Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma
2 1. Kotoutumislaki Kotoutumislaki (1386/2010) astui voimaan 01.09.2011. Lain mukaan kuntien on huomioitava kaikki eri syistä Suomeen muuttavat/muuttaneet henkilöt. Kotoutumisen kaksisuuntaisuutta on edistettävä, mikä edellyttää maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta ja yhteistä toimintaa lisäävien toimien kehittämistä. Alkuvaiheen ohjaukseen ja neuvontaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kotoutumislain mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisessä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille ja että kotoutumislaissa tarkoitetut palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kotouttamislain mukaan paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotoutumista moninaisena yhteistyönä (31 ). Tähän yhteistyöhön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto, poliisi sekä kotouttamista edistäviä toimenpiteitä ja palveluita järjestävät järjestöt, yhdistykset, yhteisöt. Kunta ja TE- toimisto vastaavat yhdessä kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä, niihin ohjaamisesta sekä niiden seurannasta. Kotoutumislaki (32 ) edellyttää kaikkia kuntia laatimaan kotoutumisen edistämiseksi kotoutumisohjelman, joka - Hyväksytään kunnanvaltuustossa - Tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa ja - Otetaan huomioon kuntalain ( 365/1995) 65 mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Kunnilla on oltava uuden kotoutumislain mukainen ja kunnanvaltuuston hyväksymä kotouttamisohjelma 31.12.2013 mennessä. Muonion Kunnassa Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.12.1999. Päivitetty maahanmuuttosuunnitelma, joka sisältää kotouttamisohjelman. Laadittu elokuussa.2013.
3 2. Muonio Suomeen, lappiin ja erityisesti Muonioon muutetaan perhesiteen, opiskelun ja työnteon perusteella. Muonio on lapin toiseksi kansainvälisin kunta tilastotietokeskuksen tietojen perusteella ; Muonion vahvuuksia ovat; Vahva yhteisöllisyys, eri toimijoiden perinteinen ja laaja-alainen yhteistyö. Palvelurakenteemme on pieneksi kunnaksi vahva ja hyvin verkostoitunut. Toimijat tuntevat toisensa entuudestaan joka helpottaa, madaltaa yhteistyötä. Muoniossa on turvallinen ja luonnonläheinen ympäristö. Heikkouksia; Yhteisen kommunikointi kielen puuttuminen. Pohjoinen ja syrjäinen sijainti Heikot julkiset kulkuyhteydet Sosiaalisten verkostojen muodostumisen hitaus.
4 Muonion maahanmuutto työn arvoja ovat; Kaikki toiminta on lakien ja asetusten mukaista Toiminta on avointa ja läpinäkyvää Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, ihmisarvon kunnioittaminen ovat toimintaa ohjaavia tekijöitä Erilaisuus suvaitaan Kaikista Muoniolaisista pidetään huolta Strategialla pyritään vaikuttamaan siis siihen, että seudulle tuleva maahanmuuttaja ja hänen perheensä kokevat itsensä tervetulleeksi, löytävät helposti tarvitsemansa palvelut. Kokevat itsensä osaksi kansainvälistyvää työelämää, sekä tuntevat olevansa Muoniolaisia ja kuuluvansa tänne. 3. Maahanmuuttostrategian toimintalinjat ja tavoitteet Muoniossa; Kotouttamislaki velvoittaa kuntia, kunnassa asuvien maahanmuuttajien määrästä riippumatta, laatimaan kotouttamisohjelman joka sisältää suunnitelman kotouttamista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuutahoista. 3.1. Peruspalvelujen sujuvuus Matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat laadukkaat ja riittävät Kotouttamispalvelut ovat kotouttamislain mukaisia Maahanmuuttoviestintä vastaa tarvetta Maahanmuuttoasiat hoidetaan koordinoidusti 3.2. Elinkeino-, työ- ja koulutustoiminta Perusopetusta vastaava taso kaikille Suomen kielen nopea oppiminen Tasavertaiset mahdollisuudet ammatilliseen koulutukseen Yrittäjyyteen aktivoiminen Työnantajien tukeminen maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa 3.3. Kansalaisyhteiskunta Monikulttuurinen kohtaamispaikka Molemminpuolinen integraatio Maahanmuuttajien osallistuminen aktiivista
