Vastaanottaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Päivämäärä Toukokuu 2017 YIT RAKENNUS OY ITÄINEN JOKITIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS
Tarkastus Laatija Kuvaus Kimmo Hell Kimmo Hell Suunnitelmaselostus 1 Viite, Ramboll 15100 32 892 Kannen kuva: Karttaote layoutista, ARKIDEA
SISÄLTÖ 2 1. Johdanto 3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 3 2. Suunnittelualueen kuvaus 3 2.1 Sijainti 3 2.2 Hydrologia, hulevesiverkon nykytilanne 3 2.3 Maankäyttö, maaperä ja luonnonympäristö 4 3. Hulevesien hallinnan suunnittelun lähtökohdat 4 4. Hulevesien hallinta 5 4.1 Rakentamistyön aikana muodostuvat hulevedet 5 4.2 Hulevesien hallinta lopputilanteessa 5 4.2.1 Käytettävät pintamateriaalit 5 4.2.2 Alueen hulevesien viivytysrakenteiden mitoitus 5 4.2.3 Hulevesien johtaminen, tulvareitit kaava-alueella, alueen korkeussuhteet ja lattiatasot 7 4.3 Ehdotukset kaavamääräykseksi 8 5. Yhteenveto 9
1. JOHDANTO 3 1.1 Hankkeen taustaa Tässä hankkeessa laadittiin hulevesien hallintasuunnitelma Espoon Jokitien asemaakaavamuutokseen nro 613900 liittyen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentaminen. Suunnittelukohteen rakentamisen tueksi tehdyssä hulevesien hallintasuunnitelmassa tarkasteltiin alueen hulevesien hallinnan erityispiirteitä sekä määritettiin sinne soveltuvat hulevesien hallintaratkaisut. Lähtökohtana työlle olivat Espoon hulevesiohjelman toimenpidesuositukset. 1.2 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmassa on käytetty järjestelmää EUREF-GK25 / N2000. 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Espoon keskuksessa Kirkkojärventien pohjoispuolella, alueen läpi johtuu Itäinen Jokitie. Suunnittelualue rajautuu Kirkkojärventiehen, Pappilantiehen ja Espoonjokeen. Korttelialueet ovat jakautuneet Itäisen Jokitien etelä- ja pohjoispuolelle. Korttelialueet ovat yhteensä noin xx hehtaari (xx+xx, tarkistetaan). Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvassa 2.1. Kuva 2.1. Asemakaavamuutosalueen sijainti, sekä lähiympäristön maankäyttö. 2.2 Hydrologia, hulevesiverkon nykytilanne Suunnittelualue ei kuulu pohjavesi- tai pohjaveden muodostumisalueeseen (tarkistetaan). Alueella ei ole tällä hetkellä yleisiä hulevesilinjoja.
2.3 Maankäyttö, maaperä ja luonnonympäristö 4 Suunnittelualue on tällä hetkellä rakennettu Itäisen Jokikadun pohjoispuolella ja pääosin rakentamaton eteläpuolella. Maaperäarvio, maaperä pintaosissa on käytettävissä olevan maaperätiedon pääosin silttiä, länsipäässä on on silttistä hiekkaa ja savea Hulevesien imeytykseen ei alueella ole maaperän puolesta sopivia edellytyksiä, asia tarkentuu jatkotutkimuksissa. Mahdollisesti pohjoispuolen korttelialueen pohjoisreunassa voi olla maaperä jonkinasteiseen imeyttämiseen sopivaa. 3. HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOH- DAT Asemakaavan muutosalueella hulevesien hallinnan lähtökohtana ja reunaehtoina ovat: - Espoon kaupungin hulevesistrategian sekä Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) suosittamat hulevesien hallinnan yleiset periaatteet: o Hulevesien muodostumisen vähentäminen o Hulevesien hyödyntäminen, puhdistus ja viivyttäminen syntypaikalla o Hulevesien poisjohtaminen syntypaikalta viivyttävällä järjestelmällä o Hulevesien johtaminen pois syntypaikoilta hulevesiviemäreissä viivytysalueille ennen vesistöön johtamista - Viivytystilavuuden määrittämisessä käytetään Espoossa yleisesti hulevesien hallinnassa käytettyä 10 mm sadetta, joka vastaa 1 m 3 viivytystilavuutta 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohden - Kaavamuutoksella ei aiheuteta haittaa alueen nykyisille tulvareiteille ja niiden toiminnalle. Espoon Keskuksesta on suunniteltu tulvareitti Espoonjokeen, yleissuunnitelma, suunnitelmanro 6846 (Ramboll 2014), linjaus sijoittuu Espoonväylän-Kirkkojärventien luiskan alareunaan, alla olevassa kuvassa 3 on ote suunnitelmakartasta - Hulevesien hallinta tapahtuu kohteessa sille määrätyllä alueella Kuva 3. Tulvaputken yleissuunnitelma vuodelta 2014.
