Hämeenlinnan kaupunki KAURIALAN KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA KOULUN TURVALLISUUSTYÖ ON USEIDEN ASIOIDEN YHTEENSOVITTAMISTA JA YHTEISTYÖTÄ MONIEN TOIMIJOIDEN KANSSA. Työryhmä: Kari Tamminen, Jari Tuominen, Timo Saarinen, Minna Jurvelin, Sanna Routamo Päivitetty 19.9.2014
SISÄLLYSLUETTELO: KOULUN YHTEYSTIEDOT... 3 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 3 OSA I KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA... 4 1 Turvallisen koulun kolme kultaista sääntöä... 4 2 Rakennuksesta poistuminen sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt... 4 2.1 Sisäiset hälytysjärjestelyt... 4 2.2 Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat... 5 2.3 Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt... 5 3 Turvallisuusorganisaatio ja koulutus... 5 3.1 Turvallisuusvastaavat... 5 3.2 Henkilökunnan turvallisuustiedottaminen... 6 4 Toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta (suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa)... 7 4.1 Hätäilmoituksen teko... 7 4.2 Toiminta tulipalon sattuessa... 7 4.3 Toiminta tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa... 7 4.4 Toiminta sähkö-, vesi- ja lämmityskatkon sattuessa... 7 4.5 Toiminta ympäristölle tai terveydelle vaarallisen aineen aiheuttaman suuronnettomuuden sattuessa, kaasuvaaratilanteessa tai säteilyvaaratilanteessa... 7 4.6 Toiminta väestönsuojaan suojauduttaessa... 8 4.7 Odottamattomat vaaratilanteet... 8 4.7.1 Epäilty vaarallinen henkilö, pommiuhka tai muu syy epäillä konkreettista vaaraa... 8 5 Rakennuspiirustukset... 9 5.1 Asemapiirros (liite 1 ja 2)... 9 5.2 Pohjapiirrokset kerroksittain (liitteet 3-7)... 9 5.3 Vaaraa tuottavat kohteet (liitteet 3-7)... 9 OSA II YHTEISTYÖ POLIISIN KANSSA KOSKIEN HENKILÖTURVALLISUUTTA... 10 6 Kiusaaminen ja erilainen häirintä... 10 7 Väkivalta tai sen uhka... 11 7.1 Päihteet koulussa... 11 7.1.1 Oppilas päihtyneenä koulussa (alkoholi, pillerit, huumeet)... 11 7.1.2 Huume-epäily... 11 7.1.3 Huumekaupan epäily... 11 7.2 Omaisuuteen kohdistuva vahingonteko, ilkivalta ja näpistely... 11 7.3 Moniammatillinen yhteistyö ja koulupoliisitoiminta... 12 OSA III TOIMINTA KRIISITILANTEISSA... 13 8 Vakava sairaus... 13 9 Itsemurha tai sen uhka... 13 10 Oppilaan kuolema... 13 11 Opettajan tai työntekijän kuolema... 14 12 Jälkikäsittely... 14 12.1 Tuki asianosaisille... 14 12.2 Tuki sureville oppilaille... 14 Liitteet:... 16 2
KOULUN YHTEYSTIEDOT Kaurialan koulu Koulun osoite: Torikatu 33, 13130 Hämeenlinna Koulun puhelinnumerot: rehtori Pekka Saros 03 621 2211 apulaisrehtori Teijo Savijoki 03 621 2465 kanslia/koulusihteeri Leena Eloranta 03 621 2839 turvallisuustiimin pj. Pauliina Sääksjärvi 03 621 2215 päärakennus opettajainhuone 03 621 2215 matala rakennus opettajainhuone 03 621 2201 terveydenhoitaja Sanna Anttonen 03 621 3935 vahtimestari Raimo Räisänen 03 621 4338 Koulu toimii kolmessa rakennuksessa: kolmekerroksinen päärakennus 24 luokkatilaa, opettajainhuone, liikuntasali, kirjasto, terveydenhoitajan tila, vahtimestarin