Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 10/2010/1 Dnro LSSAVI/35/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2010 ASIA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Arto Hotakainen Ahontie 9 69570 Karvonen ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojien toimintaa Halsuan kunnan Halsuan kylässä tiloilla Yli-Ruuska RN:o 1:52 ja Väliruuska RN:o 1:94. Eläinsuojat sijaitsevat vierekkäin. Vanhempi eläinsuoja (rakennettu vuonna 1962, remontoitu vuosina 1987 ja 1995) sijaitsee tilalla Väliruuska RN:o 1:94 ja uudempi eläinsuoja (rakennettu vuonna 2003) ja lietesäiliöt sijaitsevat tilalla Yli-Ruuska RN:o 1:52. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 31.3.2003 myöntämän ympäristöluvan (LSU-2002-Y-1568) mukaan eläinsuojissa saa pitää yhteensä enintään 230 lihanautaa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Ympäristöluvan tarkistamista koskevan hakemuksen mukaan hakijalla on nykyisin noin 250-270 lihanautaa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Hakija hakee ympäristöluvan tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä lupaa pitää yhteensä enintään 274 lihanautaa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Hakemuksen mukaan vanhempaa eläinsuojaa peruskorjataan ja sen jälkeen eläinsuojassa pidettäisiin 144 4-11 kuukauden ikäistä lihanautaa ja nuorkarjaa. Uudemmassa eläinsuojassa pidettäisiin 160 11-18 kuukauden ikäistä lihanautaa. Muutoksen yhteydessä rakennetaan 1 692 m³:n kokoinen etälietesäiliö tilalle Puronneva RN:o 5:141. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 12.2.2009. Hakemusta on täydennetty 7.10.2009, 4.2.2010 ja 10.2.2010. Hakija on 10.2.2010 täydennyksessään esittänyt etälietesäiliön rakentamista tilalle Puronneva RN:o 5:141. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA AIKAISEMMAT LUVAT Länsi-Suomen ympäristökeskus on 31.3.2003 myöntänyt toiminnalle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Toiminnanharjoittajan on tullut jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi (YSL 55 ) 31.12.2008 mennessä. Tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä on haettu toiminnan muutosta lisätä eläinsuojien eläinmäärää peruskorjaamalla vanha eläinsuoja. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 200 lihanaudalle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 31.3.2003. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Halsuan kunnan Kanasen kylässä. Halsuan keskustaan on matkaa noin seitsemän kilometriä ja alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Tilalla Väli-Ruuska 1:94 asuu hakijan isä. Eläinsuojien lähialueella (alle 200 metriä) sijaitsee kuusi asuinrakennusta. Etäisyys eläinsuojista lähimpään asuinrakennukseen on hake-
3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA muksen mukaan noin 70 metriä itään, seuraavat 110 metriä luoteeseen, 125 metriä ja 180 metriä länteen, 135 metriä kaakkoon ja 140 metriä pohjoiseen. Tilan eläinsuojat ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella. Ylikylän pohjavesialue (10 074 03) sijaitsee noin 160 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta Penninkijoen toisella puolella. Tilan peltolohkosta 074-01583 osa (0,4ha) sijaitsee kyseisellä pohjavesialueella. Etälietesäiliö sijoittuu tilalle Puronneva 5:141 joka on pelto- ja metsävaltaista aluetta eikä sen läheisyydessä sijaitse häiriintyviä kohteita. Tila sijaitsee Halsuanjärveen laskevan Penninkijoen valuma-alueella (49.04). Etäisyys lähimpään vesistöön, Pajuojaan, on eläinsuojista 100-130 metriä. Eläintilat ja tuotanto Nykyisin eläinsuojissa on pidetty noin 250-270 lihanautaa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Olemassa olevista eläinsuojista vanhempaa peruskorjataan ja sen jälkeen eläinsuojassa pidetään 114 lihanautaa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Eläinsuoja on noin 35 metriä pitkä ja 11,5 metriä leveä. Karsinoita on kahdeksan ja jokaiseen sijoittuu enintään 18 eläintä. Eläinsuojaan tulee kaksi hoitokarsinaa. Uudempaan eläinsuojaan sijoittuu 160 lihanautaa ja sen pituus on noin 45 metriä ja leveys noin 15 metriä. Karsinoita on kahdeksan ja jokaiseen sijoittuu enintään 20 eläintä. Lisäksi on myös hoitokarsina. Tilalla tuotetaan noin 80 000 kiloa lihaa vuodessa. Tilan vesi hankitaan paikalliselta vesiosuuskunnalta. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojan lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Liete poistetaan pumppaamalla ja lietesäiliöt täytetään altapäin. Tilalla on nykyisin kaksi betonista ja kattamatonta 2 600 m³:n ja 770 m³:n kokoista lietesäiliötä, joista 770 m³:n kokoinen säiliö poistuu käytöstä. Tilalle Puronneva RN:o 5:141 rakennetaan 1 692 m³ kokoinen etälietesäiliö. Lietesäiliöiden yhteistilavuus on 4 292 m³ ja lietekuilujen tilavuus on yhteensä 500 m³. Tilan kokonaislietetilavuus on yhteensä 4 792 m³. Pumppukaivo on katettu kiinteällä katteella. Eläinsuojan jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 50 m 3. Lannan hyödyntäminen Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 117 hehtaaria peltoa, josta omaa on 72 hehtaaria ja vuokrapeltoa 45 hehtaaria. Lisäksi tilalla on sopimuspeltoa noin 20 hehtaaria. Lanta levitetään
