kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 2/2013 Finnveran Tarja Tikkanen: Uudet tilat virkistävät ja haastavat kehittymään s. 18 > Trafi sai Rovaniemellä uudet tilat ja palvelut s. 9 > Tällainen Otaniemestä tulee s. 14 > Tj. Jari Sarjo:»Vaalimme valtion kokonaisetua.» s. 24
Asiat saavat oikeat mittasuhteet»lempipaikkani Kansallisarkistossa on entinen pääsisäänkäynti Rauhankadulta ja siitä avautuva lumoavan kaunis sisääntulohalli. Paikka teki minuun suuren vaikutuksen jo 1960-luvulla, kun kävin täällä usein historian opiskelijana. Nykyinen sisäänkäynti otettiin käyttöön lisärakennuksen valmistuttua 1970-luvulla. Kaikkiin omiin ja maailman kriiseihin saa sisääntuloaulassa perspektiiviä, kun vähän aikaa katsoo ympärilleen. Vaikka Euroopassa kuohuu, täällä ymmärtää, että muulloinkin on ollut vaikeita aikoja. Niistä on kuitenkin selvitty. Aivan oven yläpuolella on tasanne, johon anoimme kahvipöytiä tuoleineen. Saimmekin ne, joten leikkisästi nyt kehumme, että meillä on Kansallisarkistossa Helsingin tyylikkäin terassikahvila. Ikkunoiden ääressä vietämme päivittäisen kahvihetken. Sieluni oikein lepää, kun katson Salomo Wuorion kattoon ja seiniin tekemiä kauniita koristemaalauksia. Aulaa käytetään yhä edelleen juhlatilaisuuksissa tai näyttelyn avajaisissa tarjoilu alueena. Tilaan pääsee tutustumaan kuka tahansa Kansallisarkistoon tuleva vieras. Martti Ahtisaari totesi vähän aikaa sitten täällä käydessään, että: Ymmärrättekö te ollenkaan, miten hienossa paikassa saatte tehdä töitä? Minä ymmärrän, ja olen siitä kiitollinen. Tutkija Lumikki Jokinen, Kansallisarkisto Kansallisarkisto vaalii kulttuuriperintöä tuuriperintöä ja tuo sen tutkijoiden käytettäväksi. Keskeisen osan aineistosta muodostavat viranomaisten, järjestöjen ja useiden yksityishenkilöiden asiakirjat. Asiakirja-aineistoa on runsas sata hyllykilometriä. Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille on vuodelta 1316. sä työskentelee yhteensä noin 120 henkilöä. le. Sen suunnitteli Gustaf Nyström. 2 kontrahti 2/2013
lempipaikka Teksti Marjo Tiirikka Kuva Jari Härkönen Tutkija Lumikki Jokinen uskoo, että 1800-luvun lopulla alueella oli aikamoinen työmaa. Gustaf Nyströmin suunnittelemaa Kansallisarkistoa ja viereistä Säätytaloa rakennettiin nimittäin yhtä aikaa. kontrahti 2/2013 3
14 Radikaalien innovaatioiden kohtaamispaikka 16 Millainen Otaniemestä tulee? 6 Muuntojoustavuus avain onnistumiseen 22 Työkaluja toimitilojen kehittämiseen 9 Trafi sai modernit tilat ja palvelut 24 Jari Sarjo: Tavoitteena hallittu muutos Timo Lindholm Ari-Pekka Keränen Jari Härkönen 9 Trafin tiloissa Rovaniemellä on vanhaa vain julkisivu. 18 Henkilöstön mukaan ottaminen tilasuunnitteluun helpotti Pohjois- Savon Ely-keskuksen Tommi Huttusen mukaan sopeutumista uuteen. 4 kontrahti 2/2013
pääkirjoitus 26 Fillarilla töihin! 22 Senaatti-kiinteistöjen Tanja Rytkönen- Romppanen istuu valtion toimitilastrategiaa päivittävässä työryhmässä. Työtä on tarkoitus käsitellä valtioneuvostossa ensi syksynä. VAKIOPALSTAT Lempipaikka 2 Avaimet toimiviin ratkaisuihin 22 Työhyvinvointi 26 Kurkistus ulos 28 Uusi elämä 30 Uutiset 31 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2013. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sanna.brusila@senaatti.fi Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin 0205 811 356 Toimituskunta: Jari Auer, Karl Gädda, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puhelin 010 229 1630 Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Finnveran aluejohtaja Tarja Tikkanen, kuva: Ari-Pekka Keränen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahden ahdenkatu 5 A, PL 237, 00531 Helsinki Valtakunnallinen vaihde 0205 8111 fax 0205 811 360 www.senaatti.fi Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fiatti.fi Senaatti-kiinteistöt on työympä ympäristö- ja toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä pal veluja valtionhallinnolle. Toiminta tuu yhteiskunta vastuulliseen liike- perustoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen ojen vuokraus, investoinnit sekä palvelujen ja kiinteistöjen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Valtion tilankäyttö uudistuu Valtio uusi kiinteistöjen omistamista koskevan kiinteistöstrategiansa vuonna 2010. Nyt katse kääntyy tilojen käyttöön. Valtio päivittää vanhan olemassa olevan toimitilastrategiansa. Strategiaa valmistelevan työryhmän urakka on loppusuoralla. Tavoitteena on, että uudet, nykyajan haasteisiin paremmin vastaavat linjaukset