Sisällysluettelo........................................ 2 Pääkirjoitus......................................... 3 Henkilökuva.......................................... 4 Voiko partion aloittaa aikuisena?..........................5 KeiKKailemassa Piikkiössä.................................6 Maakravut Satahangalla.................................. 8 Partiolaisten koulutusjärjestelmä pähkinänkuoressa........ 11 MikäMikäMaa- Tammileiri..............................14 Hyvä ruoka, parempi mieli!..............................16 Puuhis........................................18 Maahisten matka syksystä jouluun.......................19 Mynämäen Maahisten lippukuntalehti Maahisposti: Nro:17 syksy/13 20.10.2013 Etukannen kuva: Topi Mäkelä, Smurffit Resiinaretkellä Julkaisija: Mynämäen Maahiset, PL 92, 23101 Mynämäki Painopaikka: Mynämäen srk:n monistamo Päätoimittaja: Venla Viitasalo Tekijät ja kuvat: Pia Aalto, Sirja Valtanen, Sanda Kantelo, LS-P Kuvapankki, Satahangan kuvapankki, Helmi Sippola Palautetta tai ehdotuksia lehteen: venla.viitasalo@hotmail.com 2
Rohkenen väittää, että partiolaisilla on yksi Suomen parhaista vapaaehtoisjärjestön koulutusjärjestelmistä. Partio on kasvatusjärjestö, joka kasvattaa lapsia pienestä sudenpennusta lähtien oma-aloitteisuuteen, vastuullisuuteen ja johtajuuteen. Tätä kasvatustehtävää varten lippukunnissa on oltava hyvinkoulutettuja johtajia ja juuri sellaisia partion koulutusputki tuottaa. Partiossa yksi keskeinen asia on tekemällä oppiminen. Johtamistaitoja harjoitellaan jo nuorimmista ikäluokista alkaen pienillä vastuutehtävillä ja johtamiskokeiluilla. Samoajaikään ehdittyään nuoret suorittava ryhmänohjaajakoulutuksen eli ROKin, jolla opitaan perustaidot oman ryhmän kanssa toimimiseen. Osaamista laajennetaan erilaisilla taitokursseilla, kuten muonitus- tai ensiapukurssi. Taitokurssit ovat nuorten keskuudessa suosittuja, esimerkiksi vuonna 2014 piirissämme on tarjolla miltei 20 erilaista taitokoulutusta. 18-vuotiaana pääsee partiojohtajan peruskurssille, joka antaa avaimet lippukunnan vastuutehtävissä toimimiseen. Tämän jälkeen tarjolla on erilaisia pestilähtöisiä koulutuksia niin lippukunnan, piirin kuin keskusjärjestötason johtamistehtäviin. Partiokoulutus on laadukasta ja nousujohteista. Kurssien järjestämiseen käytetään paljon työtunteja ja kerätyn palautteen perusteella sisältöjä ja menetelmiä uudistetaan jatkuvasti. Kurssien kouluttajat ovat myös vapaaehtoisia partiolaisia ja koulutusprojekteissa toimiessa oppii itsekin hyvin paljon uutta. Partiokoulutusta arvostetaan myös työelämässä. Partiokurssien nimiä saa välillä selitellä työhaastattelussa, mutta usein on huomattavissa, että partiolaisten projektinhallinta, johtamis- ja organisointitaidot ovat aivan eri luokkaa tavalliseen tallaajaan verrattuna. Kouluttautuminen on tärkeä osa lippukunnan johtajiston toimintaa. Vain koulutettu johtaja osaa vetää laadukasta, kasvatustavoitteet täyttävää ja partiomenetelmää käyttävää toimintaa. Tämän vuoksi lippukunta maksaa kaikki johtajien koulutukset. Merkittävä osa vuosibudjetistamme kuluukin erilaisiin koulutuksiin. Se on panostus, jonka me olemme valinneet. Partion koulutusjärjestelmään voit tutustua tarkemmin tässä lehdessä olevan esittelyn kautta. Iloista syksyä kaikille! -Pia- Kirjoittaja on lippukunnan koulutusvastaava sekä Kissapedot- tarpojavartion luotsi 3
