Helsingin kaupunki aupunkisuunnieluviraso Teknisaloudellinen oiiso Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus Suunnielaselosus Saara Lehinen, aleri Lankiniei, Peru Hyöy, Leena Nuri.. Tarkisanu: Tio Nikulainen Hyväksyny: Peru Hyöy Y
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus Sisälö JOHDANTO... SUUNNITTELUN LÄHTÖOHDAT.... Suunnielualueen sijaini ja rajaus.... Pinnanuodo... TULEA MAANÄYTTÖ... YLEISTASAUS.... Tasaussuunnielun lähökohda.... Suunnielarakaisun kuvaus... ESIHUOLTO.... Mioiuksen lähöiedo.... Mioiusarkaselu.... Uusi verkoso ja johosiirro..... Yleisä..... esihuoloverkoso..... edenjakelu..... esihuoloverkoson vaiheiain rakenainen..... Perusainen, kaivanno ja pukiaeriaali... HULEESIEN HALLINTA.... Lähökohda.... Hulevesien hallinnan arve ja avoiee.... Hulevesien hallinnan ioius.... Hulevesien hallinnan yleissuunniela.... Hulevesiallinnus..... Lähökohda..... Mallinnusarkaselu.... aiheisus ja rakennusvaiheen vesien hallina... USTANNUSARIO... YHTEENETO JA OHJEET JATOSUUNNITTELUUN... LIITTEET Liie. Yleisasaus, aseapiirros : Liie. esihuollon yleissuunniela E, aseapiirros : Liie. esihuollon yleissuunniela E, aseapiirros : Liie. Hulevesien hallinnan yleissuunniela E, aseapiirros : Liie. Hulevesien hallinnan yleissuunniela E, aseapiirros : Liie. Hulevesien hallinnan vaiheisus, aseapiirros : Liie. usannuslaskela, suunnielavaihoeho E Liie. usannuslaskela, suunnielavaihoeho E Liie. esihuollon ja hulevesien hallinnan yleissuunniela, yhdiseläaseapiirros :
Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () JOHDANTO Tässä yössä on laadiu suunniela Helsinki-Malin lenokenäalueelle kaavaillun uuden aankäyön yleisasauksesa, vesihuollosa ja hulevesien hallinnasa. Työssä laadiava suunniela ova arkkuusasolaan alusavia yleissuunnielia, joiden arkoiuksena on päiviää ja arkenaa aiein laadiuja suunnielia sekä ohjaa jakosuunnielua. Työ perusuu Malin kaavarunkoon ja siiä laadiuun aankäyön havainnekuvaan (uva ) sekä Siossa aiein laadiuun hulevesiselviykseen. uva. Suunnielun pohjana oleva aankäyöluonnos (..). Työn on ilannu Helsingin kaupunkisuunnieluviraso, eknisaloudellinen oiiso, yheyshenkilönään Peik Salonen. Sio Oy:ssä selviyksen ova laainee Peru Hyöy (projekipäällikkö), Leena Nuri, Mika Andersson, aleri Lankiniei ja Saara Lehinen. Ohjausryhään osallisuiva Helena Färkkilä-orjus S eknisaloudellisesa oiisosa, Crisa Toivola, Jouni Heinänen, Tuoas Hakala ja aleri Heinonen S:n Mali-projekisa, Anni Tirri ja Heikki Takainen HR:sa sekä Taro Hyvärinen HSY:sa. Sio Oy.. Malin lenokenäalueen hule- ja pohjavesiselviys. Helsingin kaupunki, aupunkisuunnieluviraso.
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus SUUNNITTELUN LÄHTÖOHDAT. Suunnielualueen sijaini ja rajaus Malin lenokenäalue sijaisee Malin kaupunginosassa koillisessa Helsingissä. Suunnielualue rajauuu lännessä Longinojaan, lounaassa Tullivuoreniehen ja kaakossa Taariharjuniehen. Suunnielualueen iäreuna kulkee Taarisuon eollisuusalueen länsipuolella Auoalliniellä, ua koillisnurkka ylää Suuresänien ja Taariharjunien kieroliiyään saakka. Suunnielualueen pohjoinen reuna kulkee noin eriä Suuresäniesä pohjoiseen. Suunnielualueeseen sisälyvä. Helsinki-Malin lenoasean alue kokonaisuudessaan sekä suuri osa Fallkullan alueesa. Suunnielualueen pina-ala on noin ha. Työssä arkaselava alue on kuienkin laajepi, sillä arkaselussa oeaan huoioon suunnielualueen yläpuolisen valua-alueiden erkiys suunnielualueella sekä vaikuukse suunnielualueen alapuoliseen ypärisöön, lähinnä Longinojan vareen. Suunnielualue on esiey rajauna ilakuvan päällä kuvassa.. Pinnanuodo uva. Suunnielualue oroilakuvassa. Suunnielualue on pääosin hyvin asainen lenokenän vuo. Suunnielualueen länsireunalla Lenokenänojan pohjoispuolella aanpina nousee, inkä lisä alueen koillisnurkka sekä eelä- ja kaakkoisosa ova keskiosaa korkeapia. Helsingin karingraa suunnielualueen iäreunalla sijaisee kukkulalla. Alueen korkeusaso vaihelee aivan koillisian nurkan n. erisä ja eeläkulan erisä Longinojan eriin.
Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () TULEA MAANÄYTTÖ Selviysyö perusuu Malin kaavarunkoon ja siiä laadiuun aankäyön havainnekuvaan, jonka assoielua on käyey läpäiseäöien pinojen äärän arvioinnissa. Maankäyön alusava rakennusvaihee, joka on huoioiu suunnieluyössä, on esiey kuvassa. uva. Alusava rakennusvaihee Maankäyösuunnielan peruseella arvioiiin suunnielualueen läpäiseäöien pinojen äärä (TIA, oal ipervious area) osavalua-alueiain suunnielua ja hulevesiallinnusa varen. TIA-arvo kuvaa väliönä valunaa aiheuavien pinojen osuua osa-alueen kokonaispina-alasa. Arvio läpäiseäöyydesä on esiey kuvassa.
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus YLEISTASAUS uva. Läpäiseäöien pinojen osuus selviysalueella ulevassa ilaneessa.. Tasaussuunnielun lähökohda Tasaussuunnielun lähökohana on ollu vesihuollon ja hulevesien hallinnan suunnieluperiaaee alueella. Suunnielualueen reunalla on nykyisiä ojia ja vesihuollon linjoja, joiden korkeusasojen perusella on saau reunaehdo asaukselle kyseisessä kohdassa. Nää kohee ova pääosin alla olevan lueelon ukaise. Nuero koheen kuvauksen perässä vasaa karalla esieyä sijainia kuvassa. - Longinojan vanhan uoan pohjan korko noin alueen luoeisnurkassa [] - Longinojan uusi reii leveällä puisokaialeella pohjoisen osa-alueen ja keskeisen osa-alueen välissä. Ojan pohjan korko on pohjoispäässä noin, [] ja länsipäässä (Falkullan alueen reunalla) []. Longinojan uuden uoan ja siä ypäröivän viheralueen korkoaso välillä, (aso koreleiden reunalla). - H-vieärin ja jäevesivieärin vesijuoksu alueen pohjoisosassa,. Tasaus ääriely ällä kohaa, korkoon []. - Eelään laskevan jäevesilinjan pohjoispään korko Longinojan uuden uoan eeläpuolella on,. Tuleva aanpina noin, vesijuoksun yläpuolella. [] - Alueen keskisellä osa-alueella Longinojan pohja on alueen länsireunassa asolla noin []. Tähän piseeseen purkaa idäsä keskuspuisoon johava oja/vesiaihe, jonka pohjan korkeusaso iäpäässä on noin []. Tään vesiaiheen reuna-aluee koreleiden vierellä ova asolla vesiaiheen länsiosassa ja nykyisen lenokenärakennuksen vierellä. Muila osin reuna-aluee ova noin asolla. - Suunnielualueen eeläosassa asauksen reunaehoina ova jäävien lenokenärakennusen ypärisön korkeusaso, puisoihin jäävä äe sekä ypäröivä rakenneu aluee.
Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () - Suunnielualueen reunoilla, issä liiyään rakenneuun ypärisöön, asaus on liiey oleassa olevaan korkeusasoon. - Suunnielualueella on puiso jääviä esäalueia, joiden korkoaso säilyy ennallaan. uva. esihuollon ja hulevesien hallinnan pakkopisee asaussuunnielussa. Suunnielarakaisun kuvaus Tasaus on allinneu edellä esieyjen reunaehojen ukaisesi ja se on esiey liieessä. Tasaus on yleispiireinen eikä siinä ole huoioiu korelialueiden ahdollisia sisäisiä asausarpeia. Tasaus ulee arkenuaan alueen pohjarakenaisen reunaehojen ja kaujen arkean asaussuunnielun uoien reunaehojen peruseella. Esieyä yleisasausa ullaan osalla korelialueisa odennäköisesi jakosuunnielussa nosaaan ja ny esieyjä koreleiden korkeusasoja voidaan piää asona lopullinen pina - eri.
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus ESIHUOLTO. Mioiuksen lähöiedo Jäevesiverkoson ioiuksessa on käyey seuraavia lähöieoja: asuuksen oinaisvedenkäyö Q oinais = l/as/d palveluiden oinaisvedenkäyö l/k- /d eollisuuden oinaisvedenkäyö, l/k- /d yleinen vedenkuluus l/as/d asuisväljyys k- /as suurin vuorokausikäyökerroin dax =, suurin unikäyökerroin hax =, vuoovesiäärä, l/s/j-k Taulukko. Maankäyöyypi asukasäärineen ja kerrosaloineen oreliyyppi Asuinkoreli / pienalo, rivialo Asuinkoreli / pieniiakaavainen kerrosalokoreli koreleiden lukuäärä pina-ala yheensä () koreliehokkuus keskiäärin (e=) kerrosala yheensä (k-) liike- y. ilan uu kerrosala osuus (%) (k-) asuinkerrosala asukkaia (k-) ( k/as),, Asuinkoreli / kerrosalokoreli Sekoiunu keskusakoreli,, Julkinen, Pieneollisuus / oiiila, Energiahuollon alue, YHTEENSÄ. Mioiusarkaselu Suunnielualueella uodosuvia jäevesiääriä on arvioiu aankäyösuunnielan yheydessä alueelle sijoieava esieyjen kerrosalaieojen peruseella. Suunnielualueen ulkopuolise jäevesiviraaa on arvioiu, joko oleassa olevan aankäyön ai viraaaiausen peruseella. Jäevesivieäreiden koko on esiey yleissuunnielapiirusuksessa. Asuuksen jäevesiviraaien arvioinnin perusana on käyey aankäyösuunnielan kerrosalaieojen peruseella laskeua korelikohaisa asukasäärää sekä vuorokausiaisa oinaisvedenkäyöä. Palveluiden ja eollisuuden osala on käyey kerrosneliöäärää ja oinaisvedenkäyö. eskiääräinen jäevesiviraaa (l/s) on laskeu kaavalla: Q kesk = P Q oinais P = asukasäärä Huippuunikäyö (l/s) on laskeu kaavalla: Q h ax = dax hax Q kesk
Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () ieärin ioiusviraaa (l/s) on laskeu kaavalla: Q i = Q h ax Q vuoo Q vuoo = vuoovesiviraaa (l/s) Eri aankäyöyypeillä synyvä jäevede on esiey aulukossa. Taulukko. Jäevesien uodosuinen alueella oreliyyppi Q kesk, l/s Q hax, l/s Yleinen kuluus, l/s Mioiusviraaa, l/s Asuinkoreli / pienalo, rivialo,,,, Asuinkoreli / pieniiakaavainen kerrosalokoreli,,,, Asuinkoreli / kerrosalokoreli,,,, Sekoiunu keskusakoreli,,,, Julkinen,,,, Pieneollisuus / oiiila,,,, Energiahuollon alue,,,, YHTEENSÄ Alueen jäevesien johainen edellyää kahden jäevesipuppaaon rakenaisa. Puppaaoiden alusava ioiusviraaa ova: JP : l/s (uuden alueen sekä Taarisuon pohjoisosa Suuresänien päävieäri) JP : l/s (keskinen osa-alue, Taarisuon lounaisosa) Jäevesiverkoson iniipukikokona on käyey pukea. Pukien suunniellu piuuskalevuude ova HSY:n ohjeisuksen ukaisia pl. erikseen ainiu pukiosuude vieovieärivaihoehdossa E.. Uusi verkoso ja johosiirro.. Yleisä Yleissuunnieluvaiheessa on arkaselu jäevesiverkoson runko- ja kokoojavieäreiä sekä vesijohoverkoson pääyheyä. Lopullinen verkoson piuus on esieyä pidepi, kun huoioidaan kiineisöjä palveleva onivieäri. Yleissuunnielussa esiey verkosonpiuus on kokoluokiain esiey aulukossa. Taulukko. Jäevesivieäri kokoluokiain (suunnielavaihoeho ) Jäevesivieärin koko Piuus, esijohdon koko Piuus, / / (painevieäri) Yheensä Yheensä
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus Suunnielu vesihuoloverkoso on esiey liieissä ja. Liie esiää vieovieäröinnillä oeueavaa vaihoehoa E ja liieen vaihoehdossa E alueelle esieään rakenneava ka jäevedenpuppaaoa... esihuoloverkoso aihoeho E aihoeho E Suunnielualueen jäevede pureaan vaihoehdossa pääasiassa Puisolan jäevedenpuppaaolle purkavaan B jäevesivieäriin Fallkullan kiilan pohjoispuolella sekä nykyisen lenokenän eeläpuolella kulkevaan, Malin puppaaolle purkavaan jäevesivieäriin B. Suunnielualueen länsireunan jäevesiä johdeaan yös vähäisessä äärin Tuuliien kaua Malin puppaaolla purkavaan jäevesivieäriin B. Suunnielualueelle Suuresän suunnasa laskeva päävieäri siirreään korelialueiden ielä Suuresänien uudelle linjaukselle, ihin liieään yös Taarisuon suunnasa laskeva kokoojavieäri. Alueen oeuainen kokonaan vieovieäröinnillä on haasavaa. Useilla linjaosuulla johokalevuude jäävä erkiäväsi suosiua loivei, esierki pohjoisen osa-alueen leikkaavan J kalevuus on vain.%. Lisä suunnielualueen koillisosaan esiey hulevesiuoan aliava vieovieäri riseää uoan pohjan kanssa johuen oleassa olevan verkoson liiospiseen korkeudesa. aihoehdossa alueelle oeueaan ka isoa jäevedenpuppaaoa, joisa pohjoisepi sijoiuu Taarisuon koillispuolelle (JP) ja eeläisepi keskuspuison iäreunaan JP). Taarisuon koillispuolelle uleva JP on ioieu l/s viraaalle ja jäevede on esiey johdeava sielä kahdella painevieärillä Fallkullan kiilan eeläpuoliseen jäevesivieäriin virausnopeudella. /s. Jäevedenpuppaaon ioius on suuri, koska sen ulee pysyä johaaan uuden alueen jäevesien lisä yös iso osa Taarisuon jäevesisä sekä Suuresän suunnasa ulevan päävieärin viraaa ilan ylivuooja. Puppaaon arviavaa ioiusa piää arkenaa pidepiaikaisella virausiauksella Suuresän suunnan vieärilinjasa. Eeläisepi jäevedenpuppaao JP sijoiuisi keskuspuison iäreunaan, ja sinne johdeaisiin keskisen osa-alueen sekä Taarisuon lounaisosan uuden alueen jäevede. Puppaaon ioius on alusavan arvion ukaan noin l/s ja se puppaisi jäevede painelinjaa pikin joko uuden keskusa-alueen vieovieäriin, ikä laskee Tullivuorenien kaua Malin jäevedenpuppaaolle ai vaihoehoisesi keskusan läpi Longinojan länsipuolelle Niiniäenielle ja pureaan saaan vieovieäriin Malin puppaaon painelinjan kanssa. Jäevedenpuppaaoja käyeäessä liiokse nykyiseen jäevesiverkosoon eivä ääriele kokoavan verkoson korkeusaseaa ja vieokalevuude saadaan selväsi vaihoehoa parei. Jäevedenpuppaao ova kuienkin uoolaan suuria ja elko syviä, isä johuen niiden rakenaiskusannukse ova erkiäviä. Toinen jäevedenpuppaaoihin liiyvä seikka on ylivuodon ahdollisuus, ikä on aina oleassa. Pohjoisean JP:n ylivuoo ohjauuisi Longinojan uueen uoaan ja eeläiseän JP:n ylivuoo keskuspuison hulevesijärjeselään, ikä kuakin ova herkkiä ja näkyviä koheia. Jäevedenpuppaaojen arkeassa suunnielussa ulee paneuua ylivuoojen esiinyisen ja niisä aiheuuvien haiojen inioiniin.
Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. ().. edenjakelu Suunnielualueen keskeisellä osalla ei nykyisellään ole käyännössä lainkaan vesijohoverkosoa. Lähiä verkoso sijaiseva nykyisen lenoasearakennusen alueella eelässä, Taarisuon länsireunassa sekä Malinkaaren länsipuolella. Lähiä suurea vesijohdo ova Taariharjunien ja Fallkullan kiilan alueen -johdo, joka eivä ahdollisesi ole riiäviä syöäään suunnielualueen arvioiua vedenkuluusa ai ainakaan arviavaa sauusvesiäärää. Täsä johuen alueelle on esiey uua runkoyheyä. Uusi runkovesijoho on esiey rakenneavan nykyiselä JT-johdola Tapanilan urheilukenän luoa suunnielualueen luoeispuolela. Uusi yheys poraaisiin radan alise Puisolan puolelle ja uoaisiin Puisolan jäevedenpuppaaolle laskevan vieärilinjan suunaisesi alueelle. esijoho jakuisi alueen läpi koossa keskuspuisoon saakka ja siiä eelään koossa ja liieään Taariharjuniellä olevaan vesijohoon. Alueen läpi iä-länsisuunnassa rakenneava vesijoho ja isoa lenkkiin rakenneava yheyde ehdään koossa ja pieneä johdo koossa... esihuoloverkoson vaiheiain rakenainen Suunnielualueen rakenuinen alkaa eeläsä ja ensiäisenä oeuuva Lenokenän alue kykeyyy vedenjakelun osala Taariharjunien nykyiseen vesijohoon ja jäevesien osala lenoasearakennusen eeläpuoliseen nykyiseen päävieäriin. Toisena rakenneava Sunnunaipalsojen alue kykeyyy vedenjakelun osala Pikiehaankadulle läneen ja jäevede vieäröidään nykyiseen verkosoon Tuuliiellä sekä päävieäriin lähellä Tullivuorenieä. olanena rakenuvan eskusakorelien alueen läpi rakenneaan Lenokenän ja Sunnunaipalsojen aluee yhdisävä vesijoho ja jäevede keskusan alueela vieovieäröidään edelleen päävieäriin lähelle Tullivuorenieä. Neljänenä oeuuvan Malinkaari eeläinen alueen keskuspuison eeläpuolinen osa liiyy eskusakorelien verkosoon. esijohoyheys välillä Taariharjunie-Pikiehaankau kannaaa rakenaa eupainoeisesi, koska ällöin koko eskuspuison eeläpuolinen alue saadaan lenkkiin rakenneun vesijohdon varaan yhden syöösuunnan sijasa. eskuspuiso uodosaa vesihuollon suunnielavaihoehdossa E vieäröinnin vedenjakajan. eskuspuison pohjois- ja koillispuoleisen alueiden vieäröini edellyää jäevedenpuppaaoa, joka ulee oeuaa ennen kuin näiden alueiden (alue pohjoisosa alue ) rakenainen alkaa. Longinojan uuden uoan pohjoispuoleise Suuresänien aluee edellyävä suunnielavaihoehdossa yös jäevedenpuppaaoa, joka sijoiuu Taarisuon koillisosaan. oko suunnielualueen leikkaava päävesijohoyheys ulee yös oeuaa ennen Suuresän osa-alueiden rakenaisa. Suunnielavaihoehdossa jäevede vieovieäröidään, jolloin eskuspuiso ei uodosa vedenjakajaa, vaan osa-alueila ja jäevede voidaan johaa suoraan keskuskorelien alueelle. Suunnielualueen pohjoispäässä Suuresän suunnasa uleva päävieäri on siirreävä ennen osa-alueiden ja rakenaisa... Perusainen, kaivanno ja pukiaeriaali Tähän suunnielaan ei sisälyny vesihuolo- ja hulevesiverkosojen perusaisavan äärielyä. usannuslaskennassa on oleeu, eä kaikki vesijohdo sekä jäe- ja hulevesivieäri on peruseu paalulaaalle perusuen alueen pääosin heikosi kanavaan aaperään sekä laajoihin alueäyöihin. Johojen perusaisava ulee ääriellä arkein jakosuunnielussa.
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus esihuoloverkoson ja hulevesiverkoson kaivanojen leikkaus- ja äyöassojen äärä ja kusannukse on laskeu ueun kaivannon ukaisena. Hulevesiverkosoon kohdisuva kaivanokusannukse on laskeu iniileveydellä, koska puke sijoiuva pääosin saoihin kaivanoihin vesihuollon kanssa. aikki leikkaus- ja äyöassa on laskeu suunniellusa asauspinnasa. Pukiaeriaali ova HSY:n ohjeisuksen ukaise. Alle vesijohdo ova PE-uovia ja > vesijohdo SG-valurauaa. Jäevesivieäri ai alle ova uovia ja > beonia. Hulevesivieäri > ova beonia. HULEESIEN HALLINTA. Lähökohda Aieassa suunnieluvaiheessa vuonna hulevesien hallinaan oli esiey ka vaihoehoa, joka poikkesiva oisisaan Longinojan uoan sijainnin ja käsielyn osala alueen pohjoisosassa sekä eskuspuison ulvareiin ja Lenokenänojan käsielyn osala alueen eeläosassa. Malin aankäyösuunnielaa on viey eeenpäin edellisen suunnieluvaiheen jälkeen ja aankäyösuunnielassa on varauduu Longinojan uoan siiroon hulevesiselviyksen vaihoehdon E ukaisesi, ikä on ollu lähökoha älle suunnieluvaiheelle. Longinojan siiroon liiyy haaseia, ua vaihoeho paranaa hulevesien hallinnan oiinaedellyyä ja yös purouoan säilyisä luonnonukaisena huoaavasi verrauna ilaneeseen, jossa uoa jäisi ulevan rakeneen sisään nykyisellä sijainnillaan. Alueen eeläosassa aankäyösuunnielassa on esiey ilavaraus Lenokenänojan siiräiselle. Lenokenänoja, joka oiii nykyisellään lenokenän sekä Taarisuon eeläosan purkureiinä, jäisi nykyisellä sijainnillaan lännesä ulevan, yös raiioien reiinä oiivan, kauyheyden alle. Maankäyösuunnielassa Lenokenänojaa on esiey siirreävän pohjoiseen noin - erin päähän nykyisesä linjauksesa. Uusi sijaini on oinen erkiävä lähökoha ähän suunnieluvaiheeseen.. Hulevesien hallinnan arve ja avoiee Hulevesien hallinnan avoieena on ehkäisä Longinojaan pureavien hulevesien äärän erkiävä kasvu ja laadun erkiävä heikkeneinen nykyilaneeseen verrauna. Tää on ahdollisa oeuaa aankäyön uuosen yheydessä ehävin hallinaoienpiein sekä osoiaalla järjeselille riiävä aluevaraukse. Suunnielu aankäyö ulee erkiäväsi lisääään selviysalueella uodosuvien hulevesien äärää sekä laadullisa kuoriusa. Ilan oienpieiä haiavaikuukse kohdisuva Longinojaan, johon kaikki alueen hulevede purkava. Hulevesien äärällinen ja laadullinen hallina onivaiheisella järjeselällä on suunnielualueella äsä johuen ehdooan arpeen. Suunnielu aankäyörakaisu anaa kuienkin ahdollisuua paranaa Longinojan yläjuoksun sekä keskeisen sivuhaaran Lenokenänojan ilaa. Longinojan lavan siiro uudelle reiille, jolle on aankäyösuunnielassa varau riiävän leveä viheralue, anaa ahdollisuuden oeuaa luonnonukainen ja saalla hulevesien hallinnan kannala hyvin oiiva uoayheys. Lenokenänojan nykyila ei ole eriyisen hyvä ja ässäkin kohdassa uudelle reiille voidaan oeuaa nykyisä uoaa parepi rakaisu niin hydraulisen oiinnan kuin ypärisöarvojenkin kannala.
Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () Määrällisen hallinnan rakaisujen ulee olla riiäviä yös harvinaisen sadeapahuien aiheuaien ulvailaneiden hallinaan, koska Longinojan virauskapasieei ei ole hyvä. Laadullisessa hallinnassa ulee huoioida eenkin alueen pikäkesoinen ja vaiheiainen rakenuinen, isä johuen rakennusaikaisa kiinoaineskuoriusa esiinyy paljon ja pikäaikaisesi. eskeisiä avoiee hulevesien hallinnalle on esiey laaikossa alla. - Longinojan lavan siirron oeuainen luonnonukaisena ja hydraulisesi hyvin oiivana uoana - Longinojan nykyiseen uoaan kohdisuvan huleveden äärällisen ja laadullisen kuoriuksen inioini - Rakenaisen aikaisen kiinoaineskuoriuksen vähenäinen. Hulevesien hallinnan ioius Suunnielu aankäyö on niin laaja-alaisa ja uodosuvien hulevesien äärä niin suuri, eä jo Longinojan ulvahallinnan kannala järjeseläkokonaisuudella piäisi pysyä erkiäväsi rajoiaaan alueela purkauuvaa viraaaa yös harvinaiseilla ja pikäkesoisilla saeilla. Tavoieasona suuripien purkureiien, Longinojan uuden uoan sekä Lenokenänojan, valua-alueiden kohdalla on viraaien hallina /a oisuvuudella ja pienepien purkureiien kohdalla viraaien hallina /a oisuvuudella. Toni- ja kiineisökohaisen hallinnan ioiusperusee esieään ässä vaiheessa / läpäiseäönä pinaa.. Hulevesien hallinnan yleissuunniela Hulevesien hallinnan yleissuunniela, issä on osoieu hulevesien johaisen pääreii sekä keskiey viivyysrakenee on esiey liieissä ja. Yleissuunnielarakaisussa on ka vaihoehoa E ja E, joka poikkeava oisisaan suunnielualueen eeläreunan osala. aihoehdossa E ensiäisenä oeuuva Lenokenän alue kykeyyy hulevesien osala nykyiseen hulevesivieäriin B, eikä keskieyjä hallinarakaisuja ehdä ällä alueella. aihoehdossa E Lenokenän osa-alueen hulevede johdeaan joko eskuspuison hulevesijärjeselään ai pääkadun länsipuoleiselle viheralueelle ehävään hulevesialaaseen, jonne johdeaan vesiä Takoraudanielä ulevasa rakenneusa hulevesivieärisä HB. Moleissa vaihoehdoissa Lenokenän osa-alueen pohjoispuoleise hulevesien hallinnan järjesely ova saa. Idäsä Taariharjunien suunnasa laskeva Puppaaonpuro sekä Jarruienoja ohjaaan nykyiselle kiioiealueelle ehävän keskuspuison hulevesijärjeselään. Puppaaonpuron ja Jarruienojan yhdisyiskohdasa keskuspuisoon hulevede johdeaan leveässä avouoassa, jossa perusuoaa reunusaa leveä ulvaasanee. arsinaisessa keskuspuisossa on laaja allasainen alue, jossa on erkiäväsi viivyysilavuua pikien ja harvinaisen sadeapahuinen aiheuaan yliviraaan viivyäiseen. Suunnielakaroilla on esiey periaaeellise ilavaraukse allasaiselle alueelle sekä ulvaasaneilla varuseulle avouoalle. eskuspuison järjeseläsä hulevede johdeaan läneen keskusakoreleiden läpi Lenokenänojan uueen uoaan. eskuspuiso hulevesijärjeselineen on suunnielualueen keskiosien alin koha ja aanpinnalle sijoiuvan ulvareiin oeuainen keskuspuisosa Lenokenänojaan on vaikeaa. Täsä johuen purkureii keskuskoreleiden läpi ulee ehdä ulvareiiioiuksella, ikä yläpuolisen valua-alueen suuri koko huoioiden arkoiaa pukilinjaa ai ahdollisesi kanavaaisa rakaisua. eskusakorelien länsipuolella Lenokenänojan siirreään uudelle linjaukselle noin - eriä nykyisesä sijainnisa pohjoiseen ja oeueaan yös leveänä, ulvaasaneilla varuseuna avouoana.
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus Suunnielualueen pohjoisosassa Longinojan lava siirreään uudelle reiille viheralueelle, joka on osoieu Suuresän ja Malinkaaren osa-alueiden väliin. iraussuuna uuuu nykyisen Auoallinienojan ja Suuresänojan yhyiskohdassa, isä vede ohjaaan ensin lounaaseen ja sien läneen kohi Longinojan nykyisä uoaa. Nykyisä Suuresänojaa kehieään Suuresänien pohjoispuolela alkaen ja Suuresänieä idäsä laskeva hulevede (purkava nykyisellään Taarisuonojaan) johdeaan ien pohjoispuolella Suuresänojaan. Longinojan lavan yheyeen oeueaan vasaavanlainen hulevesien hallinnan keskiey rakaisu kuin eskuspuiso-lenokenänoja alueelle. Allasaise oeueava alue sijoiuu Suuresän ja Malinkaaren osa-alueiden väliselle viheralueelle ja Suuresänielä laskeva avouoa sekä allasalueela läneen laskeva avouoa oeueaan pääosin ulvaasanein varuseuna leveänä rakeneena. Nykyise oja, uude päävirausreii sekä hulevesiviraaien allinnuksen arkaselupisee on esiey kuvassa. uva. Suunnielualueen nykyise ja ulevan ilaneen päävirausreii Yleissuunnielassa on esiey hulevesien johainen ja keskiey hallinarakaisu, joilla variseaan viraaien ja vedenlaadun hallina suurilla sadeapahuilla. orelialueille ulee oeuaa lisä hajaueuja hulevesien hallinarakaisuja kiineisö- ja koreliasolla. Ha-
Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () jaueuilla hallinarakaisuilla pyriään korelialueila purkauuvien hulevesien laadun paranaiseen sekä lyhykesoisen, inensieeilään suurien rankkasaeiden aiheuaan paikallisen ulvariskin vähenäise.. Hulevesiallinnus.. Lähökohda Tässä suunnieluvaiheessa hulevesien hallinaarpeen arkepaa ioiaisa ja järjeselän hydraulisen oiinnallisuuden arkaselua varen selviysalueesa laadiiin hulevesiallinnus EPA SWMM ohjelalla. Laadiu alli kuvaa ulevaa aankäyöilannea ja perusuu kuvassa esieyyn aankäyöluonnokseen. arsinainen suunnielualue kuvaiin alliin arkasi, osavalua-alueiden ollessa koolaan noin.- ha, ja suunnielualueen ulkopuolise aluee suurpiireisein. Osavalua-alueia oli yheensä. Hydraulinen verkosoalli perusuu suunnielualueella hulevesien hallinnan yleissuunnielaan ja ulkopuolisilla alueilla HSY:n verkosokaraan (huleveden pukivieäri) sekä kanakaraan (avo-oja). Mallin rakennea on havainnolliseu kuvassa. uva. Hulevesiallin rakenne. Osavalua-alueiden väriys kuvaa läpäiseäöän pinnan äärää.
