Metsätalouden globaalit haasteet ja painopisteet

Transkriptio

1 Metsätalouden globaalit haasteet ja painopisteet Tapani Oksanen, Senior Partner, Indufor Oy Päättäjien 29. Metsäakatemia, Majvik /09/2010

2 Sisältö 1. Perustietoa maailman metsistä ja metsätaloudesta 2. Kansainvälisen metsäkeskustelun painopisteistä luvun alun polttavat kysymykset Metsät ja köyhyys Laittomat hakkuut ja niihin perustuva kansainvälinen puukauppa Metsät ja ilmastonmuutos Metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaikutukset maankäyttöön etelässä 2

3 Perustietoa maailman metsistä ja metsätaloudesta 1 Maailman metsäpinta-ala on noin 4 miljardia hehtaaria, eli noin 31 % of maapallon kokonaismaa-alasta 25 % Euroopassa (ml. Venäjä, joka yksin kattaa 21% maailman metsistä) 21 % Etelä-Amerikassa 17 % Pohjois-Amerikassa 16 % Afrikassa 15 % Aasiassa 5 % Oseaniassa Hakkuiden globaali kehitys (kuva) Billions m³ 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Removals of forest products Source: FRA 2005 Note: Based on statistics reported by countries to FAO, not a complete figure Wood fuel Industrial roundwood Total removals Lähteet: Maailmanpankki, FAO Global Forest Resource Assessment 2005 ja 2010, Faostat 3

4 Perustietoa maailman metsistä ja metsätaloudesta 2 Tuotanto: Vuonna 2009 maailmassa tuotettiin paperia ja kartonkia n. 370 milj. tonnia, sahatavaraa n. 370 milj. m³ ja puupohjaisia paneeleja n. 255 milj. m³ Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa tuotettiin 47% paperin ja kartongin, 39% sahatavaran ja 55% puupohjaisten panelien kokonaistuotannosta Vähiten kehittyneissa maissa (least developed countries) tuotettiin 0,1% paperin ja kartongin, 1% sahatavaran ja 0,2% puupohjaisten panelien kokonaistuotannosta Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden globaalin viennin arvo oli vuonna 2009 lähes USD 200 miljardia, josta noin puolet syntyi paperin ja kartongin viennistä. Lähteet: Maailmanpankki, FAO Global Forest Resource Assessment 2005 ja 2010, Faostat 4

5 Metsäteollisuustuotteiden kauppa tapahtuu tuotannon ja kulutuksen painopistealueiden välillä Lähde: Indufor

6 Perustietoa maailman metsistä ja metsätaloudesta 3 Maailmanlaajuinen metsäkato on noin 13 milj. ha/vuodessa. Metsäkato: maankäytön muutos viljelysmaaksi, laidunmaaksi, teollisuuden, infrastruktuurin ja asutuksen käyttöön Kriittisintä metsäpinta-alan väheneminen on Etelä-Amerikassa (etenkin Brasiliassa), Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa Arviolta 800 miljoona ihmistä kehitysmaissa elää metsäalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä ja on niistä riippuvaisia Noin 70 miljoonaa ihmistä elää koskemattomilla sademetsäalueilla Aavikoituminen koskettaa noin 900 miljoonaa ihmistä Metsissä arviolta 80-90% kuivan maan biodiversiteetistä Vuonna 2000 metsäkato vapautti ilmakehään arviolta 8 miljardia hiildioksiditonnia vuodessa, noin % kokonaispäästöistä Lähteet: Maailmanpankki, FAO Global Forest Resource Assessment 2005 ja 2010, Stern Review on the Economics of Climate Change, McKinsey 6

7 Kansainvälisen metsäkeskustelun painopisteistä 1 Metsät teollisen kehityksen moottorina 60-luvulla (makrotaloudellinen) Metsien panos maaseutukehityksessä ja paikallisväestön elinolosuhteissa luvuilla (sosiaalinen painotus), polttopuukriisi Voimakas painotus luonnon monimuotoisuuden suojeluun 80 luvun puolivälistä (Rion ympäristökonferenssi 1992) Taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten tavoitteiden yhdistyminen kestävän metsänhoidon ja käytön periaatteisiin 90-luvulla kansalliset metsäohjelmat metsälainsäädäntö metsäsertifiointi YK:n mestäpaneelin ja metsäfoorumin suositukset pyrkimykset kansainvälisen metsäsopimuksen aikaansaamiseen Keskustelun avautuminen metsäsektorin ulkopuolelle, osallistavat prosessit, ongelmien ja ratkaisujen globaalin luonteen tiedostaminen 7