otetaan näillä näkymin käyttöön vielä tämän vuoden aikana. Uuden strategian eräs keskeisiä periaatteita on se, että tiloissa on huomioitava valtion kokonaisetu suuri kokonaisuus on tärkeämpi kuin osaoptimointi. Käytännössä osaoptimointi tarkoittaa vaikkapa sitä, että yksittäisen viraston saama hieman edullisempi vuokratarjous yksityisiltä markkinoilta ei ole järkevä, jos se merkitsee samalla sitä, että valtion omistama kiinteistö jää tyhjäksi. Toimitilastrategian mukaan tilojen on tuettava valtion toimintaa. Tilaratkaisuilta odotetaan myös kustannustehokkuutta, yhteiskuntavastuullisuutta sekä ympäristönäkökulmien huomioonottamista. Strategiassa valtion yksiköitä tullaan kannustamaan myös yhteistyöhön tilojen käytössä sekä niiden tukipalveluiden hankinnassa. Se pyrkii myös vahvistamaan osaltaan ajattelutapaa, jonka mukaan»kaikki ovat valtiolla töissä». Samat hyvät ajatukset ovat eläneet valtionhallinnossa tietenkin jo aikaisemminkin, mutta uudessa strategiassa niiden painoarvo tulee selvästi kasvamaan. Strategiatyön tueksi teetetty kansainvälinen vertailu kertoo, että suuntaus on sama myös monissa muissa Euroopan maissa. Valtiot haluavat tehostaa tilankäyttöään ennen kaikkea kustannussyistä, mutta myös minimoidakseen ympäristövaikutuksia. Useimmissa maissa ollaan myös poliittisesti aikaisempaa a halukkaampia hyväk- symään keskitetty toimitilojen strateginen suunnittelu ja valvonta. Senaattilaisille uusi strategia tarkoittaa sitä, että asiakkaan vaatimukset toimitilojen suhteen tule- vat osittain muuttumaan. Tämä on haaste, jota olemme osanneet ennakoida ja johon olemme jo alkaneet valmistautua. Senaatti-kiinteistöt otti viime vuonna käyttöön uuden tilaratkaisu prosessin. Prosessin aikana kartoitetaan yhteis- työssä asiakkaan kanssa työympäristötarpeet ja tuotetaan niihin yhdessä soveltuvin ratkaisu. Hyvä ratkaisu täyttää mahdollisimman hyvin valtion uuden toimitilastrategian asettamat kriteerit. Juha Lemström, Senaatti-kiinteistöt, operatiivinen johtaja kontrahti 2/2013 5
Muuntojoustavuus avain onnistumiseen Monessa ministeriössä ja virastossa pohditaan, miten tilatehokkuuden paineissa saadaan rahat venytettyä ja samalla luotua turvalliset ja terveelliset tilat henkilöstölle. Pasilan poliisitalo -hankkeessa muunneltavuus nousi ykkösasiaksi. Teksti Tuija Holttinen 6 kontrahti 2/2013
Jari Härkönen Plugi Tekninen johtaja Pirkko Paavola- Häggblom kiittää Pasilan poliisitalon -hankkeen eri osapuolia avoimesta ja ennakkoluulottomasta yhteistyöstä.»mikä on seinissä kiinni, on kentältä pois.» vasti huimasti kehittyvä mobiiliteknologia mahdollistavat luonnollisesti sen, että tilankäytössä säästyneitä euroja saadaan siirrettyä kenttätyöhön. Poliisihan ei toimi kuin palokunta, joka lähtee liikkeelle hälytyksen tullessa. Meidän täytyy olla koko ajan käytettävissä ja näkyvillä siellä missä ihmiset ovat. Poliisin pääperiaate on toimia ennaltaehkäisevästi», Palsio kertoo. Poliisihallituksen tekninen johtaja Pirkko Paavola-Häggblom tuntee haasteet. Hän haluaa nostaa Helsingin poliisilaitoksen vuosi sitten toteutuneen toimitilamuutoksen esiin hyvänä ja onnistuneena projektina. Avoimuutta, ennakkoluulottomuutta ja hyvää yhteistyötä löytyi niin poliisilta kuin kaikilta muiltakin toimijoilta hankkeen suunnittelijoista sen toteuttajiin.»poliisihallitus johtaa poliisin toimitilahallintoa, mutta Helsingin poliisilaitos oli äärimmäisen hienolla tavalla mukana tässä projektissa. Lähes koko toiminta pystyttiin sijoittamaan Pasilaan kesken siellä jo käynnistyneen hankkeen. Syntyi mittavia toimitilasäästöjä ilman että toiminnallisuus häiriintyi», Paavola- Häggblom kertoo. Käyttäjänsä oloinen talo Poliisin palveluksessa 40 vuotta työskennellyt materiaali- ja toimitilahallinnosta vastaava Markku Palsio muistuttaa, että poliisilla toiminnallisuus ratkaisee enemmän kuin ulkoiset puitteet. Pasilan poliisitalo kuvastaa kuitenkin onnistuneesti poliisin arvoja, joihin kuuluvat muun muassa palveluperiaate, oikeudenmukaisuus, henkilöstön hyvinvointi ja ammattitaito talossa tehdään kansalaista turvaavaa työtä.»mikä on seinissä kiinni, on kentältä pois. Onnistuneet tilaratkaisut ja jatku- Muutoksia matkan varrella Alun perin vuonna 2006 alkanut poliisitalohanke ehti matkan varrella laajentua. Poliisin toimitilajohtamisen vastuunkanto vaihtui kesken hanketta vuonna 2010 perustetulle poliisihallitukselle. Mukaan tuli muutoksia niin tilankäytön vaatimuksiin kuin tilaan sovitettavien henkilöiden määrään ja työtapojen uudistuksiin. Muun muassa tilankäyttöä tehostettiin tekemällä tiimityyppisiä tiloja ja jättämällä osa yksilö työhuoneista rakentamatta. Talouspäällikkö Ismo Mäenpää Helsingin poliisilaitokselta toteaa, että tehdyillä toimenpiteillä saatiin ratkaistua Helsingin poliisilaitoksen tilantarve yllättävän hienosti.»tilat ovat tarkoituksenmukaiset ja avotilojen vuoksi erittäin muuntojoustavat. Muuntojoustavuutta on tarvittu, koska Pasilan toimitiloissa työskentelee nykyisin yli 400 henkilöä enemmän kuin alun perin oli suunniteltu», Mäenpää jatkaa.»uudistuksessa poliisi sai kaikki tarvitsemansa erikoistilat, kuten virkaautohallin, laboratoriot, ampumaradan kontrahti 2/2013 7
