Makrotalous Marraskuu 7 1 % Kuluttajahinnat Baltian maissa ja Suomessa muutos ed.vuodesta 1 Viro Latvia - Liettua Suomi -1 1 3 7
Talouden suunta marraskuussa 7 7 Yhdysvallat: Ostojohtajien indeksejä Palvelut Teollisuus 97 98 99 1 3 7 Yhdysvaltain talous selvisi hyvin vielä 3. neljänneksestä viennin ja kulutuksen turvin Varsinainen testi on kuluva neljännes; vähittäiskaupan kasvu on jo hidastumassa Rahapolitiikan kevennys tuskin jää kahteen koronlaskuun, vaikka hintapaineita on jäljellä 1 % 1 - -1-1 - - -3 Vaihtotase Baltian maissa ja Suomessa suhteessa BKT:hen Viro Latvia Liettua Suomi 1 3 7 Baltian maissa on viime vuosina nähty lähes kiinalaisvauhtista talouskasvua Kova kotimainen kysyntä on johtanut suuriin vaihtotasealijäämiin ja palkkojen nousuun Talouksien tasapainottomuudet ovat lykänneet maiden EMU-jäsenyyttä vuosiin 11-1 3 1-1 -3 - Suhdannenäkymät toimialoittain ml. rakennusteollisuus Kemia TEVA Painaminen Teknologia Rakennustuote Elintarvike Metsä 93 9 9 9 97 98 99 1 3 7 Lähde: EK:n Suhdannebarometri Suomen korkeasuhdanne on väistymässä, merkkejä talouden nopeasta heikkenemisestä ei silti ole Teollisuuden tuotannon kasvu hidastuu, mutta kapasiteetin käyttöaste on vielä korkea Työllisyyden vuosimuutos oli syyskuussa +3 henkeä, myös palkkasumman nopea nousu on jatkunut 1
Keskeisiä ennusteita BKT, % Yksityinen kulutus,% 7e 8e 7e 8e USA,9 1,8, USA 3,1 3,1*,* Euroalue,9,, Euroalue 1,9,*,3* Suomi,, 3, Suomi,3, 3, Japani,,** 1,8** Japani,9 1,* 1,* Inflaatio, % Vaihtotase/BKT, % 7e 8e 7e 8e USA 3,,, USA -, -,** -,1** Euroalue, 1,9, Euroalue -,,1**,3** Suomi 1,8, 3, Suomi,,, Japani,,**,** Japani 3,9,7**,** Työttömyysaste, % Budjetti/BKT*, % 7e 8e 7e 8e USA,,*,8* USA -,3 -,7* -,9* Euroalue 8,3 7,1*,7* Euroalue -1, -1,* -,7* Suomi 7,7,8, Suomi 3,8,3 3,9 Japani,1 3,8* 3,* Japani -, -,7* -3,* Vuosien 7 ja 8 ennusteet: Osuuspankkikeskus * OECD ** The Economist
Hyvä neljännes Yhdysvaltain taloudessa Kuluvan vuoden kolmas neljännes Yhdysvaltain taloudessa oli varsin hyvä. Kokonaistuotannon vuosimuutos nopeutui, %:iin, kun viennin määrä nousi peräti 3,8 % suuremmaksi kuin edellisellä neljänneksellä. Pelättyä kulutusmenojen kasvun taittumista ei myöskään tapahtunut: yksityisen kulutuksen neljännesvuosimuutos oli jopa,7 %, mikä vastasi tasan 3 % nousua vuotta aiemmasta. Hyville numeroille löytyy ainakin kaksi selitystä. Ensinnäkin alkupuoli kuluneesta neljänneksestä oli vielä hyvää aikaa taloudessa ennen subprimekriisin kärjistymistä. Myös työmarkkinoiden käänne loivasti heikompaan oli vasta alullaan. Toiseksi dollarin alamäki yhdessä Yhdysvaltain vientimarkkinoiden kohtuullisen kysynnän kanssa lisäsivät viennin määrää tuntuvasti. Mrd. USD - - - -8-1, % 1, Yhdysvallat: Kauppa- ja vaihtotase 1 kk:n liukuva summa Vaihtotase Kauppatase 91 9 93 9 9 9 97 98 99 1 3 7 Yksityisen kulutuksen määrä USA:ssa muutos