tila, väestönsuoja yksikerroksinen matala rakennus 13 luokkatilaa, teknisentyön luokka, 2 opettajainhuonetta ruokalarakennus Koulussa on oppilaita n. 520, opettajia ja kouluohjaajia n. 50 sekä muuta henkilökuntaa n. 20. Matalassa rakennuksessa opiskelee pienryhmä, jossa voi olla liikuntarajoitteisia oppilaita. Koulun liikuntasalia käytetään varausten perusteella. TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA Yleinen hätänumero 112 Yhteistyöpoliisi Jussi Reunanen 050 569 2847 Myrkytyskeskus 09 471 977 Säteilyturvakeskus 09 759 881 Terveyskeskus 03 621 9000 Yhteispäivystys (ensiapu) 03 629 4500 3
OSA I KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA Pelastussuunnitelman tarkoituksena on: ennalta ehkäistä vaaratilanteita auttaa koulussa oleskelevia henkilöitä omatoimisessa suojelussa opastaa toimimaan oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa Jotta suunnitelma toimii hyvin, sen edellytyksenä on suunnitelman perehdyttäminen koulun henkilökunnalle ja oppilaille. Suunnitelman päivittäminen vuosittain varmistaa, että muutokset henkilökunnassa tai koulurakennuksessa eivät heikennä koulun turvallisuutta. Suunnitelma on tarkoitettu sekä normaali- että poikkeusolojen vaara- ja onnettomuustilanteita varten. 1 Turvallisen koulun kolme kultaista sääntöä A. Turvallisessa koulussa ehkäistään etukäteen vaaratilanteet koulurakennuksessa ja koulun eri toiminnoissa. B. Turvallisessa koulussa on suunniteltu etukäteen, miten koulu takaa koulun oppilaiden, opettajien ja muun henkilöstön turvallisuuden. C. Turvallisessa koulussa on varauduttu suorittamaan sellaiset pelastustoimenpiteet, joihin koulussa omatoimisesti kyetään: hälytys- ja toimintaohjeet on laadittu rakennuksesta poistuminen on suunniteltu opettajat sekä muu henkilöstö on koulutettu tarpeellinen välineistö on hankittu 2 Rakennuksesta poistuminen sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt 2.1 Sisäiset hälytysjärjestelyt Kiinteistön johtopaikka sijaitsee päärakennuksen opettajainhuoneessa toisessa kerroksessa (rehtoreiden työhuoneet, kanslia). Viestiyhteydet hoidetaan keskusradion, wilma, sähköpostin sekä puhelinyhteyksien avulla. Ilmoitus uhkaavasta tai tapahtuneesta vaarasta ilmoitetaan keskusradion välityksellä ja ilmoituksen antajina toimivat koulun rehtorit. Tarvittaessa ilmoituksen voi antaa kuka tahansa henkilökuntaan kuuluva. Poikkeusoloissa hälytystilanteet on varmistettava kunnan johtokeskuksesta. Vaurio- ja palotiedustelutoiminnasta vastaavat rehtorit, turvallisuustiimin puheenjohtaja ja työsuojeluasiamies. Säteily- ja kaasuvalvonnan järjestelyiden ajankohtaisin tieto saadaan Yleisradion kautta. Koulukiinteistössä noudatetaan normaaleja paloturvallisuusmääräyksiä. Matalassa rakennuksessa paloturvallisuus on huomioitu osastointeina palo-ovien avulla. 4
