ASKO. Avomuotoiset SopeutumisvalmennusKurssit Osteoporoosikuntoutujille. Hankesuunnitelma vuosille

ASKO Avomuotoiset SopeutumisvalmennusKurssit Osteoporoosikuntoutujille Hankesuunnitelma vuosille 2013 2015 Toukokuu 2012

Suomen Osteoporoosiliitto ry ASKO - Avomuotoiset SopeutumisvalmennusKurssit Osteoporoosikuntoutujille Juurruttamishankkeen suunnitelma vuosille 2013 2015 TIIVISTELMÄ Toukokuu 2012 Lonkka- ja nikamamurtumien aiheuttamat henkiset ja taloudelliset haitat ovat merkityksellisiä yksilölle ja yhteiskunnalle. Haitoilta voidaan välttyä, jos murtumille altistuneiden henkilöiden toimintakykyä ja kodissa selviytymistä tuetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Osteoporoosikuntoutujan elämänlaatu ja hyvinvointi lisääntyvät omahoitovalmiuksien kehittymisen myötä. Monipuolinen osteoporoosiin liittyvä tieto, käytännön neuvot ja vertaistuki ovat puolestaan omahoidon toteuttamisen perusta. ASKO-mallin ydin on omahoitoa tukeva ja vertaistukea sisältävä avomuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi, joka toteutetaan osteoporoosikuntoutujan omalla kotipaikkakunnalla osana kunnan perusterveydenhuollon toimintaa. ASKO-mallissa kunnan omia voimavarojen yhdistetään sekä yhteistyötä lisätään sekä sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen eri toimijoiden kesken että ammattilaisten ja paikallisen osteoporoosiyhdistyksen vertaistukijoiden välillä. ASKO-kehittämishankkeessa vuosina 2011 2012 luotiin ASKO-malli sekä alustavavat materiaalit, joita pilotoidaan kahdella paikkakunnalla ja kolmen kurssin aikana. ASKO-juurruttamishankkeen tarkoituksena puolestaan on levittää ja juurruttaa ASKO-toimintamalli osaksi eri kuntien perusterveydenhuollon toimintaan mahdollisimman laajasti Suomessa. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on tukea osteoporoosikuntoutujien omahoitoa ja voimaantumista sekä edistää paikallisten osteoporoosiyhdistysten vertaistukitoimintaa. ASKO-juurruttamishankkeessa on tavoitteena saada mukaan viidestä yhdeksään kuntaa, jotka toteuttavat ASKO-mallia osana oman kuntansa perusterveydenhuollon toimintaa. Hankkeen kansallisesti kattavalla ja tehokkaalla viestinnällä sekä markkinoinnilla edistetään ASKO-mallin levittämistä ja juurtumista. Lisäksi tavoitteena on alustavien ASKO-materiaalien ja -koulutuksen edelleen kehittäminen, päivittäminen ja painaminen. Juurruttamishankkeen kaikkien vaiheiden vastuuhenkilönä toimii projektipäällikkö, joka tekee tiivistä yhteistyötä hankkeen ohjaus-, asiantuntija- ja arviointiryhmän sekä Suomen Osteoporoosiliiton kanssa. Viestinnän ja markkinoinnin lisäksi arviointi on ASKO-juurrutushankkeen keskeinen toiminto. Hankkeen luodaan arviointimalli, joka kattaa kohdistuu ASKO-mallin kokonaisuuden, sen toimivuuden ja hyödyn kurssipaikkakunnilla. Arviointia tehdään hankkeen ensisijaisena kohderyhmän, osteoporoosikuntoutujien, kunnan ammattilaisten ja paikallisten osteoporoosiyhdistysten näkökulmasta. Hankkeessa toteutetaan ulkopuolista arviointia, joka lisää hankkeen laatua ja vaikuttavuutta sekä edistää mallin levittämistä ja juurtumista mahdollisimman laajasti Suomessa. Tulevaisuuden visio on ASKO-toimintamallin juurtuminen valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentälle, jolloin kuntien perusterveydenhuolto järjestää itsenäisesti alueellaan systemaattisesti avomuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja osteoporoosi- tai osteopeniadiagnoosin saaneille henkilöille.

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE... 3 3 TARKOITUS JA TAVOITEET... 6 4 KOHDERYHMÄ... 7 5 TUOTOKSET... 8 5.1 ASKO-kurssi ja kuntoutujan opas... 9 5.2 Ohjaajan käsikirja ja koulutus... 11 5.3 Vertaistuki-opas ja vertaistukijoiden koulutus... 11 6 TULOKSET JA VAIKUTUKSET... 12 7 HANKEORGANISAATIO JA YHTEISTYÖKUMPPANIT... 13 8 TOTEUTTAMINEN... 14 9 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI... 15 10 TALOUS JA SEN SEURANTA... 16 11 HAASTEET... 17 12 SEURANTA, ARVIOINTI JA RAPORTOINTI... 18 LÄHTEET... 20 LIITTEET... 21 Liite 1 ASKO-kurssin sisältö... 21 Liite 2 ASKO-juurruttamishankkeen alustava toteuttamissuunnitelma... 22 Liite 3 ASKO-juurruttamishankkeen alustava viestintä- ja markkinointisuunnitelma... 23 Liite 4 ASKO-juurruttamishankkeen alustava arviointisuunnitelma... 24

1 JOHDANTO Lonkka- ja nikamamurtuma alentavat olennaisesti yksikön toimintakykyä ja saattavat johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Murtumien aiheuttamat henkiset ja taloudelliset haitat ovat merkityksellisiä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Haitoilta voidaan välttyä, jos murtumille altistuneiden henkilöiden toimintakykyä ja kodissa selviytymistä tuetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Osteoporoosikuntoutujan omalla kotipaikkakunnalla tarjottu avomuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi tarjoaa olosuhteet, joissa mahdollisimman moni kuntoutuja voi tehdä oman sopeutumisensa, terveytensä ja hyvinvointinsa näkökulmasta suotuisia valintoja. Paikallinen sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimi sekä jäsenyhdistys voivat yhteistyössä Suomen Osteoporoosiliiton kanssa vahvistaa osteoporoosikuntoutujien omahoitoa ja elämänhallintaa. Paikallisien voimavarojen yhdistäminen ja yhteistyön lisääminen tekevät mahdollisiksi pitkäaikaissairaan elämänmuutoksen ja hyvinvoinnin edistämisen. Vasta vuonna 1993 Kela määritteli osteoporoosin sairaudeksi, joka voidaan diagnostisoida ja hoitaa. Osteoporoosi on diagnostisoituna sairautena sangen nuori. Kelan kuntoutusorganisaatio on puolestaan perustettu lähes kolmekymmentä vuotta aiemmin ja sen kuntoutusjärjestelmä on kehitetty vuosikymmenten aikana nykyiseen muotoonsa. Kela ei ole enää viime vuosina järjestänyt osteoporoosikuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta tai rahoittanut niiden organisointia. Näin ollen Suomen Osteoporoosiliitto ja sen edeltäjä Suomen Osteoporoosiyhdistys on kehittänyt ja organisoinut jo vuodesta 2001 sopeutumisvalmennusta osteoporoosia ja osteopeniaa sairastaville henkilöille Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksella. Aluksi Suomen Osteoporoosiliiton sopeutumisvalmennus oli projektimuotoista ja myöhemmin siihen saatiin Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettu toimintaavustus. Suomen Osteoporoosiliitto on järjestänyt sopeutumisvalmennusta kurssimuotoisena laitoskuntoutuksena. Vuonna 2001 viiden päivän mittaisia kursseja oli kolme, ja vuodesta 2002 lähtien kurssit ovat olleet kuusipäiväisiä. Vuosittaiseksi kurssimääräksi on vakiintunut kolmesta neljään kurssia. Yhteensä laitoskuntoutuskursseja on vuoden 2012 loppuun mennessä järjestetty 38. Laitoskuntoutuksen kehittämisen yhteydessä organisoitiin ensimmäinen omahoitopäiväpäivä, joka on yhden päivän mittainen kurssi osteoporoosidiagnoosin vastikään saaneille henkilöille. Vuoden 2011 loppuun mennessä omahoitopäiviä on järjestetty yhteensä 26. ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 2