Kuka olet ja kuinka tutustuit lippukuntaamme? Olen Saku Valtanen. Partioon olen aikoinani päätynyt äitini väkisin tuomana. Tosin olen häntä siitä asiasta myöhemmin kyllä kiittänyt. Kuinka kauan olet ollut partiossa? Olen ollut lippukunnassa 28 vuotta. Aika pitkän ajan siis. Paras partiokokemuksesi? Jaa-a. Paljon on unohtunut vuosien varrella. Mutta sanoisin että se kun kosin Sirjaa 06HuHulla Ahtelan rannan laiturilla yömyöhään. Terveiset lehden lukijoille? Partio on koko elämän aikainen harrastus. Sitä ei tarvitse lopettaa yläasteelle siirtyessä, kun sitä pidetään vain lasten harrastuksena. Uskokaa pois se antaa myöhemmällä iällä paljon enemmän kuin nuorempana. 4
Totta kai! Partion voit aloittaa minkä ikäisenä tahansa, sillä partiossa jokainen voi löytää oman juttunsa ikään katsomatta: luonnossa liikkumista, purjehdusta sekä lasten ja nuorten kanssa toimimista. Partiossa pääsee aikuinenkin kokemaan ja oppimaan uutta, pitämään hauskaa ja olemaan samalla iso apu ja ilo monen lapsen ja nuoren elämässä. Maahisissa aikuisen on helppo tutustua partiotoimintaan vanhempainyhdistys Maaringin kautta. Maaringin välityksellä voi olla juuri niin paljon tai vähän mukana partioinnissa kuin haluaa. Lippukunta tarvitsee tukea niin leirien muonituksissa, varainkeruutalkoissa kuin koloiltojen pitämisessäkin. Ja jos partiokärpänen pääsee puraisemaan, on johtajistossa aina tilaa uusille kasvoille. Johtajanakin pääset kouluttautumaan ja harrastamaan oman kiinnostuksen mukaan. Partio tarjoaa valtavan laajan paletin kursseja ja koulutuksia joilla voit kasvataa omaa taitokantaasi ja tietouttasi. Partiossa saamasi koulutus on myös loistava lisä ansioluettelossasi. Aikuisena partiossa olemisesta voit löytää aivan uusia ulottuvuuksia myös suorittamalla Aikuistenaktiviteettikortin hauskoja ja elämyksellisiä aktiviteetteja yhdessä muiden partioaikuisten kanssa. Sinulla ei siis tarvitse olla esitietämystä partiosta, leireilykokemusta tai valmiita ohjelmanumeroita takataskussa. Mukaan voit tulla juuri sellaisena kuin olet. Partioon liittyville aikuisille on tarjolla myös Partio tutuksi -kurssi, joka perehdyttää sinut partioon ja partiolaisuuteen. PaTu-kursseja järjestetään niin piirin, alueen kuin tarvittaessa lippukunnankin toimesta. Tervetuloa siis toimintaan mukaan, rohkeasti ja ennakkoluulottomasti! Yhteyttä voi ottaa Pauliinaan (Maaringin pj) 040 536 32 39, Piaan (Johtajiston Maarinkiyhteyshenkilö) 040 728 6800 tai Sirjaan (lippukunnanjohtaja) 045 1126266 5
Suunnistusta aamuhämärässä Piirin partiotaitojen syysmestaruuskisat järjestettiin Kaarinan Piikkiössä. Maahisista kisaan osallistui harmaaseen sarjaan vartio Neptunus (Pia, Topi ja ruskolaisvahvistus Anni) sekä vajaalla miehityksellä liikkeellä ollut punaisessa sarjassa kisannut Smurffit (Ilkka, Matias ja Ali). Rosvoteemainen KeiKKa oli yön yli kestävä kilpailu kaikille yli 14-vuotiaille. Tässä muutamia Neptunuksen jäsenen mietteitä kisasta ja joistakin tehtävistä. Lähtötehtävä: Kello kilahtaa ja kirjekuoren