IIJOEN LOHIYHTYMÄ AY, KOILLIS-SUOMEN LOHI OY

TARKKAILU 212 16UEC221 17.4.213 IIJOEN LOHIYHTYMÄ AY, KOILLIS-SUOMEN LOHI OY Iijoen yläosan Kuusamon alueen kalanviljelylaitosten kuormitus- ja vesistötarkkailu v. 212

1 Iijoen Lohiyhtymä Ay, Koillis-Suomen Lohi Oy Iijoen yläosan Kuusamon alueen kalanviljelylaitosten kuormitus- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS... 2 3 SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET... 2 4 PÄÄSTÖTARKKAILU... 3 4.1 Iijoen yläosalla toimivat laitokset ja niiden tuotanto... 3 4.2 Kalankasvatuslaitosten kuormitus... 4 5 VAIKUTUSTARKKAILU... 4 5.1 Veden laatu Iijoen yläosalla... 4 5.2 Valtakunnallinen leväseuranta... 6 6 KUORMITUKSEN JA VEDEN LAADUN KEHITYS... 7 6.1 Kalalaitosten kuormituksen kehitys... 7 6.2 Alueen veden laadun kehitys... 8 7 YHTEENVETO... 1 8 VIITTEET... 11 Liitteet Liite 1 Havaintopaikkojen sijainti Liite 2 Poussun laitoksen päästötarkkailutulokset v. 212 Liite 3 Vesistötarkkailutulokset v. 212 Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

2

1 1 JOHDANTO Iijoen vesistöalueen velvoitetarkkailujen hoitaminen jakaantui vuoden 26 alusta pienempiin osiin. Iijoen alueella toimiville jätevedenpuhdistamoille ja kalankasvatuslaitoksille on laadittu omat tarkkailusuunnitelmat mm. Iijoen alaosalle vuosille 212 217 (Pöyry Finland Oy 211) ja Iijoen keskiosan Taivalkosken alueelle vuosille 27 212 (Pöyry Environment Oy 27). Lisäksi Iijoella on voimassa Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 26 215 (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 26). Koillis-Suomen Lohi Oy:n Soivion laitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan määräykset tarkistettiin vuonna 211 (PSAVI 79/11/1, 7.9.211). Laitos on lopettanut kasvatustoiminnan vuoden 211 jälkeen ja nykyisin laitoksella on enää kalojen talvisäilytystä. Lupapäätöksen mukaisesti Soivion laitos oli vuonna 212 silti vielä mukana vesistötarkkailussa. Iijoen Lohiyhtymä Ay:n Poussun laitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan (PSAVI 78/11/1, 7.9.211) käsittely eteni Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä 12.12.212 ja uusi lupa sai vasta sen jälkeen lainvoiman. Poussun laitoksen osalta vuoden 212 tarkkailussa sovellettiin siten vielä aikaisemman luvan ehtoja. Vesistötarkkailu suoritettiin vuonna 212 laitosten lupapäätösten mukaisesti vielä aikaisemman vuonna 28 laaditun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän (1195Y35-129, 17.6.28) tarkkailusuunnitelmaan (Pöyry Environment Oy 28) mukaisesti. Ohjelman mukaisesti vuonna 212 tehtiin veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailua laitosten yläpuolisella Taskulammella sekä laitosten vaikutusalueella Poussunjärvellä ja Soivionjärvellä. Vuonna 212 vesistötarkkailun toteutuksesta vastasi Pöyry Finland Oy. Laitoksilla on myös oma kalataloustarkkailu, joka raportoidaan erikseen. Tässä raportissa on esitetty Iijoen Lohiyhtymä Ay:n Poussun laitoksen laitoksen käyttöja kuormitustarkkailun tulokset sekä Poussun ja Soivion laitosten yhteisen vesistötarkkailun tulokset vuodelta 212. Taulukossa (Taulukko 1) on esitetty laitosten lupapäätökset. Taulukko 1 Tarkkailun piiriin kuuluvat kalankasvatuslaitokset ja niiden lupapäätökset. Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Purkuvesistö Iijoen lohiyhtymä Ay PSY 76/4/2, 31.12.24 Poussunjärvi Poussun laitos VHaO 18.5.27 KHO 11.2.29 T331 PSAVI 78/11/1, 7.9.211* VHaO 12.12.212 Koillis-Suomen Lohi Oy PSY 77/4/2, 31.12.24 Soivionniva Soivion laitos VHaO 18.5.27 KHO 11.2.29 T332 PSAVI 79/11/1, 7.9.211 * lainvoimainen v. 213