2 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Hyvät kokemukset omahoitopäivistä eri puolella Suomea antoivat Suomen Osteoporoosiliitolle pohjan kehittää avomuotoista sopeutumisvalmennusta edelleen. Lisäksi laitosmuotoisen sopeutumisvalmennuskurssin käyneet henkilöt ovat tuoneet selvästi esille kuusi kuukautta kurssin jälkeen tehdyssä kyselyssä sen, että lyhyen ja tiiviin laitoskurssin jälkeen olisi tarve uudelle kurssille tai tapaamiselle. Tämän tapaamisen aikana voitaisiin kerrata kurssilla opittuja asioita, jakaa kokemuksia ja keskustella uusista esiin tulleista omahoitoon liittyvistä asioista ja kysymyksistä. Laitosmuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi on nykyisellään monelle ainutkertainen tilaisuus saada tietoa osteoporoosista ja sen hoidosta, kaatumisien, tapaturmien ja murtumien ehkäisystä sekä saada vertaistukea. Osteoporoosi on pitkäaikaissairaus, joka vaatii lähiympäristön tukea sekä sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen yhteistyötä jatkuvan ja monipuolisen omahoidon edistämiseksi. Lisäksi sopeutumisvalmennukselle on tarvetta nykyistä laajemmassa mittakaavassa ottaen huomioon osteoporoosia sairastavien määrän maassamme. Laitosmuotoisen sopeutumisvalmennuksen majoituskustannuksia karsimalla voidaan mahdollisesti järjestää sopeutumisvalmennusta nykyistä suuremmalle ryhmälle ja useammilla paikkakunnilla. Järjestettäessä sopeutumisvalmennuskurssi kuntoutujan omalla paikkakunnalla on lähipiirin mahdollista olla jakamassa kuntoutujan kokemuksia, ja samalla kuntoutujalle tarjoutuu mahdollisuus verkostoitua paikallisesti. Pitkäaikaissairauteen sopeutuminen ja kuntoutuminen muistuttavat oppimista ja oppimisprosessia. Aikuiskoulutuksen puolella on tehty onnistuneita etä- ja lähimoduuleista muodostuneita koulutuskokonaisuuksia, joiden aikana on havaittu pitkäkestoista oppimista ja oppimisen syvenemistä. Samalla oppimisen siirtovaikutus on laajempi ja monipuolisempi kuin lyhyen kerralla toteutettavan intensiivijakson aikana. Vastaavaa metodia käyttämällä myös sopeutumisvalmennus voi olla vaikutuksiltaan aiempaa syvempi ja pitkäkestoisempi. Suomen Osteoporoosiliiton ASKO-kehittämishankkeessa vuosina 2011 2012 kaksi kuntaa hyödyntää mahdollisuutta toteuttaa osteoporoosikuntoutujille suunnattu avomuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi. ASKO-mallin (Kuvio 1) kurssitapaamiset toteutetaan kevään ja syksyn 2012 aikana. Toisella näistä paikkakunnista järjestetään hankkeen aikana sopeutumisvalmennuskurssi kahdesti, ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 3

sillä ensimmäisen kurssin aikana materiaali oli vielä hiomatonta. Lisäksi ensimmäisen kurssin kohderyhmä määritettiin poikkeuksellisen suppeaksi. ASKO Kurssi alkaa 1 kk etäjakso 1 kk etäjakso Kurssi päättyy Seuranta: 6 kk ja 12kk 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso Kuvio 1 ASKO -hanke 2011-2012 Suomen Osteoporoosiliitto ry ASKO-kehittämishankkeen tuotoksia ovat alustava avomuotoisen sopeutumisvalmennuskurssin toimintamalli sekä kurssiohjaajan käsikirja, kuntoutujan opas ja vertaistuen ohje. Hankkeessa tuotetaan myös koulutusta sekä kurssiohjaajille että paikallisille asiantuntijoille yleisesti. Ensimmäisellä kurssipaikkakunnalla (Lahdessa) kurssista saatiin hyviä kokemuksia, ja toimintamallin juurruttaminen koettiin tärkeäksi. Lisäksi Lahden ensimmäisen pilotin aikana sopeutumisvalmennuskurssin kokonaisuutta ja siihen liittyviä materiaaleja on kehitetty edelleen. Avomuotoisen sopeutumisvalmennuskurssin toimintamalli materiaaleineen on juurrutettavissa laajasti eri paikkakunnille huomioiden jokaisen kunnan osaaminen, tarjoamat palvelut ja muut mahdollisuudet Omahoidolla ASKO-hankkeessa tarkoitetaan osteoporoosikuntoutujan itsensä toteuttamaa, ohjaajan kanssa yhdessä suunniteltua, sairauteen ja kuntoutujan elämäntilanteeseen parhaiten soveltuvaa sekä näyttöön perustuvaa hoitoa. Osteoporoosin omahoito sisältää tiedon luustosta ja osteoporoosista, osteoporoosikuntoutujalle soveltuvasta liikunnasta, terveellisestä ravitsemuksesta, osteoporoosilääkityksestä, kaatumisriskeistä ja niiden ehkäisystä sekä kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 4

merkityksestä. Tämä tieto on pohjana kuntoutujan päättäessä aktiivisesti itse omista ratkaisuistaan, jotka ovat osa hänen oman hoidon ja elintapamuutoksien suunnittelua ja toteuttamisesta. ASKO-hankkeen innovatiivinen kokonaisuus muodostuu elämäntapamuutoksesta ja omahoitoa tukevasta ja vertaistukea sisältävästä kokonaisuudesta, joka toteutetaan kunnan omia voimavaroja hyödyntämällä, yhdistämällä ja hiomalla. Lisäksi paikallisen osteoporoosiyhdistyksen vertais- ja omahoidon tuen osuus on olennainen. (Kuvio 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE 2012 2015) edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja eri toimijoiden yhteistyötä. ASKOhankkeen edellytyksenä on saumaton yhteistyö julkisen sektorin ja järjestön välillä. ASKO-hanke tukee myös KASTE-ohjelman mukaisesti osteoporoosia sairastavien henkilöiden osallisuutta, sillä hanke tukee kuntoutujien sitoutumista omaan hoitoonsa. tuu ryhmä, jossa tuetaan toinen toistaan. Ryhmänohjaus edistää kuntoutujien hyvinvointia ja elä- Osteoporoosikuntoutuja Avomuotoisen osteoporoosia sairastavan sopeutumisvalmennustoiminnan kehittäminen Paikallinen osteoporoosiyhdistys Sosiaali-, terveys-, ja liikuntatoimen ammattilaiset ASKO-kurssin toteutuksen ja alustavan materiaalien kehittäminen Hankkeen asiantuntijaryhmä Kurssin ohjaajat ja muut toimijat Kunnan sosiaali- ja terveystoimi ASKO-toimintamallin ja -materiaalien pilotointi (2 paikkakuntaa ja 3 kurssia) Kunnan liikuntatoimi Kurssin ohjaajat ja muut toimijat K uvio 2 ASKO-kehittämishankkeen osa-alueet vuosina 2011 2012 ASKO-kurssi kestää lähi- ja etäjaksoineen kaksi kuukautta. Näin ollen kurssin osallistujista muodos- ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 5

