Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Samankaltaiset tiedostot
Varilan kuntoradan putkisilta

KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 LIITTEET

Komposiittistabilointi (KOST)

RAK Computational Geotechnics

UUMA-inventaari. VT4 429/ (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

Varikonkadun silta rautatien yli

Yläpohjan eristeiden painuminen - yhteensopivuusongelma eristeiden ja kattoristikoiden välillä

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

Massiivipuurakenteet työmaaolosuhteissa kosteuskäyttäytyminen ja siirtymät - Puupäivä 2018 Ville Mertanen

EPS koerakenne E18 Muurla

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA REIJO KIUKAS

Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla. Pekka Ruuti

18116 Esikuormituspenkereet

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Sisäilmastoseminaari Esko Wedman Konekomppania Oy Tuoteasiantuntija ja mittaustulokset Tapio Kemoff InspectorHouseOy Teksti ja yleiset

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT

PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO. Prosessivesiallas PVM

Terrafame Oy Patojen määräaikaistarkastukset Raffinaattialtaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: PVM 10.6.

Käytettäessä Leca -kevytsoraa painumien vähentämiseksi tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste InfraRYL Suodatinkankaat

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät

MITTAUKSIA JA HAVAINTOJA SISÄILMAKORJAUSTEN JÄLKISEURANNASTA. Katariina Laine Vahanen Rakennusfysiikka Oy

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

Merkkausvärin kehittäminen

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

UUMA-inventaari. Kt 8714/ , Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ

Ohje Valmiiseen emulsioon ei saa lisätä tartuketta.

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet

Betonoinnin valmistelu

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

Testausselostus. MSK-marketing. Vinyylisen julkisivupinnoitteen UV:n kestävyys, iskunkestävyys pakkasella sekä lämpöeläminen

Kosteusmittausyksiköt

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

PT plv Knuters-Östersundom (Sipoo)

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raportti Työnumero:

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

E-luvun laskentaan tarvittava

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Pesurinkadun silta. Yleistarkastusraportti. Yleistarkastusraportti

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

Juha Laasonen

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

Johanna Tikkanen, TkT

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

RAPORTTI lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1: Avainsanat: RTK-mittaus

Ojoisten lastentalo, Hämeenlinna Uusi osa, alapohjan kosteusmittaukset

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET , REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, VANTAA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka

Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

Raportti Työnumero:

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Kalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa Viitteet Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

ENSIRAPORTTI. Työ A Jönsäksentie 4, Vantaa Raportointi pvm: A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus:

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

Asennusohje. Devicell Dry

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto

Asennussuositus nora -lattiapäällysteiden saumaus

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki

Transkriptio:

Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä toteutettiin 1989-9 koerakenne, jossa kevennettynä pengertäytteenä käytettiin havupuuhaketta. Suomessa haketta ei aikaisemmin liene tienrakentamiseen käytetty, mutta havupuun kuorintajätteen käytöstä on myönteisiä kokemuksia mm. Keski-Pohjanmaalla ja Norjan tielaitoksessa. Koerakenteen rakentamisesta on julkaistu raportti "Havupuuhake penger - täytteenä". Tiehallituksen sisäisiä julkaisuja 6/1991. Kuva 1: Kaaviokuva rakenteesta (Mk 1:1)