Plugi»Mobiiliteknologian ansiosta tilankäytössä säästyneitä euroja saadaan siirrettyä kenttätyöhön.» sekä voimankäyttötilat Pasilaan. Jonkin verran Helsingin poliisin toimintoja on edelleen Malmilla ja Itäkeskuksessa, mutta yleisesti ottaen toiminnan logistiikka ja johtaminen on helpompaa, kun on yksi tukikohta josta löytyy kaikki.» Henkilöstö on ykköstilalla Pirkko Paavola-Häggblom painottaa, että henkilöstön hyvinvoinnin tulee olla ykkös asia.»homma ei toimi, jos henkilöstö voi huonosti. Poliisihallitus on kehittänyt rakenteellisen poliisitalokonseptin ja yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa työviihtyvyyttä ja toimitilojen toiminnallisuutta on kehitetty. Työympäristön konseptoinnilla pääsimme myös merkittäviin kustannussäästöihin.» Pasilan toimitiloja kyettiin muuntamaan hankkeen aikana toimitilakonseptin mukaisiksi. Lisäksi turvallisuusvaatimukset niin ulkoisen kuorisuojauksen ja kulunvalvonnan kuin sisäisen turvallisuudenkin osalta on toteutettu poliisihallituksen ohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi vanhassa poliisitalossa ei ollut lainkaan poliisipihaa, joka lisää nimenomaan henkilöstön turvallisuutta ja on osa poliisihallituksen poliisitalokonseptia. Markku Palsio huomauttaa lisäksi, että tilahallinnossa myös lainsäädännöllä ja EU-säädöksillä on vaatimuksia tilojen suhteen. Poliisissa ollaan uusiin toimitiloihin tyytyväisiä, vaikka muutosvastarinnalta ei Pasilassakaan hankkeen eri vaiheissa toteutetusta hyvästä informoinnista huolimatta täysin vältytty. Ismo Mäenpään mukaan suurin muutos henkilöstön näkökulmasta oli niin sanotuista koppikonttoreista siirtyminen 2 8 hengen ryhmätyötiloihin. Käytössä ryhmätyötilat ovat kuitenkin osoittautuneet toimiviksi varsinkin tiedon siirtymisen kannalta. Pasilan poliisitalo Työssä viihtyminen on tärkeää, ja siihen voi vaikuttaa kuuntelemalla käyttäjiä ja huomioimalla pienetkin asiat. Työtyytyväisyyttä voidaan parantaa usein jo pienillä teknisillä muutoksilla ja kuuntelemalla herkällä korvalla tilan varsinaisia käyttäjiä. Ison organisaation iso muutos Talo toimii ja osapuolet ovat tyytyväisiä. Muutos on kuitenkin jatkuvaa, eikä kukaan osaa tarkkaan ennustaa, miltä poliisin toiminnot näyttävät vaikkapa viiden vuoden kuluttuja. Poliisikomentaja Jukka Riikonen odottaa joustavuutta muutos- ja ylläpitohankkeilta. Muutostyöt on kyettävä toteuttamaan kustannustehokkaasti ja ammattitaidolla asiakkaan tarpeita kuunnellen. Pirkko Paavola-Häggblom peräänkuuluttaa joustavuutta jatkossakin kaikkiin käytäntöihin. Koko porukka on saatava hitsautumaan yhteen hakemaan yhteistä päämäärää.»senaatti-kiinteistöjen kanssa meillä on nytkin menossa käyttäjäsähkö-projekti, jossa seurataan veden, lämmön ja sähkön kulutusta. Pasilan poliisitalo on kohteena haastava, talo on käytännössä toiminnassa 24/7 ympäri vuoden. Energia-asioissa meillä ei ole vertailukohtaa, vaan pitää saada ensin muutaman vuoden trendi näkymään, jotta voimme verrata Pasilaa Pasilaan.» Pitkään kestänyt Pasilan poliisitalo -hanke aloitettiin vuonna 2006. Kaikkiaan kolmea rakennusta toimitilat 1 ja 2 ja parkkitalo koskeva hanke saatiin käyttöön keväällä 2013. Pasilan toimitilojen kokonaispinta-ala on noin 46 000 neliömetriä. Tiloissa työskentelee noin 1 300 henkilöä. Malmin poliisitalossa on noin sata kenttämiestä ja pieni lupapalvelupiste. Myös Itäkeskuksen kiinteistössä on lupapalvelua. Ratsupoliisi ja venepoliisi toimivat vanhoissa kiinteistöissään. 8 kontrahti 2/2013