mänlaatua, koska parhaassa tapauksessa ryhmässä jaetaan vertaistukea, seuraa, apua ja intoa. Ryhmän vuorovaikutus voi jatkua myös kurssin päätyttyä, sillä kurssilaiset ovat samalta tai lähipaikkakunnista. Lisäksi paikkakunnan kurssiohjaajat ja muut ammattilaiset (lääkäri, mahdollinen osteoporoosi- tai murtumahoitaja, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti ja sosiaalityöntekijä) tulevat kurssilaisille tutuksi, mikä puolestaan edistää kuntoutujan omahoitoa ja auttaa tarpeellisten palveluiden löytämisessä. 3 TARKOITUS JA TAVOITEET ASKO-juurruttamishankkeen tarkoituksena on levittää ja juurruttaa ASKO-toimintamalli osaksi eri kuntien perusterveydenhuollon toimintaan mahdollisimman laajasti Suomessa sekä kehittää ASKOkehittämishankkeessa luotua toimintamallia ja alustavia ASKO-materiaaleja edelleen. Toiseksi hankkeen tarkoituksena on tukea osteoporoosikuntoutujien omahoitoa ja voimaantumista sekä edistää paikallisten osteoporoosiyhdistysten vertaistukitoimintaa avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan avulla. Hankkeen tavoitteena ASKO-toimintamallin levittämisen ja juurruttamisen osalta on 1. toteuttaa ASKO-kehittämishankkeessa vuosina 2011 2012 kehitetty malli osteoporoosikuntoutujien omahoitoa tukevasta avomuotoisesta sopeutumisvalmennuskokonaisuudesta vuosina 2013 2015 paikkakunnilla, joita on viidestä yhdeksään 2. toteuttaa kansallisesti kattavaa ja tehokasta viestintää sekä markkinointia ASKO-mallin levittämisen ja juurruttamisen edistämiseksi 3. systemaattinen alustavien ASKO-materiaalien ja -koulutuksen edelleen kehittäminen ja päivittäminen 4. hankkeen järjestelmällisen arviointimallin kehittäminen ASKO-juurrutushankkeen muut tavoitteet ovat 1. tarjota osteoporoosikuntoutujalle tukea, osaamista, välineitä ja mahdollisuuksia omahoidon toteuttamiseen hänen omalla paikkakunnallaan 2. tarjota osteoporoosikuntoutujalle mahdollisuus osteoporoosiyhdistyksen tarjoamaan pitkäkestoiseen vertais- ja omahoidon tukeen hänen omalla paikkakunnallaan 3. tukea ja kehittää paikallisten osteoporoosiyhdistyksen toimintaa ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 6

4. kehittää vertaistukijoiden tukea, ohjausta ja koulutusta 5. tukea ja kehittää julkisen sektorin ja osteoporoosiyhdistyksen osteoporoosikuntoutujien omahoitoa ja elämänlaatua edistävää yhteistyötä 6. tukea ja kehittää sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen sekä muiden kunnan toimijoiden keskinäistä osteoporoosikuntoutujien omahoitoa ja elämänlaatua edistävää yhteistyötä 7. kehittää ASKO-kurssin sisältöä ja toteutusta 8. ASKO-kurssin ohjauksen tukeminen ja kehittäminen 9. kurssiohjaajakoulutuksen kehittäminen 10. kurssipaikkakuntien ammattilaisten luusto- ja omahoitotietämyksen lisääminen 11. ammattilaisten ja vertaistukijoiden voimaantuminen osteoporoosia sairastavan henkilön omahoidon tukijana 4 KOHDERYHMÄ Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat osteoporoosikuntoutujat. Tässä hankkeessa osteoporoosikuntoutujalla tarkoitetaan äskettäin osteopenia- tai osteoporoosidiagnoosin saaneita henkilöitä. ASKO-juurruttamishankkeessa kuntoutuja nähdään oman hyvinvointinsa määrittäjänä ja vastuunkantajana. ASKO-kurssi tukee ja edistää kuntoutujan osteoporoosin omahoidon toteuttamista osana hänen omaa arkeaan sekä tukee kuntoutujan voimaantumista oman elämänsä määrittäjänä. ASKO-kurssin osallistujille tarjoutuu mahdollisuus kokonaisvaltaiseen elämäntavan muutokseen, jossa huomioidaan arjen haasteet ja mahdollisuudet unohtamatta kuntoutujan lähipiiriä. Kokonaisuuden huomioiminen tekee mahdolliseksi voimaantumisen ja omahoidon toteuttamisen arjen elämässä sekä pysyvän muutoksen pitkäaikaissairaan elämässä. Samalla voidaan ehkäistä epävarmuuden ja heikkouden tunteen syvenemistä, jolloin kuntoutujan hyvinvointi ja elämänlaatu paranevat. Kuntoutujien itselleen asettamat tavoitteet puolestaan tukevat kurssille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi ASKO-kurssi tekee kuntoutujalle mahdolliseksi oman asuinpaikkakuntansa palveluiden ja osteoporoosiyhdistyksen toiminnan piiriin pääsemisen. Osteoporoosikuntoutujien lisäksi tärkeänä hankkeen kohderyhmänä ovat Suomen Osteoporoosiliiton jäsenyhdistykset ja vertaistukijat. Paikallisten osteoporoosiyhdistysten toimijat saavat kurssin aikana lisää rohkeutta ja tukea vertaistukijana toimimiseen ja heille tarjoutuu mahdollisuus oppia ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 7

tunnistamaan osteoporoosikuntoutujan tuen tarve. Samalla vertaistukijat voimaantuvat ja saavat itselleen tukea omaan kuntoutusprosessiinsa. Hankkeen myötä osteoporoosiyhdistysten yhteistyövalmiudet ja -mahdollisuudet paikallisten toimijoiden ja yhteistyökumppanien kanssa lisääntyvät. Osteoporoosiyhdistykset saavat myös mahdollisuuksia ja tukea sekä kehittää että lisätä osteoporoosikuntoutujien hyväksi tekemäänsä työtä. Lisäksi Suomen Osteoporoosiliiton ja paikallisten osteoporoosiyhdistysten yhteistyömahdollisuudet parantuvat, koska he toteuttavat ja kehittävät avomuotoista sopeutumisvalmennustoimintaa yhteistyössä. Välillisesti hankkeen kohderyhmänä ovat osteoporoosikuntoutujan omaiset ja läheiset sekä julkisen sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen ammattilaiset. Osteoporoosikuntoutujan omaiset ja läheiset voivat olla kuntoutujan tukena koko ASKO-kurssin ajan, koska se toteutetaan kuntoutujan omalla paikkakunnalla. Osteoporoosikuntoutujalla on mahdollisuus keskustella kasvotusten kurssilla läpikäydyistä asioista läheistensä kanssa päivittäin. Lisäksi läheiset ovat tärkeässä tukevassa ja osittain mahdollistavassa roolissa kurssin etäjaksojen toiminnallisten osioiden (esim. liikunta- ja ravitsemustavoitteet, kodin kaatumisriskien kartoittaminen) toteuttamisessa. Lisäksi omaisille ja läheisille tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteen kurssin tapaamiskertaan. Hankkeen aikana kurssipaikkakuntien sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen ammattilaisten tietämys ja osaaminen osteoporoosikuntoutujan omahoidon tukijana syvenee ja lisääntyy. Ammattilaisten kehittymistä tuetaan hankkeen avomuotoisen sopeutumisvalmennusmallin ja käytössä olevien koulutus- ja ohjausmateriaalien avulla. Ammattilaisen voimaantuessa heidän osteoporoosiin liittyvä työotteensa syvenee sekä työn ilo ja vaikuttavuus lisääntyvät. Lisäksi luuston terveyden edistäminen ja ylläpitäminen muiden asiakasryhmien kohdalla kehittyy sekä tietoisuus mm. sekundaariosteoporoosista lisääntyy. 5 TUOTOKSET ASKO-juurruttamishankkeen tuotoksia ovat eri kurssipaikkakunnille juurrutettava kehittämishankkeen aikana luotu avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen malli sekä siihen liittyvät päivitetyt materiaalit (kurssiohjaajan käsikirja, kuntoutujan opas ja vertaistuki-opas). ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 8