2.2 Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat Kussakin opetustilassa on A4-kokoinen poistumisohje, josta ilmenevät käytännön toimenpiteet sekä alkupelastusvälineistön sijainti. Ohjeet opettajille luokasta poistumisesta vaaratilanteissa (esim. tulipalo) Kuuntele rehtorin ohjeita keskusradion välityksellä! 1. Varmista poistumisreitit ja vaaran sijainti. 2. Ilmoita oppilaille kokoontumispaikka (Eino Leinon kenttä ruokalan takana tai Cygnaeuksen puisto Torikadun ja koulun välissä). 3. Poistu oppilaiden kanssa sovittua reittiä rauhallisesti, mutta ripeästi. 4. Poistu luokasta viimeisenä ja varmista, että luokan ovi on kiinni ja kaikki ovat poistuneet. 5. Tarkista luokan välittömässä läheisyydessä olevat tilat (määritelty luokan poistumisohjeessa). 6. Laske ryhmäsi oppilaiden määrä kokoontumispaikalla. 7. Ilmoita tiedot paikalla olevista sekä kadonneista oppilaista rehtoreille tai turvallisuustiimin puheenjohtajalle. 8. Odota kentällä lisäohjeita palo- ja pelastusviranomaisilta sekä rehtorilta. Ohjeet henkilökunnalle, kun kuulet yleisen hälytysmerkin (esim. kaasuvaara) 1. Yleinen hälytysmerkki on varoitus koko väestöä uhkaavasta välittömästä vaarasta, joten kehota oppilaita siirtymään sisätiloihin rauhallisesti, mutta ripeästi. 2. Tarkista, että piha on tyhjä. 3. Sulje ovet ja ikkunat. 4. Huolehdi siitä, että oppilaat voivat kuulla viranomaisten antamia ohjeita keskusradion kautta. 5. Sulje koneellinen ilmastointi (kiinteistönhoitajaa koskeva ohje). 6. Suojaa elintarvikkeet ja juomavesi tiiviisti astioihin (keittiötä koskeva ohje). 2.3 Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt 1. Hälytysajoneuvojen esteetön pääsy koululle varmistetaan pitämällä kulkureitit avoinna polkupyöristä, mopoista ym. esteistä koulun alueella. 2. Pelastushenkilöstö saa tarvittavat tiedot koulurakennuksen pohjapiirustuksesta sisääntulo-ovien välittömästä läheisyydestä sekä koulun henkilökunnan edustajalta. 3. Alkusammutuskaluston lukumäärä ja sijainnit selviävät koulun pohjapiirustuksesta, jota säilytetään myös koulun kansliassa. 3 Turvallisuusorganisaatio ja koulutus 3.1 Turvallisuusvastaavat Työhyvinvointipäällikkö: Elina Hihnala-Mäkelä, Hämeenlinnan kaupunki Työsuojeluvaltuutettu: Katri Juvonen, Hämeenlinnan kaupunki Turvallisuustiimi: Pauliina Sääksjärvi, pj. Kari Tamminen Sanna Routamo Kaija Wihersaari Jari Tuominen Jorma Ojanen Markku Jokinen Sari Tuomilehto 5
Raimo Räisänen Henkilökunnan koulutuksesta huolehditaan seuraavin tavoin: 1. Rehtorit, työsuojeluasiamies ja turvallisuustiimin jäsenet osallistuvat kaupungin järjestämiin työsuojelukoulutuksiin mahdollisuuksien mukaan. 2. Lukuvuoden aikana pyritään järjestämään poistumisharjoitus. 3. Pyritään siihen, että opettajat ovat suorittaneet ensiapukurssin. 3.2 Henkilökunnan turvallisuustiedottaminen Tiedotusvastuu on rehtorilla, turvallisuustiimillä ja työsuojeluasiamiehellä. 6