saa repiä auki. Jaha, iso kasa papereita. Ööh, hmm.. Löylykauha tarttis tehdä, mutta aikaa on onneksi paljon. Eiku hetkinen, tästähän lähti suunnistustehtäväkin käytiin, viestisuunnistus. Joo, Anni lähtee suunnistaan eka, Topi suuntaa kuumentamaan metallivartta ja tekemään kierteitä ja Pia jää paukuttamaan pellinpalasesta kuppia. Lopputuloksena ihan nätti ja semisti toimiva löylykauha. Pisteet: Löylykauha 5.9/8, Viestisuunnistus 1.4/4. Rahat tai henki: Jaha, uhkapelejä. Pia ja Topi onnistuvat hävittämään miltei kaikki annetut pelisetelit, mutta Anni tahkoaa onneksi suuria summia kolmannessa pelipöydässä. Riskin käydessä liian suureksi vartio poistuu suht tyytyväisenä keräämäänsä setelimäärään. Pisteet: 0.7/3 Kahlekuningas: Ompa sekava tehtäväkäsky, nyt en kyl tajunnu yhtään mitään. Jotain palikoita pitää isossa avaimessa siirrellä. Ai näinkö. Vauhdilla suju, mut mahtokohan rastimies tulkita tän kommunikoinniks kun se oli tehtäväkäskys kiellytty. Noo, maalissa sit näkee. Pisteet: 0/3 (hylätty tehtäväkäskyn vastaisena suorituksena) Sattumia sopassa ja gluteiiniton keikka: Jes, ruokatehtävä, nää on kivoja. Keliaakikkomme Topi toteaa annetun kysymyslomakkeen kysymykset niin vaikeiksi, ettei hänkään osaa vastata kaikkiin. Gluteiinittomasta perunarieskastamme taitaa puuttua jokin aines maun ollessa hyvä, mutta ulkomuodon hieman erikoinen. Linssikeittoa ei kukaan ole koskaan nähnyt, mutta aikaansaannoksemme on erittäin maukas. Pisteet: Sattumia sopassa 3.3/4, Gluteiiniton keikka 2.7/4 Lätäkkörosvo: Ou nou, tää on muuten kartan ainoo paikka mis on plutakko. Mä en niin ala uimaan täs kohtaa kisaa (la illalla). Ai, jotai pulmatehtävii ja vastauksen vois käydä uimas keskeltä lampea. Joo, 6 tota, veikaten voittoon on hyvä taktiikka! Pisteet: 2.1/
Yörastilla: Ah, ihanaa, ei tartte enää kävellä. Laavu pystyyn ja tehtävien kimppuun. Täytekakun leipominen trangialla, onneks meillä on niitä ylimääräisiä trangian kattiloita kun osa on linssikeitossa Aarrearkun lohenpyrstöliitokset näkyy syntyvän Topilta vauhdilla, mahtavaa kun on kerrankin joku käsistään kätevä matkassa. Viilauksien oikeinkirjoitusasiat, no kyl tästä täytyy tulevan open vetää täydet pisteet. Välillä vähän arpomaan eläinten hintoja ja onkimaan koukuilla koreja. Nukkumaankin ehtii kerrankin jopa muutamaksi tunniksi. Pisteet: Aarrearkku 9.2/10, Viila kakussa 5.5/7, Kallis luonto 1.3/4, Kuutomakeikka 1.8/4, Viilaukset 3/3 Tikkaus: Huisii, kerrankin jotai erikoista ja ennakkovalmistautumisestaki oli hyötyä. Kädessä on kaksi possunhankaa, joissa viiltohaavat, jotka pitää tikata ihan oikeella tikkausneulalla ja langalla. Siistii! Nättejä tikkejä synty, mut Pia onnistu kyl tikkaamaan samalla peukaloonsa reiän. Pisteet: 3.2/4 Sienimyrkytys: Joo, otetaan tää ja tää, kyl totaki varmaan voi syödä. Aivan sama, heitä sinne koriin ny vaa jotain sieniä et päästää joskus maalii. Myrkytystapauksessa lääkehiiltä alas ja myrkytystietokeskuksen numeroki tiiettiin. Annin nilkka alkaa olla totaalisen sökönä. Kylmpussi vaa ideaalilla kiinni, kenkä roikkuun rinkkaan ja paljaalla jalalla loppukilometrit. Pisteet: 2.8/4 Elehtinen, pelehtiminen: Jes, vika tehtävä! Mut miten ihmees mä kykenen ilman sanoi viestittään et Topin pitää näytellä lumienkelin tekoo samalla kun Anni tekee moonwalkkia???????? Pisteet: 2.2/3 Maalissa: JES! Olipa hauskat ja rennot kisat mahtiporukalla! Aarrearkun mallikappaleet Vartion sijoitus harmaassa sarjassa 7/13. Trangiasta saa uunin mm kakun paistamista varten täyttämällä paistinpannuosan hiekalla, laittamalla taikinan pikkukattilassa hiekan päälle ja isomman kattilan nurin päin pienemmän päälle. 7