Materiaaleissa on jo ASKO-kehittämishankkeen aikana huomioitu kuntoutujien, ammattilaisten, kurssiohjaajien, vertaistukijoiden sekä aikuispedagogiikan näkökulmat. Juurrutushankkeen aikana puolestaan ASKO-materiaalien sisältöä, toimivuutta, päivitettävyyttä ja saatavuutta kehitetään edelleen, jotta avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen malli tukee kurssipaikkakuntien tarpeita entistä paremmin. Lisäksi juurrutushankkeen aikana luodaan materiaaleille sellainen muoto sekä niiden kehittämiselle ja päivittämiselle käytäntö, jotka edistävät avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen mallin levittämistä ja juurruttamista eri paikkakunnille unohtamatta paikallisia olosuhteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi juurruttamishankkeen aikana kehitetään vertaistukijoiden ja kurssiohjaajien koulutusta, joiden huomioiminen on jäänyt vähemmälle kehittämishankkeen aikana. 5.1 ASKO-kurssi ja kuntoutujan opas ASKO-kurssilla pyritään osteoporoosikuntoutujan hyvinvoinnin lisääntymiseen, joka on kuntoutujan, paikallisen osteoporoosiyhdistyksen sekä kunnan sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen yhteinen tavoite. Kurssilla tuetaan kuntoutujien sopeutumista pitkäaikaissairauteen sekä sitoutumista omahoitoon ja oman elämänsä hallintaan. Jokaisen henkilökohtaisen kuntoutumisprosessin keskiössä ovat kuntoutujan itsensä lisäksi hänen läheisensä sekä paikkakunnan tarjoamat palvelut ja muut mahdollisuudet. Lisäksi osteoporoosikuntoutuja saa kurssin aikana mahdollisuuden pitkäkestoiseen ja paikalliseen omahoidon tukeen ja vertaistukeen, jonka toteuttajana toimii erityisesti paikallinen osteoporoosiyhdistys mutta myös itse kurssiryhmä. ASKO-kurssi muodostuu kuudesta noin kolmen tunnin mittaisesta lähitapaamisesta, jotka toteutetaan kahden perättäisen päivän jaksoissa kolmen kuukauden aikana. Tapaamisten väliin jäävien etäjaksojen aikana osteoporoosikuntoutujat toteuttavat mm. liikunta- ja ravitsemustavoitteitaan tai kartoittavat oman kodin kaatumisriskejä. Kuuden lähitapaamisen lisäksi toteutetaan seurantatapaamiset kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluttua. Kurssilla osteoporoosikuntoutujille annetaan tietoa luustosta ja osteoporoosista ja niihin liittyvästä omahoidon kokonaisuudesta. Tietoa ja käytännön ohjeita annetaan myös osteoporoosikuntoutujalle soveltuvasta liikunnasta, terveellisestä ravitsemuksesta, kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin merkityksestä ja osteoporoosilääkityksestä. Osteoporoosikuntoutujia autetaan kurssilla hahmottamaan heidän omat kaatumisriskinsä ja toimimaan riskien alentamiseksi. Lisäksi kuntoutujia tuetaan oman liikuntaohjelman ja terveellisen ravit- ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 9

semuskokonaisuuden laatimisessa ja toteuttamisessa. Kurssilla liikutaan yhdessä ja lisäksi tutustutaan paikkakunnan liikuntamahdollisuuksiin. (Liite 1 ASKO-kurssin sisältö) ASKO-kurssin osallistujana osteoporoosikuntoutuja nähdään aktiivisena toimijana, arjen omahoitonsa toteutumissuunnitelman tekijänä sekä omahoitonsa asiantuntijana ja toteuttajana. Lisäksi osallistuja on omien tavoitteidensa asettaja ja niiden toteutumisen sekä oman voimaantumisensa arvioija. Osallistuja arvioi myös kurssin sisältöä ja toteutusta. ASKO-kurssin ohjaajana toimiva ammattilainen puolestaan välittää osteoporoosikuntoutujille asiantuntijatietoa, mutta samalla hän antaa tilaa osteoporoosikuntoutujalle ja kunnioittaa hänen tavoitteitaan. Paikallisen osteoporoosiyhdistyksen jäsen (tai jäsenet) on keskeisessä roolissa ASKO-kurssin aikana. Yhdistyksen edustaja esittäytyy kurssilaisille, kertoo yhdistyksen toiminasta ja toimii osteoporoosikuntoutujien vertaistukijana kurssin lähijakson aikana. Yhdistyksen jäsen tukee kuntoutujan elämänhallintaa omien kokemuksiensa ja esimerkkiensä avulla. Lisäksi yhdistyksen jäsen toimii vertaistukijana etäjakson aikana paikallisen osteoporoosiyhdistyksen normaalin toiminnan puitteissa (mm. liikuntaryhmät, retket ja muut tapaamiset). ASKO-kehittämishankkeessa on luotu alustava kuntoutujan opas. Oppaan runko on sama kuin AS- KO-kurssin sisältö. Kuntoutujan opas sisältää tiivistetyssä ja innostavassa muodossa jokaisen kurssitapaamisen tavoitteet ja läpikäydyn asiasisällön. Lisäksi oppaan jokaisessa osioissa on aihepiiriin liittyviä omahoitoon motivoivia kysymyksiä. Juurruttamishankkeen aikana kuntoutujan oppaan sisältöä kehitetään edelleen yhteistyössä kurssiohjaajien, kuntoutujien, hankkeen asiantuntijaryhmän ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden kurssin luennoitsijoiden kanssa. Kuntoutujan opasta kehitetään edelleen erityisesti aikuispedagogiikan, viestinnän ja päivitysmahdollisuuksien näkökulmasta. Tarkoituksena on, että kuntoutujan opasta voidaan hyödyntää osteoporoosikuntoutujan ohjauksessa ja ammattilaisten työn tukena myös muilla kuin kurssipaikkakunnilla. Kuntoutujan oppaan lisäksi juurruttamishankkeen aikana luodaan kuntoutujille jaettavat ASKO-passi ja ASKO-diplomi. ASKO-passin avulla osteoporoosikuntoutuja voi seurata omahoitonsa etenemistä ja edistymistään kurssin aikana. ASKO-diplomi puolestaan luovutetaan kaikille kuntoutujille kurssin lopussa. ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 10

