AVI Yhdessä turvallista varhaiskasvatusta

Samankaltaiset tiedostot
AVI Eihän meille voi tapahtua mitään kamalaa

OPPILAITOKSEN FYYSINEN YMPÄRISTÖ

Koulurakennusten. 1 turvallisuus MIKKO HELASVUO

Koulun fyysisen ympäristön haasteet

Turvallinen oppilaitosrakennus?

Uloskäytävät ja lukitukset

Kuva: dhester, Morguefile.com. Tuunaa turvallisesti - kotipesä kunnossa?

Turvallinen oppilaitos? Rakennusneuvos Ritva Kivi

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

Koulun fyysisen ympäristön haasteet

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Koulurakennuksen suunnittelun lähtökohdat ja turvallisuus

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus

OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori

Pelastusviranomainen edellyttää tilapäismajoittumisen yhteydessä otettavaksi huomioon seuraavat asiat

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

OKM:n katsaus oppilaitosrakentamiseen ja -kiinteistöihin. Rakennusneuvos Ritva Kivi

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, Vapaan sivistystyön esteettömyys

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ KOKOONTU- MISTILOISSA

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen.

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO

TURVALLISUUSKARTOITUS

Harri Koskenranta

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

Kiinteistö Oy:t Aitio Business Park Vivaldi ja Verdi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

TURVALLISTA KOULUMATKAA!

Korjausrakentamisen turvallisuus

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen:

Turvallisuusvyöhykeperiaate T /Koskenranta 4

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri

TURVALLISUUSKARTOITUS

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

OHJE 1 (9) AJä POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Mikko Leppänen, rehtori, Viherkallion koulu

Arvot. Mikko Leppänen, rehtori, Viherkallion koulu Espoo

tehopinta-ala 140 m2 (20x7=140)

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Asumisyksikkö Muistokatu

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

Hyvinvointikeskus Sauvola

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

TOIMITILATURVALLISUUS T lukitusturvallisuus. Harri Koskenranta

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Opetustoimen varautuminen

Kasvukausi tiivistelmä MÄNTSÄLÄN KIRJASTO Kesäkuu 2019 YMPÄRISTÖ

Ammatillisen koulutuksen turvallisuuskysymyksiä. Miten turvallisuustietoisuus näkyy työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä? Arto Pekkala 4.12.

Asumisturvallisuuden parantaminen

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

Pelastussuunnitelma opetustilasta. Vanosen rantamaja

JKi/Pro/JRi/JSo/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen

Puolalan koulun peruskorjaus. Opettajien, oppilaiden ja huoltajien toiveita

Tapiolan Keskuspysäköinti Oy

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki


HSPACE / Vuosaaren peruskoulu

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Käyttöturvallisuus portaat

Katsaus päiväkodin puitteiden ja ympäristön

Projektorit kaikissa tarkoituksenmukaisissa opetustiloissa. 4-6 oppilasta yhtä päätelaitetta kohti

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS MELLERSTA NYLANDS RÄDDNINGSVERK

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

Transkriptio:

AVI Yhdessä turvallista varhaiskasvatusta 07.09.2017 FYYSINEN KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ RAKENNUSTEN TURVALLISUUS arkkitehti Anneli Hellsten, H&M Arkkitehdit www.hm-arkkitehdit.com

H&M - YLI 30 KOULUA SUUNNITELLUT LAHTELAINEN ARKKITEHTITOIMISTO Kohteemme ovat olleet vaativia uudisrakennuksia, perusparannuksia ja laajennuksia. Meille loppukäyttäjä on todellinen asiakas, jonka toiminnalliset ja pedagogiset tarpeet ohjaavat hankkeen suunnittelua. Koulujen suunnitteluun kehittämämme osallistavan suunnitteluprosessin lopputuloksena syntyy tiloja, jotka sekä toimivat että opettavat.