2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Joki saa alkunsa Kuusamosta läheltä Venäjän rajaa ja laskee Perämereen 4 km Oulun pohjoispuolella. Iijoen ylä- ja keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Tämän tarkkailun piiriin kuuluva alue sijoittuu Kuusamon kuntaan Iijoen yläosan vesistöalueelle (61.3), tarkemmin Iijärven (61.34) ja Soivionjärven (61.33) osavesistöalueille. Iijoen yläosan vesistöalueen pinta-ala on alarajalla Kostonjoen yläpuolella 1825 km 2 ja järvisyys 13,25 %. Vesistöalueella sijaitsee useita järviä, joista suurimpia ovat Irnijärvi, Tyräjärvi, Kerojärvet ja Iijärvi. Lähin käytössä oleva virtaamahavaintopaikka sijaitsee Irnijärven padolla, jossa keskivirtaama on jaksolla 1991 2 ollut 13,9 m 3 /s. Iijoen alaosalla koko vesistöalueen pinta-ala on 14 19,68 km 2, järvisyys 5,67 % ja keskivirtaama 181 m 3 /s. Ympäristöhallinnon tyypittelyn mukaan Iijärvi on keskikokoinen humusjärvi (Kh) ja Poussunjärvi ja sen alapuolinen Rahkolampi ovat hyvin lyhytviipymäisiä järviä (Lv). Soivionjärvi on keskikokoinen humusjärvi (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 13.2.213). Iijoen vesistöalueella maa- ja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat. Seuraavaksi tulevat laskeuma ja sen jälkeen pistekuormitus, haja-asutus ja turvetuotanto. Veden humuspitoisuus ja ravinteisuus kasvavat Iijoen alaosaa kohden. Nykyisin käytössä olevassa pintavesien ekologisessa luokituksessa vesistön tilan arvioinnin pääpaino on biologisissa laatutekijöissä. Biologisten laatutekijöiden tilaa kuvaavien muuttujien arvoja verrataan oloihin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen. Pintavesien ekologista tilaa kuvaavat luokat ovat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 29) kalalaitoksen yläpuolinen Iijärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi. Poussunjärveä ei ole luokiteltu. Soivionjärvestäkään ei ole tehty varsinaista ekologista luokittelua, mutta asiantuntija-arvion mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Soivionjärven tilaluokkaa laskevat toistuvat levähaitat (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu). Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän toimenpideohjelman mukaan tavoitetila eli hyvä tila saavutetaan Soivionjärvellä nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 221 mennessä. Soivionjärvellä lisätoimenpiteinä on mainittu metsä- ja maatalouden, kalankasvatuksen sekä peruskuivatuksen ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen sekä kuormitus- ja kunnostustarveselvityksen laatiminen. Laitosten sijainti ja vesistö- sekä kasviplanktontarkkailun havaintopaikat on esitetty liitteessä 1. 2 3 SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 212 keskilämpötila oli Kuusamossa -,3 C eli hieman vertailujakson 1981 21 keskiarvon,1 C alapuolella (Kuva 1). Tammikuussa ja maalis-lokakuussa kuukauden keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkänajan keskiarvoa. Helmikuu ja joulukuu olivat tavanomaista kylmempiä.

3 C Lämpötila 2 15 1 5-5 -1-15 -2 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 212 1981 21 mm 16 14 12 1 8 6 4 2 Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 212 1981 21 Kuva 1 Ilman keskilämpötilat ja sademäärät kuukausittain Kuusamon säähavaintoasemalla vuonna 212 ja vuosina 1981 21 keskimäärin (Ilmatieteen laitoksen kuukausikatsaukset 212, Pirinen ym. 212). Vuonna 212 Kuusamossa satoi 769 mm (Kuva 1), mikä oli 154 mm enemmän kuin vuosina 1981 21 keskimäärin. Sekä kevät että loppukesä ja syksy olivat normaalia sateisempia, ja kesäkuussa sademäärä oli yli kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. 4 PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Iijoen yläosalla toimivat laitokset ja niiden tuotanto Koillis-Suomen Lohi Oy:n Soivion laitos lopetti kasvatustoiminnan vuonna 211, ja vuonna 212 laitoksella oli enää kalojen talvisäilytystä. Vahti-tietokannan mukaan laitokselta poistettiin lietettä kuitenkin 12 m 3. Iijoen Lohiyhtymä Ay:n Poussun laitoksella kasvatettiin kalaa vuonna 212 yhteensä 27 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 3 1 kg (Taulukko 2). Rehumäärä ylitti noin sadalla kilolla (,3 %) lupaehdossa määrätyn 3 kg. Taulukossa esitetty luparaja perustuu aikaisempaan lupaan (Taulukko 1), koska uusi lupa tuli voimaan vasta vuoden 213 puolella. Rehukerroin oli Poussun laitoksella 1,11. Päästötarkkailun perusteella laitoksen virtaamat olivat lupaehtojen sallimissa rajoissa. Taulukko 2 Iijoen Lohiyhtymä Oy:n Poussun kalankasvatuslaitoksen tuotantotiedot, rehukerroin ja luparajat v. 211 212. Kokonaismäärä kg Lisäkasvu Kuivarehu Rehukerroin Kuivarehu luparaja v. 212 27 3 1 1,11 3 v. 211 28 2 29 625 1,5 3