5 3.4. Kouluttamiskoulutus Keskeisin maahanmuuttajien kotoutumisväline on kotoutumiskoulutus. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa uudessa ympäristössään. 4. Kotouttamisen edistäminen Kotoutumista on vaikea määritellä ja sen vuoksi myös mitata. Ulkoisesti samassa tilanteessa yksi maahanmuuttajataustainen henkilö voi kokea olevansa hyvin kotiutunut, kun taas toinen ei koe kotoutuneensa lainkaan. Maahanmuuttajilla on erilaisia kotoutumisen valmiuksia, jotka johtuvat iästä, sosiaalisesta verkostosta, koulutuksesta, aikaisemmasta roolista. Erittäin keskeistä on maahan muuttaneen henkilön motivaatio, aktiivisuus tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien kotouttaminen yhteiskuntaan tapahtuu kaikilla elämänalueilla ja siksi myös kotoutumisen edistäminen ulottuu kaikkien varanomaisten vastuualueille. Kotouttamisen avainsektoreita ovat erityisesti asuminen, koulutus, päivähoito ja muut sosiaalipalvelut, terveydenhuolto ja työvoimapalvelut. Viranomaisten ja maahanmuuttajien lisäksi merkittäviä toimijoita kotoutumisen kentällä ovat työmarkkinajärjestöt, poliittiset puolueet, tiedotusvälineet, sekä kolmannen sektorin toimijat. 5. Alkukartoitus Muoniossa Uusin maahanmuuttajien kotoutumislaki ( 1386/2010) astui voimaan 01.09.2011 ja siinä on mainittu, että jokaisen maahanmuuttajan kanssa, joka on tekemisissä julkisten tahojen kanssa on tehtävä nk. alkukartoitus kahden kuukauden sisällä siitä kun maahanmuuttaja on tullut maahan. Kotoutumislain yhtenä tavoitteena on lisätä kotouttamisen vaikuttavuutta aloittamalla kotoutumista tukevat palvelut ja toimenpiteet mahdollisimman nopeasti maahantulon jälkeen. Palvelun nopean käynnistämisen takaamiseksi TE- toimiston tulee
6 käynnistää kotoutumislain mukainen alkukartoitus niille maahanmuuttajille, jotka ovat työttömiä ja rekisteröityneet työnhakijaksi TE- toimistoon. Alkukartoituksen perusteella TE- toimisto tai kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman. Kotoutumislain mukaan kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä Suomen kielen taito, sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Tässä kohtaa TE- asiantuntija ja Muonion sosiaalitoimen maahanmuuttovastaava tekevät tiivistä yhteistyötä pien ryhmässä asiakkaan parhaaksi nopealla aikataululla. Hyvin tehdyt ja suunnitellut alkukartoitukset vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti maahanmuuttaja-asiakas pääsee juuri hänelle sopivaan koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen. Hyvin järjestetyssä alkukartoituksessa toteutuvat seuraavat kriteerit: 1) Omakielisyyden merkitys on suuri (tulkki palvelut käytettävä) 2) Arviointi edellyttää erityistä asiantuntemusta (moni ammatillisuus) 3) Alkukartoitus ei saa jäädä irralliseksi toimenpiteeksi 4) Alkukartoituksen järjestäminen tulee suunnitella asiakaslähtöisesti 5) Paikallisesti tai alueellisesti tulee sopia parhaiten soveltuvista alkukartoitusmalleista ja -käytännöistä 6) Alkukartoituksesta viestiminen tulee suunnitella huolella, jotta maahanmuuttaja ymmärtää alkukartoituksen sisällön oikein ja sen, että kartoituksen laadinnasta on hänelle oikeasti hyötyä. Monikulttuurisessa ohjaus- ja neuvontatyössä on olennaista nähdä yksilöiden toiminta osana yhteisöä ja yhteiskuntaa ja samalla hahmottaa niitä tekijöitä, joiden avulla voidaan ymmärtää eri kulttuurien kohtaamista niin uuteen maahan ja sen kulttuuriin asettuvien ihmisten kuin siellä jo asuvien näkökulmasta. Kulttuuriset kohtaamiset synnyttävät aina jännitteitä, mutta myös mahdollisuuksia. Muut valtion ja kuntien virastot; Maistraatti, ja kihlakunnan poliisilaitos voivat omalta osaltaan tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Julkinen palveluntuotanto neuvoo ja ohjaa maahantuloon liittyvissä asioissa. Suomeen muuttavan on ilmoittauduttava maistraattiin. Kela hoitaa suomen sosiaaliturvaan kuuluvat asiat. Kihlakunnan poliisilaitos neuvoo ulkomaalaisten Suomessa oleskeluun liittyvissä luvissa. Paikallispoliisi ottaa vastaan oleskelulupahakemuksia.