4 viikoilla 18-21 (60 %), 26-30 (25 %) ja 38-42 (15 %) urakoitsijan toimesta multainkalustolla. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 2 000 kappaletta pyöröpaalia vuodessa. Osa paaleista varastoidaan pellolla ja osa tullaan varastoimaan purettavan lietesäiliön paikalla tiiviillä alustalla. Polttonestesäiliöt Tilalla sijaitsee betonialustalla 5 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Tilan konesuojassa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 200 litraa. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, rehujäte, metalliromu, muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Hakemuksen mukaan maatalousmuovit poltetaan. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan vanhan eläinsuojan peruskorjaaminen ei lisää merkittävästi esimerkiksi ilmaan kohdistuvia vaikutuksia, koska eläinmäärä ei merkittävästi lisäänny. Pumppukaivo on katettu kiinteällä katteella ja lietesäiliö täytetään altapäin. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. Hakemuksen mukaan lietelanta levitetään multaavalla kalustolla. Pienempi lietesäiliö poistuu käytöstä ja lanta tullaan varastoimaan etälietesäiliössä, jonka vaikutusalueella ei sijaitse häiriintyviä kohteita. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 2.11 1.12.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Halsuan kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kauppisentie 5, Halsua. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Halsuan kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Halsuan kunnanhallitukselta,
5 Tarkastus Lausunto ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 30.6.2009. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään. Muistio on liitetty päätösasiakirjoihin. Halsuan kunta/rakennus- ja ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta on tutustunut hakemukseen ja toteaa, että eläinsuojat ja lietesäiliöt sijaitsevat alueella, jolla maatalouden harjoittaminen on perinteistä toimintaa. Lähin asutus sijaitsee 70 metrin ja seuraava 100 metrin etäisyydellä eläinsuojista. 300 metrin etäisyydellä sijaitsee 8 asuinrakennusta ja yksi sikala. Lähimpään vesistöön on etäisyyttä 90 metriä. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 31.3.2003 toiminnalle myöntämän luvan mukaan eläinsuojissa voidaan pitää enintään 230 lihanautaa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Koska eläimet sijoitetaan nykyisiin ja nykyisten paikalle saneerattaviin tuotantotiloihin, lautakunta katsoo, että toiminnasta syntyvä ympäristöhaitta ei muutu nykyisestä merkittävästi eikä hakemuksessa esitetystä toiminnasta aiheudu naapurustolle kohtuutonta rasitusta, merkittävää terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumista. Toiminnassa tulee kuitenkin huomioida, että lannan varastointitilavuutta tulee olla 12 kuukauden laskennalliselle tarpeelle. Lietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla tai kiinteällä katteella ja ne tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. Lietteen kuljetuksessa lietettä ei saa joutua ympäristöön eikä lietelantaa saa levittää vedenhankintaan tärkeille pohjavesialueella sijaitseville pelloille. Asutuksen läheisyyden vuoksi hajuhaittojen ehkäisyssä tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tunkkarin kuntayhtymä/terveydensuojeluviranomainen: Nautakasvattamon toiminnassa ja laajennuksessa tulee huomioida Maaja metsätalousministeriön päätös nro 14/EEO/1997 nautojen pidolle asetettavat eläinsuojavaatimukset. Ilmanvaihto tulee olla riittävä harjoitettuun toimintaan nähden. Ilmanvaihdossa tulee käyttää hajuhaittoja vähentäviä menetelmiä mahdollisuuksien mukaan. Lietetilavuutta tulee varata riittävästi harjoitettavaan toimintaan nähden. Lannan levittämisen yhteydessä joutuu ilmaan runsaasti hajuyhdisteitä, jotka saattavat haitata lähialueella asuvia henkilöitä. Levitettäessä asuin-
