminen varhaiskasvatus- ja koulun kehittämistoiminnan kanssa (Kumppanuuspäivä 11.4.2017) Maakunnan lapsi- ja perhepalveluiden järjestämistä yhteen sitovana lähtökohtana on käsitys kasvu- ja kehitysympäristölähtöisestä sekä perheiden tarpeiden pohjalta rakentuvista palveluista. Perhe, varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-aika muodostavat lapsen ja nuoren tärkeimmät kasvuympäristöt. Jotta lapsi saa tarvitseman tuen kasvulleen täytyy palvelujen tulla matalan kynnyksen periaatteella mahdollisimman helposti ja lähellä toimivaa arkea. Tämä mahdollistuu ja toteutuu monella eri tasolla, jota samalla myös yhdistävät perhekeskustoiminnan kiinteäksi osaksi varhaiskasvatusta ja koulua Kaikki toimijat hyödyntävät perheiden kanssa toimiessaan lapset puheeksi -menetelmää ja sen ennaltaehkäisevää, osallistavaa ja tarvelähtöistä toimintamallia. Palveluohjauksen avulla (neuvonpidon tekniikka) perheiden tarpeiden mukaiset palvelut toteutetaan eri toimijoiden (julkinen, järjestöt ja vertaistuki) yhteistyönä niin perhekeskuksessa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Yhteinen toimintatapa edistää tiedonkulkua eri osapuolten välillä ja selkiyttää toimijoiden välistä työnjakoa yhdessä sovittujen toimenpiteiden toteuttamisessa. Monialaiset toimintamallit; perhekeskus, hyvinvointineuvola ja koulu, muodostavat yhteisen jatkumon jossa varmistetaan tarvittavien monialaisten palvelujen saatavuus eri kasvu- ja kehitysympäristöissä. Lisäksi erityisesti perhekeskustoiminnan verkostomainen toimintamalli vahvistaa eri järjestöjen ja muiden toimijoiden roolia perheille suunnattujen palveluiden järjestämisessä, mitä voidaan hyödyntää neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulun toiminnassa. Oulussa kehitteillä oleva lapsiperheiden sähköinen palvelutarjotin tarjoaa perheille ja eri toimijoille yhteisen alustan löytää tarvittavia palveluja, ohjausta ja neuvontaa perheen arjen tukemiseksi. Tätä alustaa voidaan käyttää sekä itsenäisesti että asiakastyön ohjauksen välineenä. Sähköiselle palvelutarjottimelle kootaan avoin ryhmä ja kerhomuotoinen toiminta sekä perheiden yksityiset ja julkiset palvelut helposti saatavaan muotoon. Palvelutarjotinta voidaan hyödyntää perheen lapsen ja nuoren kaikissa elämänvaiheessa ja muodostaa näin ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen ohjauksen väline kaikille toimijoille rakaskaudesta perusopetuksen päättövaiheeseen asti. Palvelutarjotin on skaalautuva ja sitä voidaan kehittää ja hyödyntää koko maakunnan alueella ja tarpeisiin.

OT-keskus työkokous 12.6.2017 Palveluiden integraatio: Monialainen yhteistyö ja ammattiryhmiä yhdistävät toiminnat ja toimintatavat? Mikä toimii ja mihin tarvitaan muutos? Mikä viisasta pitää erillään? Integraation ytimessä on palveluohjauksen toimivuus Asiakkaan ympärillä tapauskohtainen työryhmä potilaan/asiakkaan tarpeiden mukaisesti Perus- ja erityistason työntekijän työpanoksen hyödyntäminen myös OTkeskuksen suuntaan (esim. Terapiaprosessin jatkuvuus) Lastensuojelun erityisen huolenpidon palvelujen sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteistyö Toimiva konsultaatiojärjestelmä osaamisen tueksi Lapsen/nuoren somaattinen, psyykkinen tai sosiaalinen ongelma Vanhemmuus erityistilanteissa, esim. kehitysvammaisuus, raskaana olevat päihdeäidit, vaikeat päihdeongelmat, lapsen/nuoren vaikea somaattinen tai psyykkinen häiriö Erityistason ja perustason toiminta hoidossa ja kuntoutuksessa OT-keskus tuottamaa Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian palvelut SoTe-toimijoiden tarvitsema oikeudellinen tuki Erityisen vaativa hoito ja kuntoutus

OT-keskus työkokous 12.6.2017 Somaattinen lasten ja nuorten erikoissairaanhoito integraatiossa? OT-keskus toimii asiantuntijuuden kautta Erityispalveluista avopediatri jalkautuu sote- tai perhekeskuksiin OT-keskuksista erityisen vaativa palvelu yltää perustasolle digina tai kasvotusten Vertaistuen ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen Potilaslähtöisyys, dialogisuus eri tasojen välillä