7 Maahanmuuttajilla on käytettävissään kuntalaisena kunnan yleiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Kasvatus- ja koulutoimi Pyrkii omalla sektorillaan antamaan maahanmuuttajille valmiuksia toimia suomalaisen yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä ja samalla ylläpitää omaa kulttuuri-identiteettiään. Varhaiskasvatus, päivähoito, esiopetus, perusopetus, kansalaisopisto pyrkivät järjestämään toimintansa molemminpuolisen suvaitsevuuden vahvistamiseksi. Suomenkielistä koulutusta järjestetään perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, työvoimakoulutuksena ja kansalaisopistossa. Oppilaitoksien vastuulla on sopia työnjaosta erilaisen ja eritasoisen suomenkielen ja kulttuurin opetuksesta. Työvoimapalvelut TE- toimisto vastaa maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista toimenpiteistä. TE- toimiston palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan; työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämispalvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. Maahanmuuttajien palvelut on integroitu osaksi normaalia TE -toimiston palvelua. Työvoimatoimistojen työnantajapalveluiden lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeen tunnistaminen ja ratkaisujen hakeminen. Mikäli työvoiman saatavuusongelmien lisääntyessä rekrytointitilanteissa työvoimatoimistolla ei ole osoittaa ammattitaitoisia työntekijöitä, yhtenä vaihtoehtona on ulkomainen työvoima. Palveluissa hyödynnetään EURES -työnvälityspalveluita ja selvitetään myös työnantajan mahdollisuudet saada tekijöitä EU:n ulkopuolisista maista. Kela Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. (Vakinaiseksi asumiseksi lasketaan esimerkiksi paluumuutto, vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa sekä avioliitto tai muu läheinen perhesuhde Suomessa vakinaisesti asuvaan henkilöön. Lisäksi vaaditaan, että oleskelulupasi on myönnetty vähintään vuodeksi, jos olet velvollinen oleskeluluvan hankkimaan. Oleskelulupia myöntää Maahanmuuttovirasto).
8 Vakinaisesti Suomeen muuttavien on haettava Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan lomakkeella Y 77. Suomen sosiaaliturvaan kuuluville annetaan kirjallinen päätös asiasta. Myös Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen voi tarkistaa Kelasta. 6. Pohdintaa Lapin maahanmuuttostrategiassa keskeisinä osa-alueina ovat; - työperäisen maahanmuuton edistäminen - maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen edistäminen - monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen Lapin maahanmuuttostrategiassa esitetyistä toimenpiteistä kaikki on Muonion kunnassa olemassa, mutta tarvitsee palvelujen kehittämistä paremmin maahanmuuttajien palvelutarpeet huomioon ottaviksi. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen on hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman keskeinen tavoite. Työperusteisen maahanmuuton tavoitteena on korvata työmarkkinoilta poistuvaa työvoimaa ja vahvistaa osaamispohjaa ja siten turvata talouskasvun ja taloudellisen toimeliaisuuden edellytyksiä. Samalla tavoitteena on myös turvata ulkomaalaisten työntekijöiden mahdollisuudet kotoutumiseen, osallistumiseen, perheen, oikeudenmukaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen. Maahanmuuttajia koskevien maakunnittaisten ennustelaskelmien pohjalta on arvioitu, että Lapissa asuisi vuonna 2015 lähes 10 000 maahanmuuttajaa. Muuttoliikkeeseen ja muuttajien määriin vaikuttavat kuitenkin maailman ja Suomen tapahtumat erityisesti talouden ja työelämän kehitys. Tulevaisuudessa myös yrittäjien halukkuus rekrytoida ulkopuolisilta alueilta tulevan työvoiman vapaan liikkuvuuden odotetaan helpottuvan lähivuosina.