Tieteellisen sukeltamisen ohjelma

Helsingin yliopisto Kurssimonisteita Tieteellisen sukeltamisen ohjelma Tvärminnen eläintieteellinen asema Oppilas- ja työohjeistus Ari Ruuskanen versio 9.1.2014 Oppilas: 1

Sisällys 1.Taustaa...3 2.Sukellusohjelma ja sen tarkoitus...3 3.Sukellusohjelman rakenne...4 4.Opetus kursseilla...5 5.Kouluttajakoulutus...6 6.Sukellusohjelman vastaavuuksista...6 7.Kurssit: Laitesukelluksen tekniikka -kurssi...13 Näytteenoton tekniikka -kurssi...35 Jääsukellus-kurssi...57 Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot...61 Vesikasvikurssi...66 Pohjaeläinkurssi...74 Keinotekoiset rakenteet -kurssi...82 Vedenalaiset biotoopit -kurssi...86 Monitorointimenetelmät -kurssi...90 Tutkimusprojekti-kurssi...94 Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi...101 Näytteenoton tekniikka -jatkokurssi...107 Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi...112 Keinotekoiset rakenteet -jatkokurssi...119 Laajennettu tutkimusprojekti -kurssi...122 Valtameriolosuhteet-kurssi...129 8.Liitännäistaidot ja oheisopetus: Veneily- ja merimiestaidot...135 Teoria...136 9.Viiteluettelot Harjoitukset jaoteltuna näytteenoton luonteen mukaan...137 Näytteenottovälineiden harjoitukset ja niiden viitteet...138 Viitekirjallisuus...141 Liitteet Yhteenveto Sukellusohjelman vastaavuuksista...144 Liite 1. Sukellusohjelman vastaavuus Sukeltajaliiton koulutuksen kanssa...145 Liite 2. Sukellusohjelman vastaavuuksia ESD- ja AESD-luokitusten kanssa...147 Liite 3. Sukellusohjelman vastaavuuksia Opetushallituksen (MÄÄRÄYS 26/011/2006) AMMATTISUKELTAJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET -tutkintoon tai sen osaan valmistavan koulutukseen...150 Kiitokset niille kaikille lukuisille henkilöille ja järjestöille, jotka antoivat arvokkaita kommenteja ohjelman teon aikana. 2

1.Taustaa Tvärminen eläintieteellisellä asemalla on annettu tieteellisen sukeltamisen koulutusta ja teorian opetusta 1960 luvulta alkaen. Perustana sukellusavusteiselle tutkimukselle on ollut ns. urheilusukelluskoulutus, jonka kautta sukeltaja on saanut tekniset sukellustaidot. Sukelluskoulutuksen ohjeistuksena niin perus- kuin jatkokursseilla on ollut Sukeltajaliiton koulutusohjeet. Tämän jälkeen on ollut vuorossa näytteenottimien yms. käyttökoulutuksen ja tutkimuksen teoreettisen osuuden vuoro. 2.Sukellusohjelma ja sen tarkoitus Tamä ohjeistus on Tvärminnen eläintieteellisen aseman päivitetty tieteellisen sukeltamisen ohjelma. Tieteellisellä sukellusohjelmalla (myöhemmin sukellusohjelma) tarkoitettaan kokonaisuutta, joka koostuu tästä ohjeistuksesta ja siinä mainitusta oheismateriaalista ja opetuksesta. Sukellusohjelman päämääränä on toimia tieteellisen sukeltamisen ja vedenalaisen tutkimuksen tukena. Sukelluskoulutus voidaan jakaa kolmeen polkuun päämäärän mukaan. Sukellusohjelman avulla voidaan myös antaa koulutusta Sukeltajaliiton laitesukelluksen peruskurssin (P1), Laitesukelluksen jatkokurssin (P2) ja Laitesukelluksen syventävän jatkokurssin (P3) (Polku 1) ja veden alla tutkimusta tekevä ns. tieteellinen sukeltaja (scientific diver) luokitusta ajatellen (Polku 2) sekä lähikouluttajakoulutukseen (Polku 3) (kaavio 1). Tämän sukellusohjelman kohderyhmä on ko. alan opiskelijat ja toimitsijat. Koulutuspolun valinta päämäärän mukaan Polku 1: Sukelluskoulutusta opintojen ja tutkimuksen tueksi (ei luokitustarvetta) Polku 2: Sukellukursseja urheilusukellusta ja ammatillista luokitusta varten Polku 3: Kouluttajakoulutus Valitse sukellusohjelmasta tarvittavat kurssit P1-, P2- ja P3-luokitus Seuraa sukellusohjelmaa. Katso liite 1: Sukellusohjelman vastavuus Sukeltajaliiton koulutuksen kanssa Kaavio 1. Koulutuksen valinta päämäärän mukaan. AESD- ja ESD-luokitus Seuraa sukellusohjelmaa. Katso liite 2: Sukellusohjelman vastaavuuksia ESD-ja AESDluokitusten kanssa Ammatillinen luokitus Seuraa sukellusohjelmaa. Katso liite 3: Sukellusohjelman vastaavuuksia Opetushallituksen (MÄÄRÄYS 26/011/2006) AMMATTISUKELTAJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET -tutkintoon tai sen osaan valmistavan koulutukseen Lähikouluttajakoutus Tapahtuu Sukeltajaliiton koulutusohjelman puitteissa 3

3.Sukellusohjelman rakenne Sukellusohjelman rakenne yhteenvetona ja siihen kuuluvat kurssit on esitetty taulussa 1. Taulussa 2 on esitetty eriteltynä kurssien sukellukset/harjoitukset ja sivunumerot, joilla ne esitellään. Sukellusohjelma alkaa laitesukelluksen peruskurssilla (esim. PADI OWD, CMAS P1 tai vastaava). Sukellusohjelman varsinainen tutkimuspainotteinen koulutus alkaa kun oppilas on käynyt laitesukelluksen peruskurssin. Sukellusohjelma koostuu 15:sta itsenäisestä kursseista, jotka muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Kurssit puolestaan koostuvat sukelluksista sekä harjoituksista. Ohjattuja sukelluksia on 100. Esimerkiksi näytteenottotekniikka-kurssilla on 20 sukellusta/harjoitusta, joilla kullakin on oma teemansa. Kukin sukellus/harjoitus on itsenäinen, mutta niistä rakentuu kurssin kokonaisuus. Kurssi Kesto päivää Sukellusten / harjoitusten lukumäärä Laitesukelluksen peruskurssi 8 5* Laitesukelluksen tekniikka-kurssi 8 20 Näytteenoton tekniikka-kurssi 8 20 Jääsukellus-kurssi 3 3 Vesikasvikurssi 4 7 Pohjaeläinkurssi 4 7 Keinotekoiset rakenteet-kurssi 3 3 Vedenalaiset biotoopit-kurssi 3 3 Monitorointimenetelmät-kurssi 3 3 Tutkimusprojekti-kurssi 6 6 Laitesukelluksen tekniikka-jatkokurssi 3 5 Näytteenoton tekniikka-jatkokurssi 3 4 Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi 6-12 6 Keinotekoiset rakenteet-jatkokurssi 3 2 Laajennettu tutkimusprojekti-kurssi 6 6 Valtameriolosuhteet-kurssi 7 5 Yhteensä 78-82 100 Liitännäistaidot Veneily- ja merimiestaidot Teoria *) Peruskurssisukelluksia, ei lasketa mukaan varsinaiseen sukellusohjelman sukelluksiin. Taulu 1. Sukellusohjelma yhteenvetona: kurssit, niiden kestot ja sukellusten/harjoitusten lukumäärät. 4