edellisestä neljänneksestä Heikon dollarin tukema vienti on alkanut myös korjata vaihtotasetta. Jo toisella neljänneksellä vajeen suhde BKT:n arvoon oli, %, kun se suurimmillaan vuoden lopulla oli 7 %:n luokkaa. Varsinainen testi Yhdysvaltain taloudessa on meneillään tällä neljänneksellä. Asuntomarkkinoiden heikkous jatkuu, ja rahoituksen saatavuus on yleisesti vaikeutunut sekä kotitalouksille että yrityksille. Odotukset kulutuksen sekä investointien osalta ovat siten varsin varovaisia. Jos makroluvut tämänkin neljänneksen jälkeen näyttävät kohtuullisilta, on pahin taantuman uhka väistymässä. Konsensusennuste Yhdysvaltain vuoden 8 BKT-kasvusta on taas pudonnut kymmenyksellä,1 %:iin. Samalla vaihtotaseen suuren alijäämän odotetaan vähitellen sulavan: konsensus vajeen suhteesta BKT:hen ensi vuonna on nyt,1 %. Rahapolitiikassa on otettu jo kaksi askelta keveämpään suuntaan. Keskuspankki Fedin kommenteissa lokakuisen koronlaskun jälkeen korostettiin kuitenkin riskiä inflaation kiihtymisestä. Näitä kommentteja voidaan tulkita niinkin, että valtaosa tuoreesta talousdatasta on ollut sen verran myönteistä, että välitöntä pakkoa ohjauskoron lisälaskuille ei ole. Keskuspankin näkökulmasta syklin nykyvaihe on hankala, koska riski talouskasvun merkittävästä hidastumisesta lähikuukausien aikana on olemassa, mutta hintapaineet eivät ole täysin kadonneet. Nykyiselle tasolleen ohjauskorko tuskin jää pitkäksi aikaa, koska talouden tukeminen rahapolitiikalla vaatii tuntuvaa aina tuntuvaa laskua koroissa ja koska Fedillä on pitkät perinteet suoraviivaisesta, nopeiden korkomuutosten politiikasta. Lähikvartaalien aikana ohjauskorko lähestyy %:ia. 1,,, 9 9 97 98 99 1 3 7 Lähde: BEA 3
Yhdysvallat 1 % 8 Yhdysvallat: BKT ja teollisuustuotanto muutos ed. vuodesta 7 Yhdysvallat: Ostojohtajien indeksejä Palvelut BKT - - Teollisuustuotanto Teollisuus - 91 9 93 9 9 9 97 98 99 1 3 7 97 98 99 1 3 7 USA: Kestokulutustavaroiden tilaukset ja vähittäismyynnin määrä muutos ed. vuodesta 3 kk:n liukuvista keskiarvoista 1 % USA: Teollisuuden tilaukset ja varastot 1 kk:n muutos 3 kk:n liukuvista keskiarvoista % 1 Tilaukset Vähittäismyynti 1 - -1 Kestokulutustavarat -1 Varastot - 9 9 9 97 98 99 1 3 7-1 9 9 9 97 98 99 1 3 7 USA: Uudet työpaikat ja työttömyysaste Yhdysvallat: Kuluttajien luottamus 8 % 1 Ind. Nykytilanne 198=1 7 Uudet työpaikat 1 Indeksi 1 Odotukset - Työttömyysaste 3-91 9 93 9 9 9 97 98 99 1 3 7 97 98 99 1 3 7 Yhdysvallat: Osakekurssit USA: Kuluttajahinnat ja pohjainflaatio muutos edellisestä vuodesta 1 7 % Dow Jones 1 Pohjahinnat Kuluttajahinnat 3 1 Nasdaq 9 91 9 93 9 9 9 97 98 99 1 3 7 97 98 99 1 3 7