8 Kansainvälisen metsäkeskustelun painopisteistä luvun painopisteet: Metsien rooli köyhyyden vähentämisessä YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti (Millenium Development Goals) Laittomat hakkuut ja laiton puukauppa Metsät ja ilmastonmuutos Metsäteollisuuden (ruuantuotannon, biopolttoaineiden) maankäyttövaikutukset Metsäsektorin ulkopuolisten vaikutusten ja toimenpiteiden merkityksen korostuminen edelleen, kulutuksen ja kaupan rooli, yksityisen sektorin ja investointien merkitys, multilateraalisen yhteistyön ja rakenteiden merkityksen korostuminen 8

9 Metsäkeskustelun näkökulman laajentuminen 1960 Teollinen Sosiaalinen Ympäristö Köyhyyden vähentäminen, + laittomat hakkuut, + ilmastonmuutos, + maankäyttö 9

10 Metsät ja köyhyys Taustalla YK:n vuosituhattavoitteet: äärimmäisen köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä ja ympäristöllisesti kestävä kehitys (tavoitteet 1 ja 7) Köyhyyden vähentämisen strategiat ohjaavat kv. rahoittajien toimintaa (Maailmanpankki, IMF, YK-järjestöt, kahdenväliset avunantajat) 67 maata esittänyt köyhyydenvähentämisstrategiansa Maailmanpankin hallintoneuvostolle Köyhyyden vähentäminen keskeisenä metsätalouden tavoitteena esim. sekä Maailmanpankin metsästrategiassa että Suomen kehitysyhteistyön metsästrategiassa Köyhyyden vähentämisen tavoite keskeinen myös kehitysmaiden omissa metsästrategioissa ja kansallisissa metsäohjelmissa Keskeisiä teemoja: metsänhallintaoikeudet, pienyritykset, paikalliset metsänkäyttö-organisaatiot, metsistä riippuvaisten yhteisöjen oikeudet, paikallisväestön osallistuminen ja hyötyjen jakautuminen. 10

11 Laittomat hakkuut ja niihin perustuva puukauppa 1 Kansainvälisen huomion kohteeksi 2000-luvulla pitkälti kansalaisjärjestöjen aloitteesta Merkittävä metsäkadon edistäjä, erityisesti suojelualueilla ja alueilla joilla alkuperäsikansoja, lähinnä trooppisilla alueilla mutta myös Venäjällä ja Itä- Euroopassa, myös paikallisia ja alueellisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia Yli 10 miljardin dollarin vuosittaiset menetykset kantorahatuloissa ja veroissa Alentaa puutavaran ja tuotteiden maailmanmarkkinahintoja 7-16 % ja vaikeuttaa laillisten toimijoden kilpailutilannetta Kaupan rooli keskeinen: laittomat puu- ja puutuotevirrat Afrikasta, Kaakkois- Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Venäjältä usein kolmansien maiden (esim. Kiina) kautta Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoille Usein linkit muuhun järjestäytyneeseen rikollisuuteen Lähteet: Maailmanpankki, Seneca Creek 11

12 Laittomat hakkuut ja niihin perustuva puukauppa 2 Pyritään hillitsemään mm. seuraavin keinoin: EU:n Forest Law Enforcement and Trade (FLEGT) regulaatio ja toimintaohjelma (EU neuvottelee kahdenvälisiä ns. VPA-sopimuksia keskeisten viejämaiden kanssa (lähinnä Länsi- ja Keski-Afrikka sekä Kaakkois-Aasia) Maailmanpankin alueelliset FLEG ministerikokoukset ja toiminta-ohjelmat WWF:n, IUCN:n ja useiden muiden kansalaisjärjestöjen ohjelmat Teollisuuden ja puutuotteiden tuojien vapaahetoiset sitoumukset laillien alkuperän varmistamiseen Julkisen sektorin hankintaohjeet ja vaatimukset (Lähinnä EU-maat) USA tehnyt lainsäädännöllä laittomiin hakkuisiin perustuvien puutuotteiden markkinoinnin Yhdysvalloissa rangaistavaksi rikokseksi (Lacey Act Amendment 2008). 12