Sukellusohjelman koulutusmateriaali koostuu oppilas- ja työohjeistuksesta (tämä ohjeistus) ja viitekirjallisuudesta. Viitekirjallisuus jaetaan erikseen kunkin kurssin ja/tai tehtävän yhteydessä. Viitekirjallisuus on mainittu tässä oppilas- ja työohjeistuksessa kohdassa viiteluettelot (s. 137). On huomioitava, että opettajan taustasta riippuen opetusmateriaalina voivat toimia muutkin lähteet kuin tässä oppilas- ja työohjeistuksessa mainitut viitteet. Tässä ohjeistuksessa esitettyjä kursseja voidaan pilkkoa ja yhdistää. Esimerkiksi vedenalaiset biotoopit - kurssin sisältö voidaan yhdistää vesikasvikurssiin. Tällöin kurssilla vieraillaan jollakin biotoopilla, ja vesikasvinäytteet otetaan ko. biotoopilta. Samoin harjoituksista voidaan räätälöidä uusia kokonaisuuksia. Sukellusohjelman jotkin sukellukset/harjoitukset voidaan kuvata yksityiskohtaisesti ja usein näin on tehty. Toiset harjoitukset on jätetty avoimemmiksi. Aina ei ole syytä tehdä liian yksityiskohtaista ohjelmaa, ettei kouluttajan mahdollisuutta välittää omakohtaista tietoa rajoitettaisi liikaa. Sukellusohjelma sisältää myös oheisopetusta, joka ei ole suoranaista sukeltamista. Tällaista oheisopetusta ovat mm. merimies- ja veneilytaidot sekä vedenalainen valokuvaus. Oheisopetus sidotaan tapauskohtaisesti sukellusohjelman kursseihin niitä täydentämään, minkä lisäksi oheisopetukseksi laskettavia kursseja voidaan pitää erikseen. Sukellusohjelma ja sen kurssien sukellukset/harjoitukset perustuvat olemassa oleviin ja tehtyihin tutkimussukelluksiin, ja niiden taustalla on veden alla tehtävä tieteellinen työskentely ja tutkimukset. Tämän vuoksi oppilaalta vaaditaan tietty teoreettinen tietotaso meri- ja vesiympäristön ekosysteemistä ja alan tieteellisistä metodeista, jotta hän voisi ymmärtää sukelluksen/harjoituksen taustan. Sukellusohjelma sisältää myös tarvittavan luentomateriaalin ja -opetuksen em. teoreettisen tason saavuttamiseksi. Kurssit muodostavat läpikäytynä toisiaan tukevan kokonaisuuden: Laitesukelluksen tekniikka -kurssilla harjoitellaan sukellustaitoja, kuten tasapainottamista, suunnistusta, yms. Näytteenottovälineitä ei ole mukana, eikä näytteitä oteta. Näytteenottotekniikka-kurssilla oppilaan sukellustekninen osaaminen sallii näytteenottimien käytön turvallisesti. Tällä kurssilla harjoitellaan näytteenottimien käyttöä. Harjoitus alkaa teoriaosuudella, jolloin tutustutaan ko. näytteenottimella tehtyyn tutkimukseen sopivan artikkelin kautta. Sitä seuraa kuivaharjoittelu ja lopuksi näytteenotinta käytetään sukelluksella. Näytteet otetaan, tuodaan maihin ja seulotaan sekä säilötään tarpeen mukaan. Niitä ei kuitenkaan analysoida. Näiden kahden kurssin jälkeen oppilas hallitsee sukellustekniikan ja näytteenottotekniikan. Seuraavilla kursseilla keskitytään tekniikan hyödyntämiseen näytteiden keräämisessä analysointia ja opiskelua varten. 4.Opetus kursseilla Sukelluksen tekninen opetus kurssilla tapahtuu Sukeltajaliiton ja koulutus- ja turvaohjeistuksen puitteissa. Sukellusohjelmassa mainitut kurssit voi aloittaa alusta ja käydä ne kaikki läpi. Tällöin on mahdollista saavuttaa 100 ohjattua sukellusta. Mikäli oppilaalla on sukellushistoriaa, ne voidaan lukee hyväksi. Tällöin oppilaan ei ole tarpeen osallistua kursseille, joista hän on jo hankittu tietotaidon. 5

Oppilaan tietotaito varmistetaan tarvittaessa kurssin aikana esimerkiksi tehtäväradan ja lajintunnistustentin avulla. Vaihtoehtoisesti oppilas voi osoittaa tietotaitonsa esittämällä muussa yhteydessä aiemmin käymänsä kurssin. Tarkoitus on, että tämä oppilas- ja työohjeistus kulkee oppilaan mukana. Jokainen sukellus/harjoitus on omalla sivullaan. Oppilas merkitsee sukelluksen/harjoituksen kohdalle suoritteen, jonka kouluttaja kuittaa. Tällöin tämä oppilas- ja työohjistus toimii ulkopuolisen arvioinnin perusteena: tällä ohjeistuksella ja oppilaan omalla sukelluspäiväkirjalla voidaan todentaa suoritetut harjoitukset (esim. haettaessa (A)ESD luokitusta). Tehtävät suoritetaan pääosin matalassa (< 10 m) vedessä, jossa biologien toiminta pääosin tapahtuu. Sukellusten/harjoitusten viitteelliset syvyydet on esitetty taulussa 3. Jos oppilas suorittaa (A)ESD-luokitusta tai Sukeltajaliiton Laitesukelluksen jatkokurssin (P2) ja Laitesukelluksen syventävän jatkokurssin (P3) luokitusta, voidaan tehtävä yhteydessä suorittaa vaadittu syvempi sukellus (Liite 1) jotta luokituksen syvyysvaatimukset täyttyvät. 5.Kouluttajakoulutus Sukellusohjelman puitteissa voidaan antaa Sukeltajaliiton mukaista lähikouluttajakoulutusta. Tällöin kouluttajaoppilaat osallistuvat sukellusohjelman kurssien opetukseen harjoitustyönään. 6.Sukellusohjelman vastaavuuksista Tällä sukellusohjelmalla ja sen kursseilla on vastaavuus Sukeltajaliiton Laitesukelluksen jatkokurssin (P2) ja Laitesukelluksen syventävän jatkokurssin (P3) sukellusluokituksiin. Vastaavuutta voidaan hakea myös EU:n ESD- (The European Scientific Diver) ja AESD- (The Advanced European Scientific Diver), sekä opetushallituksen AMMATTISUKELTAJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET -tutkintoon tai sen osaan valmistavaan koulutukseen. Nämä vastaavuudet on esitetty liitteessä 1 yhteenvetona Kaavio 1, Liitteet 1 3). Kursseilla opetetaan tieteellistä vedenalaista tutkimusta, ja teorian opetus vastaa Helsingin Yliopiston opetusstandardeja. Kurssien metodeissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan HY:n opetusohjelmaan hyväksyttyjä kursseja ja niiden opetusmateriaalia sovellettuna sukelluskoulutuksen tarpeisiin 6

Kurssi Kesto päivää Sisältö Sukellus / harjoitus nro Sivu Laitesukelluksen peruskurssi 5+3 P1 kurssi Kurssi Kesto Sisältö Sukellus / Sivu Laitesukelluksen tekniikka -kurssi 1 8 Taitorata Orientaatio 1 15 Henkiliina + merkit 2 16 Henkiliina + etsintä 3 17 Tasapainoitus 1 4 18 Tasapainoitus 2 5 19 Tasapainoitus 3 6 20 Saapuminen koealueelle 1 7 21 Saapuminen koealueelle 2 8 22 Pelastautuminen ja pintapelastus 9 23 Pelastus 10 24 Parisukellus 11 25 Poijusukellus 12 26 Suunnistus 1 ja matkan mittaus 13 27 Suunnistus 2 14 28 Etsintä 1 15 29 Etsintä 2 16 30 Pohjalinja 1 17 31 Pohjalinja 2 18 32 Sokkosukellus 19 33 Taitorata 20 34 Oheisopetus: Kokokasvomaski Laitteen huoltaminen: Apeks ja Interspiro VA- valokuvaus P2 kurssi + koe Veneily- ja merimiestaidot Taulu 2. Kurssit ja kurssien sukellukset/harjoitukset, niiden järjestysnumero (1-100) ja sivunumero (jatkuu...) 7

Kesto Kurssi päivää Näytteenoton tekniikka -kurssi 8 Sisältö Sukellus / harjoitus nro Sivu Putkinoudin 21 37 Injektioruisku 22 38 Fucus -pussi 23 39 20cm x 20cm ruutu ("Kautsky") 24 40 Ruutu 25 41 Pinsetit, veitsi ja purkit 26 42 Balanus -kehikko 27 43 Satunnaistamien 28 44 Kalahäkki / Zostera -häkki 29 45 Kansihaavi / Hemimysis -haavi 30 46 Tvärminne -noudin 31 47 Laatta 32 48 Nostosäkki 33 49 Kalalinja 34 50 Pohjaeläintrappi 35 51 Imuri 36 52 Väliveden sedimenttitrappi 37 53 Mittalaitteen asennus 38 54 Peittäminen 39 55 Säkkikoe 40 56 Oheisopetus: Kokokasvomaski Laitteen huoltaminen: Apeks ja Interspiro VA- valokuvaus Veneily- ja merimiestaidot Sukellusvanhintoiminta P3 kurssin teoriakoe Jääsukellus -kurssi 3 Orientaatio 41 58 Injektioruisku 42 59 Etsintä 43 60 Taulu 2. Kurssit ja kurssien sukellukset/harjoitukset, niiden järjestysnumero (1-100) ja sivunumero (jatkuu...) 8

Kurssi Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot Kesto päivää Vesikasvikurssi 4 Pohjaeläinkurssi 4 Keinotekoiset rakenteet -kurssi 3 Vedenalaiset biotoopit -kurssi 3 Monitorointimenetelmät -kurssi 3 Tutkimusprojekti -kurssi 6 Sisältö Sukellus / harjoitus nro Sivu Laboratoriotilat ja -tarvikkeet 62 Mikroskoopit 63 Mesokosmos 64 Neste- ja präsiissäilöntä 65 Makrolevät / suojaisa 44 67 Makrolevät / puolisuojaisa 1 45 68 Makrolevät / puolisuojaisa 2 46 69 Makrolevät /avoin1 47 70 Makrolevät / avoin2 48 71 Putkilokasvit / pehmeä pohja 49 72 Putkilokasvit / fladat 50 73 Kovat pohjat / rihmalevävyöhyke 51 75 Kovat pohjat / rakkolevävyöhyke 52 76 Kovat pohjat / punalevävyöhyke 53 77 Hiekkapohjat / Zostera -niitty 54 78 Hiekkapohjat / paljas hiekka 55 79 Pehmeät pohjat / putkilokasvit 56 80 Pehmeät pohjat / fladat 57 81 Laituri- & ym. rakennelmat 58 83 Joskär hylky 59 84 Granbusken hylky 60 85 Vedenalainen biotoopit I 61 87 Vedenalainen biotoopit II 62 88 Vedenalainen biotoopit III 63 89 VPD -menetelmä1 64 91 VPD -menetelmä2 65 92 VELMU -menetelmä 66 93 Tutkimusprojektisukellus 1 67 95 Tutkimusprojektisukellus 2 68 96 Tutkimusprojektisukellus 3 69 97 Tutkimusprojektisukellus 4 70 98 Tutkimusprojektisukellus 5 71 99 Tutkimusprojektisukellus 6 72 100 Taulu 2. Kurssit ja kurssien sukellukset/harjoitukset, niiden järjestysnumero (1-100) ja sivunumero (jatkuu...) 9