Baltian ripeä kasvu aikaansaa epätasapainoa Baltian maiden kasvu on ollut viime vuosina ripeää. Parina viime vuotena erityisesti Viro ja Latvia ovat yltäneet jopa kiinalaisiin kasvulukuihin. Myös Liettuan kasvu on ollut EU-maiden kärkipäässä. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla Viron kasvu on kuitenkin tuntuvasti hiipunut, ja syksyyn tultaessa keskeisten toimialojen ja kuluttajien luottamusindeksit ovat jatkaneet selvässä alamäessä. Latviassa ja Liettuassa kasvu on sen sijaan pysynyt likimain ennallaan. Baltiassa kasvu on perustunut kotimaiseen kysyntään. Viime vuonna yksityinen kulutus ja investoinnit kasvoivat yli 1 % niin Virossa, Latviassa kuin Liettuassakin. Kotitalouksien kulutuksen vahvaa vetoa ovat tukeneet tulojen nousu ja parantunut työllisyys, mutta myös erittäin nopea luotonannon kasvu. Esimerkiksi virolaiskotitalouksien lainakannan kasvu oli elokuussa lähes 7 % vuodentakaisesta. Velkaantumista on suosinut negatiivinen tai lähellä nollaa oleva reaalikorko. Asunto- ja kiinteistömarkkinoilla on muhinut hintakuplia. Latviassa kupla puhkesi alkuvuonna ja Virossakin asuntohinnat ovat viime kuukausina kääntyneet laskuun. BKT:n määrä Baltian maissa ja Suomessa muutos ed. vuodesta Investointeja on puolestaan vauhdittanut talouden vahva kysyntä, mutta myös työvoimakustannusten nousu ja lisääntyvä työvoimapula. Sekä kulutuksen että investointien voimakkaan kasvun taustalta löytyy lisäksi mm. yritysten hyvä rahoitusasema, EU:n rahoitustuki ja julkisen sektorin kasvaneet budjettitulot. Kotimaisen kysynnän kasvu on vauhdittanut tuontia. Tämä on johtanut kaikissa kolmessa balttimaassa vaihtotaseen ennätysalijäämiin. Viime vuonna Latvian ulkomainen velkaantuminen oli suhteellisesti kolme kertaa suurempi kuin Suomen vastaava 199-luvun syvimpänä lamavuonna, ja Virossakin noin kaksinkertainen. Vaihtotaseen alijäämän lisäksi tasapainottomuuksia esiintyy myös työmarkkinoilla. Työvoimapula on johtanut palkkojen nopeaan nousuun (reaalinousu 11-1, % vuonna ). Tämä syö Baltian kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Työvoimakustannusten nousu on kiihdyttänyt myös inflaatiota erityisesti Virossa ja Latviassa ja aivan viime kuukausina myös Liettuassa. Baltian maiden euron käyttöönotto on siirtynyt tasapainottomuuksien takia. Tosin EMUkriteereistä vain inflaatio on kaikissa balttimaissa liian korkea, mutta vaihtotaseen vajeen takia myös valuuttojen vakauteen kohdistuu paineita. Sen sijaan julkisten sektorien rahoitusasemat ja velat ovat hyvin kontrollissa. Näillä näkymin Viro, Latvia ja Liettua ottanevat euron käyttöön 11-1. 1 % 1 1 8 - Liettua Viro Latvia Suomi 1 3 7 Väestö BKT/capita Kk-palkka Työttömyysaste milj. 1 euroa euroa % Suomi, 8,3 7,7 Viro 1,3 1, 1,9 Latvia,3 1, 3,3 Liettua 3, 13, 373,