OKM:n OPPILAITOSTEN RAKENTEELLINEN TURVALLISUUS työryhmän raportti 2015 Jatkettiin SM:n Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapausten johdosta laadittua Oppilaitosten turvallisuus -raporttia. Kouluampumistapauksien lisäksi käsiteltiin mm. esteettömyyttä, suojautumista, poistumisturvallisuutta sekä muita turvallisuuden parantamistarpeita. TYÖRYHMÄ ANTOI YHTEENSÄ 17 SUOSITUSTA OPETUKSEEN OSALLISTUVALLA ON OIKEUS TURVALLISEEN OPISKELUYMPÄRISTÖÖN Perusopetuslaki 29 Varhaiskasvatuslaki 6 Lukiolaki 21 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 28 Kirja löytyy ladattavana pdftiedostona OKM:n sivustolta www.minedu.fi

VARHAISKASVATUS KUNTIEN PÄIVÄKODEISSA Päiväaikaan myös muita eri organisaatioiden työntekijöitä, esim. ruokahuolto ja kiinteistönhoito. Samassa rakennuksessa esim. koulu, kirjasto, päiväkoti, nuorisotilat sekä liikunta- ja vapaa-ajantila. ulkopuolisia käyttäjäryhmiä, esim. kerhot, opistot, järjestöt, urheiluseurat, asukasyhdistykset ym.

LÄHTÖTILANNE ON AINA ERILAINEN SCHOOL PROJECT GUINEA-BISSAU 2012 Peruskoulu-, lukio- ja päiväkotirakennukset ovat pääosin kuntien omistuksessa. Yksityiset päiväkodit sijoittuvat usein vanhoihin tiloihin.

LÄHTÖTILANNE ON AINA ERILAINEN Turvallisuuden kannalta ongelmallisimpia ovat rakentamisajankohtansa turvallisuusajatteluja edustavat rakennukset. Vaikka rakennukset ovat turvallisuudeltaan aina ainakin periaatteessa viimeisen rakennusluvan vähimmäistason mukaisia, niistä löytyy lukuisia turvallisuuspuutteita, joita voi olla vaikea poistaa. Jos edellisestä korjauksesta kauan, rakennuksessa on rakennusosia, jotka eivät enää täytä määräyksiä. Tilan käyttötavan muuttuessa ei rakenteellinen turvallisuus ehkä vastaa muuttunutta käyttötarkoitusta.

LÄHTÖTILANNE ON AINA ERILAINEN Tiloja on otettu opetus- tai varhaiskasvatuksen käyttöön ilman lupakäsittelyä. rakentamismääräyksiä ei ole aina täysin noudatettu, vaan on oikaistu toteutuksessa. valmistumisen jälkeen tehtyjä korjauksia ei ole dokumentoitu eikä pienissä korjaustoimissa noudatettu turvallisuuden kannalta tärkeitä käytänteitä. usein turvallisuutta on jopa heikennetty, esimerkiksi jättämällä palokatkot toteuttamatta sähkö- ja viemärivetoja jälkeenpäin toteutettaessa.

RAKENNUKSEN KÄYTÖNAIKAINEN TURVALLISUUS Vastuu oppilaitoksen tilojen turvallisuudesta on ensisijaisesti koulutuksen järjestäjällä <= ilmoitukset käyttäjiltä Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen johdon vastuulla on turvallisuussuunnitelman käyttöönottaminen ja sitä koskevan koulutuksen järjestäminen henkilöstölle Kaikkien käyttäjien on osaltaan huolehdittava oppilaitosten turvallisuudesta

KOULURAKENNUKSEN MUOTO JA KOKO, SIJAINTI JA TONTTIJÄRJESTELYT Suositus 1 Koulupihojen suunnittelua varten laaditaan ohjeistus, jossa kiinnitetään huomiota mm. pihojen toiminnallisuuteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, valvottavuuteen, virikkeellisyyteen, viihtyisyyteen ja huollettavuuteen. Pihatilat esteettömiä, hyvin valaistuja, ei katvealueita, pelastustiet avoimia Pihat rajataan siten, että käyttäjät saavat selkeän käsityksen pihan rajoista. Huolto- ja pysäköintialueet välituntipihoista erilleen.

Pienen maalaiskoulun turvallinen pihapiiri

Turvallisuuteen vaikutetaan myös rakennuksen korkeudella, muodolla ja koolla. Toiminnallisesti pienempiin kokonaisuuksiin jaettu rakennus on myös turvallisuuden kannalta perusteltua. Viihtyisä ja monipuolista tekemistä tarjoava piha vähentää kiusaamista. Aitaamista suositellaan, kun se on liikenne- tai muun turvallisuuden kannalta tarpeellista. Päiväkotiin ja kouluihin, joissa on esikouluryhmiä, suositellaan 120 cm korkeaa aitaa mm. karkaamisen estämiseksi.