Kesto Kurssi päivää Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi 3 Näytteenoton tekniikka jatkokurssi 3 Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi 6-12 Keinotekoiset rakenteet jatkokurssi Laajennettu tutkimusprojekti kurssi 6 Valtameriolosuhteet -kurssi 7 3 Sisältö Sukellus / harjoitus nro Sivu Kelan käytön harjoitus 73 102 Dekopullon tms. kiinnitys ja kuljettaminen 74 103 Etsintä kelalla 75 104 0 -näkyyvyydessä toimiminen 1 76 105 0-näkyvyydessä toimiminen 2 77 106 Vesikasvien ja -eläinten merkintä 78 108 Keinotekoiset riutat 79 109 Biofilmi ja perifyton 80 110 Sedimentti 81 111 Tammikuu-helmikuu 82 113 Maaliskuu-huhtikuu 83 114 Toukokuu-kesäkuu 84 115 Heinäkuu-elokuu 85 116 Syyskuu-lokakuu 86 117 Marraskuu-joulukuu 87 118 Harjoitus 1, imuri 88 120 Harjoitus 2, vertikaalisuus 89 121 Tutkimusprojektisukellus 7 90 123 Tutkimusprojektisukellus 8 91 124 Tutkimusprojektisukellus 9 92 125 Tutkimusprojektisukellus 10 93 126 Tutkimusprojektisukellus 11 94 127 Tutkimusprojektisukellus 12 95 128 Valtamerisukellus 1 96 130 Valtamerisukellus 2 97 131 Valtamerisukellus 3 98 132 Valtamerisukellus 4 99 133 Valtamerisukellus 5 100 134 Taulu 2. Kurssit ja kurssien sukellukset/harjoitukset, niiden järjestysnumero (1-100) ja sivunumero (jatkuu...) 10

Kurssi Sisältö Sivu Liitännäistaidot Veneily- ja merimiestaidot Veneen kiinnitys 135 Teoria Ankkurointi 135 Veneen kiinnitys 135 Ajoharjoittelu 135 Merikortti 135 Navigointi 135 Merisää 135 Viistokaikuluotain 135 Pohjalinjan vetäminen veneestä 135 Koejärjestelyt 136 Merten rantavyöhykkeen ekologia -luentosarja 136 Raportin kirjoittaminen 136 Tieteellinen kirjoittaminen -opas 136 Taulu 2. Kurssit ja kurssien sukellukset/harjoitukset, niiden järjestysnumero (1-100) ja sivunumero. 11

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 30+ Syvyys metriä Sukellus / harjoitus Kurssi / Sisältö nro Laitesukelluksen peruskurssi P1 kurssi Taitorata Laitesukelluksen tekniikka -kurssi 1 Orientaatio 2 Henkiliina + merkit 3 Henkiliina + etsintä 4 Tasapainoitus 1 5 Tasapainoitus 2 6 Tasapainoitus 3 7 Saapuminen koealueelle 1 8 Saapuminen koealueelle 2 9 Pelastautuminen ja pintapelastus 10 Pelastus 11 Parisukellus 12 Poijusukellus 13 Suunnistus 1 ja matkan mittaus 14 Suunnistus 2 15 Etsintä 1 16 Etsintä 2 17 Pohjalinja 1 18 Pohjalinja 2 19 Sokkosukellus 20 Taitorata Näytteenoton tekniikka -kurssi 21 Putkinoudin 22 Injektioruisku 23 Fucus -pussi 24 20cm x 20cm ruutu ("Kautsky") 25 Ruutu 26 Pinsetit, veitsi ja purkit 27 Balanus -kehikko 28 Satunnaistamien 29 Kalahäkki / Zostera -häkki 30 Kansihaavi / Hemimysis -haavi 31 Tvärminne -noudin 32 Laatta 33 Nostosäkki 34 Kalalinja 35 Pohjaeläintrappi 36 Imuri 37 Väliveden sedimenttitrappi 38 Mittalaitteen asennus 39 Peittäminen 40 Säkkikoe Jääsukellus -kurssi 41 Orientaatio 42 Injektioruisku 43 Etsintä Vesikasvikurssi 44 Makrolevät / suojaisa 45 Makrolevät / puolisuojaisa 1 46 Makrolevät / puolisuojaisa 2 47 Makrolevät /avoin1 48 Makrolevät / avoin2 49 Putkilokasvit / pehmeä pohja 50 Putkilokasvit / fladat Pohjaeläinkurssi 51 Kovat pohjat / rihmalevävyöhyke 52 Kovat pohjat / rakkolevävyöhyke 53 Kovat pohjat / punalevävyöhyke 54 Hiekkapohjat / Zostera -niitty 55 Hiekkapohjat / paljas hiekka 56 Pehmeät pohjat / putkilokasvit 57 Pehmeät pohjat / fladat Keinotekoiset rakenteet -kurssi 58 Laituri- & ym. rakennelmat 59 Joskär hylky 60 Granbusken hylky Vedenalaiset biotoopit -kurssi 61 Vedenalainen biotoopit I 62 Vedenalainen biotoopit II 63 Vedenalainen biotoopit III Monitorointimenetelmät -kurssi 64 VPD -menetelmä1 65 VPD -menetelmä2 66 VELMU -menetelmä Tutkimusprojekti -kurssi 67 Tutkimusprojektisukellus 1 68 Tutkimusprojektisukellus 2 69 Tutkimusprojektisukellus 3 70 Tutkimusprojektisukellus 4 71 Tutkimusprojektisukellus 5 72 Tutkimusprojektisukellus 6 Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi 73 Kelan käytön harjoitus 74 Dekopullon tms. kiinnitys ja kuljettaminen 75 Etsintä kelalla 76 0 -näkyyvyydessä toimiminen 1 77 0-näkyvyydessä toimiminen 2 Näytteenoton tekniikka jatkokurssi 78 Vesikasvien ja -eläinten merkintä 79 Keinotekoiset riutat 80 Biofilmi ja perifyton 81 Sedimentti Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi 82 Tammikuu-helmikuu 83 Maaliskuu-huhtikuu 84 Toukokuu-kesäkuu 85 Heinäkuu-elokuu 86 Syyskuu-lokakuu 87 Marraskuu-joulukuu Keinotekoiset rakenteet jatkokurssi 88 Harjoitus 1, imuri 89 Harjoitus 2, vertikaalisuus Laajennettu tutkimusprojekti kurssi 90 Tutkimusprojektisukellus 7 91 Tutkimusprojektisukellus 8 92 Tutkimusprojektisukellus 9 93 Tutkimusprojektisukellus 10 94 Tutkimusprojektisukellus 11 95 Tutkimusprojektisukellus 12 Valtameriolosuhteet -kurssi 96 Valtamerisukellus 1 97 Valtamerisukellus 2 98 Valtamerisukellus 3 99 Valtamerisukellus 4 100 Valtamerisukellus 5 Taulu 3. Sukellusohjelman kurssit ja sukellukset/harjoitukset ja niiden viitteelliset syvyydet. 12

7.Kurssit Laitesukelluksen tekniikka -kurssi Opettaja(t): Laitesukelluksen tekniikka -kurssi sisältää sukellusharjoittelua, jossa lähdetään sukeltamisen perusasioista ja edetään haastavampiin harjoitteisiin. Kurssi koostuu 20 sukelluksesta/harjoituksesta, jotka tehdään järjestyksessä. Harjoitusten päämääränä on opetella näytteenoton kannalta olennaisia sukellustaitoja, mutta ne tehdään ilman näytteenottovälineitä ja vastaavia tutkimusvarusteita. Laitesukelluksen tekniikka kurssin harjoituksen on laadittu siten, että niissä opittuja taitoja tullaan soveltamaan Näytteenoton tekniikka kurssilla näytteenottimien käytön, näytteenottopaikan yms. löytämiseksi ja näytteen hirintymättömän otannan suorittamiseksi. Sukellukset tehdään maista ja veneestä. Yhden sukelluksen aikana voidaan tehdä useampi harjoitus. Kurssi alkaa tasapainotusharjoituksilla henkiliinalla sukeltamalla, jota seuraa mm. suunnistusharjoittelu parin kanssa sukeltamalla. Kouluttaja on mukana seuraamassa oppilaiden osaamista. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vedenalaista videokameraa. Oppilaat saavat kunkin harjoituksen päätyttyä palautteen kouluttajalta. Tarpeen vaatiessa harjoitus toistetaan kunnes taito on opittu. Osa sukelluksista voidaan tehdä pimeän aikaan. Sukelluksilla nro 1 11 kouluttaja toimii turvasukeltajana, sukelluksilla nro 12 20 oppilaat voivat toimia pintapelastajina ja turvasukeltajina. Kurssi on samalla Sukeltajaliiton Laitesukelluksen jatkokurssi (P2), jonka päätteeksi on P2-koe. Kurssin läpäisseet oppilaat saavat P2-sukeltajaluokituksen. Laitesukelluksen tekniikka kurssi toimii siis samalla kurssin kriteerinä ja itse kurssina. Tällöin kurssin aikana käydään läpi kurssin Sukeltajaliiton opetusmateriaali. Kurssiin kuluu tarvittaessa P2 teoriatentti. Kurssiin liitetään oheisopetuksena: Kokokasvomaski Kuivapuku VA-valokuvaus Veneily- ja merimiestaidot P2 kurssin teoriakoe Apeks- ja Interspiro-sukelluslaitteiden huoltodemonstraatio Oppilas kirjaa oheisopetuksen sukellusten/harjoitusten kohdalle. Laitesukelluksen tekniikka -kurssin sukellukset/harjoitukset on esitetty taulussa 4. 13