5.2 Ohjaajan käsikirja ja koulutus Alustava kurssiohjaajan käsikirja on luotu ASKO-kehittämishankkeen aikana. Käsikirja sisältää kurssin yleiset tavoitteet ja jokaisen tapaamiskerran tavoitteet, aihepiirien sisällön lisätietoineen, listan jaetusta ohjausmateriaalista sekä esimerkkejä toteutustavasta, metodeista ja liikuntatuokioista. Lisäksi käsikirjan liitteenä on ohjaan käyttöön asiantuntijaryhmässä kootut PowerPoint -esitykset kurssin tapaamiskertojen alustuksiksi. Ohjaajan käsikirjassa on kurssisisällön lisäksi huomioitu aikuispedagogiikan, kuntoutujan motivoinnin, ryhmäyttämisen ja viestinnän näkökulma. Juurruttamishankkeen aikana käsikirjaa kehitetään entisestään eri kurssipaikkakunnan tarpeita vastaavaksi ja laajemman ASKO-toimintamallin levittämisen ja juurruttamisen tueksi. Lisäksi juurrutushankkeen aikana luodaan käsikirjan liitteeksi ASKO-resepti, joka toimii ammattilaisen työkaluna hänen huomattuaan tai tavattuaan osteoporoosia sairastavan henkilö. ASKO-reseptin avulla ammattilainen voi edistää ja tukea osteoporoosikuntoutujan omahoitoprosessin aloitusta ja ohjata hänet mahdollisesti hakeutumaan ASKO-sopeutumisvalmennuskurssille. ASKO-reseptissä tullaan hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan liikuntareseptiä, jota Suomen Osteoporoosiliitto ja UKK-instituutti tällä hetkellä yhteistyössä suunnittelevat. ASKO-kurssin ohjaajan koulutus ja sen kehittäminen ei ole ollut ASKO-kehittämishankkeessa olennaisessa roolissa. Materiaalien ollessa jo pidemmällä juurruttamishankkeen aikana puolestaan keskitytään aiempaa enemmän ohjaajien koulutuksen kehittämiseen ja ohjaajien järjestelmälliseen tukemiseen. ASKO-kurssin toteutuksen ja sisällön lisäksi ohjaajien koulutuksessa tullaan jatkossa keskittymään ryhmäytymisen dynamiikkaan sekä kuntoutujan innostamiseen ja motivointiin. 5.3 Vertaistuki-opas ja vertaistukijoiden koulutus ASKO-kehittämishankkeessa luodaan yhden sivun ohje paikallisten osteoporoosiyhdistysten vertaistukijoille vertaistukijalle. Ohje sisältää tiivistetysti vertaistuen tavoitteet, kuvauksen vertaistukijan roolista ja mahdollisista ongelmatilanteista sekä tiedon vertaistukijan omasta tukiverkostosta. Juurruttamishankkeessa ohjetta kehittämällä ja laajentamalla toteutetaan vertaistuki-opas, joka on n. nelisivuinen vertaistukijoille jaettava lehtinen. ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 11

Oppaan lisäksi juurruttamishankkeessa kehitetään ja toteutetaan vertaistukijoille oma koulutus tai tapaaminen. Jos vertaistukijoiden koulutus tai tapaaminen ei jostain syystä toteudu, niin vertaistukijoille annetaan henkilökohtaista tukea ja ohjausta joko kurssipaikkakunnan ohjaajan tai Suomen Osteoporoosiliiton edustajan toimesta. 6 TULOKSET JA VAIKUTUKSET ASKO-malli edistää paikkakunnan olemassa olevien toimintojen ja resurssien nivoutumista toimivaksi verkoksi, joka ilman päällekkäisyyksiä ja paikkakunnan lähtökohdista tähtää osteoporoosikuntoutujan omahoidon ja elämänlaadun edistämiseen. Tukemalla ja kehittämällä sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen keskinäistä yhteistyötä sekä niiden yhteistyötä paikallisen osteoporoosiyhdistyksen kanssa voidaan edistää osteoporoosikuntoutujan pitkäaikaissairauteen sopeutumista sekä oikeiden palveluiden piiriin hakeutumista. ASKO-toimintamallin juurruttamisen myötä kuntoutustoimet puolestaan kohdentuvat oikeaan kohderyhmään sekä toteutuvat oikeaan aikaan ja osteoporoosikuntoutujan omalla paikkakunnalla. Lisäksi paikallisen osteoporoosiyhdistyksen vertaistukijat sekä heidän omakohtaiset kokemuksensa ja esimerkkinsä syventävät sopeutumisvalmennusta. Elämänlaatu ja toimintakyky lisääntyvät omahoitovalmiuksien kehittymisen myötä. Lisäksi voidaan estää osteoporoosista aiheutuvien komplikaatioiden esiintymistä, sillä kurssilla annetaan käytännön ohjeita omahoidon totuttamiseen ja kiinnitetään huomioita kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. ASKO-toimintamallin juurruttaminen saa aikaan pitkän aikavälillä murtumien määrää vähenemisen ja siten murtumien hoitoon käytettävät resurssit pienevät. Kuntoutujan on mahdollista jatkaa itsenäistä elämää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään terveiden ja toimintakykyisten vuosien määrän lisääntyessä. ASKO-toimintamalli tukee myös terveyshyötymallin mukaista toimintaa, jossa monimuotoinen sosiaali-, terveys- ja liikuntapalveluiden sekä kolmannen sektorin yhteistyö tekee mahdolliseksi kuntoutujan ja voimaantumisen ja parhaan mahdollisen omahoidon toteutumisen. ASKO-juurrutushankkeen tuloksena ASKO-malli liittyy osaksi olemassa olevia sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen tarjoamia peruspalveluita. Selkeä ja toimiva ASKO-malli materiaaleineen edistää toiminnan toteutusta, hallintaa sekä erityisesti mallin juurtumista osaksi paikkakunnan perusterveydenhuollon pysyvää toimintaa. ASKO-mallin avulla sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen resurssit saadaan kohdistetuksi sinne missä ne tulevat käytettyä optimaalisesti. ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 12

ASKO-mallin juurtuminen edistää paikkakunnan osteoporoosin hoito-, kuntoutus- ja seurantaketjun toimintaa tulevaisuudessa. Hankkeeseen liittyvän koulutuksen ja yhteistyön avulla ammattilaisten verkostoituminen sekä tiedon ja kokemusten jakaminen paikallisen osteoporoosiyhdistyksen sekä julkisen terveydenhuollon ja kunnan muiden hallinnonalojen välillä lisääntyy. Lisäksi hyviä käytäntöjä voidaan levittää ja juurruttaa alueen eri toimipaikkoihin, joka puolestaan edistää ja kehittää tietoisuutta luuston terveydestä ja sen edistämisestä laajemmin. Tulevaisuuden visio on ASKO-toimintamallin leviäminen ja juurtuminen valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentälle. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalle avomuotoiselle sopeutumisvalmennustoiminnalle ei ole enää tarvetta, kun perusterveydenhuolto yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa järjestää itse systemaattisesti alueellaan sopeutumisvalmennuskursseja osteoporoosi- tai osteopeniadiagnoosin saaneille henkilöille. 7 HANKEORGANISAATIO JA YHTEISTYÖKUMPPANIT ASKO-juurruttamishankkeessa työskentelee kokoaikainen projektipäällikkö. Projektipäällikkö vastaa yhdessä Suomen Osteoporoosiliiton kanssa hankkeen etenemisestä, materiaaleista, viestinnästä, arvioinnista, taloudesta ja raportoinnista. Projektipäällikkö tekee päivittäin työajanseurantaa, joka sisältää tehdyt työtunnit sekä keskeiset työtehtävät ja yhteistyötahot. Projektipäällikön lisäksi hankkeessa on kuntoutus- ja hanketyön asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluvat Suomen Osteoporoosiliiton hallituksen nimittämät jäsenet sekä Suomen Osteoporoosiliiton toiminnanjohtaja ja projektipäällikkö. Ohjausryhmässä on yhteensä 6-8 jäsentä. Ohjausryhmä toimii projektipäällikön tukena hankkeen toteutuksessa ja seuraa sen edistymistä. Ohjausryhmällä on vuodessa 3-6 kokousta, joissa esittelijänä ja sihteerinä toimii projektipäällikkö. Lisäksi hankkeella on asiantuntijaryhmä, jonka ohjausryhmä nimittää. Asiantuntijaryhmään kutsutaan 10 15 hankkeen eri aihe- ja osaamisalueiden edustajaa. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on projektipäällikön kanssa yhteistyössä kehittää avomuotoisen osteoporoosikuntoutujan sopeutumisvalmennusmallin sisältöä ja erityisesti sen materiaaleja. Asiantuntijaryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ja kokouksissa sihteerinä toimii projektipäällikkö. ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 13