4.2 Kalankasvatuslaitosten kuormitus Kalankasvatuksen vesistökuormitusta voidaan arvioida laitokselta tarkkailuohjelman mukaisesti otettujen vesinäytteiden perusteella. Kuormitukset lasketaan laitoksella käytetyn vesimäärän sekä tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien erotuksen perusteella. Tarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Laskennallisesti kuormitusta voidaan arvioida laitoksella käytetyn rehumäärän, -laadun ja kalan lisäkasvun perusteella. Laitosten tuotanto- ja vuosikuormitustiedot on saatu ympäristöhallinnon Vahti-järjestelmästä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Tuotantotietojen perustuvassa kuormitusarviossa kalan fosforipitoisuutena laskennassa on käytetty,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Kasvatuskaudella (kesä-syyskuussa) rehusta on arvioitu käytetyn 9 %. Lietteen poistoa laskelmissa ei ole otettu huomioon, mistä johtuen ainetaseen perusteella arvioidut kuormitukset ovat yleensä suurempia kuin mitatut kuormitukset. Lietettä poistettiin Poussun laitokselta vuonna 212 noin 2 m 3. Poussun kalankasvatuslaitoksen kuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Tuotantotietojen perusteella laitoksen fosforikuormitus oli kesäaikana keskimäärin,89 kg/d ja typpikuormitus 1,6 kg/d. Vuositasolla fosforikuormitus oli 133 kg ja typpikuormitus 1 515 kg. Poussun laitoksen kuormitus alitti siten annetut luparajat. Laitoksen mitattu kuormitus oli noin 2 % laskennallista kuormitusta pienempää. Iijoen yläosalle kohdistuva ravinteiden kokonaiskuormitus oli vuonna 212 noin 3 4 prosenttia pienempää kuin edellisvuonna. Syynä kuormituksen vähentymiseen oli Soivion laitoksen kasvatustoiminnan loppuminen. 4 Taulukko 3 Iijoen Lohiyhtymä Ay:n Poussun kalankasvatuslaitoksen kuormitus v. 212 sekä Poussun laitoksen ja Iijoen Lohiyhtymä Ay:n Soivion laitoksen yhteiskuormitus v. 28 211. (n = näytteiden lukumäärä). Kalalaitos Kesäaika Vuosikuormitus Luparajat kg/d kg/d kg/a kg/a kg/d kg/a n Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Fosfori Iijoen Lohiyhtymä Ay, Poussun laitos v. 212 mitattu 6,73 arvioitu,89 1,6 133 1 515 1, 14 Yhteensä v. 211 arvioitu 1,43 14,5 214 2 96 Yhteensä v. 21 arvioitu 1,47 14,8 219 2 138 Yhteensä v. 29 arvioitu 1,4 14,1 29 2 5 Yhteensä v. 28 arvioitu 1,35 13,8 22 1 998 v. 28 11 sisältävät sekä Iijoen Lohiyhtymä Ay:n että Koillis-Suomen Lohi Oy:n Soivion laitoksen tiedot 5 VAIKUTUSTARKKAILU 5.1 Veden laatu Iijoen yläosalla Iijoen Lohiyhtymä Ay:n Poussun laitos sijaitsee Taskulammen ja Poussunjärven välisessä joessa ja Koillis-Suomen Lohi Oy:n Soivion laitos Poussunjärven ja Soivionjärven välisessä joessa. Kalankasvatuslaitosten kuormituksen lisäksi Poussunjärveen ja Soivionjärveen kohdistuu kuormitusta mm. maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Veden laatua tarkkailtiin vuonna 212 ohjelman mukaisesti neljällä havaintopaikalla, jotka vesistössä ylhäältä alaspäin mentäessä ovat: Taskulampi luusua (Tas), Poussunjärvi (Pou), Soivionjärven Mustalahti (Mus2) ja Soivionjärvi (Soi). Näytteet otettiin oh-