Kurssi Kesto päivää Sisältö Sukellus / harjoitus nro Sivu Laitesukelluksen tekniikka -kurssi 1 8 Taitorata Orientaatio 1 15 Henkiliina + merkit 2 16 Henkiliina + etsintä 3 17 Tasapainoitus 1 4 18 Tasapainoitus 2 5 19 Tasapainoitus 3 6 20 Saapuminen koealueelle 1 7 21 Saapuminen koealueelle 2 8 22 Pelastautuminen ja pintapelastus 9 23 Pelastus 10 24 Parisukellus 11 25 Poijusukellus 12 26 Suunnistus 1 ja matkan mittaus 13 27 Suunnistus 2 14 28 Etsintä 1 15 29 Etsintä 2 16 30 Pohjalinja 1 17 31 Pohjalinja 2 18 32 Sokkosukellus 19 33 Taitorata 20 34 Oheisopetus: Kokokasvomaski Laitteen huoltaminen: Apeks ja Interspiro VA- valokuvaus P2 kurssi + koe Veneily- ja merimiestaidot Taulu 4. Laitesukelluksen tekniikka -kurssin sisältö. 14

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Orientaatio Sukelluksen numero: 1 Tavoite: Oppilas oppii orientoitumaan tulevaan tehtävään. Tehtävä voi olla pohjalle saapuminen, kohteen etsintä, kompassisuunnan määrittäminen, näytteen ottaminen, nousun aloittaminen, jne. Suoritus: Orientoituminen. Oppilas asettuu pohjalle / vaihtaa asentoa ja hahmottaa paikkansa ja varusteiden asennon, tasaa hengityksen, kiristää henkiliinan ja tekee merkinannon. Harjoitus tehdään myös silmät kiinni ja se toistetaan. Oppilas laskee orientaatioon kuluvan ajan. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: Tiedosta henkiliinan paikka 15

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Henkiliina + merkit Sukelluksen numero: 2 Tavoite: Oppilas oppii henkiliinan ominaisuudet, sen kiinnittämisen, merkinannot ja narutustekniikan. Suoritus: Teoriaosuudessa selitetään henkiliinan ominaisuudet ja merkinannot. Käytännön harjoitteessa kuivaharjoitellaan ensin eri pituisilla köysillä esimerkiksi siten, että harjoituspari on kulman takana. Vedessä harjoitellaan merkinantoja. Tavoitteena on, että oppilas osaa ohjata sukeltajaa pinnalta köysimerkkien avulla ja sukeltaja osaa toimia merkkien perusteella. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: Varmista, ettei henkiliina sotkeudu annostimeen 16

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Henkiliina + etsintä Sukelluksen numero: 3 Tavoite: Oppilas hallitsee sektori- ja lohkoetsinnän avustajan ja sukeltajan näkökulmista. Suoritus: Teoriaosuudessa selitetään sektori- ja lohkoetsintä. Kuivaharjoitellaan edelliset. Vedessä suoritetaan ko. etsinnät. Huomiota kiinnitetään käännöksiin ja henkiliinan kireänä pitämiseen. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: näkyvyys Köysi kireällä -> sukeltaja vastaa. Pidä henkiliinassa jyrkkä kulma! Avustaja päättää kuljetun matkan näkyvyys Köysi kireällä -> sukeltaja vastaa. 17

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Tasapainotus 1 Sukelluksen numero: 4 Tavoite: Oppilas oppii hallitsemaan tasapainotuksen pysytellen vedessä paikallaan. Suoritus: Asetetaan pohjalle keppi, joka toimii tasapainotuksen kiintopisteenä. Kepin päähän asetetaan kaksi purkkia, joista toisesta oppilas siirtää pinseteillä esineen toiseen leijunnassa. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: Purkki toisen sisään Siirrä esine pinseteillä purkista toiseen Tasapainoitus kepit orientaationa 18

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Tasapainotus 2 Sukelluksen numero: 5 Tavoite: Oppilas oppii hallitsemaan tasapainotuksen paikallaan pysytellen sekä liikkeessä. Suoritus: Asetetaan kepin päähän vaakatasoon purkki, johon oppilas sovittaa pitelemänsä kepin päässä olevan toisen pienemmän purkin. Sukellus tehdään henkiliinalla. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: Purkki toisen sisään Siirrä esine pinseteillä purkista toiseen Tasapainoitus kepit orientaationa 19

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Tasapainotus 3 Sukelluksen numero: 6 Tavoite: Oppilas oppii tasapainottamaan painavan esineen kanssa ja ilman. Nopean tasapainon muutoksen hallinta. Suoritus: Oppilas kuljettaa kiveä tai vastaavaa esinettä ja päästää irti. Ilman käyttö liivissä ja/tai puvussa. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kääntyminen Kouluttajan merkintä: Jos esine putoaa / kun päästät esineestä, hallitse nosteesi. Painavan esineen kuljettaminen ja siirtäminen seuhteessa puvun ilmavarantoon vaikuttaa tasapainoitukseen. 20

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Saapuminen koealueelle 1 Sukelluksen numero: 7 Tavoite: Oppia hallitsemaan häiriötön saapuminen ja poistuminen koealueelta. Suoritus: Oppilas laskeutuu nousuköyttä alas. Juuri ennen pohjaa tasapainotus ja orientaatio. Sen jälkeen liukuminen koealueelle ja asettuminen pohjalle. Nousu leijuntaan ilman käsien tai jalkojen apua. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: Tarkista, että kuljet nousuköyden sellaiselta puoleta ettet jää solmuun Varo pöllyttämästä pohjaa 21

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Saapuminen koealueelle 2 Sukelluksen numero: 8 Tavoite: Oppilas osaa lähestyä koealuetta pohjaa myöten häiritsemättä koealuetta. Suoritus: Oppilas lähestyy koealuetta. Ennen saapumista alueelle orientaatio. Alueelta poistutaan alueen häiriintymättä. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: Tiedosta henkiliinan paikka Pysähdy ja orientoidu ennen kuin saavut koealueelle 22

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Pelastautuminen ja pintapelastus Sukelluksen numero: 9 Tavoite: Oppilas osaa pelastautua itse sekä toimia pintapelastajana. Suoritus: Varusteiden riisuminen vedessä, ylipainossa uinti. P2-kurssin ohjelma. Pintapelastusharjoittelua, naruttajan ohjaus pelastettavan luokse. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: 23

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Pelastus Sukelluksen numero: 10 Tavoite: Oppilas osaa pelastaa parinsa. Suoritus: Uhrin nosto, kelluvuuden varmistaminen, kuljetus vedessä, rantaan/veneeseen nosto, ensiapu. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: 24

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Parisukellus Sukelluksen numero: 11 Tavoite: Oppilas osaa sukeltamisen parinarulla. Suoritus: Ensin kuivaharjoittelu, sitten sukeltaminen vedessä. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: Kääntyminen Sukelluksen johtaja ui hieman edellä, pari pysyy mukana. 25

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Poijusukellus Sukelluksen numero: 12 Tavoite: Oppilas osaa sukeltaa pintapoijun avulla. Suoritus: Oppilaalle opetetaan pintapoijun sidonta vyötäisille. Itsenäinen sukellus vedessä. Poijun noste on oltava suurempi kuin sukeltajan vajoama. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: 26