4. HULEVESIEN HALLINTA 5 4.1 Rakentamistyön aikana muodostuvat hulevedet Rakentamistyömailta huuhtoutuva kiintoaines edustaa merkittävää osaa hulevesien aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta. Hulevesien johtaminen käsittelemättä hulevesilinjaan, Espoonjokeen tai maastoon tulee estää. Työmaan hulevesien käsittelyssä noudatetaan Espoon kaupungin ohjeistusta, jota täydentää Rakennustiedon laatima RT-kortti Rakennustyömaan hulevesien hallinta, tilaajaan ohje, RT 89-11230. 4.2 Hulevesien hallinta lopputilanteessa 4.2.1 Käytettävät pintamateriaalit Tässä suunnitelmassa esitetty viivytysrakenteiden mitoitus (kpl 4.2.2) on mitoitettu käytettävissä olevan asemapiirroksen pohjalta, Arkidea 3.2.2017. Lähtökohtana on että piha-alueiden kulkuväylät ja ajotiet ovat kovaa pintaa, samoin katot. Itäisen Jokitien eteläpuolisella korttelilla on pysäköintihalli, jonka kannen päälle voidaan osoittaa hulevesien hallinta varten paikkoja, sopivuus tähän selviää jatkosuunnittelussa. Hulevesien kannalta alue on jaettu viiteen eri osa-alueeseen, kadun pohjoispuolen alue on jaettu 4 osa-alueeseen ja eteläpuolista aluetta käsitellään yhtenä alueena. 4.2.2 Alueen hulevesien viivytysrakenteiden mitoitus Itäisen Jokitien pohjoispuoli Itäisen joen pohjoispuolella on 4 rakennusta, kahdessa niistä on 3020 kem2 ja kahdessa on 2520 kem2. Kattopinta-alaa rakennuksissa on noin 700 800 m2/rakennus, sisältää eteläpään autokatoksen kattopinta-alan (n. 20 m2/katos). Kattovesien viivytystä varten tarvitaan viivytystilavuutta noin 7,0 8,0 m3/rakennus, yhteensä siis noin 30 m3 viivytystilavuutta kattohulevesille. Viivytystilavuudet on hyvä sijoittaa rakennusten pohjoispuolelle josta ne on hyvä johtaa Espoonjokeen. Koska Espoonjoessa tulvatilanteet ovat merkittäviä ja aiheuttavat mm. liikenteellisiä ongelmia VT1 joen tulviessa valtatielle, niin viivytysrakenteissa tulee olla purkuputkijärjestelmä suunniteltu siten, että rakenne tyhjenee vähintään12 tunnin kuluessa. Kattohulevesien laatu katsotaan olevan niin hyvä laatuista, ettei hulevesien hallinnassa tarvita niiden osalta laadullista käsittelyä. Rakennusten päällystetyt piha-alueet on arvioitu olevan noin 650 700 m2, itäisen piha-alue on vain noin 350 m2. Piha-alueen hulevedet tulee johtaa laadullisen käsittelyn kautta Espoonjokeen. Laadulliseen käsittelyyn tarvitaan 5 % suuruinen käsittelyalue pinnoitetusta piha-alueesta, esim. biosuodatus tms. Edellä mainitulla mitoituksella laadullisen käsittelyn alueen koot ovat noin 30 35 m2/rakennus, itäisimmän rakennuksen laadullisen käsittelyalueen koko on luokkaa 18 m2. Alla olevassa kuvassa 4.1 on esitetty periaatteelliset paikat em. hulevesien viivytyksistä ja laadullisesta hallinnasta, siniset alueet kuvaavat kattovesien viivytystä ja vihreätä alueet pihavesien hallintaa. Hallintajärjestelmistä hulevedet johdetaan Espoonjoen suuntaan joko avouomina talokohtaisesti tai kootaan ne yhteen purkuputkeen.
