IDSATIHD. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutavaran niputuksen ja veteenpudotuksen ajanmenekki eri olosuhteissa.

Samankaltaiset tiedostot
Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

PUUTAVARAN KULJETUS PUSKURIVARASTOSTA

IDSATIHO PUUTAVARAN PURKAMINEN AUT'OSTA RAUTATIEVAUNUUN, JÄÄLLE JA VETEEN TIIVISTELMÄ... 2

MDSATIHD SELOSTE 1/1976. Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin VÄLIVARASTOKULJETUS PUUTAVARAN MAATALOUSTRAKTORILLA.

IDSATIHD. Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin SELOSTE 10/1976 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA KEVÄÄLLÄ Raimo Savolainen JOHDANTO

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

KATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI

FORD KA KA_202054_V5_2013_Cover.indd /06/ :59

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

Aluejaossa Lappi tarkoittaa Lapin lääniä, Oulu osapuilleen Oulun lääniä ja Itä-, Keski- ja Länsi-Suomi vastaavien puuyhtymien toiminta-alueita.

AJOMATKAN VAIKUTUS METSÄTRAKTORIN KUORMAN KOKOON JA AJONOPEUTEEN

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/ MONIT OIMIKONEm'

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

MOSATIHD Käärltyminen... Kuormauksen keskeytykset... Kuormausajoo keskeytykset... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET... SELOSTE 1/1971

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

TALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu Hel sinki 17 Puhelin

METSÄTEHO REPORT. Manual Loading of Birch Pulpwood. Small- Sized Softwood onto Truck. and Unloading in Bundles

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko

6/1978 NIPPUREKI. Veikko Ylä-Hemmilä

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI

5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

e VETEENAJOSSA KULJETUSTEN OHJAUKSEN TARVE PUUTAVARAN 2/1992 PL 194 (Fabianinkatu 9 B) HELSINKI

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

1/1978 AUTONIPPUJEN MUODON PARANTAMISESTA. Aarne Otso Arno Tuovinen

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Oksapaalien autokuljetus

KATSAUS 11/1968 T A L V E L L A PUUTAVARA - AUTOT

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

Venetrailerit ja peräkärry käyttö ja turvallisuus ohjeet

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Viimeinen Seloste-sarjan julkai su

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Hakkuutähteen metsäkuljetuksen ajanmenekki, tuottavuus ja kustannukset

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

11/1979 SIIRTOKULJETUKSEN AJANMENEKKI AUTOKULJETUKSESSA. Antti Myllyniemi

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

a saus METSATEHDN PUUTAVARA UITTOON UUSIN MENETELMIN TAUSTAA Jari Terävä Teppo Oijala Juha Nieminen 8/1991

Puutavaran keräilyajon ajanmenekki

L 329/2 Euroopan unionin virallinen lehti

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

Puukauppa, toukokuu 2008

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

Puutavaran metsäkuljetuksen ajanmenekki

a saus PUUTAVARAN AUTOKUWETUKSEN RESURSSIEN SUUNNITTELUMALLI Antti Korpilahti 12/1989 JOHDANTO

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Transkriptio:

IDSATIHD Rauhanka tu 15 00170 HELSINKI 17 Puhelin 90-661281 SELOSTE 5/1974 P U U T A V A R A N K U 0 R M A J U 0 N T 0 V E T E E N Seppo Jukkola JOHDANTO Ranta- ja saaristometsien osalta on nykyään jouduttu siirtymään entistä enemmän kesäkorjuuseen. Raskaiden korjuukoneiden käyttöaika talvella saarissa jää etenkin huonoissa jääolosuhteissa lyhyeksi ja korjuu ajoittuu vilkkaimpaan aikaan. pidentää huomattavasti ranta- ja saaristometsien k rjuuaikaa ja samalla tasoittaa kone- Kesäkarjuulla on mahdollista ja työvoimaresurssi en käyttöä. Metsäteho tutki lokakuussa 1973 Tehdaspuu Oy : n Saimaan hankintaalueella puutavaran kuormajuontaa uivan niputuslaiturin, ns. nippulan, ja runkolaiturin kautta veteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutavaran niputuksen ja veteenpudotuksen ajanmenekki eri olosuhteissa. TUTKIMUSAINEISTO Kalusto Veteen pudotusta tutkittiin uivalta pudotuslaiturilta, ns. nippulalta, ja runkolaiturilta.