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Suunnistus 1 ja matkan mittaus Sukelluksen numero: 13 Tavoite: Oppilas osaa suunnistaa lohkoja ja hahmottaa rannan suunnan sekä kuljetun matkan. Suoritus: Teoria kompassin käytöstä ja virheistä. Kuivaharjoittelu. Vedessä sukelletaan kuvan osoittama rata: Rata on 30 50 m pituinen pohjamittanauha, jonka päissä on paino ja pintapoiju. Määritetään suunta rannalta kahden pintapoijun avulla. Sukelletaan mittanauhan mukaisesti, ja lasketaan matkan aikana tehdyt potkut. Kirjataan potkulukema kirjoituslevylle. Pohjamitan päässä käännytään 90 astetta, sukelletaan 10 15m ja käännytään 90 astetta siten, että suunta on kohti rantaa. Sukelletaan kompassia käyttäen rantaan. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: Virhelähde: epätasainen potku Virhelähde: virta Virhelähde: varuste toimii suuntaajana...... Suunnista etapeissa :::::... ::::: ::::: Syvyys & suunta Tarksita virta Koppassin keskusta kuvitteellisella kehon keskilinjalla Kuljetun matkan arviointi: Suunnistusharjoitus: Pleksi ja kynä Sukelluksen reitti pohjamittanauha Ota suunta kahden poijun linjalta 27

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Suunnistus 2 Sukelluksen numero: 14 Tavoite: Oppilas osaa suunnistaa välivedessä. Suoritus: (i) Oppilas sukeltaa nousuköydeltä kohti rantaa välivedessä. (ii) Oppilas sukeltaa välivedessä ohjailumerkein pintapoijulle. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: Sukella kohteen ohi (pintaavustaja pysäyttää), sen jälkeen henkiliina kirellä kunnes tunnet henkiliinan osuvan nousd köyteen. Pidä syvyys ja suunta. 28

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Etsintä 1 Sukelluksen numero: 15 Tavoite: Oppilas ymmärtää kompassin toiminnan ja käytön ja osaa tehdä kompassietsinnän. Suoritus: Tehdään kuvan mukaisesti. Oppilas sukeltaa/suunnistaa arvionsa mukaisesti ennalta määritellyn matkan kohti painoa tai poijua, mutta hieman ohi siitä. Matkan täytyttyä oppilas aloittaa lohkoetsinnän kunnes paino/poiju löytyy. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: Tilanteen mukaan sukeltaja tai avustaja päättää kuljetun matkan. Henkiliina pidetään harjoituksen takia löysällä, jotta sukeltaja on kompassin varassa. 29

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Etsintä 2 Sukelluksen numero: 16 Tavoite: Oppilas osaa tehdä kehäetsinnän. Suoritus: Oppilas laskeutuu nousuköyttä alas. Painon kohdalla pohjalla aloittaa kehäetsinnän. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: Kun kierros täynnä, siirrä muistikivi seuraavan kierroksen alkuun Siirtymä näkyvyyden tai kohteen koon mukaan. 30

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Pohjalinja 1 Sukelluksen numero: 17 Tavoite: Oppilas osaa vetää pohjalinjan sekä veneestä että sukeltaen, osaa kiinnittää sen kiinnityksen ja hallitsee yleisimmät solmut veden alla. Suoritus: Teoria ja kuivaharjoittelu maalla. Vedessä oppilas kiinnittää pohjanarun, vetää kelaa ja tekee solmuja käännöksiin. Takaisinkelaus. Paalusolmun ja putkisolmun teko. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: Pidä huoli, ettei pohjamittanaru sotkeudu varusteisiin Muista suunnistusopit 31

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Pohjalinja 2 Sukelluksen numero: 18 Tavoite: Oppilas osaa vetää pohjalinjaa, käsitellä veden alla eri tyyppisiä köysistöjä ja tarvittaessa katkoa niitä. Suoritus: Oppilas käsittelee veden alla eri tyyppisiä köysiä ja tutustuu solmujen tekemiseen, köysien katkaisemiseen yms. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: 32

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Sokkosukellus Sukelluksen numero: 19 Tavoite: Oppilas osaa toimia nollanäkyvyydessä. Suoritus: Jokin edellä mainituista tehtävistä tilanteen mukaan. Suoritetaan silmät suljettuna. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: 33

Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka Harjoituksen nimi: Taitorata Sukelluksen numero: 20 Tavoite: Oppilas osaa edellä esitetyt harjoitukset, jotka testataan taitoradalla. Suoritus: Oppilas sukeltaa taitoradan rastit. Taitorata koostuu rasteista, joilla on tietty tehtävä. Taitorata tehdään tilanteen mukaan. Oppilaalle: Sukellusprofiili & kaasulaskut Kouluttajan merkintä: 34

Näytteenoton tekniikka -kurssi Opettaja(t): Näytteenoton tekniikka -kurssi sisältää erilaisten vedenalaisten näytteenottimien esittelyä ja niiden käytön harjoittelua. Kurssi koostuu 20 sukelluksesta/harjoituksesta. Yhden sukelluksen aikana voidaan tehdä useampia harjoituksia. Näytealan löytämisessä, näytteenotossa, tasapainotuksessa yms. sovelletaan laitesukelluksen tekniikka kurssilla omaksuttuja taitoja. Harjoituksia ei ole tarpeen tehdä järjestyksessä. Harjoitusten taustalla on niiden vastaavuus julkaistuihin tutkimuksiin, mikäli mahdollista. Kouluttaja on tarvittaessa mukana seuraamassa oppilaiden osaamista. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vedenalaista videokameraa. Oppilaat saavat kunkun harjoituksen päätyttyä palautteen kouluttajalta. Tarvittaessa harjoitus toistetaan kunnes se on opittu. Oppilaiden varustuksena on mahdollisuuksien mukaan kokomaski/pintaradio-yhdistelmä. Jollei ole erityistä syytä toimia toisin, sukellukset tehdään henkiliinalla. Osa sukelluksista voidaan tehdä pimeän aikaan. Harjoitusten yhteydessä otetaan näytteet ja tuodaan ne pinnalle. Tilanteen mukaan demonstroidaan ja tehdään alkukäsittely ja säilöntä. Kurssin alussa on taitorata sellaisille, jotka ovat jo suorittaneet ko. näytteenottimien harjoitukset. Kurssiin liitetään oheisopetuksena: Kokokasvomaski Pintaradio VA-valokuvaus Veneily- ja merimiestaidot Sukellusvanhimman toiminta P3-kurssin teoriakoe Apeks- ja Interspiro-sukelluslaitteiden huoltodemonstraatio Oppilas kirjaa oheisopetuksen sukellusten/harjoitusten kohdalle. Kurssin sukellukset/harjoitukset on esitetty taulussa 5. 35

Kurssi Kesto päivää Sisältö Sukellus / harjoitus nro Sivu Näytteenoton tekniikka -kurssi 8 Putkinoudin 21 37 Injektioruisku 22 38 Fucus -pussi 23 39 20cm x 20cm ruutu ("Kautsky") 24 40 Ruutu 25 41 Pinsetit, veitsi ja purkit 26 42 Balanus -kehikko 27 43 Satunnaistamien 28 44 Kalahäkki / Zostera -häkki 29 45 Kansihaavi / Hemimysis -haavi 30 46 Tvärminne -noudin 31 47 Laatta 32 48 Nostosäkki 33 49 Kalalinja 34 50 Pohjaeläintrappi 35 51 Imuri 36 52 Väliveden sedimenttitrappi 37 53 Mittalaitteen asennus 38 54 Peittäminen 39 55 Säkkikoe 40 56 Oheisopetus: Kokokasvomaski Laitteen huoltaminen: Apeks ja Interspiro VA- valokuvaus Veneily- ja merimiestaidot Sukellusvanhintoiminta P3 kurssin teoriakoe Taulu 5. Näytteenoton tekniikka -kurssin ohjelma. 36

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Putkinoudin Sukelluksen numero: 21 Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva, osaa ottaa häiriintymättömän näytteen ja ymmärtää pohja-aineksen raekoon merkityksen. Suoritus: Oppilas sukeltaa poijuköyttä myöten pohjalla olevalle putkikorille, ottaa nimetyn putken, ottaa kelan, vetää kelan näytepisteelle, ottaa putkinäytteen, kelaa kelan korille, asettaa putken koriin, pintautuu. Käsittely pinnalla: näyte siivilöidään ja asetetaan petrimaljalle. Boström C., Bonsdorff E. 1997: Community structure and spatial variation of benthic invertebrates associated with Zostea marina (L.) beds in the northern Baltic Sea. - Journal of Sea Research 37: 153-166. Ruuskanen A., Karell K., Viitasaari S., Järvinen L & Kekäläinen P. 2013: Environmental properties of the water filled Ojamo limestone quarry, southern Finland. Accepted to be published in Underwater Technology 31: 167 177. Päästä vesi pois jota alakorkki mahtuu Paina alakorkki kiinni 37

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Injektioruisku Sukelluksen numero:22 Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva, osaa ottaa häiriintymättömän näytteen ja ymmärtää pohja-aineksen raekoon merkityksen sekä tasapainotuksen tärkeyden. Jään alla huomioi hengityskaasun kuplien kulkeutumisen vaikutuksen. Suoritus: Oppilas ottaa kolme näytettä (3 ruiskua mukana) sedimentin pinnalta pöllyttämättä. Oppilas ottaa näytteen railosta jään alla. Käsittely pinnalla: materiaali säilötään purkkeihin. Danovaro R., Marrale D., Della Croce N., Dell Anno A., Fabiano M. 1998: Heterotrophic Nanoflagellates, Bacteria, and Labile Organic Compounds in Continental Shelf and Deep-Sea Sediments of the Eastern Mediterranean. - Microb Ecol 35: 244 255. Shirayamai Y. & Ukushima T. 1995: Comparisons of Deep-Sea Sediments and Overlying Water Collected Using Multiple Corer and Box Corer. - Journal of Oceanography 51: 75-82. Bett B.J., Vanreusel A., Vincx M., Soltwedel T., Pfannkuche O., Lambshead P.J.D., Gooday A.J., Ferrero T. & Dinet A. 1994: Sampler bias in the quantitative study of deep-sea meiobenthos. - Marine Ecology Progress Series 104: 197-203. Kuparinen J., Kuosa H., Andersson A., Autio R., Granskog M.A., Ikävalko J., Kaartokallio H., Karell K., Leskinen E., Piiparinen J., Janne-Markus Rintala J.-M. & Tuomainen J. 2007: Role of Sea-ice Biota in Nutrient and Organic Material Cycles in the Northern Baltic Sea. Ambio 36: 149-153. 38