palvelut Trafi sai modernit tilat ja palvelut Lapin rajavartioston vanha kasarmirakennus koki täydellisen muodonmuutoksen. Trafin Rovaniemen väki pääsi maaliskuussa muuttamaan sisään uudistetun talon uumeniin, jossa vanhaa oli vain julkisivu. Senaatti-kiinteistöjen tuottamat käyttäjäpalvelut helpottavat arkea. Teksti Mia Sivula Kuvat Timo Lindholm Henkilöstöravintola Santsin läsnäoloseinän kautta voi jutella etelän kollegoiden kanssa. Seinän kautta aukeaa yhteys 800 kilometrin päässä sijaitsevaan Trafin Vallilan kahviotilaan. Kun Trafi avasi pohjoisimman toimipisteensä Rovaniemelle vuonna 2009, sen päätoiminnoiksi määriteltiin verotus-, rekisteri- ja asiakirjahallinnon pito. Toiminnot hajautettiin ensimmäisten vuosien ajaksi eri puolille Rovaniemeä kolmeen eri rakennukseen. Aiesopimus Lapin rajavartioston 1950-luvulla rakennettujen tilojen peruskorjaamisesta syntyi Trafin ja Senaattikiinteistöjen välillä saman vuoden lopussa. kontrahti 2/2013 9
»Pidämme säännöllisiä tapaamisia, jotta laatu pysyy korkeana.» ISS Palvelut Oy:n siivooja Tarja Mäki-Maunus piti Trafin paikat puhtaina jo vanhoissa toimistotiloissa.»näitä uusia pintoja on ollut kiva siivota», hän sanoo. Virastomestari Pia Korpivaaran ensimmäinen kuukausi Trafin uusissa tiloissa oli yhtä suurta muuttomylläkkää. Rovaniemen kolme eri toimipistettä rysäytettiin kerralla saman katon alle. Keittiötyöntekijä Anna Sormunen voi keskittyä kokkaamisen sijaan ruoan jakeluun. Lounas tulee Trafin keittiöön valmiina Rovaniemen virastotalolta. Peruskorjaus pääsi alkamaan herkullisesta asetelmasta, sillä iso osa tilasuunnittelun ratkaisuista oli jo valmiina.»helsingin Vallilassa toimiva Trafi oli ottanut uudet tilat ja käyttäjäpalvelut Senaatti-kiinteistöiltä keväällä 2010. Monistimme saman konseptin tänne Rovaniemelle. Toimitilakonseptin mukaiset tilaratkaisut, värit ja materiaalit toistuvat nyt molemmissa toimipisteissä. Kun tässä käytävällä seisoo, ei voi arvata, kummassa talossa on», kertoo Simo Karlsson, Trafin asiointipalveluiden yksikönpäällikkö. Senaatti-kiinteistöjen Pohjois-Suomen alueen Rovaniemen toimipisteen kiinteistöpäällikkö Kari Hiltunen oli kilpailuttamassa Trafin käyttäjäpalveluiden palveluntuottajia.»senaatti-kiinteistöt tuottaa nyt sopimuksen mukaisesti Trafille puhtaus- ja virastomestaripalvelut sekä turvallisuuspalvelut. Niihin sisältyvät kulunvalvon- 10 kontrahti 2/2013
palvelut Jokaisesta kerroksesta löytyy neuvotteluhuone, josta käsin voi ottaa etäyhteyden toiselle puolelle maata. Videoneuvotteluiden myötä Trafilla kuluu matkustamiseen yhä vähemmän rahaa. ta-, videovalvonta-, rikosilmoitus- ja hälytysvartiointipalvelut», Hiltunen kertoo. Yksityiskohtaiset palvelunkuvaukset Ravintolapalveluissa päädyttiin samanlaiseen ratkaisuun kuin Trafin Vallilan toimipisteessä. Senaatti-kiinteistöt kilpailutti palvelut, mutta Trafi teki sopimuksen suoraan palveluntuottajan kanssa. Ruoka valmistetaan nyt valtion virastotalossa sijaitsevassa Kuukkeli-ravintolassa, mistä se kuljetetaan Trafin pieneen jakelukeittiöön.»palvelukuvaukset käytiin perusteellisesti läpi ensin Senaatti-kiinteistöjen, sitten jokaisen palveluntuottajan kanssa. Se on helpottanut palveluiden käyttöönottoa», Karlsson sanoo.»kävimme läpi yksityiskohtaisesti, mitä odotamme kultakin palveluntuottajalta. Vaikka olemme olleet tiloissa vasta vähän aikaa, palvelut ovat lähteneet toimimaan erinomaisesti. Toki asiaa auttaa se, että olemme pyörittäneet samaa konseptia Senaatti-kiinteistöjen kanssa jo Helsingissä.»»Pidämme Senaatti-kiinteistöjen, Trafin ja palveluntuottajien kesken jatkossa säännöllisiä tapaamisia, jotta laadun taso pysyy korkeana. Palveluiden toimivuutta arvioimme ensimmäisen kerran toukokuussa», Hiltunen kertoo. Virastomestari on joka paikan höylä Trafin aulapalvelussa työskentelevä virastomestari Pia Korpivaara on yksi palveluntuottajista ja yksinäinen soturi lajissaan. Lähin samaa työtä tekevä kollega löytyy Helsingistä.»Yksin työskenteleminen ei minua haittaa. Asun vanhassa talossa, ja minulla on kolme lasta. Ongelmanratkaisukykyä löytyy», Korpivaara hymyilee. Kun Trafi teki palvelusopimuksen virastomestarin tehtävistä ISS Palvelut Oy:n kanssa, Korpivaaran tehtävänkuva määriteltiin tarkasti.»käytännössä työpäiväni vaihtelevat hyvin paljon. Työni on liikkuvaa. Menen sinne, missä minua kulloinkin tarvitaan. Jos kopiokone menee jumiin, selvitän sen, tai jos en itse osaa, kutsun korjaajan. Lajittelen postin, hankin Trafin henkilökunnan kulkuluvat ja luovutan matkakortit, teen tilavarauksia ja ylläpidän toimistotarvikevarastoa», Korpivaara luettelee. Trafilta tulevia sisäisiä palvelupyyntöjä tupsahtelee Korpivaaran näyttöpäätteelle pitkin päivää. Niiden mukaan hän menee sinne, missä apua tarvitaan, oli kyseessä sitten vuotava vesihana tai rikkoontunut toimistotuoli.»seuraan Trafilta tulevia palvelupyyntöjä myös valtakunnallisesti. Jos jostakin kontrahti 2/2013 11
