Trakeostomoidun potilaan hoidosta Valtakunnalliset keuhkopäivät 2017 Kristiina Ylitalo-Liukkonen Osastonhoitaja Hengitystukiyksikkö / VSSHP
Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta ESH VSSHP:n Hengitystukiyksikön OH Virtuaalisairaala 2.0-hanke Hengityshalvauspotilaan virtuaalinen keskus Harvinaissairauksien talon ammattilaisten osio Muut sidonnaisuudet Ei muita sidonnaisuuksia
Luennon sisällöstä: Trakeostomoidun potilaan hoidosta yleisesti Aseptisesta trakeaimutekniikasta Hengitysteiden kostutuksesta Trakeakanyyleista Hätätilanteista Osa-aikaisen invasiivisen 2PV-hoidon toteuttamisesta
VSSHP:n Trakeostomoidun potilaan hoito-ohje 2017 Asiantuntijat: VSSHP Hengitystukiyksikkö: Kristiina Ylitalo-Liukkonen, Waltteri Siirala TOTEK P2: Sanna Nerjanto, Waltteri Siirala, Olli Vänttinen TO4/ Neuro: Hanna Hänninen TO6/ Korvaklinikka: Meri Hautera, Aleksi Schrey, Seija Tamminen TO8/ Lasten ja nuorten klinikka: Anne Uusitupa VSSHP Hygieniayksikkö: Anne-Mari Kaarto https://hoito-ohjeet.fi/fi/haku/varsinais-suomen-ohjeet
Tieteellinen, evidenssiin perustuva tieto pitkäaikaishoidossa olevan trakeostomoidun potilaan hoitamisen linjauksista on hoitotyön alueella ollut puutteellista Hoitotyön tutkimussäätiö koordinoi hanketta, josta on valmistumassa trakeostomoidun potilaan hoitoon suositukset vuoden 2018 aikana - Työryhmää vetää Anna-Kaisa Partanen, TtM, TtT-opiskelija, Lehtori Metropolia AMK Tieto trakeostomoidun potilaan hoidosta perustuu edelleen paljolti kriittisesti sairaiden potilaiden tutkimuksiin ja tehohoidossa tehtyyn bedside tutkimukseen, käytännössä hyväksi havaittuihin toimintatapoihin, konsensuspäätöksiin
Trakeostomian vaikutukset: Hengitykseen tarvittava työ vähenee Alveolien ventilaatio lisääntyy kuolleen tilan vähenemisen vuoksi Hengitysvastus pienenee Hengitysilman kostutus ja lämmitys vähenevät Trakeostomia on potilaalle hämmentävä, pelottava kokemus ja on harvoin yksittäinen toimenpide, vaan se liittyy potilaan muuhun sairauteen
Trakean anatomiasta: putki lähtee kurkunpäästä/larynxista ja jatkuu carinaan ( henkitorven harju ) asti, josta se haarautuu oikeaksi ja vasemmaksi pääkeuhkoputkeksi eli bronkuksiksi Trakean seinämää tukee 15-20 U/C-muotoista rustoa Normaali aikuisen trakea eli henkitorvi on noin 10 cm pitkä, läpimitaltaan noin 2,5 cm leveä, joustava ja venyvä putki Trakeostomia tehdään tavallisesti toisen ja kolmannen ruston tasolle Trakeostomia on suora reitti keuhkoihin
Perusasioita hengitysilman kostutuksesta Koko ilmatiehytpuustossa on oltava riittävä kosteus, jotta värekarvatoiminta nostaa liman ja mikrobit kurkunpäähän asti Normaalisti nenänielu huolehtii hengitysilman kostuttamisesta. Nyt se on ohitettu, huonosti kostutettu hengitysilma aiheuttaa sitkeää limaa, karstoittumista, atelektaaseja, värekarvatoiminta limakalvoilla heikkenee. Normaalisti pääbronkuksiin tuleva sisäänhengitysilma on 100 % kostunutta 37 asteessa (=44 mg vettä/litra) Kostutusta voidaan toteuttaa erilaisilla aktiivikostuttimilla tai kosteuslämpövaihtimilla ( keinonenillä ).