Satahanka, tuo meripartiolaisten noin kuuden vuoden välein järjestettävä suurleiri, kokosi heinä-elokuun vaihteessa Kustaviin 1000 leiriläistä ja 11 urheaa Maahista. Ennen leiriä hieman jännitti, sillä kolon takapihalla hiljalleen virtaava Mynäjoki ei ihan meripartiotoiminnasta käynyt. Joskin tosin johtajat pohtivat toteaisivatko tarpojien leirikelpoisuuden viskaamalla kaikki jokeen ja ottamalla mukaan kuiville selviytyvät. Tällaista testiä ei ehkä leiriläisten onneksi (johtajien harmiksi) kuitenkaan suoritettu. Leirille osallistuivat johtajat Pia, Meri ja Hanna, Nokkapokista Janne, Joona M. ja Jenna sekä Kissapedoista Helmi, Heidi, Elmiina, Otso ja Lauri. Rakentelu on rankkaa puuhaa. Tarpojien teltta vielä siistinä. Esittelemässä Lauri. Satahangalle lähdettiin jo rakennusleirivaiheessa. Tarpojille suurleiri toimi kevään leiritarpon majakkana eli loppuhuipennuksena ja osana majakkaan mentiin rakentamaan leirialuetta. Raksaleiri sujui iloisesti 8 auringon porottaessa. Jokainen oppi varmasti monta uutta taitoa ja tarpojat olivat erityisen ylpeitä täysin itse rakentamistaan, koko leiriä palvelleista käsienpesu- ja tiskauslinjastoista.
Varsinainen leiriosa muodostui maalla tapahtuvista ohjelmista sekä meripäivistä. Meripäivinä tarpojat pääsivät purjehtimaan piirimme suurimmilla aluksilla. Maaohjelmissa päästiin mm touhuamaan rannalla ja ompelemaan merimiessäkkiä. Erityisesti purjehduksista jäi mieliin monta huikeaa muistoa ja kohta jo sateli johtajille kysymyksiä, miksei Maahisilla ole omaa venettä. Tuhansien eurojen vuosipanostuksesta kertominen tosin palautteli tarpojammekin maan pinnalle laineiden keinunnasta. Asianhaan ei suinkaan vaikuta johtajien totaalisen nollassa oleva tietämys vesillä liikkumisesta. Haikillakin käytiin ja peräti kirkkoveneillä soutaen. Haikki suuntautui Vuosnaisten saarelle, jonka ihanaan vanhan koulun kesäkahvilaan pitää suunnata toistekin. Meripartiolaiset ovat lunkimpaa väkeä ja leirillä olikin hieman erikoinen rakenne johtajien suhteen. Tarpojilla ei omia johtajia ollut lainkaan, vaan omasta venekunnasta yksi (tässä tapauksessa Janne) toimi venekunnanjohtajana ja he asuivat alaleirissä keskenään alaleirinjohtajien valvonnan alaisena parinsadan muun nuoren kanssa. Kaikki loput johtajat toimivat erilaisissa tehtävissä leirin arjessa. Jokainen meistä oli sopinut pestinsä etukäteen ja tiesi ainakin suurin piirtein mitä odottaa. Meri päätyi töihin johtajakahvilaan keskelle pääkaupunkiseudulta tullutta joukkoa höystettynä parilla ruotsalaistytöllä. Yötyöt eivät taida sopia Merin tulevaisuuteen päätellen niistä painokelvottomista kommenteista, joita hän päästeli aamuisin jonkun (Jannen) tullessa häiritsemään unta liian aikaisin. Mutta hauskaa tuntui