6 Kuva 4.1 Kadun itäpuolen hulevesien hallinta, periaatekuva. Itäisen Jokitien eteläpuoli Kadun eteläpuoli jakaantuu kahteen rakennukseen, joista itäisen rakennuksen kattopinta-ala on noin 1000 m2 ja läntisen rakennuksen pinta-ala on noin 1300 m2. Lisäksi rakennusten pohjoispuolelle on suunniteltu pysäköintihalli, jonka kansipinta-ala on noin 2820 m2. Läntisen rakennuksen itä- ja eteläreunalla on kivetty alue, jonka pinta-ala on noin 560 m2. Korttelialueen länsipäässä on autokatos, jonka kattopinta-ala on noin 160 m2. Pinnoitettu pihaalue autokatosten edessä on noin 500 m2. Hulevesien hallintajärjestelmää varten tarvitaan seuraavat asiat: - läntisen rakennuksen kattovesien viivytykseen 10 m3 viivytysrakenne - itäisen rakennuksen kattovesien viivytykseen 12 m3 viivytysrakenne - autokatoksen kattovesien viivytykseen 1,6 m3 viivytysrakenne - kivetyn alueen laadulliseen hallintaan noin 28 m2 biosuodatin tai vastaava - kansipihan (kysymys: minkälainen pinnoite) tarvittaisiin noin 142 m2 biosuodatin tai vastaava. Kansipihalla voidaan hyödyntää asemapiirroksessa esitettyjä istutusalueita laadulliseen hallintaan, mikäli rakenne saadaan niissä riittävän paksuksi. - Autokatoksen edustalle 25 m2 biosuodatin tai vastaava Tässä korttelissa ei ole vastaavia sijoituspaikkoja esittää hulevesien hallinnalle kuin kadun pohjoispuolella. Rakennusten viivytysrakenteet voidaan integroida esim. P-hallin rakenteisiin ja johtaa sitä kautta pois. Hankkeen edetessä on järkevää selvittää olisiko mahdollista yhdistää eteläpuolen korttelin hulevesien hallinta pohjoispuolen vastaaviin järjestelmiin. Laadullinen hallinta voidaan toteuttaa suunnitelluissa istutusalueissa. Tällöin istutusalue on allastyyppinen jolloin se voi varastoida vettä ja suodattaa sitä maakerrosten läpi. Altaat tulee varustaa ylivuotojärjestelmällä tulvatilanteita varten.
7 4.2.3 Hulevesien johtaminen, tulvareitit kaava-alueella, alueen korkeussuhteet ja lattiatasot Alueella ei ole yleisiä hulevesiviemäreitä. Hulevesien johtaminen kadun eteläpuolelta vaatii hulevesiviemärin rakentamisen. Alustavasti voidaan esittää että hulevesiviemäri, joka johtaa usein toistuvan vesimäärän Espoonjoen suuntaan, rakennettaisiin pohjoispuolen keskimmäisten rakennusten välistä tai Itäistä Jokitietä pitkin länteen. Harvoin toistuvilla rankkasateilla (toistuvuus kerran 50 vuodessa) sademäärä voi olla jopa 17-29 mm 10-30 minuutin mittaisella sateella, kun ilmastonmuutoksen vaikutus sademääriin huomioidaan. Tällöin hulevesien viivytykset täyttyvät ja hulevesi virtaa ylivuotojen kautta tulvareiteillä, joita myöden sen tulee hallitusti poistua alueelta paikkaan jossa se ei aiheuta ongelmia. Kyseisillä sateilla kaduilla olevat hulevesiverkot ovat täynnä, joten tämän vuoksi toimivat tulvareitit tarvitaan. Tämän hetken suunnitelmien mukaan tulvareitit voisivat johtua samaa reittiä kuin hulevesiviemärin linjaus. Alla olevassa kuvassa 4.2.3 on esitetty kohteen tulvareitit. Kuva 4.2.3 Tulvareitti eteläiseltä korttelilta. Lattiatasot sekä oleelliset vedestä vaurioituvat rakenteet tulee suunnitella sellaiselle tasolle, ettei tulvareitillä virtaava hulevesi aiheuta vaurioita.