Perusasioita hengitysilman kostutuksesta Infektionäkökohta: Vesiaerosoli kantaa viruksia ja bakteereita pisaroiden pinnalla lisäten infektioalttiutta; vesihöyry ei, partikkelikoosta johtuen: Virusten halkaisija on Bakteerien halkaisija on Vesiaerosolin pisarakoko on suurempi kuin mikrobien aerosoli kantaa niitä pisaroiden pinnalla syvemmälle Vesihöyrymolekyylin halkaisija on pienempi kuin mikrobien vesihöyrymolekyylit eivät kanna niitä pinnallaan 0,017 0,3 mikronia 0,2 10 mikronia 1 40 mikronia 0,0001 mikronia
Passiivikostuttajat = Keinonenä = Kosteuslämpövaihtimet ( HME=Heat and Moisture Exchanger) Spontaanisti hengittävillä potilailla "Tynnyrimallinen" kostutin, jossa on suodatin molemmissa päissä turvallisin tukkeutumisalttiutta ajatellen Pieni virtausvastus Keinonenän kostutusteho n. 27-29 mg/hengityslitra Mekaanisesti ventiloiduilla potilailla Parhaimmat markkinoilla olevat kosteuslämpövaihtimet kostuttavat n. 30- (32) mg/hengityslitra (VT 500 ml) Minimitavoite trakean yläosassa: sisäänhengitysilman vesipitoisuus >33 mg/l Bakteeriostaattiset ominaisuudet esim. CaCl2 Virus-/bakteerisuodatin Uloshengityksen pitää tapahtua passiivikostuttajan kautta, jotta kostutus tapahtuu. Täten se ei sovellu puhekanyylien yhteydessä käytettäväksi, eikä jos cuffivuoto on runsasta. Kostuttimen tavallinen vaihtoväli on 1 /vrk, mutta tarpeen mukaan se on limaisuuden mukaan lyhyempi tai pitempi Jos käytetään lisähappea, kuivattaa se limaa ja entisestään heikentää kostuttimen tehoa Usein ei ole riittävä potilaalle, jonka ylähengitystiet on ohitettu riippuu potilaan limaisuudesta
LÄMMIN HÖYRYKOSTUTUS - IDEAALINEN PITKÄAIKAISRATKAISU - Sopii kaikille potilaille, mutta edullinen etenkin niille joilla ylähengitystiet ohitettu keinoilmatiellä Markkinoille on tullut myös lämmittävä, virtausgeneraattorilla varustettu - spontaanihengittäjälle tarkoitettu aktiivikostutin Nenäkanyyli tai trakeostomoidun potilaan liitäntä Kuuma vesi kammiossa estää kontaminoitumista (65-70 o ) Tuottaa n 37 o kaasumaista kosteutta (höyryä) Kostuttaa liman tehokkaimmin, pääsee alveolitasolle Ei toimi mikrobien kuljettajana Lämmintä - Potilaan lämpötasapaino ei vaarannu Vesisisältö on suuri (luokkaa 40 mg/l) Standardi ISO:8185:2007;kohta 101: Minimikostutusteho 33mg/l kaikilla virtausnopeuksilla Letkusto lämmitetty (kuiva) ei kontaminaatiovaaraa Kostutusteho säädettävissä moodin mukaan ( noninv/inv)
Komplikaatioiden estämisessä tehohoidon yhteydessä on jo vuosia noudatettu määrättyjä rutiineja - Britannian NHS:n suosituksia (High Impact Intervention No 5. Care Bundle for Ventilated Patients (or tracheostomy where Appropriate. NHS, Department of Health 2007) Sängyn pääpuolen kohoasento 30-45 astetta Pneumonian esto Ohjattu sedaatio Lyhentää mekaanisen ventilointijakson pituutta ja ehkäisee pneumoniaa Syvän laskimotromboosin esto Tromboembolisten komplikaatioiden esto Mahahaavan esto Tehohoitokomplikaatioiden vähentäminen Riittävä sisäänhengitysilman kostutus Eritteiden poistuminen Letkuston huolto Vaihda jos näkyvää likaa Vaihda jos toimintahäiriöitä Vaihdon suhteen noudatettava valmistajan ohjeita Ehkäise tiivistyneen veden joutuminen potilaan ilmateihin Hengitystie-eritteiden imeminen Noudata hyviä käytäntöjä kuten tehdaspuhtaiden käsineiden käyttöä ja käsien desinfektiota ennen ja jälkeen imemisen Suuhygienia Päivittäinen suun hoito yksikkökohtaisten ohjeiden mukaan