jelman mukaisesti huhtikuussa (23.4.), heinäkuussa (31.7. 1.8.) ja elokuussa (23.8.). Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja seurantatulokset liitteessä 3. Lisäksi Poussun kalalaitoksella tarkkailtiin tulevan veden laatua kokonaisfosforin osalta (liite 2). Näytteenottopaikkojen vesi oli huhtikuussa lähes neutraalia (ph 6,7 7,1) ja heinäelokuussa neutraalia tai lievästi emäksistä (ph 7, 7,4). Päällysveden happitilanne oli maaliskuussa melko hyvä kaikilla näytteenottopaikoilla, mutta Poussunjärven ja Soivionjärven pohjanläheisessä vesikerroksessa happipitoisuudet oli hyvin huonoja (1,8 mg/l ja <,2 mg/l). Heinäkuussa ja elokuussa päällysveden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa kaikilla näytteenottopaikoilla, ja myös Poussunjärven ja Soivionjärven alusveden happitilanne oli hyvä. Sähkönjohtavuusarvot olivat huhtikuussa lievästi koholla Poussunjärven ja Soivionjärven pohjanläheisessä vesikerroksessa, mutta muutoin arvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Pintaveden väriarvot olivat 25 5 mg Pt/l eli vesi oli lievästi ruskeaa, ja väriarvot kasvoivat kesän edetessä. Huhtikuussa Soivionjärven pohjanläheisessä vesikerroksessa väriarvo oli korkea, 225 mg Pt/l. Syynä tähän oli todennäköisesti heikko happitilanne, mistä johtuen alusveteen liukeni mm. rautaa pohjasedimentistä. Happitilanne oli huhtikuussa Poussunjärven ja Soivionjärven pohjan läheisyydessä heikko. Vähähappisissa olosuhteissa ravinteita liukeni pohjasedimentistä takaisin veteen, mikä näkyi syvimpien näytteiden kohonneina ravinnepitoisuuksina. Kesällä heinäkuussa esiintyi tarkkailujärvissä vain lievää vähäistä lämpötilakerrostuneisuutta ja happitilanne oli melko hyvä alusveden kyllästystason ollessa noin 7 75 %. Elokuussa vedet olivat jokseenkin sekoittuneita ja happitilanne hyvä koko tarkkailualueella. Yleisesti ravinnepitoisuudet olivat pienimmät Taskulammessa ja suurimmat Soivionjärvessä (Kuva 2, liite 3). Fosforia oli heinäkuussa kuitenkin eniten Taskulammessa ja vähiten Poussujärvessä Huhtikuussa näytteenottopaikkojen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 5 19 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 26 74 µg/l. Heinäelokuussa kokonaisfosforipitoisuudet olivat 13 23 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet 32 4 µg/l. Kesäaikainen fosforitaso viittasi Forsbergin ja Rydingin (198) luokkarajojen perusteella pääosin lievään rehevyyteen, typpipitoisuudet olivat kaikilla näytteenottopaikoilla karuille vesille tyypillistä tasoa. Epäorgaanisen fosforin pitoisuudet olivat huhtikuussa syvänteitä lukuun ottamatta matalia. Kesällä Epäorgaanisen fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kesällä alle määritysrajan kaikissa näytteissä lukuun ottamatta Poussunjärven päällysveden heinäkuun näytettä, jossa fosfaattifosforia oli 5 µg/l. Epäorgaanista typpeä esiintyi huhtikuussa jonkin verran kaikilla näytteenottopaikoilla. Ammoniumtypen pitoisuus oli suurimmillaan 44 µg/l Soivionjärven alusvedessä ja nitriitti-nitraattitypen pitoisuus 2 µg/l Poussunjärven alusvedessä ja 19 µg/l Soivionjärven välivedessä. Kesällä nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikissa näytteissä. Ammoniumtyppeä esiintyi kesänäytteissä 5 23 µg/l ja suurimmat pitoisuudet mitattiin heinäkuussa Soivionjärven alusvedestä ja elokuussa Poussunjärven alusvedestä sekä Mustalahden päällysvedestä. Mineraaliravinnesuhteen perusteella (Forsberg ym. 1978) levätuotantoa rajoitti Taskulammessa fosfori, Poussunjärvessä fosfori tai typpi, Mustalahdessa fosfori ja Soivionjärvessä fosfori tai typpi. 5