Havupuuhake pengertäytteenä SEURANTATULOKSET 2 SEURANTATULOKSET 2.1 Korkeustaso Korkeustasoa on seurattu vaaitsemalla. Vaaituspisteet merkittiin maalimerkeillä 1 m:n välein päällysteen reunoille ja keskitielle. Mittaukset on suoritettu kevättalvella ja kesällä. Mittaustulosten mukaan syvirnmän pehmeikön kohdalla rakenne on painunut ensimmäisen vuoden aikana noin 2 cm. Kolmen vuoden kuluttua päällystämisestä kokonaispainuma on lähes 4 cm ja painuminen jatkuu. Kesällä 1993 otettujen näytteiden perusteella suurimmillaan kohteen rakennusaikainen painuma on ollut noin 1 cm. Painanne on täytetty kappalekuonalla. Tämän vuoksi rakenteen oma paino on noin 1,5 t/m 2 laskettua suurempi, mikä osaltaan vaikuttaa penkereen painumiseen. Painumaa voi lisätä myös syvimmän painuman kohdalla oleva kaksivaiheisen (keskeytys talvella 1989) rakentamisen välinen epäonnistunut työsauma. Painumisen pysäyttämiseksi tulisi ylimääräinen kappalekuona vaihtaa kevyempään materiaaliin tai suorittaa pengerpaalutus. Rakenteen loppuosalla tien pinta on reunoiltaan noussut ja talvella on ollut routanousua (liitteet 1-3). 2.2 Kantavuus Levykuormituslaitteella mitatuissa kantavuuslukuarvoissa on ollut aluksi useita ala-arvoisia (<2 MN/m2) lukemia keskiarvon ollessa 283 MN/m 2. Myöhempien mittaustulosten mukaan kantavuus on kauttaaltaan parantunut ja keskiarvo on noin 5 MN/m 2. Syvimmän pehmeikön kohdalla p1. 138 kantavuus on (vähän yli 2 MN/m 2) edelleen muuta osaa pienempi. Yleensä kantavuuden myöhempi paraneminen on seurausta stabiloidun kerroksen hitaasta sitoutumisesta. Suuret vierekkäiset kantavuuden poikkeamat johtuvat epätasaisesta sideaineen levityksestä tai sekoituksesta (liite 4). 2.3 Hakepenkereen lämpötila 1-lakkeen lämpenemisen seuraamiseksi penkereeseen asennettiin kuvan 2 mukaisesti Iämpöanturit. Lämpötilan mittauksia on suoritettu lähes kuukausittain. Mitatut lämpötilat osoittavat, että ensimmäisenä kesänä penkereen yläosan lämpötila on ollut noin 5 C ja alaosan noin 2 C. Seuraavina vuosina lämpötilaerot ovat tasaantuneet siten, että kesällä yläosan lämpötila on ollut vähän yli 2 C ja alaosan alle 2 C. Ensimmäisenä kesänä penkereen yläosan lämpeneminen johtunee sutä, että pohjaveden pinnan yläpuolinen hake on ollut tuoretta. Myöhemmin kapilaarinen veden nousu on alkanut vaikuttaa ja haitallinen lämpeneminen on lakannut (liite 5).

Havupuuhake pengertäytteenä 3 SEURANTATULOKSET Antunen suojaputki Kuva 2: Lämpöanturien sijainti hakepenkereessä. 2.4 Tilavuuspaino ja kosteus Taulukko 1: Pengertäytteen tilavuuspaino ja kosteus 7.9.1993 Näyte Tilavuuspaino Vesipitoisuus P1 Kaista kg/m 3 % 1317 oikea 562 62,1 1342 vasen 576 68, 1518 oikea 575 73,1 2.5 Silmämääräinen tarkastelu Yleiskuvan mukaan rakenteen kokonaispamuma on selvästi näkyvissä, mutta raidepainumaa ei ole havaittavissa. Sen sijaan p1. 139 on noin 25 m:n pituinen halkeama. Tämä havaittiin melko pian päällystämisen jälkeen ja sen todettiin syntyneen vasemmalle rakennetun liittymän painumisesta, koska liittymärakenrie oli jäänyt keventämättä. Rakenne kor)attiin kesällä 1991, minkä jälkeen painuminen on lakannut, mutta korjattu halkeama on edelleen näkyvissä. Hakkeen tila penkereessä on säilynyt muuttumattomana. Hakepenger on aihaalta ylös märkää (kosteuspitoisuus noin 62-73%) ja tiiviiksi pakkaantunutta massaa. Väri muistuttaa vedellä kyllästyneen hapettomassa tilassa olevan liekopuun väriä ja minkäänlaisia palamisen tai lahoamisen merkkejä ei ole havaittavissa.

Havupuuhake pengertäytteenä 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Tehtyjen havaintojen ja mittaustulosten perusteella puuhakkeen tilavuuspaino on jopa suunniteltua pienempi ja hake tulee säilymään muuttumattomana hyvinkin kauan, mutta ylimääräinen pengerpaino ja raskas liikenne saavat aikaan jatkuvaa painumista. Tästä syystä rakennetta ei voida suositella edes alempi luokkaisile teille silloin, kun tiellä on raskasta liikennettä. Lisäksi painumisen pysäyttämiseksi tulisi ryhtyä korjaustoimenpiteisiin.