4 Toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta (suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa) 4.1 Hätäilmoituksen teko 1. Henkilö, joka havaitsee onnettomuuden, vaaratilanteen tai vastaavan, on velvollinen tekemään hätäilmoituksen. 2. Hätäilmoitus tehdään soittamalla numeroon 112 ja vastaamalla kysymyksiin Mitä? Missä? Milloin? Kenelle? 3. Noudatetaan hälytyskeskuksesta annettuja ohjeita. 4.2 Toiminta tulipalon sattuessa 1. Tulipalon havainnut henkilö suorittaa alkusammutuksen, mikäli se on tilanteessa mahdollista. 2. Koulun henkilökuntaan kuuluva tekee koulun sisäisen hälytyksen keskusradion kautta. 3. Koulun henkilökuntaan kuuluva soittaa numeroon 112 ja ilmoittaa tulipalosta pelastuslaitokselle. 4. Koulu evakuoidaan poistumisohjeen mukaisesti. 4.3 Toiminta tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa 1. Annetaan välitön ensiapu. 2. Otetaan yhteys kouluterveydenhoitajaan. 3. Soitetaan numeroon 112 ja kutsutaan ambulanssi. 4. Pysytään uhrin luona, kunnes ammattiapu saapuu paikalle. 4.4 Toiminta sähkö-, vesi- ja lämmityskatkon sattuessa 1. Tilanteen havainnut henkilö ilmoittaa viasta vahtimestarille. 2. Vahtimestari ilmoittaa asiasta kaupungin tilapalveluun. 4.5 Toiminta ympäristölle tai terveydelle vaarallisen aineen aiheuttaman suuronnettomuuden sattuessa, kaasuvaaratilanteessa tai säteilyvaaratilanteessa 1. Yleinen hälytysmerkki on varoitus koko väestöä uhkaavasta välittömästä vaarasta, joten kehota oppilaita siirtymään liikuntasaliin rauhallisesti, mutta ripeästi. 2. Tarkista, että piha on tyhjä. 3. Sulje ovet ja ikkunat. 4. Huolehdi siitä, että oppilaat voivat kuulla viranomaisten antamia ohjeita keskusradion kautta. 7
5. Sulje koneellinen ilmastointi (kiinteistönhoitajaa koskeva ohje). 6. Suojaa elintarvikkeet ja juomavesi tiiviisti astioihin (keittiötä koskeva ohje). 4.6 Toiminta väestönsuojaan suojauduttaessa 1. Kokoontumispaikassa liikuntasalissa tarkistetaan henkilömäärä. 2. Liikuntasalista siirrytään väestönsuojaan rehtorin ohjeiden mukaan. 4.7 Odottamattomat vaaratilanteet 4.7.1 Epäilty vaarallinen henkilö, pommiuhka tai muu syy epäillä konkreettista vaaraa 1. Huolehdi oppilaiden turvallisuudesta. 2. Ilmoita vaaratilanteesta rehtorille. 3. Odota toimintaohjeita. 4. Tarkempi ohjeistus on poliisin antamissa toimintaohjeissa. (löytyy rehtorilta) 8
5 Rakennuspiirustukset 5.1 Asemapiirros (liite 1 ja 2) Hälytysajoneuvojen toimintamahdollisuudet pihalla (portit, kääntöpaikat, pelastustiet) Kokoontumispaikat 1 ja 2 5.2 Pohjapiirrokset kerroksittain (liitteet 3-7) Sammutus- ja ensiapuvälineiden sijainnit Ulosmenokäytävät, varatiet ja hätäpoistumistiet Automaattiset turvalaitteet Palohälytyspainikkeet Palo-osastot, osastoivat palo-ovet Veden pääsulut, sähkön ja ilmastoinnin pääkytkimet Väestönsuojat ja tilapäiset suojapaikat 5.3 Vaaraa tuottavat kohteet (liitteet 3-7) Palavien nesteiden tai nestekaasun käyttöpaikat ja määrät Terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien säilytyspaikat ja määrät Muut tärkeät koneet ja laitteet (esim. atk-laitteet) KOULUN TURVALLISUUSTYÖ ON USEIDEN ASIOIDEN YHTEENSOVITTAMISTA JA YHTEISTYÖTÄ MONIEN TOIMIJOIDEN KANSSA. 9