»Trafin uudet toimitilat valmistuivat kolmessa eri vaiheessa kolmen vuoden sisällä», kertoo Senaatti-kiinteistöjen Pohjois-Suomen alueen Rovaniemen toimipisteen kiinteistöpäällikkö Kari Hiltunen. Entisestä varusmiesten ruokalasta sukeutui tila, josta käsin Trafi hoitaa ajoneuvoveroasioita. Työpisteitä on kolmisenkymmentä, ja työvalaisimiksi valikoituivat energiatehokkaat ledit. toisesta toimipisteestä tulee työpyyntö, jonka pystyn hoitamaan, teen sen.» Säästöä ledeillä Avokonttoreiden äänimaailma on yhtä vaimea kuin jos istuisi pumpulipussin sisällä. Rovaniemellä työskentelee noin 70 trafilaista. Pääluku nousee liki sataan vuoteen 2015 mennessä. Töitä tehdään nyt isommissa ja pienemmissä tiloissa, joissa riittää avaruutta, pehmeää äänimaailmaa ja valoa. Koska talvi on Rovaniemen korkeudella pitkä ja päivänvaloa on vähän, valaistukseen haluttiin kiinnittää erityistä huomiota. Yleis- ja työpöytävalaisimiksi valittiin pääosin ledit. Niihin päädyttiin paitsi ympäristöystävällisyyden, myös pienen sähkönkulutuksen vuoksi.»kesäkuussa, kun pidämme tupaantuliaiset, meillä pitäisi olla jo saatavilla ensimmäisiä lukuja siitä, kuinka paljon sähköä tulemme ledeillä säästämään», Simo Karlsson sanoo. 12 kontrahti 2/2013
palvelut Trafin asiointipalveluiden yksikönpäällikkö Simo Karlsson on tyytyväinen.»yhteistyö palveluntuottajien kanssa on lähtenyt uusissa tiloissa mutkattomasti käyntiin.» Akustointi oli valaistuksen ohella toinen iso kokonaisuus, johon satsattiin. Kattolevyt, seinäpinnat ja työpisteitä erottavat sermit ovat kaikki akustoituja. Avokonttoreiden äänimaailma on yhtä vaimea kuin jos istuisi pumpulipussin sisällä. Vaikka avokonttorin akustiset levyt imevätkin ääntä, joskus tarvitaan myös rauhallista yksityistä tilaa.»siksi jokaisesta kerroksesta löytyy pieni vetäytymistila, missä on sohva ja liukuovi. Avotila voi olla hankala paikka, jos täytyy hoitaa puhelimessa jotakin omaa asiaa.» Lisää ekologisia valintoja Trafi voi ylpeillä myös vähäisellä paperinkulutuksella. Iso osa Trafin asiakirjoista on sähköisessä muodossa.»paperinkulutus pieneni jo silloin, kun siirryimme kaksipuoliseen tulostukseen. Nyt meillä on käytössä myös turvatulostus. Se tarkoittaa, että tulostaa voi vain omalla tunnuksella. Paperinkulutus ja paperijätteen määrä vähenivät sen myötä merkittävästi», Karlsson kertoo. Joka kerroksesta löytyvät neuvottelutilat kätkevät sisäänsä kolmannen ekologisen ulottuvuuden, etäyhteyden.»kun neuvotteluhuoneesta tai omalta koneelta voi ottaa videoyhteyden toiselle puolen maata, matkustamiseen kuluu yhä vähem män rahaa, ja hiilijalanjälki pienenee.» Trafin Rovaniemen toimipisteen peruskorjaus- ja muutostyö Valmistumisvuosi: 2013 Pääsuunnittelija: Arkkitehdit Oy Janne Lehtipalo Pääurakoitsija: Rakennus P. Jokelainen Oy LVI-työt: LVI-Asema Oy Sähköurakoitsija: YIT Kiinteistötekniikka Sisustussuunnittelu: Sisustusarkkitehtitoimisto Carola Rytsölä Palvelut Senaatti-kiinteistöltä: kontrahti 2/2013 13
Radikaalien innovaatioiden kohtaamispaikka Tulevaisuuden Otaniemi on kansainvälisesti sykkivä tieteen, taiteen ja talouden innovaatiokeskittymä. Sen miljöö, moderni puurakentaminen ja jännittävät uudet alue- ja tilaratkaisut viestivät yhteisöllisyydestä, hiilineutraalista rakentamisesta, älykkäästä ja käyttäjäystävällisestä teknologiasta, avoimuudesta ja paljon muusta. Teksti Olli Manninen Arkkitehtitoimisto SARC Arkkitehtitoimisto NRT VTT:n ydinturvallisuustalo. Luonnossuunnitelman on laatinut Arkkitehtitoimisto SARC. InnOta-hankkeen esiselvitys. Arkkitehdit NRT. Hankkeen suunnittelukilpailu käynnistyy syksyllä 2013. Otaniemestä kasvaa Suomen uuden talouskasvun moottori, joka houkuttaa alueelle opiskelijoita, tiedeyhteisöjä, yrityksiä ja uudentyyppisiä palveluita. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö ja viereinen Natura-alue lisäävät elämyksellisyyttä alueella, jonka asukasmäärän ar vioidaan ainakin tuplaantuvan nykyisestä. Visiot ovat huimia, mutta toteuttamiskelpoisia, kun kaikilla osapuolilla on halua lähestyä avoimin silmin Otaniemen kampusalueen, Keilaniemen ja Tapiolan alueen kehittämismahdollisuuksia. Jo historia velvoittaa tähtäämään vain huipulle. 