Suositus 2 Rakentamismääräyskokoelman E1 ohjeen mukainen pudottautumiskorkeus tarkistetaan lapsille ja ikääntyneille ihmisille turvalliseksi ja asetetaan pudottautumisalustalle turvallisuusvaatimukset. ------------------------------------------ Nykyisin: Jos parvekkeelta tai ikkunalta pudottautumiskorkeus maanpinnalle tai muulle palossa turvalliselle paikalle on enintään 3,5 m, ei kiinteitä tikkaita vaadita.

KOULURAKENNUKSEN TILAT JA TILAJÄRJESTELYT Suositus 3 Tarkistetaan Opetushallituksen oppilaitosten tilamitoituksesta ja tilojen suunnittelusta antamat ohjeet turvallisuuden näkökulmasta. FYYSINEN YMPÄRISTÖ VAIKUTTAA TERVEELLISYYTEEN JA TURVALLISUUTEEN

PERUSTANA ON TURVALLINEN TYÖSKENTELYILMAPIIRI Viihtyisät ja siistit tilat tukevat ja lisäävät positiivista sosiaalista käyttäytymistä ja täten ehkäisevät ilkivaltaa, kiusaamista ja väkivaltaisuutta. Tilojen avoimuus edistää sosiaalista valvontaa.

HÄIRIÖTILANTEIDEN HUOMIOIMINEN TILASUUNNITTELUSSA henkilöriskien minimointi tärkeintä, tilojen ominaisuudet voivat sekä edistää tai heikentää turvallisuutta. tilojen tulee olla selkeästi hahmotettavia ja hyvin valvottavia, vahtimestarit sisäänkäynteihin tiloihin tulee voida suojautua, niistä on pystyttävä poistumaan nopeasti ja pelastamaan turvallisesti tilat hyvä ryhmitellä pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Uudet koulut korkeintaan 2 kerroksisia

Taloisännän tila on välittömästi pääsisäänkäynnin yhteydessä ja siitä on hyvä näkyvyys aula ja ruokailutiloihin Jos mahdollista vain yksi käytössä oleva pääovi

AVOIMET TILAT POSITIIVISTA TURVALLISUUTTA Tilojen avoimuus tukee sosiaalista valvontaa, jota voidaan täydentää teknisellä valvonnalla Avoimet tilaratkaisut tarjoavat pitkiä näkymiä, niin ilkivallantekijälle, kuin mahdollisille uhreille ja pelastajille

Pako-ovet eri tilojen välillä auttavat pelastautumaan, mutta antavat myös väkivallantekijälle mahdollisen etenemisreitin Avotilojen yhteyteen suojapaikoiksi soveltuvia lukittavia tiloja. Osa seinistä on hyvä tehdä sellaisiksi, että niiden taakse voidaan piiloutua ja suojautua

Sisäovien lasiosien ja sisäikkunoiden sekä vitriinien tulee olla vaaratilanteessa helposti ja nopeasti peitettävissä esimerkiksi kaihtimin tai verhoin.

Avoimet lasikulmat ongelmallisia turvallisuuden kannalta Näkymät => Sosiaalinen kontrolli Suojautuminen kalusteeseen tai seinän taakse Palotekniset poistumistiet - pakollisia Väliaikainen suojautuminen esim. varastoon Tilojen välillä pakenemisovi - Ei voida lukita Avoin tila - KYLLÄ Lukittavissa oleva tila KYLLÄ Varatie ikkunan tai oven kautta ulos Luokkahuoneiden seinien poistaminen jälkikäteen mm. poistumisturvallisuus Mikko Helasvuo / LSAVI, Opetus ja kulttuuri -vastuualue 5.4.2017 20

Varatie ulos! Pakenemisikkuna, jossa on kiintokahva ja varatiemerkintä. On otettava huomioon etteivät pienet lapset pääse omin päin avaamaan ikkunaa. 5.4.2017 Kuva: Mikko Helasvuo Mikko Helasvuo / LSAVI, Opetus ja kulttuuri -vastuualue Mikko Helasvuo

Uudet avoimet oppimisympäristöt ovat haasteellisia ja näiden osalta turvallisuuden huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa on erityisen tärkeää.

