Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 19 Asianro 2149/10.02.02/2016 Maaseuturakentamisen periaatteet Päätöshistoria Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 21.3.2016 10 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Kuopion kaupunkiin on viime vuosina liittynyt useita maaseutuvaltaisia kuntia. Kussakin kunnassa on ollut omanlaisensa tapa suhtautua maaseudulle rakentamiseen. Kuopion nykyiset periaatteet ovat vuodelta 2007 ja koskevat vain osaa nykyisestä Kuopion alueesta. Mm. näistä syistä johtuen maaseudun rakentamisen periaatteita on syytä tarkistaa. Työn tarkoituksena on määrittää kaupungin tavoitteita ja toimenpiteitä maaseuturakentamisessa, tarkastella tarkoituksenmukaista kylärakennetta, palveluverkkoa ja kehittämistoimien priorisointia, määrittää lähtökohtia maaseutualueiden maapoliittisille toimille, päivittää 2007 tehty maaseudun edullisuusvyöhykkeistys ja rakentamisen määrän mitoitus sekä yhtenäistää yksityiskohtaisempia maaseudun kaavoitustavoitteita. Nämä maaseuturakentamisen ja mitoituksen periaatteet koskevat pääasiassa sisämaan rakentamista. Rantarakentamisen osalta paneudutaan mitoitukseen. Periaatteet on tarkoitettu valmisteluohjeeksi maaseuturakentamisen ohjaamiseen, suunnitteluun ja lupa-asioiden valmisteluun. Periaatteet tukeutuvat kaupunginvaltuuston hyväksymiin selvityksiin kuten Toiminnallisen seudun rakennemalliin Loikka 2030 (2012), Kuopion palveluverkosto 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa 2025 (2014), Kaupunkirakenne 2030-luvulle selvitykseen (2015) ja Maapoliittiseen ohjelmaan 2015 (2015). Seuraavina toimenpiteinä valmistunut raporttiluonnos asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Palautteiden pohjalta luonnos tarkistetaan ja täydennetään. Korjatun raportin hyväksyy kaupunginhallitus. Asiaa esitellään yksityiskohtaisemmin suunnittelukokouksessa. Liitteenä on 21.3.2016 päivätty raporttiluonnos. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. Liitteet 1 2149/2016 Raporttiluonnos
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2016 2 (2) Valmistelija Juha Romppanen puh. 044 718 5410 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kaupunginhallitus hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen. Päätös Merkittiin, että yleiskaavajohtaja Juha Romppanen oli kokouksessa kuultavana asiakohdassa. Merkittiin, että valtuuston II varapuheenjohtaja Irja Sokka saapui kokoukseen asiakohdan käsittelyn aikana. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Juha Romppanen poistui kokouksesta kuulemisen jälkeen. 10.5.2016 Talouspäällikkö Riitta Kokkonen Maaseuturakentamisen periaatteet raporttiluonnoksessa on Nilsiää koskevana todettu yksityiskohtaisissa linjauksissa mm. seuraavaa: Loikka 2030-rakennemallissa kehittäminen esitetään kohdistettavaksi vanhoihin kuntakeskuksiin, mm. Nilsiään. Kehittyviksi pienemmiksi kyliksi on nimetty mm. Nilsiän Pajulahti. Kuopion palveluverkkoselvityksessä on lisäksi Nilsiän Palonurmi osoitettu lähipalvelujen kylänä. Pohjois-Kuopiossa pääpaino on Nilsiän kuntakeskuksen Tahkon alueen kehittämisessä, joukkoliikennevyöhykkeissä ja näihin tukeutuvissa kylärakenteissa. Kylissä koulujen saavutettavuus on keskeisessä asemassa. Keskustan ja Tahkon asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella rakentamisen ohjaus tapahtuu yleiskaavoilla. Kaupunki linjaa maaseudun tonttitarjonnan siten, että se tarjoaa tontteja valituilta kyliltä rakennettavaksi vain viemäröidyiltä alueilta, joten vähintään osuuskunnan viemäri on alueella oltava. Kaupunki ei hanki maata rakentamistarkoituksiin eikä myy rakennuspaikkoja muualta maaseudulta. Tämä ei koske maan hankkimista metsätalous- tai virkistyskäyttöön tai vaihtomaaksi. Kuopion kaupunki ei ryhdy tekemään laaja-alaisia hajarakentamisen lukkoon lyöviä kaavoja. Sen sijaan suppeat kehitettävien kylien ydinalueet käsittävät rakentamisen mitoittavat ja osoittavat yleiskaavat tulevat joillakin kylillä kysymykseen. Asemakaavoitusta ei tehdä kylille, joissa sitä ei ennestään ole.