IMEMINEN Kerro potilaalle, mitä olet tekemässä. Imu ei ole koskaan rutiiniomainen suorite, vaan se on potilaalle räätälöity hoitotoimenpide. Potilaan yskimiskykyä tulee hyödyntää Happifraktion kohottamista ei yleensä tarvita pitkäaikaishoidossa Suositellaan, ettei potilasta irroteta ventilaattorista imun aikana Miksi? Trakeakanyylin tukkeutumisen estämiseksi (Vaikka imutarve yksilöllistä, imetään vähintään 1x työvuoro, näin varmistetaan, että kanyyli ei karstoitu) Infektioriskin välttämiseksi Mikrobiologiset näytteet (trakeabakteerit infektiolääkärin ohjeen mukaan)
Milloin pitää imeä? Jos potilas on limainen, lima kuplii kanyylissa Kurlaava tai rohiseva hengitys Näkyvät eritteet Yskiminen Levottomuus Hengitystyön lisääntyminen (potilas pystyy itse triggaamaan) Hengityskoneen hengitystiepaineet nousevat Hapetuksen äkillinen huononeminen ilman muuta syytä Ei ole olemassa standardia, yksilöllinen tarve
IMEMINEN - Miten? Kansainvälisissä ohjeissa ilman suljettua imujärjestelmää suositellaan nykyään steriilien suojakäsineiden käyttöä, mutta VSSHP:n nykyisten ohjeiden mukaan kyse on tehdaspuhtaasta toimenpiteestä noudattaen aseptista imutekniikkaa Välineiden tulee olla aina helposti saatavilla ja huollettuja (imukatetrit, kirurginen suunenäsuojus, tehdaspuhtaat suojakäsineet (käsihuuhde, huuhteluvesi, roskapussi) Kädet desinfioidaan ennen suojainten pukemista Työjärjestys oleellisen tärkeä aseptisen imutekniikan kannalta (trakea suu nielu nenä, stooma-aukko) Hoitaja suojaa itsensä käyttämällä kirurgista suunenäsuojusta ja tehdaspuhtaita suojakäsineitä Pidä imukäsi puhtaana Steriili Aqua imuhuuhteluvetenä (VSSHP:n hygieniayksikön suositus)
IMEMINEN - Miten? Potilasta suojataan suorittamalla imeminen puhtaasti välineet on mahdollista laittaa valmiiksi ennen imua kirurginen suunenäsuojus ja tehdaspuhtaat suojakäsineet kosketus ainoastaan trakeakanyyliin ja imukatetriin Välineet imemisen jälkeen suoraan jätteisiin Käsien pesu ja/tai desinfiointi Imemisen jälkeen on hyvä käsiventiloida potilasta keuhkojen laajentamiseksi ja atelektaasien estämiseksi.
MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? Imuteho: Liiallisella imuteholla on selkeä näyttö limakalvovaurioihin, hypoksiaan ja atelektaaseihin Myös jaksottaisella imemisellä ja katetrin pyörittämisellä on todettu aiheutettavan limakalvovaurioita Imutehosuositukset vaihtelevat tutkimuksissa 80-150 mmhg (vrt lapsi-aikuinen ) EI yli 200 mmhg (muuntokerroin: 1 kpa=7,5 mmhg)
MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? Katetri Tutkimusten mukaan monisilmäiset katetrit aiheuttavat vähemmän limakalvo-ongelmia (Myllykärki) Katetrin ulkomitan tulisi olla vain puolet kanyylin sisämitasta (Fg, outer diameter=o.d, size mm, Fr) Katetri ei saa olla myöskään liian ohut tehokkaan eritteiden poiston aikaansaamiseksi
MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? Kanyylin koko ID (mm) Suositeltu katetri (Fr) 3.5-4.5 6 5.0-6.0 8 6.5-7.0 10 7.5-8.0 12 8.5-9.0 14
Imusyvyys: MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? Matala imutekniikka (ennalta mitattu): katetri viedään kanyylin sisään kanyylin pituudelta (kork. 0,5 cm pidemmälle) - Lapsipotilailla aina matala imutekniikka AARC Clinical Practice Guidelines (2010) Endotracheal suctioning of mechanically ventilated patients with artificial airways 2010. Respiratory Care 55(6): 758 764. Syvä imutekniikka: katetri voidaan viedä carinaan asti vedetään 1 cm ylöspäin imu, vaatii osaamista! Syvä/matala imu (tutkittu jo 1960-luvulta) Vastusta vasten ei työnnetä koskaan! Imu pois päältä trakeaan edetessä!
