Ramboll Finland Oy Keskustan liikenneosayleiskaava Meluvaikutukset 22.9.2004
Keskustan liikenneosayleiskaava, Tampere Tämä meluselvitys on tehty Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelut yksikön toimeksiannosta. Yhteyshenkilönä tilaajan puolella on toiminut liikenneinsinööri DI Reijo Väliharju. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut DI SNIL Hans Westman. Työn tavoitteena on ollut selvittää ns. perusennusteen ja Tampellan pitkän tunnelivaihtoehdon meluvaikutukset sekä niiden erot. Tässä selvityksessä on arvioitu ainoastaan osayleiskaava-alueen tie- ja katuliikenteen meluvaikutuksia. Rautatieliikenteen osalta vaihtoehdot ovat samanarvoisia. Lähtötiedot Melulaskennat on tehty 3d-maastomallin huomioivalla SoudPlan-laskentaohjelmalla, versio 6.1, joka perustuu yhteispohjoismaiseen tie-, raideliikenne ja teollisuusmelun laskentamalliin. Lisätietoja ohjelmasta saa esimerkiksi internetistä osoitteesta www.soundplan.com. Maastomallina on käytetty kaupungin kartasta saatua informaatiota. Aineistoa on täydennetty jonkin verran mm. suunnitelmista saadulla tiedolla. Täydennyksiä on tehty mm. katujen geometrian osalta. Laskennassa on pohjatietona käytetty melumallia, joka on luotu v.2003 Tampereen kantakaupungin meluselvitystä varten. Pääkatuverkon osalta liikennetietoja on tarkistettu v. 2004 maaliskuun liikenne-ennusteita vastaaviksi. Liikenne-ennusteen on laatinut Tampereen teknillinen yliopisto 17.5.2004. Perusvaihtoehdon (ennusteverkko 2020) sekä kaavaehdotuksen (Tampellan pitkä tunneli ja LRT) mukaiset liikenne-ennusteet ovat liitteinä 1 ja 2. Sovellettavat ohjearvot Meluntorjunnan ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, joiden mukaan Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Melulaskenta Melulaskennan tulokset on esitetty liitteessä 3, jossa ovat tie- ja katuliikenteen meluvyöhykkeet 65-50 db vuonna 2020 (klo 07-22) kummassakin tarkasteltavassa tilanteessa. 22.9.2004 projekti 82107553
Melutilanne v.2003 liikenteen osayleiskaava-alueella Tie- ja katuliikennemelun yli 55 db:n ja yli 65 db:n alueella asuvien asukkaiden määrä laskettiin MapInfo paikkatieto -ohjelmalla. Analyysissä käytettiin asukastietona Tampereen kaupungilta saatu asukaspistetietoa. Väestönkasvua ja uusia asuinalueita ei huomioitu. Analyysin mukaan yli 65 db:n melualueella asuu 3.550 asukasta ja 55-65 db:n alueella 15.200 asukasta vuonna 2003. Yhteensä keskustassa melualueella asuu 18.750 asukasta./1/ Osayleiskaavan liikennehankkeiden meluvaikutus Asukasmäärät melualueella Vuonna 2020 arvioidaan perusvaihtoehdossa yli 65 db melualueella asuvan noin 2.700 asukasta ja 55 65 db:n melualueella noin 16.550 asukasta. Yhteensä melualueella asuu vuonna 2020 perusvaihtoehdossa noin 19.250 asukasta. Asukasmääräanalyysit perustuvat nykyisiin asukaspistetietoihin eikä niissä ole huomioitu asukasmäärän kasvua. Hyvä suunnittelukäytäntö edellyttää toisaalta, ettei uusia asukkaita altisteta melulle, joten menettelytapa muutoksia vertailtaessa on yleinen. Vuonna 2020 arvioidaan osayleiskaavaehdotuksen mukaisessa vaihtoehdossa asuvan yli 65 db melualueella noin 2.600 asukasta ja 55 65 db:n melualueella noin 16.300 asukasta. Yhteensä melualueella asuu tässä vaihtoehdossa vuonna 2020 noin 18.900 asukasta. Melutilanteen paraneminen on pääosin osayleiskaavassa mukana