Asiakastilojen kalustaminen Näkymät => Sosiaalinen kontrolli asiakkaat Pakenemisovi Turvallisuutta tukeva kalustuksen sijoittelu oppilashuollon tilassa, jossa on vain yksi ovi Kuvat: Mikko Helasvuo 5.4.2017 Mikko Helasvuo / LSAVI, Opetus ja kulttuuri -vastuualue 23

Suositus 4 Määritetään akustiikan hyväksyttävät raja-arvot oppilaitosten tiloille ja annetaan niitä koskevat määräykset ja ohjeet. --------------------------------------- RakMK C1: luokkahuoneiden, lasten lepohuoneiden, toimistohuoneiden ja vastaavien tilojen ääneneristys ja meluntorjunta on suunniteltava ja toteutettava tilan käyttö huomioon ottaen niin, että toimintaa vastaavat riittävän hyvät ääniolosuhteet on mahdollista saavuttaa. Erityishoito- ja -opetustiloissa tarpeellinen ääneneristys ja -vaimennus suunnitellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti tilassa tapahtuva toiminta huomioon ottaen. Luokissa 44 R w db

Suurin osa opetustiloista on suunniteltu ns. frontaaliopetukseen eikä niiden akustiikka ole välttämättä riittävä nykyaikaisille opetusmenetelmille. KESKITTYMISTÄ HÄIRITSEVÄÄ ÄÄNTÄ AIHEUTUU viereisistä tiloista ja pihalta (huono ääneneristys) uusista toimintatavoista ja laitteista (avoimet oppimisympäristöt) Ilmanvaihtolaitteista; melutaso ylittää usein standardi suositukset. AV-laitteista; melutaso ylittää usein annetut ohjearvot. MELU viivästyttää puheen ja kielen oppimista aiheuttaa oppimisvaikeuksia vaikuttamalla kielteisesti keskittymiseen, havainnointikykyyn, oppimiseen ja muistiin. on vaikutusta lasten koulumenestykseen ja pitkällä aikavälillä jopa syrjäytymiseen.

Akustiikkaa ei useinkaan suunnitella riittävän hyvin Uudet rakennukset eivät eroa akustisilta ominaisuuksiltaan vanhoista ellei akustiikan vaatimuksia ole otettu huomioon. Rakentamismääräyskokoelmassa ei ole määräyksiä oppilaitosten tilojen akustiikan raja-arvoista. meluisimpia tiloja ovat ruokailu- ja liikuntatilat sekä teknisen käsityön opetustilat.

Kaikuisassa ja meluisassa tilassa hätäkuulutukset kuuluvat huonosti. Hyvä akustiikka on tärkeää kaikissa opetustiloissa, mutta se korostuu varhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen tiloissa. Opettajat joutuvat korottamaan ääntään meluisassa opetustilassa, mikä on toistuessaan terveyden kannalta haitallista. Melualtistus aiheuttaa stressiä ja siten verenpaineen nousua. Työperäisellä melualtistuksella on yhteys sydän- ja verisuonitautien puhkeamiseen ja kuulovammojen syntymiseen.

RAKENNUS- JA TALOTEKNISET OSAT SEKÄ KIINTEÄ SISUSTUS, MERKINNÄT JA OPASTEET SEKÄ IRTAIMISTO JA SISUSTEET Suositus 5 Rakentamismääräyskokoelman F1 esteettömyyttä koskevia määräyksiä täydennetään erityisesti aistivammaisten henkilöiden ja lasten huomioon ottamiseksi. (YM)

IRTAIMISTO JA SISUSTEET lisäävät rakennuksen palokuormaa, syttyvät yleensä ensimmäisinä levittäen paloa nopeasti, muodostavat palaessaan runsaasti savua ja myrkyllisiä kaasuja Ilkivaltaisen sytyttämisen estämiseksi valitaan mahdollisimman vaikeasti syttyviä materiaaleja Herkästi syttyvää materiaalia ei tiloihin, joissa työskennellessä käytetään tulta tai ilkivaltainen sytyttely on yleisempää

Esteettömyys tulisi olla keskeinen osa julkisten rakennusten turvallisuuden suunnittelua. Esteetön ympäristö on kaikille turvallinen. Pääsy Mahdollistettava kaikille tasoille ja kerroksiin.