Imun kesto: MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? Imun liian pitkällä kestolla selkeä näyttö hypoksemiaan ja limakalvovaurioihin Hoitosuositukset kestosta vaihtelevat 5-15 sek. (vrt. lapsi-aikuinen) Mitä suurempi paineen muutos, mitä lyhyempi ja leveämpi katetri, sitä suurempi määrä kaasua imetään (FRC= jäännösilmatilavuus atelektaasitaipumusta
MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? Imukerrat Mitä useampi imukerta peräkkäin, sitä suurempi riski komplikaatioihin Hoitosuosituksissa kaksi imua, max. kolme kertaa peräkkäin Potilaan tulee levätä imukertojen välillä vähintään 30 sek. hapetuksen turvaamiseksi
MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? NaCl-kostutus Ei rutiininomaisesti voi aiheuttaa haittaa (infektio, hypoksia) ristiriitaista näyttöä negatiivisesta vaikutuksesta hapettumiseen (SaO 2 ) Käytettävä ainoastaan pieniä määriä kerrallaan (0,5-1,0 ml) Jos lima ei nouse, NaCl-kostutus 0.5-1 ml kanyyliin ennen imua voi aikaansaada yskimisrefleksin = ainoa hyöty! AVAINSANA: kunnon kostutus!
PERUSHOITO JA TARKKAILU Potilaan informointi ja psyyken hoito ovat keskeistä Huolehditaan potilaan kommunikaation mahdollistamisesta Imeminen voi aiheuttaa ahdistusta, stressiä, kipua, epämukavuutta, riippuvuutta Hyvä potilaan tilanteen mukainen perushoito. Yksilöllinen ravitsemus ja riittävä nesteytys Asentohoidosta huolehditaan: edullinen asento hengitystoiminnan kannalta on lievä kohoasento, jolloin pallea laskeutuu alemmaksi. 30-45 asteen kohoasento pneumonian esto taivutuskohta mahdollisuuksien mukaan lonkkanivel, ei selkäranka, jolloin potilas on kasassa. Enteraalisen ravitsemuksen aikana sängynpääty 45 asteen kohoasento Fysioterapialla on tärkeä osuus potilaan hoidossa: eritemobilisaatio, eriteretention esto, rintakehän liikkuvuus, toimintakyvyn ylläpito, liikeradat Keuhkot auskultoidaan, huomioidaan: limarahinat, vinkunat, hengitysäänten symmetrisyys. Huomioi potilasta liikuteltaessa/käännettäessä trakeakanyylin pysyminen paikallaan Potilaan lähellä: varatrakeakanyyli, kuffiruisku, Lidocain 2% geeli ja nenäspekula
SUUN HOITO Suositellaan hyvää mekaanista suunhoitoa (hammasharja) 2-3 x vrk:ssa pitkäaikaishoidossa, teho-osastoilla jopa 4 x vrk. Suositellaan harjausta vaahtoamattomalla fluoritahnalla (esim. Salutem) kerran päivässä ja kahdesti miedosti klorhexidiinipitoisella tahnalla (esim.paroex 0,06%). Lisäksi kotihoitopotilaille kerran viikossa työpareittain suoritettu huolellinen harjaus Paroex-hammastahnalla ja samalla huolellinen suun tarkastus ja mahdollisten ongelmien kirjaus CUFFIN on OLTAVA TIIVIS suun hoitoa tehtäessä Lopuksi imetään nielu tyhjäksi imulla Loiva kohoasento vähentää nieluun valuvan nesteen määrää. Veden joukkoon voi lisätä desinfioivaa suuvettä (0,2% klooriheksidiini), tai käyttää esim. Corsodyl 1% geeli tms. Ei tutkittu pitkäaikaiskäytössä suositus 2-4 vk Jos suu kuivuu kovasti, voi käyttää hyväksi jotakin kostutusgeeliä tai suusuihketta tms.
TRAKEOSTOOMA Likaantuneet, kosteat, ihoa ärsyttävät kiinnitysnauhat ja taitokset vaihdetaan päivittäin. Trakeostooman ympäristö puhdistetaan kerran päivässä puhtaalla pesulapulla normaalilla pesuvedellä Tarvittaessa 0,9% NaCL-liuoksella tai, jos aukko tulehtuneen näköinen esim. klooriheksidiini 0.5mg/ml (Travahex), tai esim. valmiste Prontosan-haavageeli 15 min hauteena Asetetaan tehdasvalmisteinen trakeakanyylitaitos. Trakeakanyyli kiinnitetään pehmustetulla trakeanauhalla tukevasti, ei kireästi (sormen pitäisi mahtua kaulan ja kiinnitysnauhan väliin molemmin puolin).