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Fucus-pussi Sukelluksen numero: 23 Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva, osaa ottaa häiriintymättömän näytteen ja ymmärtää eliöiden pakenemisen häirittäessä. Suoritus: Oppilas sukeltaa Fucus-pussin kanssa kohteelle, ottaa levän pussiin ja tulee pinnalle. Käsittely pinnalla: näyte pistetään ämpäriin, ravistellaan ja kaadetaan siivilän läpi ja säilötään. The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral Benthos. Int. Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193. Bonsdorff E. 1981: The Antonio Gramsci oil spill Impact on the littoral and benthic ecosystems. - Marine Pollution Bulletin 12: 301-305. The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral Benthos. Int. Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193. Leikkaa näyte tyvestä 39

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: 20cm x 20cm ruutu ("Kautsky") Sukelluksen numero: 24 Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva, tietää enimmäismäärän näytteille, osaa ottaa häiriintymättömän näytteen ja ymmärtää eliöiden pakenemisen häirittäessä. Suoritus: Oppilas sukeltaa noutimen kanssa kohteelle, ottaa 3 replikaattia, merkkaa replikaatit, vaihtaa pussin, tuo näytteet pinnalle. Käsittely pinnalla: saaviin. Westerbom M., Kilpi M. & Mustonen O. 2002: Blue mussels, Mytilus edulis, at the edge of the range: population structure, growth and biomass along a salinity gradient in the north-eastern Baltic Sea. - Marine Biology 140: 991 999. Danovaro R. & Fraschetti S. 2002: Meiofaunal vertical zonation on hard-bottoms: comparison with soft-bottom meiofauna. - Marine Ecology Progress Series 230: 159 169. Raaputa kulmat ensin -> jos kehikko liikkuu, löydät paikan uudestaan 40

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Ruutu Sukelluksen numero: 25 Suoritus: Oppilas sukeltaa ruudun kanssa näytealalle, määrittää kasvillisuuden peittävyysprosentin ja/tai korkeuden. Ruutu asetetaan pohjalle, määritetään pohjan geologinen koostumus. Havainnot kirjataan kirjoituslevylle. Käsittely pinnalla: tehdään kaavakuva muuttujien vertikaalisesta jakautumisesta. Malm T., Kautsky L. & Engkvist R. 2001: Reproduction, Recruitment and Geographical Distribution of Fucus serratus L. in the Baltic Sea. - Botanica Marina 44: 101-108. 41

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Pinsetit, veitsi ja purkit Sukelluksen numero: 26 Suoritus: Oppilas irrottaa pohja-ainesta (levää, eläimiä) ja pinsetöi ne purkkisarjan purkkiin, verkkokassin purkkiin ja merkkaa pleksille syvyydet. Käsittely pinnalla: purkit saaviin. Kuvat: Ruuskanen et al. 2002: Makrolevien vuodenaikaisuus kurssiraportti / Niko Nappu 42

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Balanus-kehikko Sukelluksen numero: 27 Suoritus: Oppilas määrittää vertikaalisesti Balanuksen esiintymisen seinämällä. Kehikko asetetaan ennalta määrättyyn paikkaan. Avustaja valaisee kehikkoa. Havainnot kirjataan pleksille. Käsittely pinnalla: tehdään vertikaalijakautumisesta kuva. The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral Benthos. Int. Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193. The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral Benthos. Int. Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193. 43

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Satunnaistamien Sukelluksen numero: 28 Suoritus: Oppilas kasaa tarvikkeet veden alla. Määrittää ennalta määrätyn pisteen, ottaa näytteen. Käsittely pinnalla: näytteet käsitellään asianmukaisesti. Yhdistä ennalta päätetyt mittanauhan lukemat 44

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Kalahäkki / Zostera-häkki Sukelluksen numero: 29 Suoritus: Oppilas kuljettaa häkin sovittuun paikkaan, tekee kiinnitykset ja varmistaa kiinnipysymisen, purkaa ja palauttaa häkin pinnalle. Käsittely pinnalla: näytteet käsitellään asianmukaisesti. Korpinen S., Jormalainen V. & Tuija Honkanen T. 2007: Bottom up and cascading top down control of macroalgae along a depth gradient. - Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 343: 52 63. 45

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Kansihaavi / Hemimysis-haavi Sukelluksen numero: 30 Suoritus: (i) Oppilas ottaa Hemimysis -näytteitä louhikosta määräsyvyydestä ja määräkolosta, sulkee haavin. (ii) Oppilas sukeltaa kohteelle (Zostera-niitty yms.), avaa haavin, ottaa näytteen uimalla määrämatkan. Käsittely pinnalla: haavit ämpäriin. Salemaa H. & Hietalahti V. 1993: Hemimysis anomala G.O. Sars (Crustacea: Mysidacea) Immigration of a Pontocaspian mysid into the Baltic Sea. Ann. Zool. Fennici 30: 271-276. 46

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Tvärminne-noudin Sukelluksen numero: 31 Suoritus: Oppilas hakee näytteen kohteelta ja kuljettaa noutimen mukanaan pinnalle. Käsittely pinnalla: näytteenotin tyhjennetään pinnalla ämpäriin. Näyte seulotaan 0,5mm seulalla, säilötään purkkiin. The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral Benthos. Int. Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193. Boström C., Bonsdorff E., Kangas P. & Norkko A. 2002: Long-term Changes of a Brackish-water Eelgrass (Zostera marina L.) Community Indicate Effects of Coastal Eutrophication. - Estuarine, Coastal and Shelf Science 55: 795 804. Ruuskanen A., Karell K., Viitasaari S., Järvinen L & Kekäläinen P. 2013: Environmental properties of the water filled Ojamo limestone quarry, southern Finland. Accepted to be published in Underwater Technology 31: 167 177. z The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral Benthos. Int. Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193. 47

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Laatta Sukelluksen numero: 32 Suoritus: Oppilas kuljettaa porakokonaisuuden ja laatan sovittuun paikkaan, poraa ja pulttaa. Laatat jätetään/noudetaan. Käsittely pinnalla: laatat saaviin. Kraufvelin P., Ruuskanen A., Nappu, N. & Kiirikki M. 2007: Winter colonisation and succession of filamentous macroalgae on artificial substrates and possible relationships to Fucus vesiculosus settlement in early summer. - Estuarine, Coastal and Shelf Science 72: 665-674. Berger R., Henriksson E., Kautsky L & Malm T. 2003: Effects of filamentous algae and deposited matter on the survival of Fucus vesiculosus L. germlings in the Baltic Sea. - Aquatic Ecology 37: 1 11. Kuvat: WANS rahoituksen aikaisia kenttäkuvia. 48

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Nostosäkki Sukelluksen numero: 33 Suoritus: Oppilas kiinnittää nostosäkin kuljetettavaan kohteeseen, ilmastaa säkkiä kunnes kohde kohoaa pohjasta, kuljettaa kohdetta, laskee kohteen. 49

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Kalalinja Sukelluksen numero: 34 Suoritus: Oppilas vetää pohjanarun (30 50m). Oppilas sukeltaa pohjanarun toista puolta ja kirjaa havaitut kalalajit pleksille. Voidaan toistaa yöllä. Käsittely pinnalla: tehdään kaavakuva esim. yö- vs. päiväesiintymisestä. Alistair J. Cheal A.J & Thompson A.A. 1997: Comparing visual counts of coral reef fish: implications of transect width and species selection. - Marine Ecology Progress Series 158: 241-248. Lajihavainnot tehdään 2 metrin levyiseltä käytävältä pohjanaru Ranta 50

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Pohjaeläintrappi Sukelluksen numero: 35 Ymmärtää laitteen kiinnipysymisen, hahmottaa pehmeän pohja-aineksen valumisen. Suoritus: Oppilas asettaa trapin määrättyyn paikkaan pohjalle. Oppilas käy etsimässä aikaisemmin jätetyn trapin. Käsittely pinnalla: näyte käsitellään tapauskohtaisesti. Valanko S., Norkko A. & Norkko J. 2010: Strategies of post-larval dispersal in non-tidal softsediment communities. - Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 384: 51 60. Valanko S., Norkko A. & Norkko J. 2010: Strategies of post-larval dispersal in non-tidal soft-sediment communities. - Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 384 51 60. 51