olevan Tampellan tunnelin vaikutusta. Yli 55 db melualueelta vähenee/poistuu 350 asukasta. Tunneli mahdollistaa meluttoman ympäristön myös Ranta Tampellaan tuleville mahdollisesti noin 4.000 asukkaalle. Melun häiriönä kokevien asukkaiden määrä Liikenne- ja viestintäministeriön ohjeiden mukaan 33 % 55-65 db meluvyöhykkeellä asuvista kokee melun häiritsevänä. Vastaavasti 50 % 65-70 db meluvyöhykkeellä asuvista ja kaikki yli 70 db meluvyöhykkeellä asuvista kokevat melun häiritsevänä./2/ Perusennusteen mukaisesti voidaan siis arvioida, että noin 6.900 asukasta kokee melun häiritsevänä v.2020. Vastaavasti tunnelivaihtoehdossa melun häiritsevänä kokevien määrä on noin 6.700. Melualueen laajuus Perusennusteen mukaan yli 65 db melualueen laajuus v.2020 on 1,37 km2 ja 55 65 db melualueen laajuus 4,15 km2. Tunnelivaihtoehdon mukaan yli 65 db melualueen laajuus v. 2020 on 1,16 km2 ja 55 65 db melualueen laajuus 3,64 km2. Melualueiden pinta-ala (yli 55 db) pienenee noin 13 % keskustan liikenneosayleiskaavan mukaisessa vaihtoehdossa.
Melutilanteen muutos ja -vaikutusten kohdentuminen Liitteessä 3 on esitetty perusvaihtoehdon ja kaavaehdotuksen mukaisen vaihtoehdon erotuskuva. Vaihtoehdot ovat alueellisesti tarkasteltuna erilaiset. Kaavaehdotuksen mukaisen vaihtoehdon positiiviset vaikutukset (melun aleneminen) kohdentuvat pääasiassa Lapinniemen, Armonkallion, Tampellan sekä Juhannuskylän alueille. Muualla vaikutukset ovat vähäisiä. Yksittäisistä kohdista pääkatuverkolla voidaan todeta, että suurimmat liikennemäärien alenemat ja sen myötä myös melun alenemat ovat seuraavilla kohdilla: Taulukko 1 Suurimmat liikenteen ja melutason alenemat kaavaehdotuksen mukaisessa vaihtoehdossa verrattuna perusennusteeseen Katu/tie Liikennemäärän muutos % Melutason muutos, db Aistihavainto Kekkosen tie, -80-7 selkeä/merkittävä Koskenniska muutos Kehruukoulunkatu -40-2 ero havaittavissa Viinikankatu -35-2 ero havaittavissa Huom. Pääkatujen suurimmat liikennemäärien lisääntymiset ja sen myötä myös melun kasvut ovat seuraavilla kohdilla: Taulukko 2 Suurimmat liikenteen ja melutason kasvut kaavaehdotuksen mukaisessa vaihtoehdossa verrattuna perusennusteeseen Katu/tie Liikennemäärän muutos % Melutason muutos, db Aistihavainto Ratapihankatu +62 +2 ero havaittavissa Lapintie +37 +1 juuri kuultavissa Satakunnankatu +10 +0,4 ei havaintoa (Satakunnansilta) Huom. Ihmisten havaintokynnys on noin 1 desibelissä. Valtaosa vaihtoehtojen eroista jää havaintokynnyksen alle. Taulukossa 2 on mukana Ratapihankadun osalta vain katuliikenteen aiheuttama muutos. Koska mm. ratapihatoiminnot aiheuttavat melua, joka voi paikoin olla merkittävääkin, niin kokonaisuudessaan melutason muutos lienee Ratapihankadun vaikutusalueella alle 2 db. Ratapihankadun osalta tullaan katusuunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä tekemään meluntorjuntasuunnitelma. Tämän työn yhteydessä arvioidaan tarkemmin myös Satakunnankadun jatkeen vaikutus. Samassa yhteydessä suunnitellaan myös tarpeelliset melusuojaukset. Melukustannukset Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan meluhaitan kustannukset voidaan laskea melun häiriönä kokevien asukkaiden määrän perusteella. Meluhaitan kustannuksen yksikköarvoksi on määritelty 959 vuodessa melun häiriönä kokevaa asukasta kohden. /2/ Yksikköarvo on vuoden 2000 hintatasossa.