Trakeakanyylin cuffiin liittyvää Cuffin tarkoitus estää aspiraatio ja varmistaa tiivis ilmatie (sulkea kanyylin ja trakean välinen rako) Cuffi täytetään pienimmällä mahdollisella tiiviyden takaavalla ilmamäärällä tai Aqualla valmistajan ohjeiden mukaisesti - Cuffin täyttöaste ja tiiviys tarkistetaan kuffinpainemittarilla säännöllisesti (suositus 8 h välein kriittisesti sairailla) - Suositeltu paine 15-22 mmhg tai 20-30 cm H2O - Trakean seinämän kapillaarien sulkemiseen riittää 30 mmhg paine! - Tai auskultoidaan kaulalta: ei vuotoääntä=ohivirtaus trakeasta loppuu Liian täysi cuffi limakalvovaurio jo tunneissa, jopa trakeadilataatio pitkäaikaiskomplikaationa Liian väljä cuffi eritteiden valuminen keuhkoihin ja aspiraatioriski (VAP) Cuffit nykyään tyypiltään matalapaineisia ns. Soft Cuff VSSHP:n pitkäaikaispotilaiden ohjeellinen suositus cuffin avaamisesta 1 x vrk. Ennen cuffin avausta nielu imettävä tyhjäksi! Potilaan oikeus puhumiseen taattava aina kuin mahdollista Kuukausien ajan cuffi kiinni -> riskinä syvä masennus
TRAKEAKANYYLIN VALINTAAN VAIKUTTAVIA ASIOITA Käyttötarkoitus ( akuutti vaihe pitkäaikaiskäyttö ) Potilaan tila ( spontaani hengitys tuettu hengitys, puheen tuoton tarve ) Valinta yhteistyössä anestesialääkäri/korvalääkäri/hoitaja/potilas Kanyylien vaihtoväli valmistajan ohjeiden mukaisesti tai kliinisen tilanteen mukaan useammin Kuffilliset trakeostomiakanyylit Ventilaatiomahdollisuus tärkeä Ei alle 10-vuotiaille, koska trakea on kapea ( poikkeus Bivona ) Aspiraation esto Lumen tukossa potilas ei pysty hengittämään! Kuffittomat trakeostomiakanyylit Ventilaatio ei ongelmana Potilas hallitsee nielun, aspiraatio ei ongelmana Fenestroidut kanyylit Erikoiskanyylit Säädettävät kanyylit Uusiokäytettävät kanyylit ( SPU ) Imureikätarpeeseen :Stoma Button,Larybutton Pitkäaikaiskäyttö (mm. pieni limakalvoärsytys): kanyylin kulma mietittävä (tavallisesti 90 o 105 120 o ) materiaali (kova PVC- pehmeä silikoni) materiaalin sieto: seurattava
Kuffillinen: Ilma kulkee vain kanyylin kautta Kuffiton, reiällinen: ilma kulkee sekä kanyylin kautta että normaalia reittiä ylähengitysteissä Kuffiton, tulpattu: ilma kulkee vain normaalia reittiä ylähengitysteissä
Toimintaohjeet hätätilanteisiin: SÄHKÖKATKOS tai MUU VENTILAATTORIN TOIMINTAHÄIRIÖ (tai epäily sellaisesta) Ota käsiventilaattori käyttöön ja tue potilaan hengitystä yhdistämällä se suoraan trakeostomiaan Kutsu apua yksikön ohjeiden mukaan JOS TRAKEAKANYYLI IRTOAA SPONTAANISTI HENGITTÄVÄLLÄ POTILAALLA: Yleensä ei ole hätää, potilas pärjää omalla hengityksellään stooman kautta Stoomasta voi imeä limaa tarvittaessa suoraan Pyydetään lääkäri paikalle Uusi kanyyli asetetaan paikoilleen tuntien sisällä, tämän voi tehdä hoitajakin, jos yksikössä on asia ohjeistettu ja toimipaikkakoulutettu
Toimintaohjeet hätätilanteisiin yksikkökohtaisesti JOS TRAKEAKANYYLI IRTOAA POTILAALLA, JOKA EI PÄRJÄÄ OMALLA HENGITYKSELLÄ: Ilmatie on saatava varmistettua välittömästi ja keinotekoinen hengitys jatkumaan Uusi kanyyli asetetaan paikoilleen, tarvittaessa kenen tahansa toimesta Jos ei onnistu, potilaalle yläruumiin kohoasento helpottamaan heikkoa (teko)hengitystä, käsiventilaatio naamarin avulla trakeostooma umpeen teipattuna/avustajan käden peittämänä (jotta ilma ei vuoda ulos sen kautta) kutsu apua yksikön hätätilanneohjeiden mukaan!
