EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.7.2016 COM(2016) 462 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Kreikalle marraskuussa 2015 Joonian saarilla tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen FI FI
1. EHDOTUKSEN TAUSTA PERUSTELUT Tämä päätös koskee 1 651 834 euron käyttöönottoa Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jäljempänä rahasto, Kreikassa tapahtuneen maanjäristyksen vuoksi. Koko tarvittava määrä saadaan ottamalla käyttöön osa vuoden 2016 talousarvioon maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina otetusta 50 000 000 euron määrästä, joten lisätalousarviota ei tarvita. 2. TIEDOT JA EDELLYTYKSET Komissio vastaanotti 5. helmikuuta 2016 hakemuksen, joka koski taloudellisen avun myöntämistä rahastosta. Hakemus koski Kreikassa 17. marraskuuta 2015 tapahtunutta katastrofia (maanjäristys, joka vaikutti Joonian saarten alueeseen, erityisesti Lefkadan ja Kefalonian saariin). Komission yksiköt ovat tutkineet hakemuksen perusteellisesti Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 1, jäljempänä asetus, ja erityisesti sen 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti. Seuraavassa esitetään yhteenveto komission arviointien tärkeimmistä osatekijöistä. (1) Kreikka jätti hakemuksen rahoituksen saamiseksi rahastosta 5. helmikuuta 2016 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 17. marraskuuta 2015 (Lefkadan saari). Hakemus koski asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua alueellista katastrofia. Komission pyydettyä lisätietoja päivitetyt tiedot esitettiin 9. maaliskuuta 2016. (2) Kreikka pyysi hakemuksen esittämisen yhteydessä ennakkomaksua odotetusta rahaston rahoituksesta. Hakemuksen alustavan tarkastelun perusteella komissio katsoi, että asetuksen 4 a artiklassa säädetyt ennakkomaksua koskevat edellytykset täyttyivät. (3) Komission 18. maaliskuuta 2016 antamalla päätöksellä C(2016) 1772 myönnettiin 164 798 euron ennakko eli 10 prosenttia rahastosta odotetusta rahoituksesta. (4) Kreikan viranomaiset arvioivat alun perin välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 65 919 000 euroa. Kreikan viranomaiset esittivät 9. maaliskuuta 2016 tarkistetun hakemuksen, jossa välittömien vahinkojen kokonaismäärä nousi 66 073 345 euroon. Vahinkojen tarkistettu kokonaismäärä on 2,1 prosenttia kyseisen Joonian saarten NUTS 2 -alueen BKT:sta (Eurostatin vuoden 2014 EL62:ta koskevien tietojen 2 mukaan 3 137 miljoonaa euroa) ja ylittää siten asetuksessa alueellisia katastrofeja varten vahvistetun 1,5 prosentin kynnysarvon. (5) Rahastosta myönnettävä rahoitus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusta saa käyttää ainoastaan asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen. (6) Katastrofin vaikutuksiin ja seurauksiin vaikutti se, että Lefkadassa tapahtui aamulla 17. marraskuuta 2015 sarja maanjäristyksiä, joiden voimakkuus oli jopa 6,1 Richterin 1 2 Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3). Tämä perustuu Eurostatin viimeisimpiin tietoihin toukokuulta 2016. Hakemuksen vastaanottohetkellä kynnysarvo laskettiin alustavien (korkeampien) arvojen perusteella, ja näin ollen alustavasti laskettua 48,7 miljoonan euron kynnysarvoa pienennetään 47,1 miljoonaan euroon. Molemmissa tapauksissa kynnysarvo saavutetaan, eikä sillä ole vaikutusta ehdotetun tuen määrään. FI 2 FI
asteikolla mitattuna. Myös Ithakan ja Kefalonian saarten pohjoisosissa kirjattiin vahinkoja. Tapahtumaa seurasi useita jälkijäristyksiä. Kaksi henkilöä menehtyi ja kahdeksan muuta loukkaantui. Seismologien mukaan maanjäristys siirsi Lefkadan saarta 36 cm etelään. Kreikan pelastuspalvelun operaatiokeskus aktivoitiin välittömästi, ja alueen asukkaille tarjottiin väliaikaista majoitusta, suojaa ja ruokaa. Maanjäristyksessä vaurioitui 120 asuntoa, joista 20:n katsottiin olevan asuinkelvottomia. Lisäksi raportoitiin laajoista vahingoista maakunnan ja kuntien infrastruktuuriverkkoihin, yksityisiin ja julkisiin rakennuksiin (mukaan lukien paikallinen sairaala) ja muihin infrastruktuureihin (satamat, biologiset verkot) sekä myös kulttuurikohteisiin (lähinnä kirkkoihin) kohdistuneista laajoista vahingoista. Maanvyörymät hautasivat ja tuhosivat joitakin matkailun kannalta tärkeimpiä rantoja saaren länsiosassa. (7) Kreikan viranomaiset arvioivat asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten ensisijaisten hätätoimien kustannuksiksi 52 374 miljoonaa euroa. Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin. Suurin osa hätätoimiin liittyvistä kustannuksista (yli 38 miljoonaa euroa) aiheutui liikenteen alalla. Toiseksi suurin, 7 miljoonan euron kustannuserä liittyy kulttuuriperinnön suojelemiseen. (8) Katastrofialue on Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) vuosiksi 2014 2020 annettujen säännösten mukainen "vähemmän kehittynyt alue". Kreikan viranomaiset eivät ole ilmaisseet komissiolle aikovansa suunnata uudelleen ERIrahasto-ohjelman rahoitusta korjaustoimenpiteisiin. (9) Katastrofiriskin ehkäisyä ja hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon osalta ei tällä hetkellä ole vireillä rikkomisesta johtuvia menettelyjä. Kreikka, joka on yksi seismisesti aktiivisimmista maista Euroopassa, on pyrkinyt luomaan luonnonkatastrofiriskien ehkäisy- ja hallintakehyksen. Kreikan ensimmäinen maanjäristysasetus (EAK-2000) tuli voimaan vuonna 1959, ja siihen on tehty useita muutoksia. Asetusta täydennettiin vuonna 2003 uudella seismisten riskialueiden kartalla. Maanjäristyksiin varautumisesta ja suojelusta vastaava organisaatio (OASP) on julkisoikeudellinen yhteisö, ja sen toimintaa valvoo infrastruktuuri-, liikenne- ja verkostoministeriö. Sen tavoitteena on minimoida maanjäristysten tuhoisia vaikutuksia. (10) Hakemuksen jättöpäivänä Kreikkaa vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevia rikkomusmenettelyjä. (11) Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät tukikelpoiset vahingot kuulu vakuutusturvan piiriin. 3. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2 päivänä joulukuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 3 ja erityisesti sen 10 artiklassa säädetään, että rahaston varoja voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 500 000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina) yli rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden enimmäismäärien. Edellytykset tuen saamiselle rahastosta on määritelty Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002, sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä toukokuuta 2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 661/2014. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn 3 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. FI 3 FI
Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 4 11 kohdassa vahvistetaan rahaston varojen käyttöönottoa koskevat menettelyt. Koska rahasto on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että rahastosta maksettavan tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että suurkatastrofien osalta sovelletun, solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle asetetun kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa BKTL:oon tai 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi) ylittävien vahinkojen osalta olisi aiemman käytännön mukaisesti sovellettava suurempaa tuki-intensiteettiä kuin kynnysarvon alle jäävien vahinkojen osalta. Suurkatastrofien perusteella myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut kynnysarvon alle jäävältä osuudelta 2,5 prosenttia ja kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Alueellisten katastrofien ja naapurivaltiota koskevan säännöksen nojalla hyväksyttyjen katastrofien osalta tukiosuus on 2,5 prosenttia. Rahoitustuen määrä ei saa ylittää tukikelpoisten toimien arvioituja kokonaiskustannuksia. Solidaarisuusrahastosta myönnettävän tuen laskutapa on määritetty solidaarisuusrahaston vuosikertomuksessa (2002 2003), ja neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen. Seuraavassa esitetään Kreikan hakemukseen perustuva laskelma rahastosta kokonaisvahinkoja koskevan arvion perusteella maksettavasta tuesta: Katastrofi Välittömät vahingot (milj. euroa) 2,5 % välittömistä vahingoista kynnysarvon alle