Baltia ja euroalue 1 % 1 - -1-1 - - -3 Vaihtotase Baltian maissa ja Suomessa suhteessa BKT:hen Viro Latvia Liettua Suomi 1 3 7 1 % 1 8 - - - Kuluttajahinnat Baltian maissa ja Suomessa muutos ed.vuodesta Viro 1 3 7 Liettua Suomi Latvia 8 % - - Euroalue: BKT ja teollisuustuotanto muutos ed. vuodesta BKT Teollisuustuotanto 3 Saldoluku 1-1 - -3 - Euroalue: Teollisuustuotteiden varastot ja tilaukset Vientitilaukset Valmiiden tuotteiden varastot Tilaukset - 9 9 9 97 98 99 1 3 7-9 9 9 97 98 99 1 3 7 Teollisuuden luottamusindikaattorit Saldoluku Ranska 1 Euroalue 1 Saldo -1 Kuluttajien luottamusindikaattori Euroalue Saksa -1 - - -3 Ranska -3 9 9 9 97 98 99 1 3 7 Saksa - 9 9 9 97 98 99 1 3 7 3, % 3,,, Yhdenmukaistetut kuluttajahinnat muutos ed. vuodesta Tavoitetaso Euroalue Ranska 13 % 1 11 1 Työttömyysaste* * Kausitasoitettu Ranska Saksa** 1, 9 1,, Saksa 8 7 Euroalue, 97 98 99 1 3 7 ** Tilastointimuutos Saksassa tammikuusta alkaen 93 9 9 9 97 98 99 1 3 7
Suomen korkeasuhdanne jäämässä vähitellen taakse Odotettua pitemmäksi venynyt korkeasuhdanne on jäämässä pikku hiljaa taakse. Mistään äkkipudotuksesta ei kuitenkaan ole merkkejä, vaan suhdanteiden odotetaan heikkenevän vain loivasti. Myös kansainvälinen suhdannekuva on aiempaa epävarmempi etenkin USA:n osalta. Eurooppalaisten yritysten odotukset ovat kuitenkin edelleen kohtuullisen hyviä. Suhdannehuipun ohittaminen perustuu marraskuun barometritietoihin. Vielä lokakuussa kaikkien päätoimialojen luottamusindikaattorit eivät osoittaneet suuria muutoksia. Toisaalta myös pk-yritysten odotuksissa on pientä laskua. Saldo Yritysten suhdannenäkymät Barometrin mukaan teollisuusyritysten tuotannon kasvu on hieman hidastumassa, mutta tilauskanta on edelleen korkea. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat syyskuussa vain,8 % vuodentakaisesta, joskin tammi-syyskuun kasvu oli 7, %. Enemmän kuin joka neljännessä teollisuusyrityksessä tuotannon kasvua haittasi työvoimapula. Lähes 9 % yrityksistä toimi täydellä kapasiteetilla. Vaikka teollisuuden suhdannenäkymät kääntyivät lähikuukausiksi loivasti miinukselle, saattavat kasvuprosentit barometrin mukaan ensi vuoden alussa jälleen parantua. Rakentamisessa hyvä suhdannekuva on jatkunut, vaikka myymättömien asuntojen määrä kipusikin yli normaalin. Tilauskanta on tavanomaista vahvempi, mutta lähikuukausille odotetaan pientä jäähtymistä. Palveluyrityksissä suhdanteet ovat pysyneet hyvinä. Kuluttajien osalta näkymät ovat samansuuntaiset kuin yrityksissäkin. Lokakuussa luottamusindikaattori jatkoi lievää hiipumista, vaikkakin kuluttajien luottamus on edelleen tavanomaista vahvempi. Toisaalta odotukset oman talouden kehityksestä kohenivat hieman, ja säästämismahdollisuuksiin ja työttömyyden vähenemiseen uskottiin vahvasti. Kotitalouksien hyvää taloustilannetta tukee ennen kaikkea paraneva työllisyys. Syyskuussa työllisiä oli lähes 3 enemmän ja työttömiä 1 henkeä vähemmän kuin vuosi aiemmin. Heinä-syyskuussa palkkasumma kasvoi % edellisvuodesta. Nouseva tulokehitys on näkynyt myös kaupan myynnissä: tammi-syyskuussa kaupan kokonaismyynti kasvoi 7 %. - - - -8 Teollisuus Rakentaminen 1 3 7 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palvelut OSUUSPANKKIKESKUS Strateginen suunnittelu Timo Lindholm 1 31 Jorma Vanninen 1 9 Anneli Tikkanen 1 3 7