olevan! Hanna pääsi mukaan leirin tiedotukseen kirjoittamaan juttuja leirilehteen. Kamera kaulassa ja muistilehtiö kädessä nuori johtajamme viipotti viikon pitkin leirialuetta nähden varmasti leiriä monelta kantilta. Hannan painettua sanaa voit lukea kololle säilötyistä leirilehdistä. Pia oli sopinut vaihtelun vuoksi pestinsä leirin kuljetustiimiin ja vietti reilun viikon huristellen ympäri leirialuetta ja maakuntaa erilaisilla toinen toistansa pelottavimmilla ajoneuvoilla. Ai Stilli pitäis ottaa tähän pakun perään. Ikinä en oo peräkärryykään vetäny mut ok Mikäs se stilli sit on? Se on toi iso jolla tossa venetrailerin perässä. Yhtäkään ajoneuvoa ei kuitenkaan tullut kolhittua leirin aikana, joten mahtisuoritus. Kalustoa riitti leirillä kahden sataman verran. 9
Satahangalta kuultua: piits inn yp lääys ai mikää? piits inn yp lääys ai mikää? stadilaiset ei vaan ymmärrä merellä, ei siis teillä mä voin olla monsterimajuri tätä on odotettu koko päivä (sanoi partiolainen matkalla syömään) sä nyt oot tommonen ulkosiideri ota nyt ihan vaan peppu kerrallaan näyttääkö tää kenestäkään parijonolta?? vähän kuin kenraali joka olisi talivodassa lähteny juoksemaan rintamalta ja myöhemmin tullu takaisin valittamaan että venäläiset on pysäytetty väärällä tavalla mä en siis todellakaan ota teitä enää mihinkään mukaan tänä kesänä! joo siis se on semmonen pitkä ja blondi ja vaik kui söpö.. ai siis vähän niiku minä vai?? Satunnaisia huomioita: Meri luulee olevansa hesesyrjitty. Kaarinan Sädetytöissä on poikia. Janne häiritsee Merin flirttailua. Taitaa olla mustis. Tai kateellinen? Joku on selvästi syönyt ärrimurrikeksejä. Aku Leinon mysteeri alkaa paljastua. Venekunta taisi kypsyä johtajaansa. 10 Ensi kesän piirileiriä odotellen!
Partion koulutusjärjestelmä on laaja ja laadukas. Kursseja on moneen lähtöön ja jokainen pystyy syventämään osaamistaan yhä pidemmälle. Alle 18-vuotiaiden (tai oikeastaan alle 22-vuotiaiden) koulutuksesta puhutaan osana ikäkausien omaa ohjelmaa. Koulutusjärjestelmä koostuu erilaisista moduuleista ja suorittamalla tietyt moduulit saa kasaan koulutuskokonaisuuden (tuttavallisemmin kurssin), josta saa todistuksen ja merkinnän koulutusrekisteriin. Koulutus johtajaksi alkaa jo sudenpennusta osana ryhmän normaalia toimintaa. Jokainen pääsee toimimaan välillä nokkapentuna tehden pieniä vastuutehtäviä, esimerkiksi vastaten lauman paikallaolijoiden merkinnästä. Seikkailijaikäisenä vastuutehtävät hieman kasvavat ja joukkueen sisällä jokainen pääsee kokeilemaan pienryhmävartion johtamista esimerkiksi ryhmätyön tekemisen ajan. Tarpojissa harjoitellaan jo nuorempien johtamista käymällä vetämässä aktiviteetteja seikkailijaryhmissä. Ensimmäinen varsinainen johtamiskurssi tulee samoajaiän alussa, 15-vuotiaana. Tässä ryhmänohjaajakoulutuksessa eli ROKilla opitaan kaikki vartion vetämisen perustaidot aina toimintasuunnitelman tekemisestä turvallisuusasioihin ja omaan ajanhallintaan. ROK järjestetään useimmiten alueen kesken yhdessä, jotta kurssi voidaan järjestää lähes vuosittain riittävällä osallistujamäärällä. Piirimme järjestää samoajille myös ROK-jatkokursseja eli Ässiksiä vuosittain. Ensimmäiseen osaan virallista, aikuisille