jäävältä osuudelta (euroa) Kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 % välittömistä vahingoista Ehdotetun tuen kokonaismäärä (euroa) KREIKKA 66,073 1 651 834-1 651 834 YHTEENSÄ 1 651 834 Vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä otettiin käyttöön 50 000 000 euron määrä ennakkomaksuja varten, ja vastaavat maksusitoumus- ja maksumäärärahat otettiin talousarvioon. Tutkittuaan hakemuksen 5 ja ottaen huomioon rahastosta myönnettävän tuen enimmäismäärän komissio ehdottaa, että rahaston varoista otetaan 1 651 834 euroa Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodelle 2016 ennakkomaksuja varten otetusta 50 000 000 euron määrästä. Koska 10 prosentin ennakkomaksuina on asetuksen 4 a artiklan 2 kohdan mukaisesti jo suoritettu 164 798 euroa, maksettava määrä on 1 487 036 euroa. Edellä mainittujen ennakkomaksujen jälkeen talousarviossa ennakkomaksuihin käytettävissä oleva määrä on 49 835 202 euroa. Koska toimielinten sopimuksen 11 kohdassa määrätään mahdollisuudesta kohdentaa määrärahoja uudelleen, komissio ehdottaa, että käytettävissä olevista varoista otetaan Kreikalle tarvittavat 1 487 036 euroa. Sen jälkeen kun jäljelle jäävä määrä on maksettu, vuonna 2016 on ennakkomaksuihin tarvittaessa käytettävissä 48 348 166 euroa. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella tämän katsotaan riittävän, jos loppuvuoden aikana tehdään uusia hakemuksia. 4 5 EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Tiedonanto komissiolle C(2016) 3872. FI 4 FI
Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, käynnistetään kolmikantamenettely toimielinten sopimuksen 6 11 kohdan mukaisesti. 6 EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. FI 5 FI
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Kreikalle marraskuussa 2015 Joonian saarilla tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 7 ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan, ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 8 ja erityisesti sen 11 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä rahasto, tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti hätätilanteisiin osoittaakseen solidaarisuutta luonnonkatastrofien kohteeksi joutuneiden alueiden väestöä kohtaan. (2) Rahasto ei saa ylittää 500 000 000 euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 9 10 artiklassa säädetään. (3) Kreikka toimitti 5. helmikuuta 2016 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamisesta marraskuussa 2015 Joonian saarilla tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen. (4) Kreikan hakemus on asetuksen (EU) N:o 2012/2002 4 artiklassa säädettyjen rahaston rahoitustuen myöntämistä koskevien edellytysten mukainen. (5) Tämän vuoksi rahastosta olisi otettava käyttöön varoja Kreikalle. (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2016/252 10 otettiin käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 50 000 000 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina ennakkomaksujen maksamista varten varainhoitovuodeksi 2016. Näitä määrärahoja on käytetty vain hyvin rajoitetusti. Näin ollen on mahdollista rahoittaa tämän käyttöönoton koko määrä kohdentamalla uudelleen määrärahoja, jotka 7 8 9 10 EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3. EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/252, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta ennakkomaksujen maksamiseksi (EUVL L 47, 24.2.2016, s. 5). FI 6 FI
ovat käytettävissä ennakkomaksujen maksamiseen unionin yleisessä talousarviossa varainhoitovuodeksi 2016. (7) Jotta rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 1 651 834 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina Kreikalle. Ensimmäisessä kohdassa mainittujen käyttöön otettavien varojen koko määrä rahoitetaan ennakkomaksujen maksamista varten Euroopan unionin varainhoitovuoden 2016 talousarvioon otetuilla määrärahoilla, joiden määrää vähennetään vastaavasti. 2 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...]. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja Parlamentti lisää päivämäärän ennen julkaisemista EUVL:ssä. FI 7 FI