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. Mallinnusarkaselu iraaa ilan hulevesien hallinaa Lähöasojen ääriäise ensin allinneiin viraaailanee ilan iään hulevesien hallinaoienpieiä. Laskena ehiin kerran viidessä vuodessa oisuvilla saeilla, joisa haeiin kesoaika, illä suuria viraaa esiinyivä. Tarkaselupiseinä käyeiin pohjoisesa eelään lueeluna: ) suunnielualueen luoeisnurkan purkupiseä eli Longinojan vanhaa uoaa Malinkaaren ja Suuresänien riseyksessä, ) Longinojan uuden linjauksen ja vanhan uoan yhyäkohaa Fallkullan karanon pohjoispuolella, ) Lenokenänojan uuden linjauksen purkupiseä Malinkaaren eeläpuolella ja ) Tullivuorenien eeläpuolelle laskevan vanhan hulevesivieärin purkupiseä. Eri arkaselupiseiden valua-alueiden koo poikkeava oisisaan selväsi, jolloin suuria viraaa esiinyvä eri kesoisilla saeilla eri osa-alueilla. Suurin erkiys on hulevesien äärän ja kuoriuksen suheen on valua-alueelaan suuriilla Lenokenänojalla ja Longinojan uudella linjauksella, joen arkaselussa keskiyiin niihin. Siuloinni osoiiva, eä suuriilla valua-alueilla isoia viraaa esiinyivä inuuin saeilla ilan erkiäviä eroja huippuviraaan arvossa. Täsä johuen valua-alueason hulevesien hallinajärjeselien ioiukseen valiiin inuuia kesävä sadeapahua, koska sen sadeäärä on suurin. iraaa arkaselupiseissä /a inuuin saeella on esiey kuvassa. Tarkaselupisee on esiey karalla kuvassa. uva. Tarkaselupiseiden purkuviraaa /a in saeella Jo kerran viidessä vuodessa oisuvilla saeilla pääpurkureiien viraaa kasvava huoaavan suuri kun suunnielu aankäyö on oeuunu. Lenokenänojan viraaa on lähes l/s ja Longinojan uuden linjauksen viraaa noin l/s. Longinojan vanhaan uoaan ei voida johaa näin suuria viraaia ilan selviä ulvahaioja. Hulevesien hallinnan avoieaso Suunnielu aankäyö on niin laaja-alaisa ja uodosuvien hulevesien äärä niin suuri, eä jo Longinojan ulvahallinnan kannala järjeseläkokonaisuudella piäisi pysyä halliseaan avanoaisen sadeapahuien lisä yös harvinaisepia ulvailaneia. Tehokkaia hulevesien hallinaoienpieiä arviaan eenkin suuripien valua-alueiden ja purkureiien kohdalla eli Longinojan lavan uudella uoalla sekä eskuspuiso-lenokenänoja reiillä.
Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () Näiden purkureiien kaua ohjauuu ylivoiaisesi suurin osa suunniellun aankäyön aiheuaisa hulevesisä sekä yös suunnielualueen läpi yläpuolisila valua-alueila ulevisa hulevesisä. Pääreiien kohdalla hulevesien hallinnan avoiee esieään viraaien rajoiaisa saankokoisen rakenaaoan valua-alueen arvioiuun viraaaan (valuakerroin.). Tään peruseen ukaise salliu viraaa eri oisuvuulla (/a, /a ja /a) on esiey aulukossa. Ynkeraisesi esieynä /a sade on, keraa suurepi kuin /a sade ja /a sade, keraa suurepi kuin /a sade. Taulukko. Esiys salliui viraai pääreiien purkupiseissä. A [ha] /a in, valuakerroin. /a in, valuakerroin. /a in valuakerroin. Longinojan uuden uoan purkupise Lenokenänojan purkupise alua-alueelaan pienepien, Tullivuorenien hulevesivieärin sekä Longinojan vanhaan uoaan selviysalueen koilliskulalla purkavien valua-alueiden kohdalla hulevesien hallinnan avoieaso aseeiin purkuviraaan arvo l/s*ha oisuvuudella /a. Esiys salliui viraai on aulukossa. Taulukko Esiys salliui viraai pieneillä purkureieillä /a oisuvuudella. A [ha] Qax, l/s*ha Tullivuorenien purku Longinoja vanha iineisökohaisen hulevesien hallinarakaisujen vaikuus Suunnielualueen suuresa koosa johuen suuria purkuviraaa Longinojaan esiinyvä pikäkesoiseilla saeilla, joiden sadeäärä on suuri, useapia kyeniä illierejä. Näin suurien hulevesiäärien hallinaan arviaan väisäää isoja, keskieyjä rakeneia ja hajaueuja kiineisökohaisia rakaisuja käyeään lähinnä avusavina oienpieinä. iineisökohaisella hulevesien hallinnalla on kuienkin suuri erkiys lyhykesoisen rankkasaeiden hallinnassa, kun sadeäärä ei ole kovin suuri. Lyhyiden rankkasaeiden uodosaien hulevesien kiineisökohainen hallina esierki pienenää erkiäväsi uusien korelialueiden sisäisä ulvariskiä sekä kevenää hulevesivieäriverkoson ioiusa. iineisökohaisen hulevesien hallinnan vaikuusa arvioiiin allinaalla sien, eä kaikkien uusien koreleiden läpäiseäöisä pinnoisa % oleeiin olevan viivyyksen piirissä ioiuksella viivyysilavuua läpäiseäönä pinaa kohden. iivyysvelvoiea ei oleeu olevan kau- ja uilla yleisillä alueilla. Mallinnuksen uloa on havainnolliseu kuvassa. uen kuvaajasa voidaan nähdä, lyhykesoisella saeella kiineisökohaise hulevesien hallinaoie rajoiava erkiäväsi purkuviraaia.
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus uva. Pelkän kiineisökohaisen hulevesien hallinnan vaikuus purkuviraaiin lyhykesoisella rankkasaeella. eskieyjen hulevesien hallinarakaisujen vaikuus eskieyjen allas- ja avouoarakaisujen oiinaa ja vaikuusa viraaiin arkaseliin kerran kyenessä ja kerran sadassa vuodessa oisuvilla, inuuia kesävillä saeilla. äyey sadeapahua oliva Rankkasade- ja aajaaulva RATU projekiaineison ukaisia ja kuvaava nykyheken ukaisia odennäköisyyä. Tulevaisuudessa ilasonuuoksen on ennakoiu lisäävän sadeääriä ja saeiden rankkuua, jolloin arkasellun kalaise saee esiinyvä useain. Yleisäen voidaan odea, eä ällä hekellä kerran vuodessa oisuva sade esiinyy ulevaisuudessa kerran vuodessa, ja ällä hekellä kerran vuodessa oisuva sade esiinyy ulevaisuudessa kerran vuodessa. Suurian viivyysilavuuden arve esiinyy luonnollisesi sadeäärälään suurealla /a sadeapahualla. Järjeselien ilavuua, sääörakeneiden ioiusa ja ylinä vedenpinnakorkeua opioiiin ekeällä useia siulaaioajoja, joiden peruseella haeiin oivoua rakaisua. Tavoieena oli saavuaa käyeävissä oleva viheraluevaraukse huoioiden riiävä ilavuus, joa viraaa voiaisiin rajoiaa avoieason ukaisi kuienkin sien, eä aivedenkorkeus pysyisi suunniellun asauksen kannala siedeävällä asolla. Longinojan lavan uuden uoan kohdalla arviava viivyysilavuude inuuia kesävien saeiden aiheuaien viraaien viivyäiseen aulukossa esieyyn asoon /a sekä /a oisuvuulla on esiey kuvissa ja.
Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () uva. Uuden Longinojan viivyysilavuus /a in saeella. uva. Uuden Longinojan viivyysilavuus /a in saeella. Tarviava ilavuude ova kokonaisuudessaan huoaavia, /a ilaneen hallinaan arviaan yheensä noin viivyysilavuua. äyeävissä oleva aluevaraukse huoioiden äsä noin on esiey oeueavan allasaisena ulva-alueena ja noin ulvaasaneina avouoien yheydessä. Akiiviseen ulvahallinaan käyeävä aluee on esiey yleissuunnielan aseapiirusuksessa. edenpinaprofiili /a in saeella on esiey kuvassa.
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus uva. edenpinaprofiili Longinojan lavan uudella uoalla /a in saeella Esieyillä viivyysilavuulla Longinojan lavasa pääuoan purkauuva viraaa pysyään rajoiaaan avoieluun asoon ja jopa hiean sen alle. Mallinnuksen ukaan viraaahuipu saaiin pysyään alle l/s kerran sadassa vuodessa oisuvalla saeella ja alle l/s kerran kyenessä vuodessa oisuvalla saeella. eskuspuison-lenokenänojan reiillä arviava hallinarakaisu ova vielä suurea kuin Longinojan lavalla. Tarviava viivyysilavuude inuuia kesävien saeiden aiheuaien viraaien viivyäiseen aulukossa esieyyn asoon /a sekä /a oisuvuulla on esiey kuvissa ja sekä vedenpinaprofiili /a in saeella kuvassa. uva. eskuspuison-lenokenänojan viivyysilavuus /a in saeella.
Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () uva. eskuspuison-lenokenänojan viivyysilavuus /a in saeella. uva. edenpinaprofiili eskuspuiso-lenokenänoja /a in saeella Tullivuorenien hulevesivieärin valua-alueella sekä suunnielualueen koilliskulasa Longinojan vanhaan uoaan purkavan valua-alueen kohdalla ei ole yhä hyviä ahdollisuua hulevesien hallinaan kuin pääreieillä. alua-aluee ova kuienkin selväsi pienepiä ja uodosuva viraaa alhaisepia, jolloin hulevesien hallinnan arve on yös vähäisepi. Yleissuunnielapiirusuksessa osoieuihin paikkoihin on näiden pienepien valua-alueiden kohdalla oeueavissa noin - viivyysilavuua allasaisina rakeneina, joilla voidaan ehokkaasi viivyää purkuviraaia pieneillä saeilla ja oisuvuulla. Alaa on esiey hulevesien hallinnan yleissuunnielassa liieessä.
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus eskieyjen ja hajaueujen hulevesien hallinarakeneiden yheisvaikuus Hulevesien hallinnan kokonaisrakaisu käsiää sekä keskiey valua-alueason hallinarakenee, eä hajaueu, kiineisö ja korelikohaise hallinaeneelä. Näiden yheisvaikuusa on havainnolliseu kuvaajissa ja, joissa on esiey allinneu huippuviraaa /a ja /a inuuin saeilla pelkkiä keskieyjä eneeliä käyeäessä sekä keskiey ja hajaueu eneelä yhdessä. uva. Halliu purkuviraaa /a in saeella uva. Halliu purkuviraaa /a in saeella uvaajisa voidaan nähdä, eä eenkin Lenokenänojan purkuviraaaan hajaueulla hulevesien hallinnalla on erkiävä vaikuus ja ilan siä avoieasoon ei pääsä. Tää johuu siiä, eä Lenokenänojan valua-alueelle sijoiuu suurin osa uusisa korelialueisa, jolloin hajaueun hulevesien hallinnan vaikuus korosuu.
Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. (). aiheisus ja rakennusvaiheen vesien hallina Hulevesirakenaisen vaiheisuksen kannala oleellisa on uusien pääreiien oeuainen kuivayönä sekä aluerakenaisen aikaisen hulevesien hallina ennen purkua Longinojaan. Hulevesijärjeselän rakenaisen vaiheisusa on havainnolliseu liieessä pääreiien osala. Ensiäisenä oeuuva Lenokenän osa-alue voidaan liiää nykyiseen Tullivuorenien alueelle laskevaan hulevesivieäriin H B kunhan variseaan, eä rakennusyöaiden hulevesiä ei johdea hulevesivieäriin ilan käsielyä vähinäänkin laskeuaalla. äsiely ulee oeuaa oni- ai yöaakohaisesi, koska hulevesien pääreii purkaa pukivieärinä suoraan Longinojaan. Aluerakenaisen ensiäisessä vaiheessa ulee oeuaa Lenokenänojan uusi uoa kuivayönä, ikä on edellyys suunnielualueelle lännesä ulevan kauyheyden rakenaiselle. Lenokenänojan uua uoaa ullaan käyäään Sunnunaipalsojen ja eskusakorelin esi- ja kunnalliseknisen rakenaisen hulevesien viivyäisessä ja laskeuaisessa, jolloin sen kohdalla ulee varauua uoan kunnosaiseen ja viieiselyyn aluerakenaisen pääyyä. Tonien rakennusyö jakuva ään jälkeen vielä pideän aikaa ja niilä purkava hulevede ulee puhdisaa vähinään laskeuaalla ennen yleiseen hulevesijärjeselään johaisa. eskuspuison hulevesiallas, siihen liiyvä uoa sekä purkupuki / kanava keskusakorelien läpi Longinojaan oeueaan ennen kuin ypäröivän alueen rakennusyö laajeali aloieaan. eskuspuison iäpuolise Puppaaonpuro sekä Jarruienoja johdeaan alkuvaiheessa lenoasean eeläpuoliseen HB-vieäriin, joa niiden viraaa eivä sekoiu rakennusvaiheen hulevesiin keskuspuisossa. eskuspuison hulevesijärjeselää voidaan käyää rakennusvaiheen hulevesien käsielyyn, osin varsinaise laskeuusalaina oiiva osa kannaaa rajaa erilleen uusa järjeseläsä, jolloin kunnoseavia osia on väheän. un keskuspuison valua-alueen esirakenainen ja kunnallisekniikka on oeueu, voidaan järjeselä viieisellä ja johaa yös Puppaaonpuro ja Jarruienoja purkaaan keskuspuison kaua. Tonien rakennusyö jakuva edelleen pideän aikaa ja niilä purkava hulevede ulee puhdisaa vähinään laskeuaalla ennen yleiseen hulevesijärjeselään johaisa. Suunnielualueen pohjoisosassa Longinojan lavan uusi uoa rakenneaan kuivayönä ennen kuin Suuresänien ja Taarisuon sekä Malinkaaren pohjoispään osa-alueiden rakenainen alkaa. un uusi uoa on valis, voidaan Suuresänoja paranaa ja käänää purkaaan uudelle reiille. Longinoja-Suuresänoja eriseään suorala lähialueen valunnala esierki niskaojin ai pengerrakenein, arkoiuksena esää uoan vieressä rakenneavien alueiden kiinoainespioisen hulevesien pääsy sellaisenaan Longinojaan. Uua uoaa ja sen yheyeen oeueavia ulva-alueia ei siis käyeä rakennusvaiheen hulevesien hallinaan vaan Suuresänien ja Taarisuon sekä Malinkaaren pohjoispään rakenneavien alueiden hulevede ulee käsiellä uoasa erillään laskeuusalailla ai suodaaalla ennen vesien johaisa pääreiille. Malinkaaren alueiden luoeisosan hulevede voidaan johaa Longinojan vanhaan uoaan, joka jää Suuresänojan käänäisen jälkeen lähes kuiva ja sen alkupäää voidaan käyää hulevesien laskeuaiseen. un alueen esirakenainen ja kunnallisekniikka on oeueu, hulevesivieäri purkava suoraan Longinojan uueen uoaan. Mahdollisuuen ukaan hulevesivieäripurkujen suulle voidaan oeuaa vielä ilapäisiä laskeuusalaia erillään perusuoasa. Tässä vaiheessa on eriyisen ärkeää, eä onien rakennusyöaiden hulevede käsiellään ennen purkaisa yleiseen hulevesijärjeselään.