Toimintaohjeet hätätilanteisiin yksikkökohtaisesti: JOS KANYYLI TUKKEUTUU eikä aukea imulla tai käsiventiloinnilla Jos potilaalla on sisäkanyyli, poista se ja ventiloi Poista kanyyli. Aseta uusi trakeakanyyli paikalleen ja ventiloi käsiventilaattorilla Jos ei onnistu, potilaalle yläruumiin kohoasento helpottamaan heikkoa hengitystä, käsiventilaatio naamarin avulla trakeostooma umpeen teipattuna/avustajan käden peittämänä (jotta ilma ei vuoda ulos sen kautta) kutsu apua yksikön hätätilanneohjeiden mukaan!
Osa-aikaisen invasiivisen 2PV-ventilaation toteuttaminen Yleistä potilasturvallisuudesta: Lääkäri päättää potilaan tarvitseman kliinisen valvonnan tarpeen Mielellään kuffiton trakeakanyyli tai kuffi tyhjennettynä Käytetään laitteita, jotka valmistajan ohjeiden mukaisesti on tarkoitettu invasiiviseen käyttöön + tarvitaan uloshengitysventtiili letkustoon Aktivikostutin riittävän sisäänhengityksen kostutuksen turvaamiseksi (suuret virtaukset) Lääkärin harkinnan mukaan P tc CO 2, pulssi ja S p O 2 -seuranta hoidon aloituksessa. Jatkoseuranta potilaan kliinisen tilanteen mukaan Potilaan tulisi pystyä hälyttämään itse apua Potilaan ja omaisten kanssa tulee keskustella invasiivisesti toteutettavaan 2PV-hoitoon liittyvistä riskeistä ja tämä tulee kirjata Potilaan ja omaisen ohjaus hoidon toteutukseen
Potilasturvallisuudesta Huolehditaan ilmateiden auki pysymisestä riittävät imukerrat! Limatulpan tukkiessa sisäkanyylin, poistetaan sisäkanyyli ja tarvittaessa koko trakeakanyyli. Tämä opetetaan myös kotiutuvalle potilaalle ja omaiselle Hengitysvajepotilas omaa kyvyn hengittää itse, mutta rajallisesti. Kun potilas on yhdistettynä invasiivisesti laitteeseen ja letkustoon, on vaarana että jos laite sammuu niin potilas ei jaksa kauan hengittää letkuston kuolleen tilan ja virtausvastuksen vuoksi. Varmista uloshengitysventtiilin esteetön ilmavirtaus (venttiili ei saa olla esim. peiton alla). Seuraa letkustoon kondensoituvan veden määrää tarkasti ja suuntaa letkusto laskeutumaan alaspäin potilaasta, jotta vesi valuu poispäin potilaasta.
Vuotoventtiili ( uloshengitysventtiili ) Turvallinen, oikea kytkentä: kaikki vuotoreiät ovat vapaasti avoinna! HENGENVAARALLINEN kytkentä: ilman vuotoreiät ovat niin pitkällä letkun sisällä, ettei uloshengitysilma pääse kunnolla poistumaan! Ja turvakaulus estää työntämisen liian pitkälle letkuun
Hoidon toteutus: Invasiivista 2PV-hoitoa toteutettaessa VPAP-laite laitetaan aina ensin päälle ja sitten vasta yhdistetään letkusto potilaan trakeakanyyliin. Hoitoa lopetettaessa, ensin poistetaan letkusto potilaasta ja sitten vasta sammutetaan laite.
Hoidon aikainen seuranta Seurataan potilaan rintakehän liikkumista! Seurataan reaaliaikaiset hoitotiedot säännöllisesti esim. 15 min. välein aloitusvaiheessa (LK, RR, VT, MV) Seurataan potilaan vointia, kertatilavuuksia, rintakehän liikettä ja P tc CO 2, tarvittaessa säädetään laitetta. Otetaan C-astrup hoidon aikana vähintään 1 h hoidon jälkeen ja jatkossa lääkärin määräyksen mukaan. Ilmavirtaus suoraan kanyyliin voi aiheuttaa alkuvaiheessa limannousua ja tämän vuoksi on oltava imuvalmius!
Kiitos