6 µg/l 25 2 15 1 5 Fosfori Tas Pou Mus2 Soi µg/l 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Typpi Tas Pou Mus2 Soi IV 212 VII 212 VIII 212 IV 212 VII 212 VIII 212 µg/l 14, Klorofylli-a 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Tas Pou Mus2 Soi VII 212 VIII 212 Kuva 2 Pintaveden fosfori-, typpi- ja a-klorofyllipitoisuudet Iijoen yläosalla Taskulammen luusuasta (Tas) Soiviojärven syvänteeseen (Soi) v. 212. Ravinteiden osalta on katkoviivoilla esitetty epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet. Levätuotannon määrää kuvaavan klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat välillä 6,8 12,5 µg/l, ja pitoisuudet olivat lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Soivionjärvestä. Pienimmillään klorofylli-a:n määrä oli Taskulammessa heinäkuussa ja Poussunjärvessä elokuussa. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja todettiin alueella vain pieniä määriä ( 12 pmy/1 ml) ja veden hygieeninen laatu oli hyvä. Suurin pitoisuus mitattiin Soivionjärven Mustalahdessa heinäkuussa. 5.2 Valtakunnallinen leväseuranta Poussunjärven Patalikonniemi ja Soivionjärven Soivionlahti kuuluvat valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikkoihin. Kesällä 212 kummassakaan järvessä ei havaittu sinilevää (Järviwiki-tietopalvelu 2.3.213).

6 KUORMITUKSEN JA VEDEN LAADUN KEHITYS 7 6.1 Kalalaitosten kuormituksen kehitys Kalalaitosten (Iijoen Lohiyhtymä Ay Poussun laitos, Koillis-Suomen Lohi Oy:n Soivion laitos ja Matti Mannisen kalankasvatuslaitos) tuotanto ja kuormitus (laskennallinen) on tarkastelujaksolla 1983 212 pienentynyt huomattavasti (Kuva 3, Kuva 4). Vuonna 1999 laitosten yhteiskuormitus pienentyi lupaehtojen kiristymisen myötä noin puoleen aikaisemmasta tasosta. Matti Mannisen kalankasvatuslaitoksen toiminnan loppuminen vuonna 28 ja Soivion laitoksen toiminnan loppuminen vuonna 211 näkyvät myös kuormituksen vähentymisenä. kg 16 Tuotanto (lisäkasvu) kg 3 Rehunkäyttö 14 12 1 25 2 8 15 6 4 2 1 5 Poussu Soivio Manninen Kuva 3 Kalalaitosten rehunkäytön ja tuotannon (lisäkasvu) pitkän ajan kehitys vuosina 1983 212. Tiedot: Ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmä. kg/a 2 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Kuormitus, P kg/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Kuormitus, N Poussu Soivio Manninen Kuva 4 Iijoen yläosan kalalaitosten fosfori- ja typpikuormituksen pitkän ajan kehitys vuosina 1983 212. Kuormitustiedot: Ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmä.

6.2 Alueen veden laadun kehitys 8 Poussunjärvestä ja Soivionjärvestä on kattavia vedenlaatutietoja 197-luvun lopulta lähtien. Yläpuolisella Taskulammella veden laatua on seurattu järjestelmällisesti vasta 2-luvun alusta lähtien. Taskulammen ja Soivionjärven syvänteen ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selkeää kehityssuuntaa (Kuva 5). µg/l 3 Klorofylli-a 25 2 15 1 5 µg/l 6 Fosfori 5 4 3 2 1 µg/l Typpi 7 6 5 4 3 2 1 Taskulampi / Poussu tuleva Soivionjärvi Mustalahti Poussunjärvi Soivionjärvi syvänne Kuva 5 Veden kesäaikaisen laadun kehitys Taskulammen, Poussunjärven ja Soivionjärven pintakerroksessa vuosina 1978 212 kokonaisravinteiden ja a-klorofyllipitoisuuksien osalta. (Vuosikeskiarvojen n=1 6). Taskulammen aineistoon on yhdistetty Iijoen Lohiyhtymä Ay:n Poussun laitokselle tulevan veden analyysituloksia.