Meluhaitan arvoksi vuositasolla saadaan perusennusteessa noin 6,6 milj.. Vastaavasti meluhaitan arvo tunnelivaihtoehdossa on 6,4 milj.. Tunnelivaihtoehdon melukustannukset vuodessa ovat 0,2 milj. pienemmät. Meluvaikutusten lieventäminen Mahdollisia yleisesti käytettyjä meluntorjuntakeinoja ovat perinteisten meluesteiden lisäksi mm. liikenneverkon jäsentely, ajonopeuksien alentaminen, raskaan liikenteen osuuteen vaikuttaminen, hiljaiset päällysteet, väylän sijoittaminen tunneliin sekä rakennusten käyttäminen meluesteinä. Liikenneverkon jäsentelyllä liikenne pyritään kokoamaan suurille väylille, joiden varteen voidaan sijoittaa meluesteitä tai meluhaittoja sietäviä rakennuksia mm. toimistotaloja. Meluvalli (2-3 m) voi vaimentaa melua takana olevalla matalasti rakennetulla alueella 3-5 db, korkea rakennus jopa yli 25 db. /3/ Ajonopeuden on melun kannalta edullista pitää mahdollisimman pieninä. Liikennevirran melupäästä alenee ajonopeuden alentuessa jyrkästi. Ajonopeutta voidaan alentaa nopeusrajoituksilla ja väylien ominaisuuksilla. Nopeusrajoituksista on mahdollista myös tehdä muuttuvia. Melutilanteen huonoimpien ajanjaksojen vähentämiseksi saattaisi joissain tapauksissa (Paasikiven - Kekkosentie) joko vuorokaudenajan taikka liikenne- tai kelitilanteen mukaan muuttuva nopeusrajoitus olla tehokaskin. Nopeuden likimääräinen vaikutus melutasoon, raskaita ajoneuvoja 10%: /3/ Nopeuden muutos km/h Keskiäänitaso aleneminen 80 --- 70 1,7 db 70 --- 60 1,8 db 60 --- 50 2,1 db 50 --- 40 1,4 db 40 --- 30 0,0 db Raskas liikenne kannattaa mikäli mahdollista ohjata käyttämään pääkatuverkkoa. Päällysteellä voidaan alentaa liikenteen ympäristöön aiheuttamaa melua yleisesti, kun esimerkiksi meluesteillä alennetaan melutasoa ainoastaan esteen takana olevilla alueilla. Päällysteen ominaisuuksilla voidaan vaikuttaa vain rengasmeluun, joten muut melun syntymekanismit, kuten moottorimelu, jäävät muuttumatta. Tästä syystä odotettavissa oleva vaikutus on suurin silloin kun rengasmelun vaikutus kokonaisuudesta on suuri, eli nopeusalueella 50 70 km/h. Parhaimmillaan hiljaisen päällysteen käytöllä voidaan saavuttaa 3 5 db melutason aleneminen, mikä melutason muutoksena vastaa liikennemäärän alenemista puoleen tai kolmasosaan todellisesta. /3/ Hiljaiset päällysteet voivat olla ongelma ilmanlaadun kannalta, sillä ne kuluvat nopeammin hiukkasiksi. Ajan kuluessa myös päällysteen akustiset ominaisuudet heikkenevät. Kadun linjauksella ja tasauksella voidaan vaikuttaa merkittävästi sekä liikennemelun aiheuttamiin häiriöihin että melualueen leveyteen. Tehokas tapa estää melun leviäminen on sijoittaa väylä tunneliin. Melulle vähemmän herkkiä toimintoja kuten ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta tai toimisto- ja pysäköintitilaa voidaan kaavoittaa asuinalueen suojaksi. Sijoittamalla melua sietäviä rakennuksia melukohteen ja melulle herkkien toimintojen väliin voidaan vähentää melulle
altistuvia. Sijoittamalla rakennukset lähellä katua sen suuntaisesti voidaan piha-aluetta suojata melulta. /1/ Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupunkialueelle. SCC Viatek Oy. 30.9.2003. /2/ Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 34/2003. Liikenne- ja viestintäministeriö. Helsinki 2003. /3/ Maankäytön ja liikenteen suunnittelun keinoja ilmansuojelun ja meluntorjunnan edistämiseksi. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B2002:9. YTV. Helsinki 2002.