OSA II YHTEISTYÖ POLIISIN KANSSA KOSKIEN HENKILÖTURVALLISUUTTA 6 Kiusaaminen ja erilainen häirintä Koulukiusaamiseen tulee puuttua riittävän aikaisessa vaiheessa. Koululla on olemassa oma ohjeistus kiusaamistapauksia varten. Soveltuvin osin hyödynnetään myös poliisilaitoksen Ankkuri-ryhmää ja koulupoliisia. Kaikkia kiusaamistapauksia ei kuitenkaan ole pakko - eikä toisaalta tarvitsekaan - tuoda poliisin tietoon. Poliisin näkökulmasta sellaiset teot, jotka täyttävät jonkun rikoksen tunnusmerkistön, on tärkeää tutkia asianmukaisesti huolimatta rikoksesta epäillyn iästä. Häirintä terminä on tässä yhteydessä tarkoitettu kuvaamaan toisenlaista käyttäytymistä kuin kiusaaminen. Häirinnällä tarkoitetaan laaja-alaisempaa toimintaa, joka voi kohdistua myös yksittäisen henkilön sijasta esimerkiksi kokonaiseen opetusryhmään. 1. OPETTAJA työstää tilannetta tai ongelmaa a) Keskustelemalla oppilaan/ryhmän kanssa b) Tarvittaessa on yhteydessä kotiin, kiusaamistapauksessa aina c) Informoi ja neuvottelee luokanvalvojan kanssa toimenpiteistä 2. LUOKANVALVOJA työstää tilannetta tai ongelmaa oppilaansa/ luokkansa kanssa a) Keskustelemalla oppilaan/ryhmän kanssa b) Olemalla yhteistyössä kodin kanssa c) Informoimalla ja konsultoimalla oppilashuoltoa 3. LUOKANVALVOJA/OPE/OHR hoitavat yhteistyössä a) Pohtimalla tilannetta OHR:ssä b) Yhteinen työskentely oppilaan kanssa c) Neuvottelut vanhempien kanssa d) Luokanvalvoja pidettävä ajan tasalla 4. OPPILASHUOLTORYHMÄ ottaa päävastuun sovituilta osin: a) Yhteistyö lastensuojelun kanssa b) Mahdolliset muut koulujärjestelyt, hoito yms. 5. LASTENSUOJELUTOIMINTA 10
7 Väkivalta tai sen uhka Koulussa tapahtuneesta väkivaltatilanteesta ilmoitetaan heti koulun johtajalle, joka tarvittaessa soittaa poliisin ja mahdollisesti myös ambulanssin paikalle. Lisäksi voidaan ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun. Tarvittaessa hankitaan lääkärintodistus ja tehdään rikosilmoitus poliisille tai lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon. Vanhemmille ilmoitetaan tapahtuneesta. Jos väkivallan kohteena on alle 15-vuotias, on lieväkin pahoinpitely virallisen syyttäjän alainen rikos. Jos kyseessä on oppilaiden tai opiskelijoiden keskinäinen väkivalta, asian käsittelyä jatketaan koulussa myöhemmin asianosaisten kesken. Väkivaltatilanteen luonteesta ja vakavuudesta riippuu, käsitelläänkö sitä koulussa muidenkin oppilaiden kanssa. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntija-apua. 7.1 Päihteet koulussa 7.1.1 Oppilas päihtyneenä koulussa (alkoholi, pillerit, huumeet) Lähetä toinen oppilas hakemaan joku koulun työntekijöistä avuksesi. Jos mahdollista, takavarikoi päihteet. Saattakaa oppilas terveydenhoitajalle tai muuhun odotustilaan. Älkää jättäkö oppilasta hetkeksikään yksin. Ottakaa yhteys vanhempiin ja pyytäkää heitä hakemaan lapsensa kotiin. Tarvittaessa pyytäkää apua sosiaalipäivystyksestä. Myrkytystilaa epäiltäessä soittakaa ambulanssi tai poliisi. Sovitaan kuka tekee lastensuojeluilmoituksen. Tiedotetaan rehtorille. Jos oppilas poistuu kaikesta huolimatta koulusta, soittakaa 112 tai poliisille ja kysykää neuvoa. 