Sen sijaan Soivionjärven Mustalahden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet vaikuttaisivat olevan laskussa. Poussunjärven ravinnepitoisuuksien kehityksessä on nähtävissä lievää laskua fosfori- ja klorofylli-a-pitoisuuksissa, mutta typpipitoisuuksien osalta kehityssuunta ei ole täysin selvä. Taskulammen havaintopaikalta aineistoa on vähemmän kuin muilta paikoilta, ja aineistoa on täydennetty hieman alempana sijaitsevan Poussun laitoksen tulevan veden näytteenottopaikan analyysituloksilla. Taskulammessa ja kalalaitoksen yläpuolella ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ovat olleet pienempiä kuin alapuolisilla järvipisteillä. Jakson 21 212 keskiarvona laskettuna päällysveden keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat olleet Taskulammessa 16 µg/l, Poussunjärvessä 23 µg/l ja Soivionjärvessä 22 25 µg/l. Vastaavasti typpipitoisuuden keskiarvot ovat 291 µg/l (Taskulampi), 392 µg/l (Poussunjärvi) ja 46 424 µg/l (Soivionjärvi) sekä klorofyllipitoisuudet 5,1 µg/l (Taskulampi), 11,2 µg/l (Poussunjärvi) ja 1, 14, µg/l (Soivionjärvi). Vuonna 212 kaikilla havaintopaikoilla kokonaisravinneja a-klorofyllipitoisuudet olivat lähes vuosijakson 21 21 keskiarvojen tasolla. Poussunjärvessä happitilanne on ollut pintakerroksessa ja avovesikaudella myös pohjan läheisyydessä pääosin hyvä tai tyydyttävä, vaikka pitkän ajan aineistoissa kyllästysarvoissa onkin nähtävissä lievästi laskevaa suuntausta (Kuva 6). Talvisin pohjan läheisen veden happitilanne on vaihdellut heikosta välttävään eri vuosina riippuen mm. syksyn ja alkutalven sääolosuhteista, eikä happitilanteessa ole nähtävissä juurikaan kehityssuuntaa. Fosforipitoisuudet ovat olleet kesäisin melko vakaita sekä pinnassa että pohjan tuntumassa, mutta talvikaudella 199-luvun alussa ja osin myös talvella 21 on Poussunjärvessä havaittu ajoittain korkeita fosforipitoisuuksia etenkin pintakerroksessa. 9 hapenkyllästeisyys % 14 12 1 8 6 4 2 Poussunjärvi Kok.P µg/l 8 7 6 5 4 3 2 1 Poussunjärvi 247 122 hapenkyllästeisyys % 14 12 1 8 6 4 2 Soivionjärvi Kok.P µg/l 8 7 6 5 4 3 2 1 98 Soivionjärvi kesä, pinta talvi, pinta kesä, pohja talvi, pohja Kuva 6 Happitilanteen ja fosforipitoisuuksien kehitys Poussunjärven ja Soivionjärven pintakerroksessa sekä pohjan läheisyydessä kesällä ja talvella vuosina 1978 212 (Vuosikeskiarvojen n=1 2).

1 Soivionjärvessä happitilanne on ollut pinnassa keskimäärin hyvä tai tyydyttävä. Pohjan läheisyydessä keskimääräinen happikyllästys on laskenut toisinaan kesäisin välttävälle tasolle ja lopputalvisin happitilanne on ollut säännöllisesti huono. Kehitystrendiä on nähtävissä ainoastaan kesäajan pohjan läheisen veden happikyllästystasossa, joka on ollut viime vuosina keskimäärin aikaisempaa heikompi. Fosforitasossa ei ole pintakerroksessa tai alusvedessä pitkällä aikajaksolla nähtävissä selkeitä muutossuuntia. Pohjan läheisessä vedessä fosforipitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti pintaa suurempia, mutta voimakkaaseen sisäiseen kuormitukseen viittaavia selkeästi kohonneita arvoja on havaittu vain harvoin, silloinkin yleensä talviaikana. 7 YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty Iijoen yläosalla Kuusamossa sijaitsevien Iijoen Lohiyhtymä Ay:n Poussun laitoksen sekä Koillis-Suomen Lohi Oy:n Soivion laitoksen velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 212. Soivion laitos on lopettanut kasvatustoiminnan vuoden 211 jälkeen ja laitoksella on enää kalojen talvisäilytystä. Vuoden 212 velvoitetarkkailu sisälsi Poussun laitoksen käyttö- ja kuormitustarkkailun sekä molempien laitosten yhteisen vesistövaikutusten tarkkailun. Vesistötarkkailun toteutuksesta vastasi Pöyry Finland Oy. Tarkkailun piiriin kuuluvalla Iijoen Lohiyhtymä Ay:n Poussun kalankasvatuslaitoksilla kasvatettiin kalaa vuonna 212 yhteensä 27 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 3 1 kg. Käytetty rehumäärä ylitti lupaehdon noin,3 prosentilla (1 kg). Laitoksen tuotantotietojen perusteella fosforikuormitus oli kesäaikana keskimäärin noin,89 kg/d ja typpikuormitus noin 1,6 kg/d. Vuositasolla fosforikuormitus oli 133 kg ja typpikuormitus 1 515 kg. Kuormitus alitti lupaehdot sekä päiväkuormituksen että vuosikuormituksen osalta. Kalankasvatuksen ravinnekuormitus Iijoen yläosalla oli vuonna 212 noin 3 4 prosenttia pienempää kuin edellisvuonna johtuen Koillis-Suomen Lohi Oy:n Soivion laitoksen kasvatustoiminnan loppumisesta. Kalankasvatuslaitosten vesistövaikutuksia tarkkailtiin ottamalla vesinäytteitä huhtikuussa, heinäkuussa ja elokuussa Taskulammesta, Poussunjärvestä, Soivionjärven Mustalahdesta ja Soivionjärven syvänteestä. Kesäajan ravinnepitoisuudet olivat fosforin osalta lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa. Typpipitoisuudet ilmensivät karuja olosuhteita ja klorofylli-a-pitoisuudet viittasivat lievään rehevyyteen. Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet olivat keskimäärin alimmillaan Taskulammessa, kun taas korkeimmat pitoisuudet mitattiin Soivionjärvestä. Poussunjärvi ja Soivionjärvi kärsivät talviaikaan alusveden happikadosta ja sisäisestä kuormituksesta. Kesäaikaan happiongelmia ei havaittu. Mineraaliravinnesuhteen perusteella tuotantoa rajoitti Taskulammessa ja Mustalahdessa fosfori ja Poussunjärvessä ja Soivionjärvessä typpi tai fosfori. Veden hygieeninen laatu oli hyvä kaikilla näytepaikoilla. Iijoen yläosan tarkkailualueen vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 2-luvulla. Vedenlaatua on tarkkailtu alueella vuodesta 1978 asti, ja tarkkailutietojen perusteella Soivionjärven Mustalahden a-klorofylli- ja ravinnepitoisuudet vaikuttaisivat olevan laskussa. Lisäksi laskua on havaittavissa Poussunjärven fosfori- ja klorofylli-apitoisuuksissa.