1950-luvulla rakennettu Teknillinen korkeakoulu ja Teekkarikylä olivat aikanaan kansainvälisesti uraauurtava keskittymä. Nyt Otaniemestä kaavaillaan maailmanluokan innovaatiokeskittymien edelläkävijää ja suunnannäyttäjää.»kansallinen velvollisuutemme alueen suurimpana maanomistajana on omalta osaltamme mahdollistaa visioiden toteutuminen ja tarjota asiakkaillemme mahdollisimman innovatiivisia palveluita ja työympäristöjä», sanoo Senaattikiinteistöjen johtava asiantuntija Tuomo Hahl.»Haluamme myös olla mukana edistämässä aluekehittämisen ja rakentamisen uusia prosesseja. Tähän Otaniemen käynnissä olevat kaavoitus- ja rakentamishankkeet tarjoavat konkreettisen kehittämisympäristön», hän jatkaa. Myös julkisten hankkeiden kilpailuttamisessa haetaan uudenlaisia ratkaisuja.»tekesille, Finprolle, Finnveralle ja GTK:lle rakennetaan uusi, yhteinen toimitalo Otaniemeen. Hanke kulkee nimellä InnOta-hanke ja siinä kehitetään yhteistoimintamalleja, joiden avulla voidaan joustavasti toteuttaa uusia ratkaisuja suurissakin julkisissa hankkeissa.» Senaatti-kiinteistöt ja Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ovat yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa käynnistäneet Otaniemen maankäytön viitesuunnitelman, niin sanotun Masterplanin laatimisen.»kun alueella on suunnitteilla useita isoja alue- ja rakennushankkeita samaan aikaan, on hyvä olla alusta, johon suunnitelmat yhdistetään, ja jossa niitä tarkastellaan ja arvioidaan kokonaisuutena. Tässä yhdistämisessä, havainnollistamisessa ja arvioinnissa käytetään apuna tietotekniikan viimeisiä mahdollisuuksia.» Talouskasvun moottori ja elämyksellinen asuntoalue Otaniemen kehittäminen sai uutta potkua päätöksestä rakentaa metro Espooseen. Otaniemen kautta kulkevan Bussi-Jokerilinjan muuttaminen Raide-Jokeriksi liittää Otaniemen täydellisesti pääkaupunkiseudun raidejärjestelmään. Monipuoliset julkiset kulkuyhteydet ovat osaltaan kirit- 14 kontrahti 2/2013
A R K - house arkkitehdit Oy Otarannan ja Servinniemen lisärakentamista. ARK-house Arkkitehdit Oy. Arkkitehtitoimisto NRT Kivimiehenrannan lisärakentamista. Arkkitehdit NRT. Senaatti-kiinteistöt Otaniemen alueella Otaniemessä on valtion maita 54 hehtaaria ja vesialuetta 51 hehtaaria. Otaniemen alueeseen välittömästi liittyvällä Laajarannan ja Elfvikin alueella on lisäksi Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa asemakaavoittamattomia maaalueita 40 hehtaaria. Otaniemessä on Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa rakennettua toimitilaa 193 000 brm 2. Nämä on vuokrattu VTT:n, Geologian tutkimuskeskuksen, Mittatekniikan keskuksen, Tullilaboratorion ja meri- ja rajavartiokoulun käyttöön. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on vuokrannut maaalueita Otaniemeen rakennettujen opiskelija-asuntojen käyttöön. täneet useiden toimijoiden halua keskittää toimintojaan sinne, missä niiden kannalta kiinnostavat ekosysteemit jo muutenkin sijaitsevat. Aalto-yliopisto on keskittämässä toimintansa Otaniemen keskustaan, josta on käynnissä Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämä kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu Campus 2015. Tekesille, Finnveralle ja Finprolle suunnitellaan alueelle GTK:n tilojen yhteyteen yhteisiä, noin 15 000 neliön toimitiloja, joihin tulee yli 600 lisätyöpaikkaa. VTT:lle ollaan suunnittelemassa noin 5 000 neliön laajuista ydinturvallisuustaloa. Tiede- ja talousyhteisöjen hankkeiden lisäksi Otaniemen alueelle tullaan raken- tamaan lisää opiskelija- ja tutkija-asuntoja sekä monipuolista normaalia asuntotuotantoa, jotta alueelle syntyy riittävästi asukaspohjaa erilaisten koko yhteisöä palvelevien palveluiden kehittämiselle. Otaniemen väestömäärä tulee vähintäänkin tuplaantumaan, kun kaavaillut rakennushankkeet valmistuvat. Otaniemen alueeseen välittömästi liittyvä Laajarannan-Elfvikin alue tarjoaa luontevan laajennusalueen Otaniemen toiminnoille. Vaikka Otaniemen kehittämiseen liittyy useita ratkottavia kysymyksiä ja rajoitteita, ovat ne myös mahdollisuuksia uudenlaisen monipuolisen alueen kehittämiseen. Alueen kainaloon jäävä NATURA-alue ja Otaniemen alueen kuuluminen rakennetun kulttuuriympäristön suojelualueiden (RKY) joukkoon asettavat Otaniemen kehittämiselle reunaehtoja, mutta ne ovat samalla Otaniemen omaleimaisuuden vankka perusta. kontrahti 2/2013 15