2 l L. {_ ""\... '- l '- '- Ni putuslai. Kuvn 1. --. JTl e li ni p puln... - - -- '--- '~~~'------"..;~~~.., ~'---------..._... "...,... /'-. '---\.. -- \.._ -... ;(uva P.u11r.o 1 n i. r.1 (_ \.. L L L.._ <

3 Nippul a on uiva alusta, jota siir r etään työmaalta toiselle hi nausmoottorin avulla. Sen päällä voidaan kul jettaa kaksi kuormatraktoria. Nippulalle on rakennettu sidontapai kka, jossa kuormat voidaan sitoa, ja pudotusl a i turi, jonka kautta niput pudotetaan kippaamalla veteen. Runkolaituri on pelkästään rungoista rakennettu pudotuslaituri. Se voidaan kiinnittää jyrkähkölle rannalle. Siirrettävää runkolaituria samoin kuin nippulaa kuljetetaan hinausmoottorilla. Kun käytetään runkolaituria, traktorit joudutaan siirtämään työmaalta toiselle erillisellä uivalla alustalla tai mahdollisesti maitse. Sekä nippulalla että runkolaittrrilla voi olla myös erillinen kehikko, johon kuorma voidaan purkaa sellaisista traktoreista, joissa ei ole kipillä varustettua perävaunua. Kehikossa puut voidaan niputtaa ja sen jälkeen kipata siitä veteen. Tässä selvityksessä tutkittiin kahta nippulalla ja yhtä runkolaiturilla työskentelevää traktoria. Nippulalla työskenteli samanaikaisesti kaksi traktoria, jotka olivat Volvo 868, traktori 1, ja Kockum KS - 875, traktori 2. Runkolaiturin kautta veteen ajoa tutkittiin Ford Teg 750 - traktorilla, traktori 3, kahdella työmaalla. Traktoreita 2 ja 3 ajoi kaksi eri kuljettajaa. Kaikissa tutkituissa traktoreissa oli kipattava perävaunu, joten erilliseen niputuskehikkoon purkamista ja siinä niputusta ei tämän selvityksen yhteydessä tutkittu. Aineis T- on määrä Taulukosta 1 nähdään lcuormien lukumäärät ja kuormien keskimääräiset koot eri traktoreillä. Tutkimusaineisto käsitti kaikkiaan 74 kuormaa, joista 32 kuormaa oli tukkia ja 42 kuormaa kuitupuuta. Kaikki kuitupuu oli 2-metristä. Kuormista 64 kappaletta sidottiin vaijereilla, 8 langoilla ja 2 ketjuilla.

4 TAULUKKO 1 Ai nei ston määrä j a laatu Traktori Puutavara- 1 2 1+2 3 Kaikki laji Kuor- Ifuor- Kuar- Kuor- Kuor- Kuor- Kuor - Kuor- Kuor- Kuorman mia, man man man man mia, mia, mia, mia, koko, koko, koko, koko, koko, m3 m3 m3 m3 m3 Havukuitupuu 10 10.96 3 11. 15 13 11.00 1 7.92 14 10.78 Lehtikuitupuu 5 9. 75 21 9. 36 26 9. 44 2 7. 16 28 9.27 Havutukki 13 14.05 13 14.39 26 14. 22 5 12. 32 31 13.91 Koivutukki - - - - - - 1 11. 96 1 11.96 Yhteensä 28 37. 65. 9. 74 Työskentelytapa Nippulalla työskennelleet traktorit ajoivat puutavaraa veteen sekä rantapinoista että rannan läheisyydessä sijaitseviita leimikoilta. Kuormattu traktori ajoi ensin nippulan alkupäähän, jossa kuorma sidottiin, ja sen jälkeen siirtyi pudotuslaiturin kohdalle, jossa kiinnitettiin pudotuskettingit ja kuorma kipattiin veteen. Nippulalla voi työskennellä vain yksi traktori kerrallaan. Runkolaiturilla työskenneltäessä kuormattu traktori ajoi laiturin lähelle, jossa kuorma sidottiin, ja sen jälkeen siirtyi laiturin viereen, jossa kiinnitettiin pudotuskettinki ja kuorma kipattiin laituria pitkin veteen. Pudotuslaitureiden siirroista, nippujen keräilystä ja hinauskuormien tposta huolehtivat työmailla hinausmoottcrin kuljettaja ja erillinen rantamies. TUTKIMUSTULOKSET Tutkimustulokset on esitetty eri traktoreiden osalta erikseen. Tulokset on yhdistelty sellaisten olosuhdetekijöiden osalta, joilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin.