8 VIITTEET Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A. 1978. Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitteilungen, Internationale Vereinigung für Theoretische und Angewandte Limnologie 21: 352 363 Forsberg, C. & Ryding, S.-O. 198. Eutrophication parameters and trophic state indices in 3 Swedish waste-receiving lakes. Archiv für Hydrobiologie 89: 189 27 Järviwiki, leväseuranta: <http://www.jarviwiki.fi/wiki/valtakunnallisen_lev%c3%a4 seurannan_havaintopaikat/pohjois-pohjanmaan_elinkeino-,_liikenne_ja_ymp%c3% A4rist%C3% B6keskus> 2.3.213 Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 29. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 215. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 212. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981 21. Raportteja 212:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pöyry Environment Oy. 27. Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma v. 27 212. Moniste. 8 s. + liitteet. Oulu. Pöyry Environment Oy 28. Iijoen yläosan Kuusamon alueen kalankasvatuslaitosten päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma. Pöyry Finland Oy 211. Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v. 212 217. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Moniste. Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 26. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 26 215. Moniste. Oulu. 11

Tas Iijoen Lohiyhtymä Ay, Poussun laitos Pou Koillis-Suomen Lohi Oy, Soivion laitos Mus2 Soi Vesistötarkkailun havaintopaikka Kasviplanktontarkkailu Liite 1 1:4

Pöyry Finland Oy PL 2, Tutkijantie 2 A, 9571 OULU Puh. 1 3328 Fax. 1 33 2825 Iijoen Lohiyhtymä Ay, Poussun laitos Kuormitustarkkailu v. 212 Timo Poussu Poussuntie 42 D 93999 Kuusamo Projekti: 16UEC221/Lol Jakelu: Iijoen Lohiyhtymä Ay, Timo Poussu, maire.poussu@suomi24.fi Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen, teemu.junttila@kuusamo.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ari.selin@ely-keskus.fi, kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi Lupaehdot: PSY 76/4/2, 31.12.24, VHaO 7/165/1, 18.5.27, KHO 11.2.29 T331 Fosforikuormitus < 14 kg/a ja 1, kg/d kasvatuskauden keskiarvona. Q,5 m 3 /s 1.5.-3.11. ja muulloin,25 m 3 /s Uusi lupa (PSAVI 78/11/1, 7.9.211) ei vielä lainvoimainen 21.6.212 1.7.212 28.7.212 2.8.212 29.8.212 28.9.212 kesän keskiarvo Lämpötila tuleva 16 16 18 lähtevä 16 16 18 Pitoisuus, kok. P µg/l tuleva 16 19 17 14 14 18 lähtevä 22 26 31 32 27 62 Virtaama m 3 /s,5,5,5,5,5,5 m 3 /d 432 432 432 432 432 432 Kuormitus Kok.P kg/d,26,3,6,78,56 1,9,73 Lisätiedot: Lähtevästä vedestä 24 h kokoomanäyte. Virtaamat laitoksen ilmoittamia. 2.8. ja 28.9. näytteissä tulevan ja lähtevän veden näytepullot olivat ilmeisesti vaihtuneet, koska alkuperäisissä tuloksissa tulevan veden pitoisuudet olivat korkeampia. Tulokset on vaihdettu toisinpäin tulevan veden pitoisuustason tasaisuuden perusteella. Sivu 1 (1) Iijoen Lohiyhtymä Poussu kuormitus 212.xlsx/ kuormitus 212, 7.11.212