Millainen Otaniemestä tulee? Jukka Mäkelä, Espoon kaupunginjohtaja taniemen, Keilaniemen ja»otapiolan muodostamalle T3-alueelle kymmenen vuoden aikana kohdennettavat, noin viiden miljardin euron taloudelliset panostukset luovat edellytykset Otaniemen nostamiseen todella raskaaseen sarjaan Euroopan ja koko maailman innovaatiokeskittymien joukossa. Alueesta tulee Suomen uuden talouskasvun moottori, jonka vaikutukset eivät rajoitu vain Otaniemeen tai Espooseen vaan säteilevät elinvoimaa huomattavasti laajemmalle alueelle. Koko Suomen kannalta on kohtalon kysymys, että tänne syntyy uusia osaamisintensiivisiä yrityksiä ja työpaikkoja.» 1949 Valtio hankki Otaniemen alueen Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n uudeksi sijoituspaikaksi. Alueen suunnittelukilpailun voitti Alvar Aalto, jonka kilpailuehdotusten suuntaviivojen mukaisesti rakentaminen alkoi välittömästi. 1975 VTT:n päärakennus. 1956 Teknillinen korkeakoulu muutti Otaniemeen Helsingin kantakaupungista. 1964 Teknillisen korkeakoulun päärakennus valmistui. 1966 Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT muutti Otaniemeen. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan rakennus Dipoli valmistui. 1968 koko Otaniemen aluetta koskeva Alvar Aallon toimiston laatima asemakaavaluonnos. 1981 valtio hankki Laajarannan ja Elfvikin alueet Otaniemen toimintojen laajennusalueeksi. 1950 1960 1970 1980 16 kontrahti 2/2013
Tuula Teeri, rehtori, Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto kehittää omia kampusalueitaan kohti elävää, avointa ja vuorovaikutteista tutkimuksen, oppimisen ja innovaatioiden ekosysteemiä, jossa yliopisto tekee työtään yhdessä monien erilaisten kumppaniensa kanssa. Yliopiston Design Factory ja Start-up Sauna toimivat jo nyt esimerkkeinä uudesta oppimisen, yhteistyön ja yrittäjyyden kulttuurista. Otaniemen, Keilaniemen ja Tapio lan alueen kehittämiseen tar vi taan jatkuvaa uteliaisuutta ja ennakko luulottomuutta uusille ideoille. Parhaiden ideoiden seulominen edellyttää tiivistä vuorovaikutusta ja molemminpuolista luottamusta. Toivon, että pystymme luomaan yhteisen vision tämän ainutlaatuisen innovaatioympäristön kehittämiseksi niin, että täällä viihdytään ja tehdään yhdessä maailmanluokan tuloksia.» Erkki Leppävuori, pääjohtaja, VTT Otaniemi luo aivan uudet edellytykset maailmanluokan ydinturvallisuuden tutkimukseen ja koulutukseen. Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa uudessa laboratorioympäristössämme vie koko ajan tutkimusta ja koulutusta eteenpäin. Yhteistyömme yhdistettynä yritystoiminnan syntymiseen ja kasvuun luovat kiinnostavan tartuntapinnan myös kansainvälisille, merkittäville teknologiayrityksille. Aivan oleellista on Espoon kaupungin sitoutuminen maailmanluokan teknologiakeskittymän kehittämiseen. Senaatti-kiinteistöt luo puolestaan puitteet, jonka pohjalta vision toteutumiseen ponnistetaan.» Juha Sarkio, johtaja, yhteiset palvelut -vastuualue, Tekes InnOtasta tulee uudenlaisen asiakaskokemuksen kiintopiste, johon yritykset ja tutkimus laajalla skaalalla tulevat kuuntelemaan innovaatiotoiminnan uusia mahdollisuuksia, verkottumaan keskenään ja hakemaan erilaisia asiantuntijapalveluita sekä rahoitusta tulevaisuutensa menestykselle. Vision toteutuminen edellyttää aitoa halua ja sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen. Ilman sitä lopputulos on vain fyysinen talo, jossa työskentelee eri organisaatioiden henkilöitä. Nyt tarvitaan sopeutumiskykyä ja yhteiseen hiileen puhaltamista.» 1994 Rakennushallituksen teettämä Otaniemen maankäyttösuunnitelma valmistui. 2005 Mittatekniikan keskus MIKES muutti Otaniemeen. VTT:n Digitalo. 2010 Teknillisen korkeakoulun käytössä olleet rakennukset ja tonttialueet luovutettiin Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:lle. Otaniemen metrotunnelin louhintatyöt alkoivat. 2013 Finnveran ja Finpron yhteisen toimitalon suunnittelukilpailu käynnistyy. jatketaan. kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu Campus 2015 ratkaistaan. Masterplanin laatiminen käynnistyy. 1990 2000 2010 2020 kontrahti 2/2013 17
Uusi tila on moderni, tehokas ja ekologinen Pohjois-Savon Ely-keskus ja Finnvera Oyj keskittivät Kuopiossa toimintansa yhteisiin tiloihin. Kahta suojeltua toimistorakennusta peruskorjattiin, ja niiden väliin rakennettiin uudisrakennus. Näin valmistui nykyaikainen, tehokas ja ekologinen toimitila. Teksti Jarmo Seppälä Kuvat Riikka Myöhänen ja Ari-Pekka Keränen Noin kolme vuotta sitten Pohjois-Savon Ely-keskus ja Finnvera aloittivat Kuopiossa uusien toimitilojen etsimisen. Tarjolla oli useita erilaisia vaihtoehtoja, mutta lopulta päädyttiin perinteisen hallintokorttelin rakennusten peruskorjaukseen ja uuden rakennuksen rakentamiseen. Suunnittelu tehtiin alusta lähtien tiiviissä yhteistyössä tulevien käyttäjien ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyönä. Kahden, vuonna 1954 rakennetun peruskorjatun toimistorakennuksen väliin tuli uudisrakennus. Näihin tiloihin