6 rakennusten läheisyydessä lietettä, tulee käyttää sellaista levitysvaunua, joka purkaa lietteen mullan sekaan tai pelto tulee muokata mahdollisimman pian levityksen jälkeen. Tällöin vähennetään lietelannan levityksestä johtuvan hajun leviämisen kestoaikaa. Lannan levityksessä tulee huomioida pinta- ja pohjavesien suojelun tarpeet. Lantaloiden ympäristö ja tiet on siistittävä lannan käsittelyn ja kuljetuksen jälkeen. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asian-osaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. Toiminnan laajennus sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Näin ollen hakemuksen toiminnasta, hakemuksen kohtien toteutuessa, ei voi katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta jätettiin yksi muistutus. A, 18.11.2009 toteavat muistutuksessaan seuraavaa Muistutuksen tekeminen toisen maanviljelijän ja naapurin laajennusinvestointeihin ei ole helppoa. Katsomme kuitenkin, että olemme jo riittävästi antaneet naapurimme laajentaa omaa kotieläintuotantoaan oman kotimme ympäristön viihtyisyyden kustannuksella. Emme halua vastustaa Arton yrittämistä, mutta mielestämme nykyiseen tuotantopaikkaan ei tule enää hyväksyä mitään lisälupia eläintenpitoon. Naapurimme kaksi tuotantorakennusta ja lietealtaat sijaitsevat vain noin 110 metrin päässä kodistamme ja mikä pahentaa asiaa on se, että, ne sijaitsevat juuri eteläisellä ilmansuunnalla, mistä hyvin monesti tuulet puhaltavat. Tunnustuksena toteamme, että Arto on hoitanut työnsä ja ympäristönsä malli-kelpoisesti. Arton hakiessa edellistä ympäristölupaa vuonna 2003 esitimme hänelle, että rakentaisi uuden mullinavettansa meistä katsottuna vähän kauemmaksi, johon hänellä tontin puolesta olisi kyllä ollut hyvä mahdollisuus. Tätä toivettamme hän ei ottanut huomioon. Nyt haetut 44 lisäpaikkaa yli puolivuotiaille naudoille vain pahentaisivat tilannetta entisestään, mitä emme voi hyväksyä. Suurempien tuotantolaitosten sijoittaminen muualle kuin kylän ja asutuksen keskelle on tämän päivän käytäntö. Työmatkat eivät ainakaan liene olevan ongelma Artollekaan, koska hän nytkin asuu seitsemän kilometrin päässä tilakeskuksestaan. Nykyiset rakennuspaikat kyläyhteisössä ovat muodostuneet ajalta jolloin karjamäärät ovat olleet pieniä ja siitä johtuen myös haju-, ym. hai-
7 tat eivät ole olleet kovin merkittäviä. Nuo 44 lisäpaikkaa ovat ehkä enemmän kuin mitä ennen vanhaan koko tilan karjamäärä. Eläinmäärän lisääntyessä lisääntyisi luonnollisesti myös lietteen käsittely ja siitä aiheutuvat haitat. Mielestämme perustelut muistutukselle ovat selkeät ottaen huomioon tuotannon suuruuden sekä rakennusten sijainnin etelän suunnalla ja etäisyyden kodistamme. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista ja muistutuksesta ajalla 1.- 11.12.2009. Arto Hotakainen 4.12.2008 toteaa vastineessaan seuraavaa Omalla tilallani eläinmäärä on vakiintunut 2003 laajennuksen jälkeen noin 300 eläimeen (vaihdellen 280-310 kpl) vaikka olemassa oleva lupa onkin vain 260 sonnille. Vanhin osa on vuonna 1962 rakennettu lypsykarjanavetta, jota on korjailtu vuonna 1987. Tuotantosuunnan vaihdoksen takia tätä lypsy-karjanavettaa remontoitiin taas vuonna 1995 rakentamalla siihen leveät lietekuilut ja karsinarakenteet lihanaudoille sopiviksi. Yrittäjänä olen vastuussa eläimistä ja siitä, että olosuhteet ovat asianmukaiset, toisaalta hyvät tuotantotilat auttaa viljelijää jaksamaan joskus puuduttavassa ja raskaassakin ammatissa. Koska kyseessä ei ole muistutuksen neljännessä kappaleessa virheellisesti mainittu laajennus, ei lietteen käsittelystä aiheudu lisääntynyttä haittaa. Ympäristöluvan päivitys todellisuutta vastaavaksi ei mielestäni myöskään voi lisätä hajuhaittoja. Ympäristölle aiheutuvia haittoja vähentää myös vuonna 2009 lietteen levityksen siirtyminen urakoitsijalle ja sen myötä lietteen pintalevityksen vaihtuminen sijoittavaan multaukseen. Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan (Halsua, Kananen; Purola vuosina 2000-2008) Halsualla kaakkois-, etelä- ja lounaistuulten yhteenlaskettu osuus noin 35 % eli muiden ilmansuuntien ja tyvenen osuudeksi jää noin 65 %. Lisäksi A hoitavat merkittävän kokoista porsastuotantosikalaa. Olen omassa toiminnassani pyrkinyt ottamaan naapurit huomioon. Toivon ympäristökeskuksen myöntävän luvan hakemuksen mukaisesti. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Arto Hotakaiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojien ja etälietesäiliön toiminnalle Halsuan kunnan Halsuan kylään tiloille Yli- Ruuska RN:o 1:52 ja Väliruuska 1:94. Etälietesäiliön toiminta sijoittuu tilalle Puronneva RN:o 5:141.