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus USTANNUSARIO esihuollon ja hulevesien hallinnan kusannukse käsiävä alueelle alusavasi suunniellun hulevesivieäröinnin ja vesihuollon runkoverkon, keskieyjen viivyysrakeneiden sekä Longinojan uuden lavauoan sekä uuden Lenokenänojan kusannusarvio. usannusen laskennassa on käyey ykköhinoja Fore-kusannuslaskenaohjelasa sekä kokeusperäiseen ieoon perusuvia ykköhinoja. usannusarviossa on oleeu, eä pukilinja peruseaan paalulaaalle, ikä aiheuaa huoaavan kusannuslisäyksen. usannusarvio ei sisällä oni- ja koreliason hajaueua hulevesien hallinaa eikä rakennusvaiheen hulevesien hallinnan erillisiä järjeselyjä. Yheenveo kusannusarviosa on esiey aulukoissa ja ja yyiskohaise laskela pukilinjoisa liieissä ja. Taulukko. Yleissuunnielavaihoehdon E kusannusarvio Pukilinja äärä yks /yks Hulevesivieäri esijohdo ja jäevesivieäri * *) eskiääräinen yheinen linjapiuus, J ja J äärä eivä äysin saa Pohjanvahvisukse pukilinja äärä yks /yks Paalulaaa vesihuololinja Paalulaaa hulevesivieäri Avouoa ja viivyysaluee äärä yks /yks Longinojan uusi linjaus Paranneava Suuresänoja Longinojan viivyysalue eskuspuison iso avouoa eskuspuison viivyysalue Lenokenänojan uusi linjaus Muu erkiävä avouoa anhan Longinojan viivyysallas Yheensä kusannusvarausen (x.) kanssa Pukilinja Pukilinjojen pohjanvahvisukse Avouoa ja viivyysaluee
Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () Taulukko. Yleissuunnielavaihoehdon E kusannusarvio Pukilinja ja puppaao äärä yks /yks Hulevesivieäri esijohdo ja jäevesivieäri * Jäevedenpuppaao kpl *) eskiääräinen yheinen linjapiuus, J ja J äärä eivä äysin saa Pohjanvahvisukse pukilinja äärä yks /yks Paalulaaa vesihuololinja Paalulaaa hulevesivieäri Avouoa ja viivyysaluee äärä yks /yks Longinojan uusi linjaus Paranneava Suuresänoja Longinojan viivyysalue eskuspuison iso avouoa eskuspuison viivyysalue Lenokenänojan uusi linjaus Muu erkiävä avouoa Lenokenän osa-alueen viivyysallas anhan Longinojan viivyysallas Yheensä kusannusvarausen (x.) kanssa Pukilinja ja puppaao Pukilinjojen pohjanvahvisukse Avouoa ja viivyysaluee Laskennoissa käyeyillä ykköhinnoilla saauihin rakennuskusannuin (Alv %) on lisäy Helsingin kaupungin ohjeisuksen ukaisesi % yöaan yheiskusannua (urakoisijan kae, yöaan käyö- ja yheiskulu), % rakennuaisen ja suunnielun kusannua (joka on lisäy yöaan yheiskusannulla koroeuun kusannusarvioon) ja näin saauun kokonaiskusannusarvioon on lisäy vielä seuraava varaukse: suunnielun aikainen kusannusnousuvaraus %, rakenaisen aikainen kusannusnousuvaraus % ja varaus ennala arvaaaoille kusannulle %. okonaiskerroin kaikille varaulle on ällöin..
().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus YHTEENETO JA OHJEET JATOSUUNNITTELUUN Tässä yössä laadiiin suunniela Helsinki-Malin lenokenäalueelle kaavaillun uuden aankäyön yleisasauksesa, vesihuollosa ja hulevesien hallinnasa. esihuollon järjesäiselle esieiin ka vaihoehoa, joisa oinen perusui jäevesien vieovieäröiniin ja oinen puppaaiseen. Hulevesien hallinnalle esieiin yös ka vaihoehoa, joka poikkesiva oisisaan ainoasaan alueen eeläosan rakaisujen kohdalla. esihuollosa ja hulevesien hallinnasa on laadiu yös yhdiseläkara, joka on esiey liieessä. Suunniellun aankäyön oeuainen ei ole ahdollisa ilan Longinojan lavan ja Lenokenänojan siiräisä niiden nykyiselä linjauksela. Ainakin Longinojan lavan siiräinen edellyää vesilain ukaisa lupaa ja ulee suunniella sien, eä edellyykse luvan yönäiselle äyyvä. Tää arkoiaa siirron oeuaisa sien, eä puron luono- ja uu arvo saadaan säilyeyä ja eä rakenaisella ei aiheuea erkiäviä haiallisia vaikuua. Tässä yössä esieiin Longinojan lavalle uusi linjaus aankäyösuunnielassa esieylle viheralueelle. esilain luvan yönäisen edellyyen arvioiise siirrosa ulee laaia varsinainen yleissuunniela. Uusi aankäyö lisää hulevesien äärää huoaavasi ja edellyää hulevesien hallinnan rakaisuja niin keskieysi kuin oni- ja koreliasolle hajaueuna. Tärkeiä keskiey viivyysrakenee ova Longinojan uuden linjauksen yheyeen oeueava ulvailavuus alueen pohjoisosassa, eskuspuisoon sijoieava iso vesiaihe/ulva-allas sekä uuden Lenokenänojan yheyeen oeueava ulvailavuus. aava hulevesien hallinarakenee ova edellyys purkuviraaien ja Longinojan pääuoaan kohdisuvien vaikuusen vähenäise kesävälle asolle. Jakosuunnielussa ulee huoioida seuraava ekijä: - Longinojan lavan siirrosa ulee laaia yleissuunniela ja vaikuusarvio vesilain ukaisen luvan yönäisen edellyysen selviäise. - Lenokenänojan siirron luvanvaraisuus ulee selviää ELY-keskuksela - Rakennusaikaisesa hulevesien hallinnasa on laadiava erillinen suunniela osa-alueiain Longinojaan kohdisuvan kuoriuksen esäise. - edenjakelujärjeselän oiina ja sen vaikuukse oleassa olevassa vesijohoverkosossa ulisi arkasella allinaalla. - Selvieään koreli- ja oniasolle hajaueujen rakaisujen ioius ja oeuusapa - Tarkiseaan salliu yliä vedenkorkeude korelialueiden asaussuunnielun arkenuessa ja päivieään hulevesien hallinasuunnielaa niiden ukaisesi - unnallisekniikan perusaisapaa ulee arkenaa - Selvieään koreli- ja oniasolle hajaueujen rakaisujen ioius ja oeuusapa - Selvieään hulevesien hallinarakaisujen ahdollisuude aisea- ja virkisysarvojen kehiäiseen. - Hulevesiaiheiden jakosuunnielussa huoioiava ylläpio, koneellinen kunnossapio olava ahdollisa. Alaiden ja vasaavien rakeneiden luokse ulee pääsä kaivinkoneella ja kuora-auolla. Sio Oy
Liie Yleisasaus, aseapiirros :
...................................................... MALMIN LENTOENTTÄALUEEN ESIHUOLTO, HULEEDET JA YLEISTASAUS LIITE. YLEISTASAUS : (A).... Esiey asaus korelialueilla on lopullinen asaus -
Liie esihuollon yleissuunniela E, aseapiirros :
.... Y. sus va................................................... ) (.%....... ( ) J J / J J.......................... J. Y..... J/....... suj. J. J J J J... J..... J. J.... Y... J.. Y.... /. /. Y. J.. Y. J... /.... /..... a kv............ J. J............. Y................... sus va............. Y.. ()............................ s vasu............................. /........................ /.... /................................................... J.,,.... J........ J.......... o.............. / J J... J........,,........... J.......,,.................... J............. J........................................... %)........... (.,,... /.. J........,,...... Y..... Y. si Yk.......... J..................................... si...... kesäyk....... Y kesäy...... a...... kv............. si Yk.. a va k.. kv..... /..... kv... a.. kv a.. Y.. v....... Y..... Y.... Y.. Y.... Y...... Y... Y. J.. Y..,,......... Y... si Yk.. Y....... Y................ Y.......... Y.............. Y.,, Taarisuon länsi/pohjoisreunan nykyise jv-puppaao jäävä käyöön. ieovieäreiä odennäköisesi suurenneava.. Y........ Y................. Y........ Y............... Y......... Y Yks i. si Yk.. ).... %.. J...... J....... ( J.................. J... si. Yk........ J J........ J.........,,..................................... J (.%)............................................... J... Y..,,.......... J......................... J.... Y.............. J......................................... Y..... Y Y Y...... Y............ ()...... Y............. ).................... i Yks............. ( J........................................................ @.. /... s vasu............................ J.,,....... Y........................ si.............. Yk.................................................................................................................. va.......... sus........................................ us as v.................... @...... TH...................... Y.... J....... J.. Y... i... Yks vasus....... J J... J i Yks......... J............ k. ra J............ J... J............................... J.................... r J ak.. J J....................,,.................................................... / o.,, J.......... TH.. J/.... TH Aliuksen vesijuoksu,.... /........ o....... J (.%..... / J.. )............................................... s vasu............................... MALMIN LENTOENTTÄALUEEN ESIHUOLTO, HULEEDET JA YLEISTASAUS LIITE. ESIHUOLTO E (IETTOIEMÄRÖINTI) : (A).. MERINNÄT esijoho Jäeveden runkovieäri äyöön jäävä vanha jäevesivieäri Poiseava jäevesivieäri Suunnielu aakaasulinja...... i................ Yks....... Y...............................................