suunnattua koulutusjärjestelmää, Partiojohtajan peruskurssille eli Pj-kurssille pääsee aikaisintaan 18-vuotiaana. Pj-kurssi antaa tarvittavat valmiudet lippukunnan johtajistossa toimimiseen ja koko lippukunnan tapahtumien vetämiseen. Kurssilla opitaan mm partiomenetelmää, lasten ja nuorten kasvuun ja oppimiseen liittyviä seikkoja sekä tehdään johtamisharjoitus vetämällä jokin tapahtuma tai projekti lippukunnassa. Pj-kurssiin kun käy lisäksi muutaman tunnin moduulin tietyn ikäkauden ohjelmasta, saa virallisen pätevyyden toimia Akelana (sudarijohtaja), Sampona (seikkailijajohtaja) tai aikuisena tukena eli Luotsina vanhemmille ikäkausille. Tämän tason kursseja järjestää jokainen partiopiiri. Seuraava taso on Partiojohtajan jatkokurssin taso. Pj-peruskurssin käytyään aukenevat ovet monenlaisiin pestilähtöisiin koulutuksiin. Lippukunnassa toimiville johtajille sopivat esimerkiksi Johtajana lippukunnassa tai Ikäkausivastaava-koulutuskokonaisuudet. Piirissä toimivalle johtajalle taas erityisesti Partiokouluttajakurssi sekä Piiritoimijakurssi. Suurin osa edellisten moduuleista sisältyy Partiojohtajajatkokurssiin eli Kolmiapila-Gilwell-kurssiin. Tämän, useita osia kestävän ja suuren projektin/kehittämishankkeen vetämisen vaativan kurssin käyvät vain suhteellisen harvat. Tunnuksena käydystä Ko-Gi-kurssista partiolainen kantaa kaulassaan huivin kanssa nahkaiseen naruun kiinnitettyjä 11 pieniä puunappuloita.
Partiossa nousujohteisuus on keskeinen elementti, joten partiojohtaja jatkokoulutustasoltakin pääsee vielä eteenpäin järjestöjohtamisen tasolle. Suomen Partiolaiset järjestää maanlaajuisia ohjaajakoulutuksia esimerkiksi Ohjelmaohjaajille ja Koulutusohjaajille, jotka vastaavat isoista toiminnanaloistaan omassa piirissään. Eikä tässä vielä kaikki! Eri koulutustasojen välillä voi hyppiä vapaasti. Vaikka koulutussisällöt olisivat entuudestaan tuttuja, monipuoliset tekemällä oppimista korostavat koulutusmenetelmät tuovat aina jotain uutta. Lisäksi kokenut partiojohtaja voi myös aina mennä kouluttamaan jollekin kurssille ja kehittää näin omia johtamistaitojaan. Lisäksi jokainen piiri järjestää vaihtelevasti kasan taitokursseja. Omia taitojaan voi kehittää jossakin spesifimmässä asiassa. Haluatpa sitten opetella muonittamaan lippukunnan tapahtumia, soittamaan kitaraa nuotiolla, retkeilemään talvella, hankkia virallisen SRP:n ensiapukortin tai kuulla kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista, piiri tarjoaa miltei mitä vaan keksit pyytää hauskoissa viikonlopun mittaisissa kursseissa, jonne voivat kokoontua niin aloittelevat nuoret johtajat kuin vanhat parratkin. Ässiskurssilaisia ja kouluttaja partiomenetelmän parissa. 12
Moduulikartta 13
14
15