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2016 3 (3) Nilsiässä kaupungin tonttien luovutus painottuu keskustaan, jossa on useita kymmeniä rakentamattomia tontteja. Keskustan yleiskaavoituksessa suuntaudutaan olevan rakenteen tiivistämiseen hyödyntämällä kunnallistekniikan läheisyydessä olevia laajoja maa-alueita. Tämä vaikuttaa suoraan kaupungin maanhankintaan. Pajulahden koulun lähitienoot määritellään maaseuturakentamisen mitoituksessa edulliseksi alueeksi. Kaupunki ei ole alueella aktiivinen maanhankkija tai rakennuspaikkojen luovuttaja. Palonurmi on kaupungin palvelustrategian mukainen palvelukeskus, alueella ei tehdä erityisiä toimenpiteitä maanhankinnan suhteen, vaan rakentaminen perustuu yksityisten maanomistajien rakennuspaikkatarjontaan. Pajulahteen ja Palonurmeen ei laadita asemakaavoja, vaan rakentamisen ohjaus tapahtuu yleiskaavoilla. Kuopion maaseutualueet on jaettu edullisuusvyöhykkeiksi, joiden avulla rakentamista pyritään ohjaamaan edullisimmille alueille. Edullisuusvyöhykkeissä edullisimpaan I-vyöhykkeeseen on rajattu mm. Pajulahden kylän ydinalueet. II-vyöhykkeeseen rajataan I-vyöhykkeiden ja asemakaava-alueiden lievealueita, kuten Nilsiän keskustan asemakaava-alueen lähialueet. IIIvyöhykkeeseen rajataan liikenteellisesti edullisia tai asujaimistoltaan tiheämpiä alueita, Nilsiästä keskustan lähialueet, Pajulahden lähialueet ja Palonurmi. V-vyöhykkeelle rajataan kaupungin laajentumisalueita kuten Nilsiän keskustan ja Tahkovuoren välisiä alueita. VI-alueeseen rajataan laajempia asumattomia syrjäisiä alueita. Lisäksi VI-alueeksi rajataan Tahkon mäkialueet, jossa hallitsematon rakentaminen voisi johtaa alueen suunnittelun kannalta peruuttamattomiin virheisiin. VI-alueeksi on rajattu myös Tahkon ja entisen kuntakeskuksen välinen alue, koska mitoituksen vahvistaminen sinne voisi johtaa alueen tulevaa kaavoitusta vaikeuttaviin hankkeisiin. Muut alueet ovat IVvyöhykettä. Sisämaa-alueilla tiloille hyväksyttävien rakennuspaikkojen lukumäärän määrittelevä mitoitus sidotaan edullisuusvyöhykkeisiin siten, että edullisimmille alueille voi muodostaa enemmän rakennuspaikkoja kuin vähemmän edullisille. Maaseuturakentamisen periaatteet raporttiluonnos on viiteaineistona. Mm. Nilsiä-neuvottelukunnalta on pyydetty lausunto maaseuturakentamisen periaatteet -raporttiluonnoksesta. Kaavoitusinsinööri Timo Kortelainen on kokouksessa esittelemässä asiaa. Liitteet 1 2149/2016 Kartta mitoitusvyöhykkeistä Viiteaineisto 2 Maaseuturakentamisen periaatteet, raporttiluonnos 21.3.2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2016 4 (4) Valmistelija Riitta Kokkonen puh. +358 044 718 2138 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Talouspäällikkö Riitta Kokkonen Neuvottelukunta toteaa lausuntonaan maaseuturakentamisen periaatteet raporttiluonnoksesta seuraavaa: Raporttiluonnoksessa on selvitetty hyvin, mihin Kuopion maaseudulla on viime vuosikymmeninä rakennettu ja tämä on ollut hyvänä lähtökohtana periaatteita valmisteltaessa. Kannatettavaa on se, että rakentamista pyritään ohjaamaan siten, että yhdyskuntarakennetta ei hajauteta. Toisaalta ei myöskään estetä rakentamasta syrjemmälle, jos asianomainen niin haluaa. Tahkon alueen ja Nilsiän keskustan välisen alueen määritteleminen tulevien taajamavarausten alueeksi on perusteltu. Tahkon mäkialueiden sisällyttäminen VI-vyöhykkeeseen nähdään hyvänä, koska sillä pyritään pitämään rakentaminen hallittuna ja tällöin ei vaikeuteta alueen tulevaa kaavoitusta ja käyttöä. Neuvottelukunta esittää, että Pajulahden III-vyöhykettä laajennetaan Pieksänkoskelle päin liitteenä olevan kartan mukaisesti, koska alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja liittyy luontevasti Pajulahden muuhun alueeseen. Lisäksi esitetään, että Palonurmen III-vyöhykkeen aluerajausta laajennetaan Ala-Nurmesjärven pohjoispäähän liitteen mukaisesti. Päätös Kaavoitusinsinööri Jukka Holopainen, kaavoitusinsinööri Timo Kortelainen ja kaavoitusarkkitehti Heli Laurinen olivat kuultavina asian käsittelyn aikana. Puheenjohtaja Jukka Savolainen poistui asian käsittelyn aikana, minkä jälkeen puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Jaakko Leskinen. Neuvottelukunta hyväksyi yksimielisesti talouspäällikön ehdotuksen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2016 5 (5)