13 Metsät ja ilmastonmuutos 1 Maailman metsiin on arvioitu sitoutuneen 638 Gt hiiltä, mikä on enemmän kuin hiilen määrä ilmakehässä Metsäkadon vähentäminen on kustannustehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä nopealla aikataululla (Stern 2007). Lisäksi muita hyötyjä: biodiversiteetin suojelu maaperän suojelu valuma-alueiden suojelu. Kööpenhaminan ilmastokokous korosti metsäkadon hillitsemisen merkitystä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja ns. REDD (Reducing emissions from deforestation and forest degradation) mekanismin roolia. REDD mekanismia on lähdetty kehittämään ja testaamaan maatasolla nopealla aikataululla Kiinnostusta myös yksityisellä sektorilla (esim. HSBC, Merril Lynch, Shell, Mitsubishi) REDD- konsepti on laajentunut ja hiilen lisäksi painotetaan myös muita aiemmasta metsäkeskustelusta tuttuja teemoja (sosiaaliset vaikutukset, biodiversiteetti, paikallisväestöjen oikeudet jne.). 13

14 Metsät ja ilmastonmuutos 2 REDD+ sisältäisi myös hiilivarojen aktiivisen lisäämisen esim. metsänhoidon keinoin REDD+ tukimekanismeja: Maailmanpankin Metsähiilirahasto (FCPF), UN-REDD ohjelma Norjan hallituksen Kansainvälinen Metsä- ja Ilmasto-ohjelma (NIFCI) hallitusten välinen Interim REDD+ Partnership Useat maat ovat jo alkaneet valmistella kansallista REDD+ Strategiaa Vuonna 2009 oli jo käynnissä 65 kansallista hanketta ja 44 paikallista demonstraatiohanketta (CIFOR). Keskeisiä haasteita (WWF:n mukaan): hiilensidonnan mittaaminen vuotovaikutukset, eli siirtyykö metsäkato suojelluilta alueilta muualle suojelun pysyvyys luotettavan tiedon hankkiminen esim. maankäytön muutoksista, metsäpeitteestä, metsäkadosta ja metsien heikentymisestä sekä hiilimarkkinoiden käyttäytyminen. 14

15 Metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaikutukset maankäyttöön etelässä 1 Sellupuun tuotantomahdollisuudet merkittävästi halvempia etelässä. Esimerkki: brasilialaisen eukalyptuksen vuotuinen keskikasvu voi olla m³/ha/vuosi, Etelä-Suomessa puuston keskikasvu on noin 3 m³/ha/vuosi. Globaaliksi plantaasialaksi on arvioitu 55 miljoonaa hehtaaria, josta alle neljännes on nopeakasvuista, teollista plantaasialaa. Etenkin nopeakasvuisten plantaasien osuus on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Toimijoina monikansalliset metsäyhtiöt, metsärahastot ja investoijat Kehityksen painopiste tällä hetkellä Etelä-Amerikassa (Brasilia, Uruguay) ja Aasiassa, kiinnostus leviämässä myös Itäiseen ja Eteläiseen Afrikkaan Merkittäviä maa-alueita (ml. metsämaata) siirtymässä teolliseen ruuan- ja biopolttoaineiden tuotantoon Linkki REDD+ tavoitteisiin erityisesti vajaatuottoisen metsämaan osalta (ennallistaminen vs. maankäytön muutos) Ongelmien taustalla usein maanhallintaan ja käyttöön liittyvät historialliset rakenteet 15

16 Metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaikutukset maankäyttöön etelässä 2 Keskeisiä kysymyksiä: Maanomistuksen ja/tai hallinnan keskittyminen ja siihen liittyvät konfliktit paikallisväestön kanssa, maanomistuksen epäselvyydet Monokulttuurien vaikutus luonnon monimuotoisuuteen Poliittinen vastustus ja epäluulo ylikansallisia/ulkomaisia toimijoita kohtaan Vastuullisten toimijoiden mahdollisuudet kilpailla maahankinnoissa (korruptio) Ratkaisumalleina: Ennakoiva dialogi ja konsultaatiot paikallisten toimijoiden kanssa Paikallinen osallistuminen ja hyödynjako Muiden investointien tukeminen (sosiaaliset, infrastruktuurit) Monimuotoisuuden suojelun ja ennallistamisen nivominen osaksi istutusmetsäkonseptia 16