Erityisopetuksen tiloissa korostuvat psyykkisen turvallisuuden tarpeet. Vammaisille tarkoitetuissa erityiskouluissa tulee ottaa huomioon oppilaiden havainnointi- ja toimintakyvyn puutteet ja erityistarpeet. AISTITILAN NUOTIO- PAIKKA

Suositus 6 Rakentamismääräyskokoelman F2 käyttö- ja huoltoturvallisuutta koskevia ohjeita muutetaan velvoittaviksi säännöksiksi mm. seuraavilta osin (YM): portaat, luiskat, kulkusillat, kaiteet ja käsijohteet lasien ja peilien turvamerkinnät ja niiden korkeudet sellaisiksi, että lasten, heikkonäköisten ja pyörätuolilla liikkuvien on helppo havaita ne talotikkaisiin lasten kiipeämistä vaikeuttava este, sillä ohjeen mukainen alimmaisen puolan korkeus 1 000 1 200 mm ei ole riittävä.

KAIDE- KORKEUDET 700 JA 900, KÄÄNNÖS SEINÄÄN OPASTAVAA VALAISTUSTA JÄLKIHEIJAS- TAVAT OPASTEET PORTAIDEN ETUREUNASSA PARANNETAAN POISTUMIS- TURVALLISUUTTA VANHA KAIDE KOROTETTIIN JA VERKOT UUSITTIIN

Turvamerkintöjä lasipinnoissa, näkyvätkö riittävästi?

Suositus 7 Laaditaan ohje oppilaitosrakennuksissa käytettävistä opasteista, paikannus- ja muista merkinnöistä päivittäistä toimintaa ja häiriötilanteita varten. Ohjeeseen sisällytetään mm.: opetustilojen sisäpuolinen poistumisopaste jälkiheijastavat opasteet lattiassa tai lattianrajassa poistumisreittien havaittavuuden tehostamiseksi paikkatietojen käyttö opasteissa. Suositus 8 Laaditaan ohje opetusteknologia- ja esityslaitteiden korkeimmasta sallitusta äänitasosta.

Kaikilla tulee olla selkeä yhteinen käsitys siitä, missä osassa koulua he ovat ja miten sitä nimitetään. Tiloilla on oltava molemmin selkeä nimi tai muu tunniste Opetustilojen sisäpuolinen poistumisopaste

KAIDEKORKEUDET 700 JA 900, +TURVAURAT KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN OPASTEITA

sisusteille sekä irtaimisto- ja sisustehankinnoille tarvitaan tarkemmat turvallisuusohjeet myös rakennuksen pelastussuunnitelmassa tulisi olla kuvaus irtaimiston paloturvallisuudesta sekä oppilastöiden ja taideteosten turvallisesta esillepanosta ja säilyttämisestä Paloturvallisuuteen vaikuttavat oppilastyöt, somisteet, lavasteet, taideteokset, havaintomateriaalit kuten täytetyt eläimet jne.

Kuvataiteen luokka ennen peruskorjausta

Sama tila korjauksen jälkeen.

TEKNISET TURVAJÄRJESTELYT, LUKITUS JA KULUNVALVONTA Suositus 9 Rakentamismääräyskokoelmaan sisällytetään määräys akkuvarmennetun kuulutusjärjestelmän asentamisesta yli 100 oppilaan oppilaitoksiin ja erityisoppilaitoksiin sekä kaksi- tai useampikerroksisiin oppilaitosrakennuksiin. KUULUTUSJÄRJESTELMÄ ON KESKEINEN OPPILAITOSYMPÄRISTÖN TURVALLISUUTTA LISÄÄVÄ TEKIJÄ.

KUULUTUSPISTEET lukittavassa tilassa ja muuallakin kuin kansliassa, henkilökunnan taukohuoneessa tai vahtimestarin tilassa. Järjestelmä KAKSISUUNTAINEN, jolloin myös opetus- /ryhmätilasta voidaan tehdä kuulutus, tai langaton, jolloin kuulutus voidaan tehdä jokaisesta järjestelmään kytketystä matkapuhelimesta. Järjestelmästä tulee voida antaa häiriötilanteesta riippuen ERI PUOLELLE RAKENNUSTA ERILAISIA KUULUTUKSIA. Myös itse KUULUTUKSET ON OHJEISTETTAVA, esimerkiksi sovitaan ennalta erilaisista koodiviesteistä. Äänimerkkien ei tulisi erota liikaa tavanomaisen toiminnan viestinnästä.

