Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Samankaltaiset tiedostot
Maailman metsät paljon vartijana

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Kestävyys metsien käytössä. Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja miten niitä yritetään. ratkaista?

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

8361/17 eho/paf/hmu 1 DG B 2B

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa

Suurelle valiokunnalle

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein.

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

SUOMEN METSÄKESKUS. Strategia

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

ULKOASIAINMINISTERIÖ

Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Kehityspoliittinen metsälinjaus

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

EU:n laittomien hakkuiden ohjelma taustaa. Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö

KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT?

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille.

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Metsäalan kehitysyhteistyön muuttuvat tavoitteet ja käytännöt Esimerkkitapaus Tansaniasta

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

TOIMINTAKERTOMUS 2010

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Sisältä ketterä markkinoilla vahva

Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus.

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Metsätalouden globaalit haasteet ja painopisteet

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

ULKOASIAINMINISTERIÖ

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ULKOASIAINMINISTERIÖN KEHITYSEVALUOINTI Yhteistapaaminen Suomen Arviointiyhdistyksen kanssa

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö


PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

Kepan sopeutettu ohjelma

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM LVO Granholm Heikki JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta

YK:n metsäfoorumi: Kaikentyyppisiä metsiä koskeva oikeudellisesti sitomaton asiakirja

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Kansallinen metsästrategia Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Kansainvälinen kehitys ja sen vaikutus Suomen metsäpolitiikkaan. Anders Portin

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

R U K A. ratkaisijana

Asuntopolitiikka valtionhallinnon näkökulma. Liisa Linna-Angelvuo

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Viite: TEAM FINLAND Zambian Finnish Business Partnership Week May 2013

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Transkriptio:

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö

Ympäristö ja luonnonvarat kehityspoliittisessa ohjelmassa Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistamista tukevat linjaukset (ympäristö ja luonnonvarat) Ympäristölinjaus Vesilinjaus Energialinjaus Maaseutukehityksen linjaus Metsälinjaus 2

Metsäsektori Suomen kehitysyhteistyössä Miksi metsät ovat tärkeitä? 3

90-luvun metsäyhteistyön evaluaatio (2003) Evaluaatioraportin keskeisimmät johtopäätökset metsäyhteistyö sopii Suomen kansainväliseen profiiliin Suomella on kansainvälisesti arvioituna hyvä osaamispohja metsäalan yhteistyössä Suomen lisäarvo on kansainvälisesti tunnustettu Suomen tulee jatkaa metsäyhteistyön vahvana maana 4

Metsälinjauksen viitekehys hallituksen kehityspoliittinen ohjelma EU/komission metsiin liittyvä i) kehityspolitiikka ii) ympäristö ja luonnonvarat temaattinen ohjelma iii) FLEGT iv) kestävän metsätalouden edistäminen osana ilmastopolitiikkaa täydentää UM:n maaseutukehityksen linjausta 5

Suomen metsäsektorin kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat YK:n Metsäfoorumin määrittämät globaalit tavoitteet: pysäyttää maailman metsien häviäminen ja kääntää metsäpintaala kasvuun edistämällä kestävää metsätaloutta, metsien suojelua ja metsitystä lisätä metsien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten hyötyjen merkitystä, kiinnittäen erityistä huomiota metsistä riippuvaisten ihmisten elinolojen parantamiseen lisätä merkittävästi suojeltujen ja kestävästi hoidettujen metsien pinta-alaa ja lisätä näillä alueilla kestävästi tuotettujen tuotteiden käyttöä ja kauppaa (vähentää laittomia hakkuita ja puukauppaa) pysäyttää metsäsektorin kehitysyhteistyövarojen väheneminen ja lisätä merkittävästi rahoitusta sekä kehittää uusia kestävää metsätaloutta tukevia rahoitusmekanismeja 6

Metsäyhteistyön tavoite Kestävän metsätalouden edellytyksien vahvistaminen ja sitä kautta oikeudenmukainen taloudellinen kasvu, köyhyyden vähentäminen ja ympäristöuhkien torjunta. 7

Suomi tukee kumppanimaitaan ja kv. metsäpolitiikan prosesseja mm. seuraavin keinoin: 1. Tuki kansallisille metsäohjelmille 2. Metsäsektorin roolin vahvistaminen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa 3. Metsien roolin huomioiminen kansallisessa maaseutu-, maankäyttö- ja maatalouspolitiikassa 4. Tuki kansainvälisen metsäpolitiikan prosesseille 5. Strategiset kumppanuudet 8

Tuki kansallisille metsäohjelmille Kansalliset strategiat ovat yhteistyön lähtökohta Osallistava laadinta ja koordinoitu toimeenpano edistävät yksityisen sektorin ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja metsistä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista jakautumista Kansallisten metsäohjelmien ja -strategioiden toimeenpanossa korostuu hyvän hallinnon tehtävä 9

Metsien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa Metsäkadon pysäyttäminen vaikuttaa ilmastonmuutoksen Metsäsektorin linkittäminen kansallisiin energiastrategioihin (erityisesti biopolttoaineet) ja ilmastomuutokseen sopeutumisohjelmiin (istutusohjelmat, metsäkadon pysäyttäminen, metsäpalojen torjunta) Kansallisten metsä- ja luonnonvarakartoitusten rooli tulee jatkossa korostumaan 10

Metsien roolin huomioiminen kansallisessa maaseutu-, maankäyttö- ja maatalouspolitiikassa Epäoikeudenmukaiset maanomistusolot ja käyttöoikeudet johtavat hallitsemattomaan maankäytönmuutokseen On tärkeää linkittää metsäsektorin tukeminen kestävään maaseutu-, maankäyttö- ja elinkeinopolitiikkaan Metsätalous on taloudellista toimintaa, jonka kannattavuus riippuu luonnonoloista, tuotteiden jalostuksesta ja markkinoista - on tarkasteltava koko tuotantoketjua 11

Tuki kansainvälisen metsäpolitiikan prosesseille Globaalien tavoitteiden toimeenpano - jatketaan YK:n Metsäfoorumin ja CPF -kumppanuuden tukemista YK:n alaisten ympäristösopimusten kehittäminen ja toimeenpano Laittomien hakkuiden ja laittoman puukaupan estäminen; Suomi tukee EU:n FLEGT- aloitetta 12

Strategiset kumppanuudet Suomi pyrkii muodostamaan strategisia kumppanuuksia tutkimus- ja kehitysrahoituslaitosten kanssa Kumppanuuksien tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja parantaa tiedonkulkua Avainasemassa ovat suomalaiset opetus-, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiot, kansalaisjärjestöt sekä yksityinen sektori Kansainvälisistä toimijoita ja strategisia kumppaneita (esim FAO, WB, CIFOR, IUFRO, GEF ja ITTO) 13

Liitteet 1. Nykyinen yhteistyö (taulukko jossa maat, teemat, rahoitus, kesto, instrumentti) 2. Toimintaohjelma vuosille 2008-2011 3. Code of Conduct for Forest Sector Development Cooperation 14