1 E c (1) -.1. -3 PÄÄLLYSTEEN PÄÄLTÄ MITATUT KORKEUDET Vasen reuna IIIHHIIIIIIIIIIIIIIIIIH HHHIIHHHIIHHP!!!! Alkuperäinen tasol 2- HIIIIIIifli1iilIII iiihijhuihhihhiiiii IIIHHIHIIIHIIIIIIIIIII IIHIHHIIIIIIIIIIUIIUI -4 ------ - Mittauspäivät 2.7.91 24.1.91 - -- -- 27.3.92 4.9.92 - -. - 7.9.93 r%) r.) () o c c) (.3 (.3 (.3 (.3 (.3..l.. A.. 1 1 1 ( - (.3 (31 ) -J ) ( - () (.3. (33 5.1 ) ( Paalu 1 - m -&

Alkuperäinen tasol E c ) 1 5- [ö -5 - -1 Q) a. -15 - -x ci, o -2 - -25-3 -35 PÄÄLLYSTEEN PÄÄLTÄ MITATUT KORKEUDET Keskitie IiuhuuIflhIutiIiiiiiinhI II.uiiuIlIIuI5ulflh!.IMh'!flhIIIIIUiUIUIUIU!i IIIIIIiIIiiiE1UIUIUI uiiriuii,,iifluiflmflhui liii IiflhIUIIflhIIIIIIII uuuuiiuuuuuuununiuinu uiiuuiflhuuifliuhuuiiflfl uuuninuiuuuuuuuuuiuui uiiiiflhiiiiiiiuiuhuiuhi -4 - Mittauspäiväti 2.7.91 24.1.91-27.3.92 4.9.92 - - - - - 7.9.93 to 1 ) C.) C.) ( W C) (.) C () (). - -..... Q1 (l 1 1 1 Paalu 1-1 m

Alkuperäinen taso E c :C5-1 ) 15-1 5-15 -2-25 -3-35 PÄÄLLYSTEEN PÄÄLTÄ MITATUT KORKEUDET Oikea reuna ii"iiu"uauuua'uu."u"u UhiiUIuIIILIuIII'EiIluuI uuuliuiuuuiuuuuuuuuui uuuiuu,!iiuiuhiuiuuei iiuiiliuiiiiiuiiiiiiiiui IIIIINIIIIIUIUIUIBIUUIU iiiiiniiiiiiiiflfliuiflhu iiiiiiuiiiiiiiiiuiuuiiliui jinuuuuuuh.uhiiiuuuiiiui -- --- --- - - - r r (. c» () (.3... -. UI UI ID - I\) (.3. UI ) J ) ID - P.) (.3 c» ) "J ) ( - Paalu Mittauspäiväti 2.7.91 24.1.91 - - - - -, 27.3.92 4.9.92 - - - 7993-1 m 6)

/ \ / MN/m2 8 - - / - // " - / - _ - KANTAVUUSMI1TAUKSET, 1,,,1 - / / - - - _ \ 1 7 \ - _ - -,4 / '-. _7 eskiarvo 29 /'/ 1 \: 'N. ukvu 764 -- Ii." "'.< 1 1 \- % '. L S 't 1 1 1 / 1%esk arvo 283 1 (! 1..' -' S_ 1 1 " /1 /1 / 1 - ' - _ - - - - '... -- '\ - 13.9.9 - - - - - 5.8,91 21.7.92 21.6.93 Ka 13.9.9 - - - - Ka 5.8.91 - - Ka 21.7.92 Ka 21.6.93 128 13 132 134 1 36 138 14 142 144 146 148 15 152 154 Paalu Fil

co 6C HAKEPENKEREEN LÄMPÖTILAT LIITE 5 5 4. 3. //:\ lii \! /, 1' 1 ui / ' ''. \ ii /4 /..'.\ /\ 1 /; '\ i, '", 1 \ \.i -1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 IQQfl iqqi 1 jqq 1993 1 Anturi 2 Anturi 3 Anturi 4 Anturi 5 Anturi TSV-7Ocm TSV-98cm TSV-124cm TSV-l5Ocm TSV-231 cm