4.3 Ehdotukset kaavamääräykseksi 8 Kohteeseen ehdotetaan seuraavia kaavamääräyksiä tai ohjeita hulevesien hallintaa varten: Kaavamääräys hule-xx hule-9 tulvareitti rakennustyömaan hulevesien hallinta Ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jossa viivytetään korttelialueen hulevesiä. Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai - säiliöiden tulee tyhjentyä vähintään 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tulvareittiä varten varattu alueen osa tms. Tulvareitti tulee toteuttaa jatkuvasti laskevana nuolen suuntaan ja säilyttää veden kulku tulvatilanteessa esteettömänä. Noudatetaan Espoon kaupungin ohjeita täydennettynä Rakennustyömaan hulevesien hallinta, tilaajaan ohje, RT 89-11230 Sijainti Alueen etelälaitaan esitettävä alue Koko kaava-aluetta koskeva yleismääräys. Osoitetaan kaava-alueelle Rakennuslupaan liitettävä suunnitelma, joka osoitetaan kaava-alueelle Rakennusten alimmat lattiatasot määritellään myöhemmin suunnittelun edistyessä, lattiatasoissa tulee huomioida tulvareitin vesipinnan korkotasot, jotka saadaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa selvitettyä. Hulevedet johtuvat alueelta pois, jatkosuunnittelussa selviää minne johtuu verkostossa johtuvat hulevedet ja minne tulvareitin hulevedet. Hulevesien johtuminen eri osapuolten (Espoon kaupunki, HSY) hallitsemiin alueisiin/järjestelmiin on luvanvaraista. Hankkeesta vastaava hankkii tarvittavat luvat ja sopimukset.
5. YHTEENVETO 9 Itäisen Jokitie-hankkeen asemakaavamuutoksen maankäyttösuunnitelmassa mahdollistaa kohteessa Espoon hulevesistrategian mukaisen hulevesien hallinnan. Lähtökohtana on hulevesien hallinta niille osoitetuilla järjestelmillä, jolla pyritään ehkäisemään Espoonjoen virtaamien kasvua ja veden laadun heikkenemistä. Tässä kohteessa on tavoitteena hoitaa hulevesien tapauskohtaisesti, Itäisen Jokitien pohjoispuolella on hyvin tilaa hulevesien hallintajärjestelmille. Kadun eteläpuolella korttelialueella ei vastaavia tiloja ole. Siellä joudutaan asia ratkaisemaan teknisemmin, eli sijoittamaan viivytykset esim. P-halliin integroituna tai muuhun vastaavaan järjestelmään. Vaihtoehtona olisi yhdistää ne pohjoispuolen systeemeihin. Työmaa-aikaisten hulevesien hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota ja väliaikaisilla järjestelyllä on tavoitteena päästä ohjeiden mukaisiin arvoihin. Kohteessa kattohulevedet johdetaan omiin viivytysjärjestelmiin ja puretaan Espoonjoen suuntaan. Piha-alueen hulevesien laatua parannetaan johtamalla ne biosuodattimeen. Lähtökohtana tehokas hulevesien virtaamapiikkien leikkaus ja hulevesien laatua parannetaan merkittävästi kohteessa. Johdettaessa Espoonjokeen hulevesiä, tulee huomioida, ettei kortteleista johdettava hulevesi aiheuta eroosiota jokitörmässä. Tässä kohteessa johtaminen vesistöön vaatii myös purkukohtien hallitun suunnitelman. Tulvareitit suunnitellaan hallitusti ja ohjataan ne kohtiin, jossa ne eivät aiheuta ongelmia eteenpäin johtuessaan. Vaihtoehtona on esitetty kaksi suuntaa tulvareitille, suunnittelun edetessä voidaan valita luonnollisempi reitti. Muuta, hankkeen kunnallistekniikan riittävyys liikennöinnille, katutekniikalle ja vesihuollolle tulee tarkistaa riittävän ajoissa.