Iijoen yläosan kalankasvatuslaitosten vesistötarkkailutulokset v. 212 Tulokset Nab Labs Oy Näytteenottopaikka Tunnus pvm näytesyvyys t ph S-joht. Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2 +NO 3 -N Väriluku klorofylli-a Lämpökest. kolif. bakt. m mg/l % ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l µg/l pmy/1 ml Taskulampi luusua Tas 23.4.212,5 1,5 1,9 78 7,1 3,8 6 < 2 26 < 5 32 25 Poussunjärvi syvänne Pou 23.4.212 1,,4 1,9 76 7,1 3,9 5 < 2 27 9 32 3 Pou 23.4.212 4, 3,4 1,8 14 6,7 5,8 14 7 52 5 2 6 Soivionjärvi Mustalahti Mus2 23.4.212 1,,7 1,3 72 7, 3,9 11 < 2 27 23 44 3 Soivionjärvi syvänne Soi 23.4.212 1,,4 9,9 68 7, 4, 12 2 28 25 48 3 Soi 23.4.212 5,5 3,2 5,5 41 6,7 4,6 11 4 41 7 19 5 Soi 23.4.212 11, 4,3 <,2 < 1 6,7 5,8 19 1 74 44 < 5 225 Taskulampi luusua Tas 1.8.212,3 18,3 7,7 82 7,3 3,5 23 < 2 32 1 < 5 35 6,8 1 Poussunjärvi syvänne Pou 1.8.212 1, 19,5 8, 87 7,3 3,5 18 5 36 16 < 5 4 9,5 6 Pou 1.8.212 4,5 17,9 7,1 75 7,1 3,6 19 < 2 31 19 < 5 35 Soivionjärvi Mustalahti Mus2 1.8.212 1, 19,3 8, 87 7,3 3,4 18 < 2 35 11 < 5 4 8,3 12 Soivionjärvi syvänne Soi 31.7.212 1, 19,8 8,3 91 7,4 3,2 2 < 2 38 14 < 5 45 9,8 Soi 31.7.212 5, 17,6 7,2 75 7,2 3,2 18 < 2 32 8 < 5 45 Soi 31.7.212 9,5 17, 6,8 7 7, 3,3 22 < 2 35 21 < 5 5 Taskulampi luusua Tas 23.8.212,2 14,6 8,7 85 7,3 3,5 13 < 2 32 19 < 5 35 8,5 Poussunjärvi syvänne Pou 23.8.212 1, 14,6 8,8 86 7,2 3,4 19 < 2 35 8 < 5 5 7,9 3 Pou 23.8.212 4, 14,5 8,5 84 7,2 3,4 19 < 2 36 21 # < 5 5 Soivionjärvi Mustalahti Mus2 23.8.212 1, 14,6 8,7 85 7,3 3,4 16 < 2 36 23 # < 5 45 9,2 3 Soivionjärvi syvänne Soi 23.8.212 1, 14,9 8,9 88 7,2 3,2 2 < 2 4 5 < 5 5 12,5 Soi 23.8.212 5, 14,7 8,7 85 7,2 3,2 2 < 2 4 8 < 5 5 Soi 23.8.212 9,5 14,7 8,2 81 7,2 3,2 21 < 2 4 5 < 5 45 #=Uusintamittaus, viiveaika ylittyi. Tulokseen liittyy ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus. O 2 Liite 3

Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A PL2, 9571 Oulu Puh. 1 3328 Fax. 1 33 2825 etunimi.sukunimi@poyry.com Iijoen yläosan kalanviljelylaitosten tarkkailu v. 212 Oheisena lähetämme velvoitetarkkailun vuosiraportin 212 Oulussa 3.6.213 Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Jakelu: Iijoen Lohiyhtymä Ay Koillis-Suomen Lohi Oy Kuusamon kaupunki, ympäristövalvonta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat 3 kpl Kainuun ELY-keskus, kalatalous