7.1.2 Huume-epäily Ilmoita epäilystäsi tai saamastasi tiedosta kouluterveydenhoitajalle tai oppilashuoltoryhmän jäsenelle ja poliisille. Asiasta keskustellaan ja sovitaan ketkä kaksi henkilöä ottavat ensikontaktin oppilaaseen asian johdosta. Oppilaan kanssa keskustellaan ja tilanteen vakavuudesta riippuen otetaan joko välittömästi yhteys kotiin tai oppilasta kehotetaan kertomaan asiasta kotona ja pyytämään huoltajaa soittamaan kouluun toiselle keskustelijalle. Ellei huoltaja ota yhteyttä, niin toinen keskustelijoista soittaa huoltajalle mahdollisimman pikaisesti. Luokanvalvoja otetaan mukaan asian jatkokäsittelyyn. Luokanvalvoja järjestää kouluun tapaamisen, johon osallistuvat hänen lisäkseen oppilas, hänen huoltajansa, kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori. 7.1.3 Huumekaupan epäily Ilmoita havainnoistasi joko oman alueen järjestyspoliisille tai nimettömään vihjepuhelimeen 071-873 7728 (Kanta-Hämeen poliisilaitos). Ilmoita asiasta välittömästi rehtorille/apulaisrehtorille ja oppilaan kotiin. Pyydä vanhemmat koululle välittömästi. Paikalla ollut opettaja on yhteydessä kuraattoriin, terveydenhoitajaan tai rehtoriin. Keskusteluun mukaan paikalla ollut tai havainnon tehnyt koulun työntekijä sekä kuraattori ja rehtori. Tehdään lastensuojeluilmoitus. 7.2 Omaisuuteen kohdistuva vahingonteko, ilkivalta ja näpistely Opettaja välittää tiedon tapahtuneesta rehtorille, joka huolehtii tapauksen käsittelystä. 11
7.3 Moniammatillinen yhteistyö ja koulun yhteistyöpoliisi Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella on toiminut vuodesta 2004 lähtien moniammatilliseen yhteistyöhön pohjautuva Ankkuri -hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut luoda moniammatillinen palvelujärjestelmä sekä varhaisen puuttumisen keinot lasten ja nuorten alkavan rikoskierteen katkaisemiseksi. Ankkuri-tiimi koostuu poliisin, sosiaalityön, sairaanhoidon sekä nuorisotyön jäsenistä. Koulupoliisi käy koululla säännöllisesti antamassa laillisuuskasvatusta. Ankkuri-hankkeeseen kuuluva henkilö on Miia Koljonen ja hänet tavoittaa numerosta 040-506 0731 arkisin virka-aikana. Koulumme yhteistyöpoliisina toimii vanhempi konstaapeli Jussi Reunanen (050-569 2847 / jussi.reunanen@ poliisi.fi). 12
OSA III TOIMINTA KRIISITILANTEISSA 8 Vakava sairaus Sovitaan omaisten kanssa sairastuneen mielipidettä kunnioittaen, mitä tilanteesta kerrotaan kouluyhteisössä. Lähimmille yhteistyökumppaneille annetaan toimintaohjeita kriittisten tilanteiden varalle. Rohkaistaan työyhteisön jäseniä pitämään yhteyttä sairastuneeseen. 9 Itsemurha tai sen uhka Itsemurhan käsittely kouluyhteisössä on erityisen tärkeää, koska itsemurha saattaa toimia ongelmanratkaisumallina muille. Koulun johtaja sopii kuolleen nuoren vanhempien kanssa koulun toimenpiteistä ja hautajaisiin osallistumisesta, vanhempien toivomuksia kunnioittaen. Tieto itsemurhasta annetaan ensin koulun työntekijöille, jotka sopivat yhdessä kriisiryhmän kanssa, mitä ja miten oppilaille kerrotaan asiasta. Asiallisella informaatiolla ja psyykkisellä tuella ehkäistään uusia itsemurhatapauksia. Opettaja ja joku kriisiryhmän jäsenistä käsittelevät asiaa kuolleen nuoren luokan tai ryhmän kanssa. Muiden luokkien tai ryhmien