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Imuri Sukelluksen numero: 36 Suoritus: Oppilas kuljettaa imurin avustajan kanssa, imuroidaan näyteala, vaihdetaan pussi, imuroidaan toinen näyteala, kuljetetaan imuri pinnalle. Voidaan tehdä pareittain peräkkäin. Käsittely pinnalla: Näytepussi seulotaan 0,5mm / 150um seulan läpi ja säilötään purkkeihin. Stretch J.J. 1985: Quantitative sampling of demersal zooplankton: reentry and airlift dredge sample comparisons. - Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 91: 1-2, 125-136. The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral Benthos. Int. Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193. 52

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Väliveden sedimenttitrappi Sukelluksen numero: 37 Suoritus: Oppilas sukeltaa välivedessä määräsyvyydessä trappirevolverin luokse, ottaa lukeman määrätystä koeputkesta, sukeltaa toiselle revolverille ja vaihtaa määrätyn putken, tuo putken pinnalle. Sakkelin kuljetus ja kiinnitys/irrotus. Käsittely pinnalla: Näyte säilötään asianmukaisesti. Conte M.: The Oceanic Flux Program. Valdes J.R. & Price J.F. 1999: A Neutrally Buoyant, Upper Ocean Sediment Trap Journal of Atmospheric and Oceanic Technology 17: 62-68. 53

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Mittalaitteen asennus Sukelluksen numero: 38 Suoritus: lasketaan kolmijalka pohjalle, oppilas sukeltaa poijuköyttä alas ja kuljettaa laitteen, varmistaa kehikon suoruuden, säätää mitta-anturin etäisyyden pohjasta, pintautuu. Sakkelin kuljetus, kiinnitys/irrotus. Kuva: SYKE / Proppen projekti 54

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Peittäminen Sukelluksen numero: 39 Suoritus: Lasketaan 3m x 4m pressu pohjalle. Oppilaspari levittää pressun pohjalle ja kiilaa reunat varmistaen pysyvyyden. Oppilaspari purkaa pressun.... :::::... :::::... :::::... :::::... ::::: 55

Kurssi: Näytteenoton tekniikka Harjoituksen nimi: Säkkikoe Sukelluksen numero: 40 Suoritus: Viritetään pressu veneen laidalta väliveteen. Tehdään pressuun viiltoja. Oppilas paikallistaa ja paikkaa säkin repeämän neulalla ja langalla. 56

Jääsukellus-kurssi Opettaja(t): Sukeltajaliiton Laitesukelluksen jatkokurssin (P2) mukainen kurssi seuraavin lisäyksin / painotuksin: Teoriaosuudessa ja käytännössä harjoitellaan jäällä liikkumista jalkaisin näytteenottimia ja sukellusvarusteita sisältävää ahkiota vetämällä ja mönkijällä tai moottorikelkalla ajamalla, sekä leirin tekemistä jäälle. Käytännössä harjoitellaan avantoon putoamisesta selviytymistä naskaleiden avulla sekä leiriytymistä. Teoriaosuudessa käydään läpi jään fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia. Sukelluslaitteen jäätyminen ja toimenpiteet sen suhteen. Kylmän vaikutus pinnalla sekä pinnan alla ja hypotermia. Harjoitellaan sukellusavannon tekemisen tekniikka. Jääsukellus-kurssi sisältää vähintään kolme sukellusta. Kurssin ohjelma on esitetty taulussa 6. Kesto Kurssi päivää Jääsukellus -kurssi 3 Taulu 6. Jääsukellus-kurssin ohjelma. Sisältö Sukellus / harjoitus nro Sivu Orientaatio 41 58 Injektioruisku 42 59 Etsintä 43 60 57

Kurssi: Jääsukellus Harjoituksen nimi: Orientaatio Sukelluksen numero: 41 Tavoite: Avannon teko. Oppilas oppii orientoitumaan tulevaan tehtävään. Tehtävä voi olla pohjalle saapuminen, kohteen etsintä, kompassisuunnan määrittäminen, näytteen ottaminen, nousun aloittaminen, jne. Lisäksi tavoitteena on hahmottaa avannon sijainti sekä oppia jääkannen ominaisuudet näytteenoton näkökulmasta ja pinnalla toimiminen. Suoritus: Orientoituminen: Oppilas asettuu pohjalle / vaihtaa asentoa, hahmottaa paikkansa ja varusteiden asennon, tasaa hengityksen, kiristää henkiliinan ja tekee merkinannon. Tehdään myös silmät kiinni. Toistetaan. Oppilas laskee orientaatioon kuluvan ajan. 58

Kurssi: Jääsukellus Harjoituksen nimi: Injektioruisku Sukelluksen numero: 42 Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva, osaa ottaa häiriintymättömän näytteen ja ymmärtää pohja-aineksen raekoon merkityksen sekä tasapainotuksen tärkeyden. Jään alla huomioi hengityskaasun kuplien kulkeutumisen vaikutuksen. Pinnalla ymmärtää näytteen jäätymisriskin. Suoritus: Oppilas sukeltaa avannosta ja ottaa kolme näytettä (3 ruiskua mukana) sedimentin pinnalta pöllyttämättä. Oppilas ottaa näytteen railosta jään alla. Käsittely pinnalla: materiaali säilötään purkkeihin. Danovaro R., Marrale D., Della Croce N., Dell Anno A., Fabiano M. 1998: Heterotrophic Nanoflagellates, Bacteria, and Labile Organic Compounds in Continental Shelf and Deep-Sea Sediments of the Eastern Mediterranean. - Microb Ecol 35: 244 255. Shirayamai Y. & Ukushima T. 1995: Comparisons of Deep-Sea Sediments and Overlying Water Collected Using Multiple Corer and Box Corer. - Journal of Oceanography 51: 75-82. Bett B.J., Vanreusel A., Vincx M., Soltwedel T., Pfannkuche O., Lambshead P.J.D., Gooday A.J., Ferrero T. & Dinet A. 1994: Sampler bias in the quantitative study of deep-sea meiobenthos. - Marine Ecology Progress Series 104: 197-203. Kuparinen J., Kuosa H., Andersson A., Autio R., Granskog M.A., Ikävalko J., Kaartokallio H., Karell K., Leskinen E., Piiparinen J., Janne-Markus Rintala J.-M. & Tuomainen J. 2007: Role of Sea-ice Biota in Nutrient and Organic Material Cycles in the Northern Baltic Sea. Ambio 36: 149-153. 59

Kurssi: Jääsukellus Harjoituksen nimi: Etsintä Sukelluksen numero: 43 Tavoite: Oppilas osaa suunnistaa kompassin avulla jääkannen alla. Lisäksi tavoitteena on hahmottaa jääkannen ominaisuuksia näytteenoton näkökulmasta sekä pinnalla toimimista. Suoritus: Oppilas sukeltaa avannosta ja etsii esimerkiksi kairan reiän kompassin avulla. 60

Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot Opettaja(t): Seuraavassa esitetään vesikasvikurssille ja pohjaeläinkurssille yhteisiä näytteenottoon ja näytteiden säilöntään liittyviä asioita. 61

Kurssi: Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot Harjoituksen nimi: Laboratoriotilat ja -tarvikkeet Suoritus: Tutustutaan laboratorion työmenetelmiin ja välineisiin. Välineet -preparointimikroskooppi -petrimaljoja -mittaruudullinen pmalja -näyteastia -valkoinen tarjotin -pinsetit -millimitta -nokkavesipullo -likaämpäri -skalppi -pipetti -kuljetuslaatikko -neulakynä -harsolapio -vaaka -luuppi Suoritus mikroskoopin käyttökoulutus, näytteiden käsittely, yms. 62

Kurssi: Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot Harjoituksen nimi: Mikroskoopit Suoritus: Mikroskooppien käyttökoulutus. VALOMIKROSKOOPPI PREPARROINTIMIKROSKOOPPI 63

Kurssi: Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot Harjoituksen nimi: Mesokosmos Suoritus: Rakennetaan oma. Bokn T.L., Hoell E.E., Kersting K., Moy F.E. & Sørensen K. 2001: Methods applied in the large littoral mesocosms study of nutrient enrichment in rocky shore ecosystemsfeulit. - Continental Shelf Research 21: 1925 1936. Kraufvelin P. 2007: Responses to nutrient enrichment, wave action and disturbance in rocky shore communities. - Aquatic Botany 87: 262 274. Kraufvelin P. 2007:Responses to nutrient enrichment, wave action and disturbance in rocky shore communities - Aquatic Botany 87: 262 274. 64

Kurssi: Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot Harjoituksen nimi: Neste- ja prässisäilöntä Suoritus: Tehdään prässi ja valmistetaan 30/70 etax-liuos. Lappalainen A. & Kangas P. 1975: Littoral Benthos of the Northern Baltic Sea II. Interrelationships of Wet, Dry, and Ash-free Dry Weights of Macrofauna in the Tvärminne Area. Int. Revue ges. Hydrobiol. 60: 297-312. Välineet Prässi Huopa Paperi Harsopaperi Etax purkki Suoritus Prässätään 30/70 Etax merkkaukset 65