8 LUPAMÄÄRÄYKSET Ympäristölupa myönnetään enintään 274 lihanaudan ja 30 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle nykyisissä eläinsuojissa. Toiminta tulee sijoittua tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (leima 29.9.2009) mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan ja Tunkkarin kuntayhtymän terveydensuojeluviranomaisen lausunnoissa sekä muistutuksessa esitetyt seikat. 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan varastointi Eläinsuojien pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet sekä lietesäiliöt tulee olla rakennettuja vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietelanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä. Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 4 280 m³. Lisäksi kattamattomiin lietesäiliöihin tulee varata 30 senttimetrin sadevesivara. Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla niiden kunto tulee tarkastaa. Etälietesäiliö tulee olla rakennettu ja vanha lietesäiliö tulee olla purettu 31.12.2012 mennessä. Eläinsuojan ja lantalan piha- ja kulkutiet tulee pitää riittävän kovapohjaisina. 2. Lannan hyödyntäminen Lietelanta ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja jätevettä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 72,25 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille,
9 ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Mikäli lannan käsittelyssä tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien yhteydessä käyttöön jäävä lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, esimerkiksi polystyreeni- tai leca-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla tai tavalla. Katemateriaalia tulee lisätä säännöllisesti ja sen pysyvyys tulee varmistaa. Lietesäiliö tulee täyttää altapäin. Lietelannan siirtäminen etälietesäiliöön tulee tehdä niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa naapurustolle. Lanta tulee levittää letku- tai kiekkomultainkalustoa käyttämällä. Lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojan ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. Pyöröpaalit tulee säilyttää kovapohjaisella alustalla. Paalit tulee avata eläinsuojassa, ettei niis-
10 tä mahdollisesti muodostuva puristeneste valu ympäristöön eikä aiheuta hajuhaittoja. 4. Jätteet ja jätevedet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteen, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Paperit, pahvit, metallit, maatalousmuovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä ei saa polttaa. Eläinsuojan jätevedet tulee johtaa lietesäiliöön. Ylijäämärehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää esimerkiksi pellolla lannoitteena. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Öljysäiliön betonialusta tulee olla sellainen, että mahdollisen vuodon tapahtuessa öljyä ei pääse valumaan maahan. Öljysäiliö tulee kattaa katoksella, joka on tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliö ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Varastointipaikan luona on oltava riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten.
11 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja öljysäiliön kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Vahingoista tulee ilmoittaa välittömästi alueelliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja öljyvahingoista lisäksi palo- ja pelastusviranomaisille. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (t/m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja - ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja -sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää alueelliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI järjestelmää (www.tyvi.fi). 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai rehun varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus
12 RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle heti eläinsuojan muutostöiden ja etälietesäiliön valmistuttua. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olo-suhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.