opettajat (tai joku kriisiryhmän jäsenistä) käsittelevät asiaa omien oppilaidensa tai opiskelijoidensa kanssa. Jos itsemurha tapahtuu koulupäivän aikana, huolehditaan siitä, etteivät oppilaat pääse tapahtumapaikalle tai poistuvat sieltä heti. Kutsutaan ambulanssi, poliisi ja koulun kriisiryhmä. Suruviestin kotiin vie poliisi tai lääkäri. Tämän jälkeen koulun johtaja on yhteydessä kotiin. Kuolleen ystäville ja luokalle tai ryhmälle on syytä järjestää psykologinen jälkipuintitilaisuus. Myös opettajille on hyvä järjestää oma jälkipuintitilaisuus. Muistotilaisuus, rituaalit, omaisten muistaminen ja hautajaisiin osallistuminen toteutetaan kuten yleensä kuolemantapausten yhteydessä. Mikäli itsemurha on tapahtunut loman aikana, järjestetään jälkeenpäin muistotilaisuus. Itsemurhaa on aina syytä käsitellä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Erityisesti nuoren itsemurhalla on havaittu olevan mallivaikutusta muihin nuoriin. Erityisen tärkeää on korostaa sitä, ettei kenenkään tarvitse jäädä elämänongelmiensa kanssa yksin vaan apua on saatavilla. On tärkeää estää itsemurhan ja kuoleman ihannointi sankarillisena ratkaisukeinona. Nuoren itsemurhan jälkeen on tärkeä seurata tilannetta. Osa oppilaista tai opiskelijoista (myös opettajista) voi muutamien kuukausien ajan itsemurhan jälkeenkin tarvita tukitoimia, esimerkiksi asiantuntijan vetämiä yksilö- tai ryhmäkeskusteluja. Itsemurhan mallivaikutuksen vuoksi myös lähikoulujen rehtoreita olisi hyvä informoida nuoren tekemästä itsemurhasta. 10 Oppilaan kuolema Jos kuolema on tapahtunut koulussa tai koulumatkalla, koulun johtaja on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, joiden tehtävänä on kuolinviestin vieminen omaisille henkilökohtaisesti. Tämän jälkeen koulun johtaja on yhteydessä kuolleen oppilaan kotiin. Koulu lähettää kotiin surunvalittelukukat tai -adressin. Vanhempien kanssa sovitaan koulun toimenpiteistä ja oppilaiden ja opettajien osallistumisesta hautajaisiin vanhempien toivomusta kunnioittaen. 13
Oppilaan tai opiskelijan kuolemaa ja sen aiheuttamaa surua käsitellään kuolleen oppilaan tai opiskelijan luokan tai ryhmän kanssa opettajan tai kriisiryhmän jäsenen johdolla. Kuolemasta on lupa kertoa oppilaille, kuolintavasta ei. Oppilaita autetaan purkamaan ajatuksiaan ja tunteitaan ja heille kerrotaan mahdollisista surureaktioista. Muiden luokkien tai ryhmien opettajat kertovat asiasta omille oppilailleen tai opiskelijoilleen. Myös opettajat tarvitsevat tukea. Työntekijöille ja oppilaille tai opiskelijoille voidaan tarvittaessa järjestää psykologinen jälkipuinti (debriefing), jonka toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija, esimerkiksi kunnan kriisiryhmän jäsen. Koteihin tiedotetaan asiasta kirjeellä. Tarvittaessa järjestetään vanhempainilta muutama päivä tapahtuneen jälkeen, koska vanhemmat voivat tarvita tukea lastensa auttamiseen. Koulussa järjestetään muistotilaisuus, jonne voidaan kutsua kuolleen oppilaan tai opiskelijan ja hänen luokkansa tai ryhmänsä vanhemmat. Lisäksi järjestetään erilaisia surun käsittelyä helpottavia rituaaleja, kuten nostetaan lippu puolisalkoon, muistetaan kuollutta nuorta kirjein, runoin tai piirustuksin, asetetaan hänen pulpetilleen palava kynttilä, kukkia tai valokuva. Mikäli kuolema tapahtuu loman aikana, koulussa järjestetään jälkikäteen muistotilaisuus. Opettajien on syytä seurata oppilaiden toipumista ja mahdollista tuen tarvetta. 