Liite 1 (1/4) EMME/2 PROJECT: Tremme SCENARIO 2 : Ennusteverkko 2020 7.5.2004 LINKS: all THRESHOLD: UPPER: 100000 LAYERS: Raskaat Kevyet SCALE: 250 WINDOW: 2486.4/6820.17 2487.7/ 6821.2 04-05-17 19:51 MODULE: 2.13 TTKK...hka
Liite 1 (2/4) EMME/2 PROJECT: Tremme SCENARIO 2 : Ennusteverkko 2020 7.5.2004 LINKS: all THRESHOLD: UPPER: 100000 LAYERS: Raskaat Kevyet SCALE: 250 WINDOW: 2486.2/ 6821 2487.8/6822.25 04-05-17 19:52 MODULE: 2.13 TTKK...hka
Liite 1 (3/4) EMME/2 PROJECT: Tremme SCENARIO 2 : Ennusteverkko 2020 7.5.2004 LINKS: all THRESHOLD: UPPER: 100000 LAYERS: Raskaat Kevyet SCALE: 250 WINDOW: 2487.1/6821.02 2489.1/6822.55 04-05-17 19:47 MODULE: 2.13 TTKK...hka
Liite 1 (4/4) EMME/2 PROJECT: Tremme SCENARIO 2 : Ennusteverkko 2020 7.5.2004 LINKS: all THRESHOLD: UPPER: 100000 LAYERS: Raskaat Kevyet SCALE: 250 WINDOW: 2487/6819.65 2489.2/6821.31 04-05-17 19:48 MODULE: 2.13 TTKK...hka
Liite 2 (1/4) EMME/2 PROJECT: Tremme SCENARIO 15 : Tampellan tunneli, Rautatienkadun muutos ja LRT LINKS: all THRESHOLD: UPPER: 100000 LAYERS: Raskaat Kevyet SCALE: 250 WINDOW: 2486.5/6820.19 2487.9/6821.18 04-05-17 19:55 MODULE: 2.13 TTKK...hk
Liite 2 (2/4) EMME/2 PROJECT: Tremme SCENARIO 15 : Tampellan tunneli, Rautatienkadun muutos ja LRT LINKS: all THRESHOLD: UPPER: 100000 LAYERS: Raskaat Kevyet SCALE: 250 WINDOW: 2486.1/6821.02 2487.8/ 6822.3 04-05-17 19:58 MODULE: 2.13 TTKK...hk
Liite 2 (3/4) EMME/2 PROJECT: Tremme SCENARIO 15 : Tampellan tunneli, Rautatienkadun muutos ja LRT LINKS: all THRESHOLD: UPPER: 100000 LAYERS: Raskaat Kevyet SCALE: 250 WINDOW: 2486.1/6821.02 2487.8/ 6822.3 04-05-17 19:58 MODULE: 2.13 TTKK...hk
Liite 2 (4/4) EMME/2 PROJECT: Tremme SCENARIO 15 : Tampellan tunneli, Rautatienkadun muutos ja LRT LINKS: all THRESHOLD: UPPER: 100000 LAYERS: Raskaat Kevyet SCALE: 250 WINDOW: 2487/6819.87 2489.1/6821.42 04-05-17 19:44 MODULE: 2.13 TTKK...hka
Liite 3 (1/3)
Liite 3 (2/3)
Liite 3 (3/3)