5 TAULUKKO 2 Purkamisen osa- ajat kuorman s i tomista lukuun ottamatta Erittely Traktor i 1 2 1+2 3 Tehoaika, min/kuorma Kaikki Sitomisen valmistelu Apumies mukana - 0. 33::!:.0. 20 0. 33 0. 34 Ei apumiestä 2 1 6::!:.o. 28 1 64::!:.o. 5 1 2. 02 2. 56 Siirtyminen purkamisessa Si irtymisen valmistelu 0. 25::!:.0. 05 0. 26::!:.0. 07 0. 26 0. 492:.0. 19 Siirtyminen + 0. 37-0. 08 0. 342:.0. 08 0. 35 o.24::!:.o. o6 Pudotuskettingin lai tto1) Apumies mukana - 2.20.±.0. 20 2. 20 1.05 Ei apumiestä 3. 37::!:.o. 36 3.94.:.0 +. 32 3. 81 2. 23 Pudotuksen valmistelu Apumies mukana - 0. 15.±.o. 03 ~. 15 0 15::!:.o 16 Ei apumiestä 0. 23.:.0 +. 04 o. 21.±.o. o8 0. 22 0. 07 Pud0tus ApumiP.S mukana - 0. 18.±.o. 01 0. 18 0. 27::!:.o. 03 + + Ei apumiestä 0. 22--0. 03 0. 26--0. 07 0. 23 0. 31 Päättäminen Apumies mukana - 1. 05±o. 15 1.05 0. 91::!:.o. 46 Ei apumiestä 1.35.:.0. + 22 2. 292..() +. 30 1 61 0. 71 Yhteensä Apumies mukana - 4. 51 4. 52 3. 45 Ei apumiestä 7. 95 8. 94 8. 50 6. 61 0. 33 2. 07 0. 28 0. 34. o. 15 0. 21 0. 19 0. 24 1.03 1. 53 2) 4. 52 8. 48 1) Pudotuskettinkejä traktoreilla 1 ja 2 kaksi kappaletta ja traktorilla 3 yksi kappale 2) Pudotuskettinkejä kaksi kappaletta

6 Ajat on esitetty tehoaikoina ja keskiarvon lisäksi on esitetty sen 95 %:n luottamusväli sellaisissa tapauksissa, joissa havaintojen määrä on ollut yli viiden. Taulukoissa esitetyt kaikkien traktoreiden yhteiset keskiarvot on laskettu kunkin traktorin havaintojen määrällä painottaen. Purkamisajan jakautuminen Taulukosta 2 (s. 5) nähdään purkamisen osa-ajat kuorman sitomista lukuun ottamatta. Sitomisen valmistelu on ollut vaij ereiden ja lankojen 1-:::atkomista ja erilaista sitomisvälineiden järjestelyä. Siirtymisaj ajat purkamisessa ovat pieniä, ja ne koskevat siirtymistä kuorman sitomispaikalta pudotuslaiturin luo. Pudotuskettinkien laittoajat vaihtelevat 1. 1 min:sta 3. 9 min:iin kuormaa kohti olosuhteiden mukaan. Traktoreilla 1 ja 2 käytettiin kahta ja traktorilla 3 yhtä pudotuskettinkiä. Kuorman pudotus käsittää kuorman kippaamisen ja sen päättämisessä laitetaan traktorin perävaunu siihen kuntoon, että uuden kuorman nouto voi alkaa. Apumies jouduttaa työskentelyä lähes kaikissa työvaiheissa. Taulukossa 3 on esitetty kuorman sitomiseen kulunut aika eri tapauksissa. Nopeinta sitominen on ollut silloin, kun niput on sidottu vaijereilla. Langoilla ja ketjuilla sitominen on vaijereilla sitomista hitaampaa, mutta aineisto niiden osalta n melko pieni, joten kovin luotettavia ja tarkkoja päätelmiä niistä ei voida tehdä. Kuitupuunipp~minminen on ollut jonkin verran tukkiniprujen sitomi3ta hitaampaa. Apumiehen mllicanaolo on jouduttanut sitomista selvästi.