Suositus 10 Laaditaan teknisistä turvajärjestelyistä ohjeet, jotka sisältävät mm. oppilaitosrakennusten riskinarviointiin perustuvan varustamisen tallentavalla kameravalvontalaitteistolla ja kulunvalvontalaitteistolla sekä käytössä olevien rakennusten kuulutuslaitteiston toimivuuden säännöllisestä arvioimisesta. KUN ULKOKUOREN OVET OVAT LUKOSSA JA KULKU VALVOTTUA, ASIATTOMAN SISÄÄN TUNKEUTUMISEN RISKI KUITENKIN PIENENEE.

Toimiva kulunvalvonta ja lukitus ovat olennaisia tekijöitä turvallisuusriskien hallinnassa, vaikka eräissä väkivaltatapauksissa tekijällä on ollut pääsyoikeus rakennukseen. Turvatekniikan suunnitelmat yhteistyössä alan erityissuunnittelijoilla. Vastuut ja rajapinnat on sovittava selkeästi. Turvallisuusjärjestelmiä pitää myös jatkuvasti ylläpitää ja huoltaa niiden toimivuuden varmistamiseksi.

PALO- JA PELASTUSTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Suositus 11 Laaditaan ohjeet poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta erityisoppilaitoksille, joissa opiskelevien toimintakyky on tavanomaista huonompi.

Suositus 12 RakMK:n sisällytetään seuraavat määräykset poistumisturvallisuuden parantamiseksi: palovaroitinjärjestelmä alle 100 oppilaan oppilaitoksiin automaattinen paloilmoitinjärjestelmä vähintään 100 oppilaan oppilaitoksiin opetustiloihin käytävään johtavan oven lisäksi pakenemiseen soveltuva tilojen välinen reittiovi sekä avattava ikkuna ensimmäisessä kerroksessa poistumisen varatieksi ja tätä ylemmissä kerroksissa pelastamista varten erillinen ilmanvaihto käytäville ja opetustiloille vaatteiden säilytys vaatekaapeissa tai erillisissä vaatehuoneissa.

KOTKAN KARHUVUOREN KOULUSSA ON KAIKISTA TILOISTA TOINEN PAKOREITTI OHI KESKIKÄYTÄVÄ-ALUEEN LISÄKSI

ENNEN Vaatteet pois käytäviltä erillisille vaatesäilytysalueille. JÄLKEEN Ongelmina on ilkivalta, sytyttely, varastelu ja kiusaaminen, lisäksi käytäville perinteisesti sijoitetut vaatteiden avoimet säilytystilat lisäävät palokuormaa merkittävästi. Tilat on suunniteltava helposti valvottaviksi esim. kameravalvonnalla ja sijoitettava sisäänkäyntien yhteyteen erilleen kulkuväylistä. Turvallisuutta voidaan lisätä esim. vesijohtoon kytketyllä automaattisella sammutinlaitteistolla.

Suositus 13 Laaditaan ohjeet käytössä olevien oppilaitosrakennusten varustamisesta palovaroitinjärjestelmällä tai automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä. Suositus 14 Laaditaan valtakunnallinen kokonaisselvitys erityyppisten rakennusten ml. oppilaitosrakennusten varustamisesta joko osittain tai kokonaan automaattisella sammutusjärjestelmällä ja sen kustannuksista ja taloudellisuudesta. YLLÄTTÄVÄÄ ON, ETTÄ EDELLEEN useimmista oppilaitoksista puuttuu paloilmoitinjärjestelmä eikä niissä ole edes palovaroittimia.