Asiantuntijaryhmässä ovat edustettuna seuraavat osaamisalueet: Osteoporoosikuntoutuja Potilasyhdistys Kuntoutus Sopeutuminen ja elämänhallinta Osteoporoosin omahoito Lääketiede ja osteoporoosi Fysioterapia ja kaatumisen ehkäisy Ravitsemus Sosiaalityö Liikuntapalvelut Erikoissairaanhoito Aikuispedagogiikka Asiantuntijaryhmän lisäksi hankkeella on ohjausryhmän nimittämä arviointiryhmä, joka hankkeen alussa ja tarvittaessa myöhemmin hankkeen aikana tarkentaa alustavan arviointisuunnitelman. Lisäksi arviointiryhmä seuraa ja kehittää hankkeen kokonaisarviointia. Arviointiryhmän toiminnalla pyritään lisäämään hankkeen laatua ja näin ollen edistämään ASKO-toimintamallin levittämistä ja juurtumista. Hankkeen yhteistyökumppanit puolestaan ovat Suomen osteoporoosiliiton paikalliset jäsenyhdistykset, useat sairaanhoitopiirien osteoporoosi- ja murtumahoitajat, perusterveydenhuollon yksiköt, kunnat ja sairaanhoitopiirit. Hankkeen aikana tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä myös muiden Suomen Osteoporoosiliiton yhteistyökumppaneiden kanssa, joita ovat mm. Sosiaali- ja terveysministeriö, Invalidiliitto, UKK-instituutti, Suomen Muistiasiantuntijat, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos ja Mehiläisen Osteoporoosiklinikka. 8 TOTEUTTAMINEN ASKO-juurruttamishanke etenee alustavan toteuttamissuunnitelman (Liite 2) mukaisesti. Hankkeen alussa nimetään projektipäällikkö sekä ohjaus- ja asiantuntija- ja arviointiryhmä. Tämän jälkeen projektipäällikkö arvioi yhdessä ohjaus-, asiantuntija- ja arviointiryhmän kanssa juurruttamishankkeen suunnitelman ja tarkentaa tarvittaessa hankkeen toteuttamis- talous-, viestintä- ja arviointisuunnitelmaa sekä käynnistää hankkeen toiminnot. ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 14

Juurruttamishankkeen aikana on tarkoitus toteuttaa viidestä yhdeksään ASKO-kurssia osana toteutuspaikkakunnan oman perusterveydenhuollon toimintaa ja Suomen Osteoporoosiliiton tukemana. Sama kunta voi toteuttaa hankkeen aikana kurssin useampaan kertaan, jolloin hankkeen juurrutusvaikutus tehostuu entisestään. Juurruttamishankkeessa tullaan erityisesti kiinnittämään huomiota ja varaamaan aikaa paikallisten osteoporoosiyhdistysten, kuntien ja sairaanhoitopiirien sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimien, perusterveydenhuollon yksiköiden ja osteoporoosi- ja murtumahoitajien kanssa tehtävään yhteistyön. Yhteistyön tavoitteena on ASKO-toimintamallin juurruttaminen osaksi kuntien perusterveydenhuollon toimintaa kattavasti ympäri Suomen. Lisäksi juurruttamishankeen aikana tuetaan ASKO-toiminnan jatkuvuutta kehittämishankkeessa vuosina 2011 2012 mukana olleilla paikkakunnilla, joka osaltaan vaikutta ASKO-toimintamallin sulautumiseen osaksi kuntien perusterveydenhuollon jatkuvaa toimintaa. 9 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Viestintä ja markkinointi ovat juurrutushankkeen kriittisin osa-alue sekä sen keskeinen toiminto. Viestintä ja markkinointi ovat avointa, järjestelmällistä ja säännöllistä. Viestinnän ja markkinoinnin tavoitteena on tukea hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, lisätä hankkeen näkyvyyttä sekä vahvistaa hankkeen eri toimijoiden välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä. Lisäksi hankkeen viestintä vahvistaa niin osteoporoosikuntoutujien, ammattilaisten kuin laajemmankin yleisön tietämystä osteoporoosin omahoidosta ja avomuotoisesta sopeutumisvalmennuksesta. Markkinoinnissa puolestaan korostuu ASKO-toimintamallista tiedottaminen laajasti ja kattavasti myös niille kunnille, jotka eivät vielä ole mukana toiminnassa. Markkinointia toteutetaan erilaisissa kansallisissa tilaisuuksissa ja messuilla kuten esimerkiksi Kuntamarkkinoilla, TERVE-SOS -messuilla, Innomarkkinoilla ja Sairaanhoitajapäivillä. Juurruttamishankkeen kaikkien vaiheiden viestinnästä ja markkinoinnista vastaa pääasiallisesti hankkeen projektipäällikkö. Viestinnän ja markkinoinnin runkona toimii alustava viestintä- ja markkinointisuunnitelma (Liite 3). Hankkeen toteutukseen ja sisältöön liittyvä tieto tulee olemaan helposti löydettävissä ja käytettävissä sekä sitä on mahdollisuus hyödyntää myös muissa avomuotoiseen kuntoutukseen liittyvissä prosesseissa. ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 15

Viestinnän ja markkinoinnin kohderyhmät ovat Osteoporoosikuntoutujat Suomen Osteoporoosiliiton jäsenyhdistykset Kurssipaikkakuntien sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen ammattilaiset Osteoporoosi- ja murtumahoitajat Sairaanhoitopiirit, kunnat ja perusterveydenhuollon yksiköt Hankkeen ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmä Suomen Osteoporoosiliiton toiminnanjohtaja ja hallitus Suomen Osteoporoosiliiton liittokokous Raha-automaattiyhdistys Muut hankkeen yhteistyökumppanit Viestinnän ja markkinoinnin kanavina ja -välineinä toimivat Viralliset kokoukset Säännölliset raportit ja tiedotteet Säännöllinen uutiskirje hankkeen toimijoille ja yhteistyökumppaneille Juurruttamishankkeen esitteet sekä muu hankemateriaali Sähköposti Suomen Osteoporoosiliiton Internet-sivut Sosiaalinen media (Facebook ja Twitter) Seminaari- ja koulutuspäivät Tiedotustilaisuudet Media (esim. paikallis- ja maakuntalehdet, paikallisradiot ja televisio) 10 TALOUS JA SEN SEURANTA ASKO-juurrutushankkeen taloussuunnitelma on esitelty taulukossa 1. Taloussuunnitelmassa on huomioitu erityisesti ASKO-juurrutushankkeen ydin eli viestintä, markkinointi, ulkopuolinen arviointi ja painettavat materiaalit. Tilitoimiston tekemien raporttien perusteella projektipäällikkö seuraa kuukausittain yhdessä Suomen Osteoporoosiliiton toiminnanjohtajan kanssa hankkeen taloussuunnitelman toteutumista. Lisäksi talouden seurantaan osallistuvat hankkeen ohjausryhmä, Suomen Osteoporoosiliiton hallitus ja liiton talousvastaava sekä tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja. Raha-automaattiyhdistykselle lähetetään puolestaan seurantaraportti talouden toteutumisen osalta säännöllisesti. ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 16