11 Opettajan tai työntekijän kuolema Koulun johtaja on yhteydessä kuolleen omaisiin. Koulun johtaja tai kriisityöryhmän jäsen kertoo kuolleen opettajan luokalle tapahtuneesta. Muille luokille asian kertoo oma opettaja tai joku kriisiryhmän jäsenistä. Koulussa pidetään muistotilaisuus. Kodeille tiedotetaan asiasta kirjeitse tai vanhempainillassa. Koulu lähettää omaisille adressin tai kukkia. Koulun johtaja sopii omaisten kanssa koulun työntekijöiden ja oppilaiden tai opiskelijoiden mahdollisesta osallistumisesta hautajaisiin. Kuolleen työntekijän työtovereille (ja tarvittaessa oppilaille tai opiskelijoille) voidaan järjestää psykologinen jälkipuinti, jonka toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija, esimerkiksi kunnan kriisiryhmän jäsen. 12 Jälkikäsittely 12.1 Tuki asianosaisille Kriisiryhmä neuvottelee opettajakunnan kanssa jälkikäsittelyn tarpeesta Jälkikäsittelyssä otetaan huomioon koulun henkilökunnan, oppilaiden, vanhempien tarpeet Mahdollisia toimintatapoja ovat mm. yksilö- ja ryhmäkeskustelut (sururyhmä) luova ilmaisu eri oppiaineissa tiedon lisääminen 12.2 Tuki sureville oppilaille Kertoessaan luokalleen suruviestistä opettajan on hyvä käydä läpi oppilaiden välittömiä ajatuksia ja tunteita. Opettajan tukena olisi hyvä olla joku kriisiryhmän jäsen. Oppilaille, joita tapahtuma on läheisesti koskettanut, voidaan järjestää luottamuksellinen psykologinen jälkipuintitilaisuus tapahtumaa seuraavien kolmen vuorokauden aikana, ei kuitenkaan ensimmäisenä päivänä, jolloin ihmiset ovat vielä sokin vallassa. Jälkipuintitilaisuudessa saattaa tulla esiin asioita, joiden käsittelyssä tarvitaan asiantuntijoita. Jälkipuintitilaisuudessa annetaan tietoa tapahtumien kulusta, jotteivat mielikuvitus tai huhut paikkaisi tiedon aukkoja. Lisäksi käydään läpi tapahtuman herättämiä ajatuksia, tunteita ja reaktioita. Tavoitteena on tukea surutyötä ja estää posttraumaattisen stressihäiriön syntyminen. 14
Jälkipuintitilaisuus ei koskaan yksin riitä tukitoimeksi. Oppilailla on vielä myöhemminkin tarve puhua ja käsitellä asiaa. Opettaja voi myötäelävällä ja ymmärtävällä suhtautumisella edesauttaa lasten selviytymistä. Opettaja tukee oppilaitaan olemaan läsnä, olemalla valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan ja antamalla tilaa ja aikaa surun ilmaisulle. Myös koulutyö ja arkirutiinit tukevat toipumista. 15
Liitteet: Liite 1: asemapiirros 16
Liite 2: kokoontumispaikat 17
Liite 3: pohjapiirros päärakennus, alakerta 18
Liite 4: pohjapiirros päärakennus, kerros 1 19
Liite 5: pohjapiirros päärakennus, kerros 2 20
Liite 6: pohjapiirros päärakennus, kerros 3 21
Liite 7: pohjapiirros matala rakennus 22
23
24