4-KERROKSISEN KOULUN PERUSKORJAUKSESSA, rakennuksessa on myös varhaiskasvatuksen tiloja suunniteltiin pelastautuminen ja pakoreitit palo-osastoitiin vanhat avoportaat lisättiin tarvittavat uudet hätäpoistumisportaikot riittävän suuret helposti avattavat ikkunat / tikkaat riittävä alkusammutuskalusto varautuminen ulkoiseen uhkaan huomioitava. Joskus voi olla tarpeellista suojautua sisälle. Vanhat monikerroksiset koulut ongelmallisimpi a

TURVALLISUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISPROSESSISSA Suositus 15 Laaditaan oppilaitosrakennusten suunnittelua varten opas, jossa otetaan huomioon turvallisuusnäkökohdat mm. sisällyttämällä hankesuunnitelmaan kohdetta koskeva riskikartta. Suositus 16 Rakentamismääräyskokoelmaan sisällytetään määräys esteettömyyssuunnitelman laatimiseksi osana julkisten rakennusten rakennuslupa-asiakirjoja.

MIHIN SUUNNITTELULLA VOIDAAN VAIKUTTAA Ulkotilat; mm. rakennuksen sijoitus ja muoto Sisätilat; tilajäsentely, tilojen selkeys ja valvottavuus palo-osastointi, savuosastointi, pelastautumis- ja pelastamisreitit materiaalit rakennuksessa, sisustuksessa ja kalusteissa valaistus, valvontajärjestelmät, lukitukset, opastus LIIKUNTATILOISSA EI SAA OLLA SISÄPUOLISIA PILAREITA

MISSÄ VAIHEISSA SUUNNITTELUA VOIDAAN JA PITÄÄ VAIKUTTAA Tarveselvitysvaihe Selvitetään vaihtoehtoratkaisujen turvallisuus Hankesuunnitteluvaihe laaditaan suunnittelulle turvallisuustavoitteet Ehdotussuunnitteluvaihe tutkitaan tavoitteille vaihtoehtoiset ratkaisut Yleissuunnitteluvaihe ja rakennuslupa tarkennetaan turvasuunnitelma viranomaisneuvotteluin Toteutussuunnitteluvaihe Laaditaan yhteisesti hyväksytyt toteutussuunnitelmat Toteutus / rakentaminen Valvotaan suunnitelmien toteutuminen piirustusten mukaisesti

YHTEISTYÖLLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA LOPPUTULOKSEEN tilaaja Tilaajan tahtotila on tärkein vaikuttaja ja ohjaaja pääsuunnittelija / arkkitehti Ammattitaitoinen ja motivoitunut erikoissuunnittelijat Aitoa osallistumista ja osaamista rakennusvalvonta / palotarkastus Koko maahan yhtenäiset käytännöt valvojat / urakoitsijat Turvallisuuden tunnistaminen, määräysten noudattaminen Käyttäjä OLTAVA MUKANA ALUSTA LÄHTIEN, YLEENSÄ PARAS PAIKALLISTUNTEMUS!

PELASTAUTUMISALUEET suuret rakennukset osastoidaan pienemmiksi pelastautumisalueiksi, joista on turvallinen poistumistie ulos. alueet rajataan keskuslukittavilla ovilla mahdollistaen suojautumisen rakennuksen sisällä toiselle pelastautumisalueelle. alueiden rajaaminen perustuu rakennuksen palotekniseen osastointiin, mutta riskitarkastelussa voidaan päätyä myös tästä poikkeaviin ratkaisuihin. Palotilanteiden poistumisturvallisuus ei saa heiketä pelastautumisalueita muodostettaessa.

RAKENNUKSEN KÄYTÖNAIKAINEN TURVALLISUUS Suositus 17 Laaditaan ohjeet oppilaitosten turvallisuuteen liittyvien suunnitelmien ja ohjeistuksen keskittämisestä säännöllisesti päivitettävään turvallisuussuunnitelmaasiakirjaan, johon liitetään mm. pelastuslain edellyttämä pelastussuunnitelma, riskikartta ja toimintaohjeet erilaisissa häiriötilanteissa.

TYÖKALUJA TURVALLISEMPIIN TILOIHIN Turvallisuuteen liittyvien lähtötietojen kartoitus > tavoitteet suunnittelulle helppoja tsekkauslistoja eri suunnitteluvaiheille työturvallisuuden rinnalle käytön turvallisuus Lisätään kaikkein koulusuunnitteluun osallistuvien tietoisuutta turvallisuusasioissa järjestetään turvallisuuteen liittyvää koulutusta päivitetään määräyksiä ja ohjeita korostetaan sosiaalisen valvonnan ja positiivisen ilmapiirin merkitystä koulussa

LÄMMIN KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!