Taulukko 1 ASKO-hankkeen taloussuunnitelma KULUT 2013 2014 2015 Projektipäällikkö 52 000 52 000 52 000 Projektipäällikön matkat ja majoitus 3000 3000 3000 Asiantuntijoiden palkkiot, matkat, majoitus 6000 6000 6000 Toimistokulut, posti ja puhelin 2000 2000 2000 Laitehankinnat 1000 0 0 Kurssien lähi- ja etäjaksot 2000 2000 2000 Materiaalisuunnittelu, painatus ja loppuraportti 7000 5000 10000 Kokouskulut 2000 2000 2000 Vuokrat 3000 3000 3000 Taloushallinto 1000 1000 1000 Tiedotus, viestintä ja markkinointi 18000 14000 13000 Arviointi 15000 8000 10000 YHTEENSÄ 112000 98000 104000 RAHOITUS 2013 2014 2015 Ray-avustus 112000 98000 104000 YHTEENSÄ 112000 98000 104000 11 HAASTEET ASKO-juurruttamishankkeen haasteita ovat mahdolliset henkilöstövaihdokset niin Suomen Osteoporoosiliitossa kuin ASKO-toimintamallia toteuttavilla paikkakunnilla. Asko-juurruttamishankkeelle omat haasteensa asettaa kansallinen taloudellinen tilanne ja laajat organisaatiomuutokset niin kunnissa kuin niiden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi haasteena hankkeessa on saada kunnat ja niiden ylin johto ymmärtämään ASKO-toimintamallin positiivinen merkitys kansanterveydelle ja perusterveydenhuollon toiminnalle sekä saada kunnat mukaan ASKO-toimintamallin toteuttajiksi. Myös paikallisten osteoporoosiyhdistysten saaminen mukaan yhteistyöhön ja ASKO-toimintamallin toteutukseen sekä yhdistysverkoston kansallinen kattavuus saattaa muodostua ASKO-juurruttamishankkeen haasteeksi. Selkeä, toimiva ja vaikuttava ASKO-malli vastaa itsessään ASKO-juurruttamishankkeen haasteisiin. Käyttökelpoinen ASKO-malli tekee mahdolliseksi sen markkinoinnin, levityksen, paikallisen toteutuksen sekä juurruttamisen kansallisesti. Projektipäällikkö arvioi hankkeen haasteita ja riskejä sen kaikissa vaiheissa. Projektipäällikön lisäksi hankkeen käytännön toimien ja riskien arviointiin sekä ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 17

niiden hallintaan osallistuvat Suomen Osteoporoosisliiton toiminnanjohtaja sekä hankkeen ohjaus-, asiantuntija- ja arviointiryhmä. 12 SEURANTA, ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Arviointi on viestinnän ja markkinoinnin lisäksi ASKO-juurrutushankkeen keskeinen tekijä. Hankkeen arviointi kohdistuu ASKO-mallin kokonaisuuteen, sen toimivuuteen ja hyötyyn kurssipaikkakunnilla. Lisäksi arvioidaan kurssipaikkakuntien julkisen sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen keskinäistä yhteistyötä sekä niiden yhteisyötä paikallisten osteoporoosiyhdistysten kanssa. Arvioinnissa olennaista on ASKO-mallin kurssipaikkakuntien perusterveydenhuollon toiminnalle tuoma lisäarvo. ASKO-juurruttamishankkeen aikana on tärkeää toteuttaa ulkopuolista arviointia, joka luo perustan mallin levittämiselle ja juurruttamiselle mahdollisimman laajasti kansallisella tasolla sekä lisää hankeen laadukkuutta. Hankkeessa seurataan ja arvioidaan myös sen sisältöä ja vaikuttavuutta. Lisäksi tarkastellaan tavoitteiden toteutumista, hankeprosessin kokonaisuutta ja hankemateriaalien kehittämistä. Seuranta ja arviointi tuottavat hankkeen edetessä kehittämis- ja muutosideoita avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen mallille ja tukevat sen juurtumista eri paikkakunnilla. Säännöllisen raportoinnin tavoitteena puolestaan on kuvata hankkeen toteutumista ja sen eri vaiheita. Hankkeen arviointi toteutetaan alustavan arviointisuunnitelman mukaisesti (Liite 4). Hankkeen alussa perustetaan arviointiryhmä, joka tekee tarkemman arviointisuunnitelman. Lisäksi arviointiryhmässä luodaan hankkeelle yhtenäinen arviointimalli. Hankkeelle hankitaan kilpailutuksen tuloksena ulkopuolinen arvioitsija, jolta saadaan sekä väli- että loppuarviointi. Hankkeen arviointia kerätään sekä Suomen Osteoporoosiliiton, kurssin osallistujien ja ohjaajien että vertaistukijoiden näkökulmasta. Arviointia voidaan tehdä sekä yksittäin että ryhmässä. Lisäksi materiaalien arvioinnissa hyödynnetään hankkeen asiantuntijaryhmää. Arvioinnin keräämisenvälineinä toimivat palautelomakkeet, seuranta sekä eri osallistujien ja toimijoiden kanssa käydyt keskustelut ja mahdolliset haastattelut. Kurssin osallistujien arvioista ja heihin kohdistuvista mittauksista pyritään luomaan laadukas ja mahdollisimman monipuolinen kokonaisuus, jota voidaan sellaisinaan hyödyntää eri kurssipaikkakunnilla. Ulkopuolisen arvioinnin lisäksi ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 18

hankkeessa tehdään sisäistä arviointia. Arvioinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös oppilaitosyhteistyötä. Hankkeen toteutumista seuraavat hankkeen projektipäällikön lisäksi Suomen Osteoporoosiliiton toiminnanjohtaja ja hallitus sekä hankkeen ohjaus-, asiantuntija- ja arviointiryhmät, joille projektipäällikkö raportoi säännöllisesti hankkeen kulusta. Projektipäällikkö keskustelee Suomen Osteoporoosisliiton toiminnanjohtajan kanssa viikoittain hankkeen etenemisestä. Lisäksi kunkin kurssipaikkakunnan oma ohjausjärjestelmä seuraa hankkeen etenemistä omalla paikkakunnallaan. Kokousten ja muun yhteydenpidon lisäksi tärkeä raportoinnin ja viestinnän väline on 3-4 kertaa vuodessa ilmestyvä sähköinen ASKO-uutiskirje, joka lähetetään kaikille hankkeen toimijoille, yhteistyökumppaneille ja muille hankkeesta kiinnostuneille. Lisäksi hankkeen kulusta kootaan vuosittain väliraportti sekä hankkeen päätyttyä loppuraportti, jotka toimitetaan Raha-automaattiyhdistykselle. Lisäksi toimitettu ja painettu loppuraportti toimii jatkossa osana ASKO-toimintamallin levitystä ja juurruttamista. ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 19

LÄHTEET Honkanen R., Luukinen H., Lüthje P., Nurmi-Lüthje I. ja Palvanen M. 2008. Ikäihmisten kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Ihmisellä on vain yksi henki. Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Kansaneläkelaitos 2011. Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Kuntoutustarveselvityksen palvelulinja. Voimassa 1.1.2011 alkaen. Kansaneläkelaitos, terveysosasto, kuntoutusryhmä. Länsipuro L. 2009. MEM=matalaenergisten murtumien ehkäisy. Projektiraportti. Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. Mänty M., Sihvonen S., Hulkko T. ja Lounamaa A. (toim.) 2007. Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat. Opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 29/2007. Kansanterveyslaitos, terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto, koti- ja vapaaajan tapaturmien ehkäisyn yksikkö. Pajala S. 2012. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Opas 16, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012. Routasalo P. ja Pitkälä K. 2009. Omahoidon tukeminen. Opas terveydenhuollon ammattihenkilöille. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Savonmäki R. ja Venäläinen M. 2011. Mistä saa apua kun kulkee nenä maassa. Osteoporoosia sairastavan ohjaus ja omahoidon tukeminen. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, hoitotyön koulutusohjelma. Sisäasianministeriö 2011. Turvallinen elämä ikääntyneille. Toimintaohjelma ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi. Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 19/2011, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2012 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006. [Verkkodokumentti] Osteoporoosi. Päivitetty käypä hoito -suositus. Julkaistu ensimmäisen kerran Duodecim 2000; 116(16):1772 88. 1. päivitys 11.10.2006, s. 1 24. Saatavilla www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi24065.pdf Suomen Osteoporoosiliitto ry 2009. [Verkkodokumentti] Osteoporoosin ja kaatuilun aiheuttamien murtumien ehkäisyn, tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen. Kansallinen toimenpideohjelma vuosille 2009 2012. Saatavilla www.osteoporoosiliitto.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=254 ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 20