13 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu Halsuan kunnan Halsuan kylään. Kylä on harvaanasuttua, pelto- ja metsätalousvaltaista aluetta. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan toiminnan vaikutusalueella (alle 200 metriä) sijaitsee seitsemän asuinrakennusta, joista yksi on hakijan isän asuinrakennus joka sijaitsee tilalla Väli-Ruuska 1:94. Etäisyys seuraavaksi lähimpään asuinrakennukseen on noin 70 metriä. Eläinsuojat ja lietesäiliöt eivät sijoitu pohjavesialueen läheisyyteen. Osa (0,4 hehtaaria) tilan peltolohkosta 074-01583-95 sijaitsee Ylikylän pohjavesialueella. Etälietesäiliö sijoittuu tilalle Puronneva 5:141, joka on pelto- ja metsävaltaista aluetta eikä sen läheisyydessä sijaitse häiriintyviä kohteita. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut huomioon annetut lausunnot ja muistutuksen. Muistuttajien mielestä laajennukselle ei tulisi myöntää lupaa, koska hajuhaitat lisääntyisivät kohtuuttomasti ja laajennukselle tulisi etsiä sopivampi paikka. Hakija vastineessaan toteaa päivittävänsä ympäristölupaansa nykytilannetta vastaavaksi eikä varsinaista lisäystä nykyiseen eläinmäärään tule. Hakija toteaa hajuhaittojen pienentyneen lietteenlevityksen siirryttyä urakoitsijan hoidettavaksi multainkalustolla. Hakija huomauttaa, että muistuttajilla on porsastuotantosikala joka aiheuttaa myös hajuhaittoja. Länsi-Suomen ympäristökeskus on 31.3.2003 antamassaan päätöksessään harkinnut toiminnan sijoituspaikkaa koskevan ympäristöluvan myöntämisedellytyksen. Lupamääräysten tarkistamista koskevan ja samassa hakemuksessa toiminnan muutosta koskevan hakemuksen perusteella toiminnan sijoituspaikkaa voidaan edelleen pitää sopivana. Uudemman eläinsuojan toiminta pysyy ennallaan ja vanhemman eläinsuojan eläinmäärä lisääntyy annetusta luvasta 44 lihanaudan verran lantamäärän lisääntyessä 660 m³:n verran. Toiminnan muutos ei kuitenkaan aiheuta eläinsuojan fyysistä laajentamista, vaan muutokset tehdään eläinsuojan sisäisin järjestelyin. Toiminta ei siten ulkoisesti laajene. Muutoksen myötä osa lietelannasta varastoidaan uudessa etälietesäiliössä, joka rakennetaan noin 2,5 kilometrin etäisyydelle tilakeskuksesta. Etälietesäiliön sijoituspaikka on toiminnalle sopiva. Luvassa on annettu tarpeellinen määräys lietelannan siirtämistä etälietesäiliöön siten, että siitä ei aiheudu haittaa naapurustolle. Pienempi lietesäiliö, 770 m 3 poistuu sen myötä käytöstä. Etälietesäiliö on määrätty rakennettavaksi vuoden 2012 loppuun mennessä hakijan esityksen mukaisesti ja samaan aikatauluun mennessä vanha lietesäiliö on purettava. Tilalla oleva lietesäiliö on määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella. Lannan levityksessä on määrätty ottamaan huomioon naapurusto ja pohjavesialueet. Lupa on annetuilla määräyksillä voitu myöntää. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa
14 kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 4 230 m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jäte-vedet, joita syntyy noin 50 m³ vuodessa ja kattamattomiin lietesäiliöihin 30 senttimetrin sadevesivara. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998), jota sovelletaan ennen 1.7.2009 vireille tulleisiin eläinsuojien lupa-asioihin. Peltopinta-alatarve on yksi hehtaaria 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Koska toiminnanharjoittajalla on hakemushetkellä 0,4 hehtaaria pohjavesialueella peltoa on kyseiset määräykset tarpeen pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Kattamalla lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella ja ylläpitämällä sitä vähennetään lannan varastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään täyttämällä lietesäiliö altapäin, siirtämällä liete etälietesäiliöön naapuruston kannalta suotuisissa olosuhteissa, varastoimalla rehu asianmukaisesti ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan multauksesta ja lannan levitysajankohdista on annettu määräykset hajuhaitan vähentämiseksi. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjättei-
15 den ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Keräämällä jätevedet hallitusti yhteen vähennetään jätevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan varmistamiseksi. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Eläinsuojan muutostoimintaa ja etälietesäiliön valmistumista koskeva ilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tä-
16 mä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 31.3.2003 (LSU-2002-Y-1568) myöntämän ympäristöluvan. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2017 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2016 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Laki naapuruussuhteista (1920/26) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)
17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 785 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 : n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristönministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan eläinsuojan lupamääräysten tarkistamisesta perittävä maksu on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Halsuan kunnanhallitus Halsuan rakennus- ja ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto/vetelin toimipiste Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa Wolffintie 35 ja Halsuan kunnan virallisella ilmoitustaululla Kauppisentie 5.
18 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Anne Polso Tarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.