3 1-1 -3 - Suhdannenäkymät toimialoittain ml. rakennusteollisuus Kemia TEVA Painaminen Teknologia Rakennustuote Elintarvike Metsä 93 9 9 9 97 98 99 1 3 7 Lähde: EK:n Suhdannebarometri Suomi Saldo 3 1-1 - -3 - Teollisuuden varastot ja tilauskanta normaaliin verrattuna Valmistuotevarastot Tilauskanta 9 97 98 99 1 3 7 Lähde: EK:n Suhdannebarometri Luottamusindikaattorit Suomessa Saldoluku Rakentaminen Kotitaloudet 3 Saldoluku 1 Kotitalouksien arvio omasta ja maan taloudesta vuoden kuluttua Oma talous Talous muuttuu paremmaksi - - 9 97 98 99 1 3 7 Lähde: EK, TK Teollisuus -1 - Talous muuttuu huonommaksi Maan talous 98 99 1 3 7 Lähde: Tilastokeskus % 3 1-1 - -3 Myönnetyt rakennusluvat muutos vuosisummasta Asuinrakennukset Muut rakennukset 9 9 97 98 99 1 3 7 Lähde: Tilastokeskus 8 - - - 1 henkilöä Työvoiman määrän muutos edellisestä vuodesta 3 7 Lähde: Tilastokeskus Työlliset Työttömät % 3 Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos ed. vuodesta Asunto, lämpö ja valo KOKONAISINDEKSI 1 % Hintaindeksejä 1 kk:n muutos Rakennuskustannukset 1-1 Lähde: Tilastokeskus Muut hyödykeryhmät yhteensä 7 Ravinto - Tukkuhinnat Kuluttajahinnat 9 97 98 99 1 3 7 8
Suomen talous, kuukausitietoja vuositieto 7 TUOTANTO joulu joulu heinä elo syys loka Teollisuustuotanto (kt), muutos p.a. (%) 7,9,,8-1,1,1,8 Kapasiteetin käyttöaste, % 8, 81,1 77, 78, 8, 8,9 muutos p.a. (%),7-1, -3,9 1,7,3, BKT:n kk-kuvaaja, muutos p.a. (%), 1,,8 3,7 3, 1,7 Vähittäiskauppa, muutos p.a. (%),,8,8,8 8,, Rakennusluvat, muutos p.a. (%) - Kaikki rakennukset 8, -3,8 8, 1,1 -,7 - Asuinrakennukset -, -1,8 -,3-1, -8,3 - Muut rakennukset 1, -7,3 3, 3,7-3, MAKSUTASE, mrd. euroa joulu joulu heinä elo syys loka Kauppatase (1 kk liuk.summa) 8,9 7,7 8,9 9, 9, 9, Vaihtotase (1 kk liuk.summa) 8, 7,7 8, 9,3 9, 9,9 Korollinen nettovelka 9,9 1, 19,1 1,9 1, LUOTTAMUSINDIKAATTORI joulu joulu heinä elo syys loka Kotitaloudet (Saldoluku) 1,1 18, 18,,3 18, 17,3 Teollisuus (Saldoluku) 7 13 18 1 13 1 Rakentaminen (Saldoluku) 7 19 19 17 Palvelut (Saldoluku) 31 3 7 3 3 HINNAT, muutos p.a (%) joulu joulu heinä elo syys loka Kuluttajahinnat 1,,,,3,,7 Rakennuskustannukset 3,8, 7, 7, 7,8 7, Tukkuhinnat,9 3,, 1,1,7, -, Vientihinnat,1 3,8, 1,9 1, 1,8 1,3 Tuontihinnat 7, 9,9,, -, 1,8 1,9 TYÖLLISYYS (TK) joulu joulu heinä elo syys loka Työlliset (1 ) 399 8 9 8 7 Työttömät (1 ) 198 18 11 1 18 Työttömyysaste (%) 7,7 7,,,9,9, VALTIONTALOUS, mrd. euroa joulu joulu heinä elo syys loka Valtion velka, 8,9 1,,1,,7 Valtion tulot 3,3 3, 3,9 3, 3, Valtion menot 3, 3,8 3,7,9 3,8 9