LIITTEET Liite 1 ASKO-kurssin sisältö 1. Tapaaminen 3 h KURSSIN ALOITUS Tutustuminen Terveysliikunta -luento Toimintakykymittaukset 2. Tapaaminen 3 h ELÄMÄÄ OSTEOPOROOSIN KANSSA, LUUSTO JA OSTEOPOROOSI Vertaiskertomus ja osteoporoosiyhdistyksen toiminnan esittely Sopeutuminen sairauden kanssa elämiseen Liikuntatuokio Osteoporoosi -hoito ja seuranta 3. Tapaaminen 3 h LIIKUNNASTA LUUSTON TERVEYTTÄ Liikuntapiirakan ja kuntokortin tarkastelua Osteoporoosikuntoutujan liikunta Liikuntatuokio 4. Tapaaminen 3 h PYSY PYSTYSSÄ Kodin tapaturmariskien kartoitus Kaatumisen ehkäisy -luento Liikuntatuokio (esim. vierailu kuntosalille) 5. Tapaaminen 3 h RAVINNOSTA LUUSTON TERVEYTTÄ Ruokapäiväkirjojen tarkastelua Ravitsemussuunnittelijan luento Liikuntatuokio 6. Tapaaminen 3 h OSTEOPOROOSIKUNTOUTUJAN SOSIAALITURVA JA KURSSIN PÄÄTÖS Sosiaalityöntekijän luento Rentoutusharjoitus Mitä tästä eteenpäin - kohti 6 kk:n ja 12 kk:n tapaamiskertaa Tapaaminen 6 kk 3 h Toimintakykymittaukset ja kaatumisien kartoitus Liikunta- ja ravitsemus suunnitelman toteutumisen arviointi Tietoa paikallisista liikuntamahdollisuuksista Tapaaminen 12 kk 3 h Toimintakykymittaukset ja kaatumisien kartoitus Liikunta- ja ravitsemus suunnitelman toteutumisen arviointi Liikuntatuokio ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 21

Liite 2 ASKO-juurruttamishankkeen alustava toteuttamissuunnitelma Vuosi Kuukausi Toimenpiteet 2013 Tammikuuhelmikuu Helmikuu Kesäkuu Elokuu-syyskuu Syyskuu-joulukuu ASKO-toimintamallin markkinoinnin ja viestinnän yksityiskohtainen suunnittelu Kolmen kurssipaikkakunnan valinta kuluvalle vuodelle Hankkeen arviointimallin ja sen toteutuksen suunnittelu 1. kurssin osallistujien valinta Ohjaaja- ja vertaistukikoulutus Kurssiarvioinnin tarkempi suunnittelu 1. kurssin toteutus Uusien ASKO-tuotosten (ASKO-resepti, -passi ja -diplomi) suunnittelu ASKO-toimintamallin markkinointi Kurssinarvioinnin koostaminen 1. kurssin osallistujien valinta Ohjaaja- ja vertaistukikoulutus 2. ja 3. kurssin toteutus ASKO-toimintamallin markkinointi Seuraavan vuoden kurssipaikkakuntien (3) valinta Kurssinarvioinnin koostaminen Kurssimateriaalin tarkempi arviointi ja muokkaaminen tarvittaessa 4. ja 5. kurssin osallistujien valintaprosessi aloitetaan Maaliskuutoukokuu Marraskuujoulukuu Joulukuu 2014 Tammikuu Kuluvan vuoden kurssipaikkakuntien valinta jatkuu tarvittaessa 4. ja 5. kurssin osallistujien valintaprosessi päätetään Ohjaaja- ja vertaistukikoulutus Helmikuutoukokuu 4. ja 5. kurssin toteutus ASKO-toimintamallin markkinointi Huhtikuu Hankkeen väliraportti Kesäkuu Kurssinarvioinnin koostaminen Elokuu-syyskuu 6. kurssin osallistujien valintaprosessi Ohjaaja- ja vertaistukikoulutus Syyskuu-joulukuu 6. kurssin toteutus Joulukuu Kurssinarvioinnin koostaminen Kurssimateriaalin tarkempi arviointi ja muokkaaminen tarvittaessa 2015 Kts. vuosi 2014 Lokakuu-joulukuu Hankkeen systemaattisen arvioinnin toteuttaminen ja koostaminen 2016 Tammikuuhuhtikuu Hankkeen loppuraportti ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 22

Liite 3 ASKO-juurruttamishankkeen alustava viestintä- ja markkinointisuunnitelma Vuosi Kuukausi Toimenpide 2013 Tammikuu Viestintä- ja markkinointisuunnitelman tarkentaminen ASKO-hanke-esitteen suunnittelu ja toteutus ASKO-uutiskirje 1/13 ilmestyy Suunnitellaan ja valmistellaan osallistuminen kevään markkinointitapahtumiin Suunnitellaan ja valmistellaan kevään markkinointivierailut eri kuntiin Helmikuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu Marraskuu Joulukuu ASKO-materiaalien visuaalisen ilmeen kehittämisen suunnittelu ASKO-uutiskirje 2/13 ilmestyy Suunnitellaan ja valmistellaan osallistuminen syksyn markkinointitapahtumiin Suunnitellaan ja valmistellaan syksyn markkinointivierailut eri kuntiin ASKO-uutiskirje 3/13 ilmestyy ASKO-uutiskirje 4/13 ilmestyy Suunnitellaan osallistuminen seuraavan kevään markkinointitapahtumiin 2014 Tammikuu ASKO-viestintä- ja markkinointimateriaalin arviointi ja päivittäminen ASKO-uutiskirje 1/14 ilmestyy Valmistellaan osallistuminen kevään markkinointitapahtumiin Suunnitellaan ja valmistellaan kevään markkinointivierailut eri kuntiin Helmikuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu Marraskuu Joulukuu ASKO-materiaalien visuaalisen ilmeen kehittämisen suunnittelu ASKO-uutiskirje 2/14 ilmestyy Suunnitellaan ja valmistellaan osallistuminen syksyn markkinointitapahtumiin Suunnitellaan ja valmistellaan syksyn markkinointivierailut eri kuntiin ASKO-uutiskirje 3/14 ilmestyy ASKO-uutiskirje 4/14 ilmestyy Suunnitellaan osallistuminen seuraavan kevään markkinointitapahtumiin 2015 Joulukuu Ks. vuosi 2014 Painettu ja nidottu hankeraportti valmistellaan alustavasti ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 23

Liite 4 ASKO-juurruttamishankkeen alustava arviointisuunnitelma Vuosi Toimenpide 2013 Hankkeen arviointiryhmän perustaminen Hankkeen yhtenäisen arviointimallin ja välineiden kehittäminen Ulkoisen arvioitsijan valinta Toteutettavien kurssien arviointi osallistujan, ohjaajan ja vertaistuen näkökulmasta Mahdollinen oppilaitosyhteistyö Sisäisen ja ulkoisen väliarvioinnin toteuttaminen 2014 Hankkeen arviointimallin arviointi ja edelleen kehittäminen Toteutettavien kurssien arviointi osallistujan, ohjaajan ja vertaistuen näkökulmasta Mahdollinen oppilaitosyhteistyö Sisäisen ja ulkoisen väliarvioinnin toteuttaminen 2015 Ks. vuosi 2014 Sisäisen ja ulkoisen loppuarvioinnin toteuttaminen ASKO-hanke 2013 2015/ Suomen Osteoporoosiliitto ry 24