Onnistuneen metsäretken kruunaa maukas ruoka. Lyhytkään retki ilman eväitä ei tunnu kunnon retkeltä. Ruokailu on tärkeää jo jaksamisenkin kannalta, mutta samalla se on myös ohjelmanumero. Retkiruoan laittaminen on mukavaa puuhaa ja lopputulos voi olla nautinto. Uusien makujen kokeileminen palkitsee eikä valmisruoka ole kuin yksi vaihtoehto. Retkikeittimellä tai keittokatoksessa pystyy kokkaamaan monipuolisen aterian. Hyvä retkiruoka on ravitsevaa ja maukasta. Repussa tai rinkassa kannettavan ruoan tulee olla kevyttä ja vähän tilaa vievää, mutta sitä pitää olla riittävästi, jotta energiaa riittää liikkumiseen. Tasainen ruokailurytmi pitää voinnin hyvänä. Vaellusruuan tulee olla kaikkien vaeltajien ruokavalioihin sopivaa, ravitsevaa, vaihtelevaa, hyvin säilyvää, kevyttä kantaa ja helppoa valmistaa. Valitse jo kaupassa mahdollisimman yksinkertaisesti pakattuja tuotteita. Jätä kaikki pahvipakkaukset kotiin. Ruuat kannattaa pakata valmiiksi ateria- tai päiväkohtaisiksi pakkauksiksi. Valmisruokapussien kyljessä lukevat annosmäärät voi karkeasti jakaa kahdella. Vaelluksella neljälle hengelle tarkoitetusta pussista syö itsensä kylläiseksi kaksi tai korkeintaan kolme henkilöä. Aina on hyvä varata mukaan myös ylimääräistä ruokaa eksymisen tai aliarvioidun nälän varalta. Persikka-auringot Tähän näppärään nuotiojälkiruokaan tarvitsen kokonaisia persikoita. Persikka-auringot rakentuvat sipulilihapullien tapaan. Halkaise ensin persikat ja poista kivet. Halutessasi voit kovertaa koloa hieman isommaksikin. Täytä kiven jättämä kolo suklaalla ja laita puolikkaat takaisin kiinni. Kääräise herkku folioon ja laita hiillokseen pehmenemään. Kun persikan pinta antaa folion alla hieman periksi, on jälkiruoka valmista 16 nautittavaksi.
Sipulilihapullat Osta kaupasta suurimmat sipulit, mitkä löydät. Kuori sipulit ja halkaise ne kahtia. Koverra tämän jälkeen sipuleista enin sisus pois, jätä n. 2-3 kerrosta jäljelle jotta muoto säilyy. Käytä poistamasi sisukset hyödyksi silppuamalle ne pieneksi ja paistamalla ne jauhelihataikinan joukkoon. Jauhelihan määrä riippuu sipuleiden koosta ja syöjien määrästä, jokaista sipulia varten täytyy varata noin kourallinen lihaa. Jauhelihan voi maustaa haluamillaan mausteilla, perus suolalla ja pippurilla pääsee jo pitkälle. Kun jauhelihataikina on valmista, muotoile siitä lihapulla ja laita se sipulin puolikkaaseen ja toinen puolikas päälle. Kääri jälleen kokonainen sipuli folioon ja laita hiillokseen. Lihapulla kypsyy noin 20-30 minuuttia koosta riippuen. Loimukala Erittäin herkullista kalaa voit valmistaa kypsentämällä kalan nuotiolla kuvan osoittamalla tavalla. Kala perataan ja leikataan auki kuvan osoittamalla tavalla. Pää poistetaan. Kala naulataan puunauloilla siten, että puukolla lyödään reikä kalan reunan läpi puuhun ja reikään naputellaan veistetty puunaula. Yleensä on hankalaa löytää luonnosta tarpeeksi levää lankkua, johon kala naulataan. Tarpeeksi leveän lankun saat halkaisemalla sopivan mittaisen lehtipuun rungon ja kiinnittämällä ne vierekkäin. Puu tuetaan melko pystyyn asentoon nuotioon nähden. Hyvä kalan etäisyys tuleen on noin kirveen mitta. Lankkua on hyvä kääntää välillä paistamisen aikana. Kalaa kannattaa valella suolavedellä tai hieroa siihen ennen paistamista kunnolla mausteita. Kala on kypsää kun evät irtoavat helposti. Voit tietysti todeta kypsyyden maistamalla. Loimukalan kaveriksi sopii vaikka folioon käärityt vihannesnyytit tai nuotioperunat. 17
Missä luuraa Paavo! Etsi Paavo, kerro siitä ensimmäisenä lippukunnan Facebooksissa ja voita itsellesi huikea palkinto joululeirillä! Kuka johtaja? 18
19
Palkintojenjako piirin kevätkokouksessa 20