Kansainvälinen talous, kuukausitietoja vuositieto 7 TEOLLISUUSTUOTANTO vuosimuutos, % joulu joulu heinä elo syys loka USA, 3,,8 1,7 1, 1,9 Euroalue,,8,9 3,9, 3, Saksa,,7 7,,,,1 Ranska,9, 1, 3,,1 1,1 Iso-Britannia, -,,,9,7 -,3 Ruotsi,,1 1,7,7,8 1, Japani, 1,9 3,,, 3, TEOLLISUUDEN LUOTTAMUS joulu joulu heinä elo syys loka USA (ISM), 1, 3,8,9,,9 Saksa (IFO) 99, 18,7 1, 1,8 1, 13,9 Euroalue (saldoluku) - 3 Saksa (saldoluku) -7 9 8 8 3 Ranska (saldoluku) - 3 1 1 Iso-Britannia (saldoluku) -1 1 7 3 Ruotsi (saldoluku) - 1 Japani (saldoluku) 8 KOTITALOUKSIEN LUOTTAMUS joulu joulu heinä elo syys loka USA (indeksi 198=1) 13,8 11, 111,9 1, 99, 9, Euroalue (saldoluku) -11 - - - - - Saksa (saldoluku) -8-9 3 Ranska (saldoluku) -1-11 -1-3 - -7 Iso-Britannia (saldoluku) - - -3 - -3 - Ruotsi (saldoluku) 1 18 1 18 18 Japani (saldoluku) 7, 7, 3,9 KULUTTAJAHINNAT vuosimuutos, % joulu joulu heinä elo syys loka USA 3, 3,,,,,8 3, Euroalue,, 1,9 1,8 1,7,1, Saksa 1,7,1 1, 1,9 1,9,, Ranska 1,7 1, 1, 1,1 1, 1,, Iso-Britannia 3,,, 3,8,1 3,9, Ruotsi 1,,9 1, 1,9 1,8,,7 Japani -,,3, -, -, TYÖTTÖMYYSASTE, % joulu joulu heinä elo syys loka USA,,9,,,,7,7 Euroalue 8,3 8,7 7,9 7, 7, 7,3 Saksa 1,8 11,3 9,8 9, 8,9 8,8 8,7 Ranska 8,9 9, 8,3 Iso-Britannia,9,9,9,7,, Ruotsi 7, 7,,1,,3, Japani,1,, 3, 3,8, 1
Kansainvälinen talous, neljännesvuositietoja BRUTTOKANSANTUOTE määrän muutos, % (kt) II III 7 I II III USA ( hinnoin) 3,1,9 3,,, 1, 1,9, Euroalue (9 hinnoin) 1, 1,9,9,9 3,3 3,,, Saksa (9 hinnoin)(ps),9 1, 1,,7 3,7 3,3,, Ranska (9 hinnoin), 1,,7,1,1 1,9 1,,1 Iso-Britannia (9 hinnoin), 1,8,8 3, 3, 3,1 3,1 3,3 Ruotsi (=1) (ps),,8 3,7 3, 3,8 3, 3, Japani (9 hinnoin) (ps),8,7, 1,,, 1,,1 YKSITYISET KULUTUSMENOT määrän muutos, % (kt) II III 7 I II III USA ( hinnoin) 3,7,8 3,,7 3, 3,,9 3, Euroalue (9 hinnoin) 1,7 1,3 1,8 1,8,1 1, 1, Saksa (9 hinnoin)(ps) 1, -,7,3,,1 -,3 -, Ranska (9 hinnoin),9 1,9,,3 1,9 1, 1,7, Iso-Britannia (9 hinnoin) 3, 1,3,,,8 3,3,8 Ruotsi (=1) (ps), 3, 3,,3,,,7 Japani (9 hinnoin) (ps),3, 1, -,, 1, 1,, INVESTOINNNIT määrän muutos, % (kt) II III 7 I II III USA ( hinnoin) 9,1,3, 3, -3, -, -,7 -,7 Euroalue (9 hinnoin),9,,8 7,8, 7,8, Saksa (9 hinnoin)(ps),3 3,9,8, 7,1 11,9 3,7 Ranska (9 hinnoin) 3,3,,7 3,,3, 3, 3, Iso-Britannia (9 hinnoin) 3,, 8, 8,1 1,3 9,, Ruotsi (=1) (ps) 11,,9 8,, 7,9 11, 9,8 Japani (9 hinnoin) (ps) -1,,3 3,7,, 3,1 -,8-1,1 VIENTI määrän muutos, % (kt) II III 7 I II III USA ( hinnoin) 7, 7, 7, 8, 9,3, 7,1 9, Euroalue (9 hinnoin),3,3 7,9,8 9,,7,9 Saksa (9 hinnoin)(ps) 9,3 8,7 9, 1,8 1, 9,9 9, Ranska (9 hinnoin),, 8,9,3,1,3 1,9, Iso-Britannia (9 hinnoin),8 13,1,7 1, -, -1, -1, Ruotsi (=1) (ps) 11,1 7,8,, 8,9,, Japani (9 hinnoin) (ps) 1,3 1,3 1,1 9,3, 7,3 7, 8, TUONTI määrän muutos, % (kt) II III 7 I II III USA ( hinnoin) 11,,1, 7, 3,7,9,, Euroalue (9 hinnoin) 7,1,9 7, 7, 7,,,1 Saksa (9 hinnoin)(ps) 9, 8, 8,9 1,3 9, 7,7,1 Ranska (9 hinnoin), 7,1 1,1,,3, 3,,3 Iso-Britannia (9 hinnoin) 7, 9,1 19, 3, -, -7,1-9,9 Ruotsi (=1) (ps) 9, 7,, 7, 8, 9,9 7, Japani (9 hinnoin) (ps) 9,,,,, 1,8 1,3, 11