7 TAULUKKO 3 Kuorman sitominen Traktori Si tomi stapa 1) 1 2 1+2 3 ja Ha- Ha- Hapuutavaralaji ve.i.n- Tehoaika, lvain- Tehoaika, ' Teh:J- Tehoaika, aika, lva.ln- to- min/ to- min/ toja, kuorma ja, kuorma ja, min/ min/ kuorma kuorma e VAIJERILLA!2~~::~ -~~~l!:~l!: Kuitupuu - - 20 3. 432:.0. 34 3. 43 3 Tukki - - 4 2. 882:.0. 48 2. 88 1 Ei apumiestä ------------ Kuitupuu 14 5. 3s:to. 38 2 5. 92 5-44 - Tukki 13 4. 50+0. 79 5 5. 29.±.1. 14 4. 72 3 LANGOILLA Apumies mukana -------------- Kuitupuu - - 2 6. 54 6. 54 - Tukki - - - - - 1 ~~ -l!:2~~::~~~ Tukki - - 4 12. 81 12. 81 1 KETJUILLA ~~ -~2~~::~~~ Kuitupuu 2 11 65 - - 11. 65-4. 08 4. 25-6. 03-6. 34 10. 21-1) Siteitä traktoreilla 1 ja 2 neljä kappaletta/kuorma ja traktorilla 3 viisi kappaletta/kuorma Purkamisen kokonaistehoaika Taulukossa 4 ~n esitetty kuorman veteen purkamisen keskimääräinen tehoaika eri olosuhteissa. Sellaisten tapausten ajat on esitetty suluissa, joista kuorman sitomisen osalta ei ole ollut varsinaista aineistoa. Laskelmassa käytetyt ajat on saatu muista sitomisajoista interpoloimalla. Purkamisen kokonaistehoaika on ollut sitomistavasta riippuen 7 12 min kuormaa kohti silloin, kun purkamisessa on ollut apumies. Jos purkamisessa ei ole apumiestä, purkamisen kokonaisteho-

8 TAULUKKO 4 Purkamisenkokonaistehoaika. Siteitä neljä kappaletta/ kuorma, pudotusketti nkejä 2 kappaletta/kuorma Sitomistapa Vaije- Langoil- Ketjuil- Vaije- I.angoil- Ketjuil- Puutavaralaji rei l l a la la reilla la la min/kuorma Kokonaistehoaika min/rn3 ~E~ ~~~ -IE~~~~~ Havukuitupuu Lehtikuitupuu } 7.95 11, 06 ( 11.79) o. 74 1. 03 (1. 09) 0. 86 1 19 ( 1. 27) Havutukki 7. 40 (10.17) (10. 82). 0. 53 (0. 73) (0. 78) E!~ -~E~~~~:!:~ Havukuitupuu 1. 29 ( 1 82) 1. 87 l J 13. 92 (19. 67) 20. 13 Lehtikuitupuu 1.50 (2. 12) 2. 17 Havutukki 13. 20 21. 29 (18. 58) 0. 95 1. 53 ( 1 34) aika on vastaavasti 13 21 min kuormaa kohti. Vastaavat m3 -kohtaiset ajat ovat apumiehellisissä tapauksissa 0. 5 1.3 min/m 3 ja apumiehettömissä 1. 0 2.2 min/m3 Kuutiometrikohtaiset ajat on laskettu tutkimuksessa saatujen eri puutavaralajien keskimääräisiä kuormankokoja käyttäen. Pienimmät purkamisen tehoajat ovat olleet silloin, kun kuormat on sidottu vaijereilla. Langoilla ja ketjuilla sidottaessa ajat ovat olleet 6 8 min kuormaa kohti suuremmat. Tukkien kuormakohtainen purkamisaika on n peamman sitomisen vuoksi hieman kuitupuukuormien purkamisaikaa pienempi. Lisäksi tukkikuormien suuremmasta koosta johtuu, että tukin m3 -kohtainen purkamisaika kuitupuuhun verrattuna edelleen nopeutuu. Keskeytykset Keskeytykset nähdään taulukosta 5. Uivalla pudotuslaiturilla työskennelleillä traktoreilla oli keskeytyksiä yhteensä keskimäärin

9 TAULUKKO 5 Keskeytykset Traktori Keskeytyks e n syy 1 2 1+2 3 Kaikki Toisen traktorin odotus + 1. 02-1. 38 Keskeytysaika, min/kuorma 1 2. 87- + 1. 43 2. 07.. Muu keskeytys 2. 91.2:.3. 23 5. 562:.4. 22 4. 42 5. 20+1. 65 4. 69.. Yhteensä 3. 93 8. 43 6. 49 5. 20 6.33 6. 5 min kuormaa kohti. Toisen traktorin odotuksesta purkamiseen pääsemiseksi aiheutui keskeytyksiä keskimäärin 2. 1 min kuormaa kohti. Loppuosa keskeytyksistä johtui erilaisista syistä, pääasiassa kahvi- ja lepotauoista, huolloista, pienistä korjauksista ja lyhyistä pudotuslaiturin siirroista. Runkolaiturilla toimineella traktorilla oli keskeytyksiä keskimäärin 5. 2 min kuormaa kohti. Ne aiheutuivat pääosin samoista syistä kuin uivalla pudotuslaiturilla työskennelleiden traktoreiden keskeytykset. Kuorman teon yhteydessä traktoreille aiheutuneita keskeytyksiä ei tämän tutkimuksen yhteydessä tutkittu..