Päivän tavoitteena Maakunnallisen perhekeskustoimintamallin yhteisesti sovitut periaatteet perhekeskuksen rakenteesta ja tehtävistä. Työn tukena aluekoordinaattorit ja laadittu check- lista Konkreettiset suunnitelmat ja toimenpiteet ALUEELLISET TYÖRYHMÄT, joissa kehittämistyö alkaa suunnitelmalla: Mitkä ovat keskeiset tavoitteet? mitä tehdään kuka tekee ketkä mukana missä aikataulussa viestintä: kenelle ja mitä miten arvioidaan, että toimenpide on toteutunut

Ohjeistus työpajatyöskentelyyn Kuntiin lähetetyn ennakkotehtävän hyödyntäminen Ryhmän tehtävissä on nostettu esiin teemoja, jotka koottu lähetetyistä tehtävistä, aiemmista työkokouksista ja hankevalmistelussa kootuista tiedoista. Niitä voi hyödyntää työpajatyöskentelyssä. Huomioikaa myös seurannan ja arvioinnin näkökulma. Selkeät kysymykset, joihin ryhmissä pohditaan vastauksia Kirjatkaa ylös ydinasiat/ pääkohdat keskustelustanne Valitkaa joukostanne ryhmän edustaja paneeli- keskusteluun ANTOISIA KESKUSTELUJA!

Perhekeskustoiminnan kehittämiseksi alueellisten perhekeskus-työryhmien tavoitteet, joihin laaditaan konkreettinen työsuunnitelma: Tarvitaan yhteistyörakenteisiin johdon työryhmä selvittämään maakunta-kunta (sotesivistys) yhdyspintoja; kysely webropolilla osallistujista ja tapaamisajankohdasta! Alueellinen toiminta (osin kartoitusta jo tehty): Mallinnetaan alueellinen perhekeskustoimintamalli (huomioiden maakunnalliset linjaukset ja alueiden erityistarpeet) Suunnitellaan ja otetaan käyttöön rakenteet paikallista, maakunnallinen ja kansallinen ohjaus huomioiden Kehitetään perhekeskustoiminnan ja erityispalveluiden avoimia ja joustavia (integratiivisia) toimintamalleja Tunnistetaan keskeiset osaamistarpeet ja käynnistetään koulutukset perhekeskuksen ja sen toimijoiden tueksi. Luodaan erotilanteiden palveluihin palvelupolku, varmistetaan erotilanteiden tuki (+sähköisten palveluiden kehittäminen) Vahvistetaan lapsilähtöistä yhteistyötä ja maahanmuuttoon liittyvää osaamista (huomioidaan pktyössä maahanmuuttajataustaisten perheiden tarpeet) Kartoitetaan vanhemmuuteen ja parisuhteen tukeen liittyvä tuki ja vahvistetaan osaamista tarpeiden mukaan.

Erityiset ja vaativat palvelut: Lastensuojelun työsuunnitelma Webropol kyselyt viikolla 38 Alueellisten perhekeskus- työryhmien nimeäminen ja työskentelyn aloitus Lastensuojelun toimijoille kysely ja kutsu työryhmien työskentelyyn: Monialainen arvioinnin malli, kytkeytyy vahvasti perhekeskustyöhön 1. työkokous 30.10 klo 12-15 Lastensuojelun perhetyö ja kuntoutus 1. työkokous 31.10 klo 12-15 Lastensuojelun laitoshoito 1. työkokous 8.11. klo 9-12 Lastensuojelun perhehoito 1. työkokous 8.11. 13-16 Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli 1. työkokous 16.11.2017 klo13-16 Erityistason ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen Monitoimijainen arvioinnin malli yhteiskehittämisen kohteena Lapin kanssa (pilottityö käynnistynyt Selänteellä ja Oulunkaarella) 11.12 seminaari Rovaniemellä, mahdollisuus etäyhteyksiin OT-keskuksen työkokous 27.11. Oulussa Pohto

Yhteiset seminaarit: Perhekeskus, Palveluohjaus ja yhdyspinnat muutostyö rakenteissa 11.9.2017 klo 9-16 Työkokouksen keskeisenä sisältönä maakunnallisen lastensuojelun työmallin ja rakenteiden suunnittelu. OT- keskus ja lastensuojelu. ENNAKKOTEHTÄVÄ liitteenä yhdessä olemme enemmän; kokemus, osallisuus ja asiantuntijuus 21.11.2017 klo 9-16 Työkokouksen keskeisenä sisältönä maakunnallisen lastensuojelun työmallin ja rakenteiden suunnittelu. Kokouksessa keskeisinä teemoina mm. Johdon / esimiesten perehdytys ja suunnitelman laadinta muutostyön edistämiseksi sekä systeemiseen lastensuojelun malliin perehtyminen. Perheterapeuttinen näkökulma yhteisenä viitekehyksenä. Työvälineitä perheiden arkeen 22.3.2018 klo 9-16 Keskeisenä teemana työvälineiden, olemassa olevien/ uudistettujen rakenteiden ja vaikutusten arviointi. Toimivan arjen tukipilarit; hyvinvoinnin edistämisestä erityisen vaativiin palveluihin 18.9.2017 klo 9-16 Keskeistä kokonaisuuksien ja uusien toimintatapojen esittely, tutkimus ja arviointi, sisältö tarkentuu myöhemmin.