Liie esihuollon yleissuunniela E, aseapiirros :
J.. J Y. J Y. sus va Y..................................................... J.......... J.... J.. ( ) J....... J/........... suj. J. J J/.. J J J. J......... J.. Y... Y.......... /. /....... J /... /............... Y..................... Y....... a kv........... sus va............. Y.. ()................................. /............................. /.... /................ s vasu......................................... J... J/.............. J J P J,,..... J...... J.,,..... JP, noin l/s Tulo, P J.... /........ /.. J.. J..... o............ J.............. J........,,........... J......... J J................................................,,....................... J,,........................... si Yk........ J. Y... Y............. Y............................... / kesäy....... si....... kesäyk....... si Yk. a... kv k.. a..,,. kv......... kv. Y... a.. v kv a. Y....... Y.. Y. J..... Y... Y... si Yk.. Y....... Y. Y. J. Y..... Y..... Y...,,................ va.. JP n. l/s Tulo, x P..,,........... Y..... Y..... Y.......... Y. Y............. Y........ Y.......... Y......................... J. J Y Yks i si.... J J x P. Yk......... J.,,. J............ J................ J J..... J... si.....,,...... Yk J......... J............................... J....................................... J............ Y. J.............,,.................... J...... Y..... J..................................... Y....... Y Y...... Y.. Y............... ().......... Y............. ).................. i Yks............ (.......................................................... @.. /... s vasu............................ J.,,....... Y........................ si.............. Yk.................................................................................................................. va.......... sus........................................ us as v.................... @..... TH........................... J. Y... J.. Y..... i.. Yks vasus........ J.... J... J i Yks................... k. ra J............ J..... J.................. J.......... J. J................ r J ak...... J.............. J.. /...,,...................................................... Suunnielu kaasujohdon linjaus... / o........ TH,, J. J/.... TH... /........ o..... J J/..,, (.%..... / J.. )............................................... s vasu............................. MALMIN LENTOENTTÄALUEEN ESIHUOLTO, HULEEDET JA YLEISTASAUS LIITE. ESIHUOLTO E (JÄTEEDEN PUMPPAAMOT) : (A).. MERINNÄT esijoho Painevieäri Jäeveden runkovieäri Jäeveden puppaao äyöön jäävä vanha jäevesivieäri Suunnielu aakaasulinja Poiseava jäevesivieäri...... i.................. Yks....... Y...............................................
Liie Hulevesien hallinnan yleissuunniela E, aseapiirros :
................... si Yk......... Y... Y..........................................,..................,,.,,......,,..........,,.....,,......... Longinojan uuden ja paranneavan uoan yheyeen oeueaan ulva-aluee yliviraaien viivyäise. Tulva-alue uodosuu avouoaosuuen ypärille varaavasa alueesa sekä allasaisena oeueusa alueesa. Tarviava viivyysilavuus /a ulvailaneen hallinaan noin allasilavuua ja noin uoailavuua. /a ulvailaneen hallinaan arviaan noin allasilavuua ja noin uoailavuua..., Uoa,...................,,.........,......... Uoa,.,....,...,...,,................. Uoa,....,,..........,, Uoa,,... So. Y..............,,,,.......... So.. Y....... So............................ So.......,,,,......,,..............................,,.... N.. N... D.............. Y. Y.........................,,.................,,........ D................................................,........,..................,...............,,.............................................,,...........................................,,..................................................................... TH TH TH TH TH TH os.................... H T........ H T....... H T...... MERINNÄT Avouoa, suunnielu Tulva-alueena oiiva avouoaosuus Hulevesivieäri, suunnielu Allasainen ulva-alue Hulevesiverkoso, nykyinen Suunnielu aakaasulinja äyöön jäävä hulevesivieäri äyösä poisuva hulevesivieäri.............................................. MALMIN LENTOENTTÄALUEEN ESIHUOLTO, HULEEDET JA YLEISTASAUS LIITE. HULEESIEN HALLINNAN YS, E : (A).. lai.... os....... TH.... lai......... Tie......... H...... H.. T......... T...... Tie os lai Tie TH.... os lai Tie...................... os....... lai Tie......,, os.. TH...... j... lai...... Tie...,,.,,......................,.. su,,...,..................,......................,.... eskuspuisoon ja Lenokenänojaan ehdään ulva-aluee yliviraaien viivyäise. Tulva-alue uodosuu avouoaosuuen ypärille varaavasa alueesa sekä allasaisena oeueusa alueesa. /a ulvailaneen hallinaan arviaan yheensä noin allasilavuua ja noin uoailavuua. /a ulvailaneen hallinaan arviaan noin allasilavuua ja noin uoailavuua. Suurin osa uoailavuudesa sijaisee Lenokenänojan yheydessä....................................... Suunnielavaihoehdossa lenokenän H/ ja Takoraudanielä laskeva H jäävä käyöön ja lenokenärakennusen eeläpuolise koreli liiyvä osiain niihin.......................... TH........ suj..............................,....... Suunnielu kaasujohdon linjaus............. TH.................,..........,,.................,,.,,.. TH......,,.......,,..........,,.....,,..,.... TH..... Yliv.kynnys..............,,.................. Uoa,.... suj....,................................,,............ Uoa,,,.. vas.,,. ai..,,.,,...,,....,.......,........,,.... Uoa,............,,...,........................................ Lenokenänojan uuden reiin yheyeen arviava ulvailavuus on /a ilaneessa noin ja /a ilaneessa noin. iraaia säädeään paorakeneella kolessa kohdassa............... n...,,.............................,...,,,......,,................................... Y..........................,,..........................,,............................................................................... Fallkullan kiilan iäreunaan esieään ehävä noin ulva-allas suunnielualueela Longinojan vanhaan uoaan purkavien viraaien viivyäise............................... v..................