sijoittuivat Ely-keskuksen 230 henkilöä ja Finnveran 75 henkilöä. Samassa kiinteistössä on myös 100-paikkainen ravintola, joka palvelee alueen virastoja ja yksityisiä käyttäjiä. Kortteliin rakennettiin myös pysäköintirakennus. Kallanranta 11:n kiinteistönhoito-, puhtaus-, energianhallinta- sekä ravintolapalvelut tuottaa ISS Palvelut. Palvelu on suunniteltu asiakaslähtöisesti kiinteistöjen loppukäyttäjien tarpeisiin, mikä syventää alueellisesti ISS:n ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyötä. Senaatti-kiinteistöt kilpailutti palvelut käyttäjien puolesta. Vanhaa ja uutta järven rannalla Kuopionlahden rannalla olevat rakennukset ja miltei koko kortteli ovat asemakaavalla suojeltuja, mikä osaltaan ohjasi suunnittelua ja rakentamista.»vanhojen rakennusten peruskorjaus suunnittelusta lvis-asennuksiin asti oli varsin vaativa tehtävä. Esimerkiksi sisätilojen kantavia rakenteita vahvistettiin hiilikuitunauhoilla ja talotekniikan vuoksi kellaritiloja syvennettiin», projektipäällikkö Kari Oravainen Senaatti-kiinteistöistä kertoo. Uudisrakennuksen ympärillä olevien vanhojen toimistorakennusten julkisivuihin on jätetty yksityiskohtana karhea tiilipinta. Tämän vastakohdaksi uudisrakennuksen kaikki julkisivut sekä keskiaulan ja rakennusten liittymäkattopinnat ovat 18 kontrahti 2/2013
kontrahti 2/2013 19
Palvelut on keskitetty yhdelle palveluntuottajalle. erikoislaminoitua lasia. Uudisrakennuksessa on viherkatto. Peruskorjattavissa tiloissa on käytetty uutuutena järjestelmää, jossa sekä lämmitys että viilennys toteutetaan lattian avulla. Aikataulu pysyi suunnitellussa Senaatti-kiinteistöjen aluejohtajan Jyrki Reinikaisen mukaan rakennushanke oli haasteellinen niin rakenteiden, ympäristötavoitteiden kuin 15 kuukauden aikataulun vuoksi. Lisäksi lähtökohtana oli se, että tilojen vuokrakulujen piti pysyä muuttumattomina. Senaatti-kiinteistöt toteutti peruskorjaus- ja uudisrakennusurakan rakennuttajana omana urakkana ja projektinjohtopalveluna pääurakoitsijamenettelyn sijasta.»kaavamuutos, hankesuunnitelman muuttuminen alkuperäisestä sekä julkisten hankintojen kilpailuttaminen aiheutti aluksi viivettä. Aikataulu otettiin kiinni siten, että suunnittelu ja toteutus tehtiin osin samanaikaisesti. Yli 30 urakoitsijaa ja heidän aliurakoitsijansa, yhteensä lähes 300 työntekijää, onnistuivat hankkeessa kuitenkin hyvin», Reinikainen sanoo. Uutta puhtia arjen työhön Tilojen suunnittelussa kaksi asiakasorganisaatiota ja Senaatti-kiinteistöt löysivät yhteisen sävelen hyvin. Suunnittelua tehostettiin erilaisin projektiryhmin, joissa henkilöstö osallistui päätöksentekoon. Lähtökohtina olivat työ- ja asiakaspalvelukulttuurin kehittäminen ja vuorovaikutteisuus.»finnveralla on kotipaikallaan Kuopiossa aluekonttori sekä pääkonttoritoimintoja. Mielestäni työnteko on alkanut sujua uusissa tiloissa luontevasti, ja henkilöstö»henkilöstö oli mukana suunnittelussa, joten uuteen sopeutuminen alkoi jo rakennusvaiheessa», Pohjois-Savon Ely-keskuksen hallintojohtaja Tommi Huttunen arvioi. Kallanranta 11 Finnveran aluejohtajan Tarja Tikkasen mukaan uudet tilat virkistävät, haastavat oppimaan ja kehittymään sekä antavat uutta puhtia arkeen. Käyttäjät: Pohjois-Savon Ely-keskus ja Finnvera Oyj Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Kiinteistönhoito, puhtaus- ja vahtimestaripalvelut sekä ravintolapalvelut: ISS Palvelut Projektinjohtokonsultti: Pöyry CM Oy Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Rakennesuunnittelu: rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy LVIA-suunnittelu: Ins.tsto Granlund Oy Sähkösuunnittelu: AH-Talotekniikka Muita urakoitsijoita: Maanrakennuspalvelu Mikko Lyytinen Oy, Kuopion Monirakennus Oy, ARE Oy, Ilmapörssi Oy ja Kolmen Sähkö Oy on ottanut uudistuksen vastaan myönteisesti», Finnveran aluejohtaja Tarja Tikkanen arvioi. Tikkasen mukaan uudet tilat virkistävät, haastavat oppimaan ja kehittymään sekä antavat uutta puhtia arkeen. Toki joillekin tilanne on haastava.»siirryimme uuteen työskentelykulttuuriin eli jokaisella työntekijällä on monitilaympäristössä oma työpisteensä, minkä lisäksi rakennuksissa on pieniä neuvottelutiloja ja vetäytymispisteitä.» Uusi yhteisöllisyys näkyy siten, että yhteisiä kahvittelupaikkoja on lounaskahvilan lisäksi toimistotilojen eri kohdissa. Kahden eri viraston väki tapaa toisiaan myös epävirallisissa yhteyksissä. Työntekijöiden yksityisyyttä turvataan puolikorkeilla väliseinillä sekä seinien, lattioiden ja laipioiden äänieristysmate- 20 kontrahti 2/2013