Vesikasvikurssi Opettaja(t): Vesikasvikurssin tavoite ja painopiste on lajintunnistuksessa. Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Vesikasvikurssi sisältää 7 sukellusta. Opetusmateriaalina käytetään HY:n Makrolevien vuodenaikaisuus ja Leväpaja -kurssimonisteita, sekä muita soveliaita lähteitä. Koska kaikkia lajeja ei esiinny kurssin ajanjaksona, näytteitä tarkastellaan löydettyjen lajien mukaan. Näytteitä haetaan ja rantavyöhykkeeseen tutustutaan eri avoimuusgradienteilla siten, että vieraillaan suojaisalla, puolisuojaisalla ja avoimella rannalla. Näytteitä tarkastellaan laboratoriossa mikroskoopin avulla ja paljain silmin. Oppilas kirjaa löydetyt lajit sukelluksen/harjoituksen kohdalle ja tekee herbaarion löydetyistä lajeista. Vesikasvikurssin ohjelma on esitetty taulussa 7. Taulu 7. Vesikasvikurssin ohjelma. Kesto Kurssi päivää Vesikasvikurssi 4 Sisältö Sukellus / harjoitus nro Sivu Makrolevät / suojaisa 44 67 Makrolevät / puolisuojaisa 1 45 68 Makrolevät / puolisuojaisa 2 46 69 Makrolevät /avoin1 47 70 Makrolevät / avoin2 48 71 Putkilokasvit / pehmeä pohja 49 72 Putkilokasvit / fladat 50 73 66

Kurssi: Vesikasvikurssi Harjoituksen nimi: Makrolevät / suojaisa Sukelluksen numero: 44 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 67

Kurssi: Vesikasvikurssi Harjoituksen nimi: Makrolevät / puolisuojaisa 1 Sukelluksen numero: 45 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 68

Kurssi: Vesikasvikurssi Harjoituksen nimi: Makrolevät / puolisuojaisa 2 Sukelluksen numero: 46 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 69

Kurssi: Vesikasvikurssi Harjoituksen nimi: Makrolevät /avoin1 Sukelluksen numero: 47 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 70

Kurssi: Vesikasvikurssi Harjoituksen nimi: Makrolevät / avoin2 Sukelluksen numero: 48 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 71

Kurssi: Vesikasvikurssi Harjoituksen nimi: Putkilokasvit / pehmeä pohja Sukelluksen numero: 49 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 72

Kurssi: Vesikasvikurssi Harjoituksen nimi: Putkilokasvit / fladat Sukelluksen numero: 50 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 73

Pohjaeläinkurssi Opettaja(t): Pohjaeläinkurssin tavoite ja painopiste on lajintunnistuksessa. Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Pohjaeläinkurssi sisältää 7 sukellusta. Opetusmateriaalina käytetään HY:n pohjaeläinkurssin kurssimonisteita, sekä muita soveliaita lähteitä. Teoriaosuudessa opetellaan seuraavien lajien ajallinen ja paikallinen esiintyminen. Koska kaikkia lajeja ei esiinny kurssin ajanjaksona, näytteitä tarkastellaan löydettyjen mukaan. Näytteitä haetaan ja rantavyöhykkeeseen tutustutaan kovilla pohjilla, hiekkapohjilla ja pehmeillä pohjilla. Näytteitä tarkastellaan laboratoriossa mikroskoopin avulla ja paljain silmin. Oppilas kirjaa löydetyt lajit sukelluksen/harjoituksen kohdalle. Pohjaeläinkurssin ohjelma on esitetty taulussa 8. Kesto Kurssi päivää Pohjaeläinkurssi 4 Taulu 8. Pohjaeläinkurssin ohjelma. Sisältö Sukellus / harjoitus nro Sivu Kovat pohjat / rihmalevävyöhyke 51 75 Kovat pohjat / rakkolevävyöhyke 52 76 Kovat pohjat / punalevävyöhyke 53 77 Hiekkapohjat / Zostera -niitty 54 78 Hiekkapohjat / paljas hiekka 55 79 Pehmeät pohjat / putkilokasvit 56 80 Pehmeät pohjat / fladat 57 81 74

Kurssi: Pohjaeläinkurssi Harjoituksen nimi: Kovat pohjat / rihmalevävyöhyke Sukelluksen numero: 51 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 75

Kurssi: Pohjaeläinkurssi Harjoituksen nimi: Kovat pohjat / rakkolevävyöhyke Sukelluksen numero: 52 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 76

Kurssi: Pohjaeläinkurssi Harjoituksen nimi: Kovat pohjat / punalevävyöhyke Sukelluksen numero: 53 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 77

Kurssi: Pohjaeläinkurssi Harjoituksen nimi: Hiekkapohjat / Zostera-niitty Sukelluksen numero: 54 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 78

Kurssi: Pohjaeläinkurssi Harjoituksen nimi: Hiekkapohjat / paljas hiekka Sukelluksen numero: 55 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 79

Kurssi: Pohjaeläinkurssi Harjoituksen nimi: Pehmeät pohjat / putkilokasvit Sukelluksen numero: 56 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 80

Kurssi: Pohjaeläinkurssi Harjoituksen nimi: Pehmeät pohjat / fladat Sukelluksen numero: 57 Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä. Löydetyt lajit: 81

Keinotekoiset rakenteet -kurssi Opettaja(t): Keinotekoiset rakenteet -kurssi Kurssin tavoitteena on pyrkiä avaamaan mieliä poikkitieteelliseen ajatteluun sekä lisätä kurssilaisten biologista lajintuntemusta ja arkeologista tietämystä. Kurssi koostuu teoria- ja kenttäopetuksesta. Teoriaosuus sisältää hylkyjen ja keinotekoisten rakenteiden, kuten tuulivoimamyllyjen perustusten ominaisuuksia biologisesta näkökulmasta, lajintunnistusta, vedenalaista näytteenottotekniikkaa ja dokumentointia. Kenttäosuudella sovelletaan teoriaosuudessa opittuja taitoja käytäntöön. Kurssin aikana tehdään kolme sukellusta. Tarkoituksena on tutkia kahta 1700-luvulla uponnutta hylkyä ja keinotekoista laiturirakennelmaa. Opetusmateriaalina on mm. HY:n hylkyjen elämää -kurssi ja valikoituja julkaisuja: Baltic Environmental Forum 2009: Guidelines for the investigation of the impacts of offshore wind farms on the marine environment in the Baltic States. Investigation of the impacts of Offshore Wind Turbines on the Marine Environment (StUK 3). Bundesamt fur Seeschifffahrt und Hydrographie (BSH). Kurssin ohjelma on esitetty taulussa 9. Kesto Kurssi päivää Keinotekoiset rakenteet -kurssi 3 Taulu 9. Keinotekoiset rakenteet -kurssin ohjelma. Sisältö Sukellus / harjoitus nro Sivu Laituri- & ym. rakennelmat 58 83 Joskär hylky 59 84 Granbusken hylky 60 85 82

Kurssi: Keinotekoiset rakenteet Harjoituksen nimi: Laituri- & ym. rakennelmat Sukelluksen numero: 58 Suoritus: Otetaan aiemmilla kursseilla opitun mukaisesti näytteitä tapauskohtaisesti valitulta vedenalaiselta keinotekoiselta rakenteelta, esimerkiksi laiturirakenteelta. Baltic Environmental Forum 2009: Guidelines for the investigation of the impacts of offshore wind farms on the marine environment in the Baltic States. Investigation of the impacts of Offshore Wind Turbines on the Marine Environment (StUK 3). Bundesamt fur Seeschifffahrt und Hydrographie (BSH). 83

Kurssi: Keinotekoiset rakenteet Harjoituksen nimi: Joskär-hylky Sukelluksen numero: 59 Suoritus: Dokumentoidaan hylkyyn assosioitunutta eliöstöä. Otetaan näytteitä aiemmilla kursseilla opitun mukaisesti hylyn ympäristöstä. Huomioidaan scour. Zintzen V., Norro A., Massin C. & Mallefet J. 2008: Spatial variability of epifaunal communities from artificial habitat: Shipwrecks in the Southern Bight of the North Sea. - Estuarine, Coastal and Shelf Science 76: 327-344. Leino M., Ruuskanen A., Flinkman J., Klemelä U.E., Kaasinen J. 2011: Natural Environment of the shipwreck Vrouw Maria - An assessment of her state of preservation - The International Journal of Nautical Archaeology 40: 133 150. Quinn, R. 2006. The role of scour in shipwreck site formation processes and the preservation of wreck-associated scour signatures in the sedimentary record - evidence from seabed and subsurface data. Journal of Archaeological Science, 33 (10): 1419-1432. 84

Kurssi: Keinotekoiset rakenteet Harjoituksen nimi: Granbusken-hylky Sukelluksen numero: 60 Suoritus: Dokumentoidaan hylkyyn assosioitunutta eliöstöä. Otetaan näytteitä aiemmilla kursseilla opitun mukaisesti hylyn ympäristöstä. Huomioidaan scour. Zintzen V., Norro A., Massin C. & Mallefet J. 2008: Spatial variability of epifaunal communities from artificial habitat: Shipwrecks in the Southern Bight of the North Sea. - Estuarine, Coastal and Shelf Science 76: 327-344. Leino M., Ruuskanen A., Flinkman J., Klemelä U.E., Kaasinen J. 2011: Natural Environment of the shipwreck Vrouw Maria - An assessment of her state of preservation - The International Journal of Nautical Archaeology 40: 133 150. 85