Polut pois pitkäaikaiselta tuelta:

Samankaltaiset tiedostot
Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Tulottomat kotitaloudet

Sosioekonomisten syrjäytymisriskien kasautuminen vuonna 1977 syntyneillä nuorilla aikuisilla

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Ylisukupolvinen kasautuva huono-osaisuus Turussa ja muissa Suomen suurissa kaupungeissa

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

Tutkimushanke rikosurien ja rikollisuuden taustatekijöiden muutoksesta vuosina

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen

Köyhyyden monet kasvot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset

Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Periytyvätkö velan vaikutukset?

Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola

Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö Suomessa. Jussi Tervola Tutkija, Kelan tutkimusosasto EMN kansallinen seminaari,

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

SYRJÄYTYMISRISKIEN KASAUTUMINEN VARHAISAIKUISUUDESSA

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma klo Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo

2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Liisa Partio Lapsiperheiden köyhyys - tilastoja, tutkimuksia ja tarvittavia tekoja

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat

1: Kenelle hanketta tehdään?

Nuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen

Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Elina Ahola Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen eri lajien saamisen päällekkäisyys vuoden 2012 aineiston perusteella

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Toimeentulotuki sosiaalisen osallisuuden edistäjänä -tutkimushanke

THL. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

Toimeentulon polut hylätyn työkyvyttömyyseläkehakemuksen jälkeen

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Palvelu- ja myyntityön työpaikkoja tänä vuonna työnvälityksessä selvästi viime vuosia vähemmän. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Liite EVA Analyysi Jäähyväiset perustulolle

Eriarvoisuus, lapsuus ja ylisukupolvinen huono-osaisuus

Ikaroksen ongelma Miten kytkeä tutkimus ja tutkija osaksi päätöksentekoa

Etelä-Savossa työttömien määrä lisääntynyt vuodentakaisesta eniten rakennus- ja kuljetustyössä. Työllisyyskatsaus, heinäkuu

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

KANSANELÄKELAITOKSEN TOIMEENTULOASIAKKUUDEN PALJASTUMINEN

Ohjaamo Helsinki. Näin teemme /Asiakastiedon tunnuslukuja tammi - joulukuu 2017

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Näkökulmia köyhyyteen

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Toimeentulotuen Kela-siirto uuden sukupolven hyvinvointimallin muovaajana

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu klo 9.

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden erikoissairaanhoidon, kuntoutuspalveluiden ja lääkkeiden käyttö pääkaupunkiseudulla

Toimeentulotuen Kela-siirto

Sosiaalisen huono-osaisuuden ylisukupolvisuus Suomessa

Miten päätöksenteon vaikutusarviointia tulisi kehittää

LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYS SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KÄSITYKSISSÄ

TE-hallinnon toimenpiteiden vaikutus Etelä-Savon työttömyysasteeseen on yli 5 prosenttiyksikköä

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä

Transkriptio:

Polut pois pitkäaikaiselta tuelta: sukupolvien taakka ja muut tekijät poispääsyn ja lopputulemien määrittäjinä Anne Surakka, tutkija, Sokra-hanke / Diak

Tutkimuksen lähtökohdat Huono-osaisuus on periytyvää eri mekanismien kautta Pitkäaikainen toimeentulotuen saanti on yksi huono-osaisuudesta ja ongelmien kasautumisen riskistä kertova indikaattori Tuloköyhyys ei itsessään ole riski myöhempien sukupolvien huonoosaisuudelle: toimeentulotuen asiakkuuden ylisukupolvisessa vaikutuksessa on kyse piilevästi mitatun vanhempien kasautuneen huonoosaisuuden vaikutuksesta (1) Aiemmin tutkittu toimeentulotuen saannin ylisukupolvisuutta (2) sekä asiakkuuden pysyvyyttä ja siitä irtautumista (3) Ei tutkimusta vanhempien toimeentulotuen saannin vaikutuksista henkilöiden polkuihin pois pitkäaikaisen tuen piiristä sekä toimeentulourien lopputulemista Tämä tutkimus antaa lisää tietoa kasautuneesti huono-osaisten henkilöiden taustoista ja niiden vaikutuksesta heidän selviytymiseensä ja tulevaisuuden näkymiin

Köyhyyden dynamiikka ja toimeentulotuen saanti Aiemmissa tutkimuksissa (4) toimeentulotuen asiakkuuksien luonnetta on kuvattu seuraavasti: - Toimeentulotukiasiakkuus on tyypillisimmin lyhytaikaista: toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi, viimesijaiseksi turvaksi - Mitä pitempään asiakkuus kestää, sitä vaikeampaa siitä on irroittautua

Tutkimuskysymykset 1. Vaikuttaako sukupolvien taakka poispääsyyn pitkäaikaisen ja pääasiallisen toimeentulotukiasiakkuuden piiristä? 2. Mitkä ovat tyypilliset polut pois pitkäaikaisentuensaannin piiristä? 3. Mitkä tekijät ennustavat erilaisia lopputulemia (toimeentulotukiasiakkuuden jatkuminen, työllistyminen, työttömyys, opiskelu, eläköityminen tai muu työvoiman ulkopuolella oleminen)

Tutkimuksen perusjoukko Työikäiset, 18-64-vuotiaat toimeentulotukea saaneet (tuensaaja / puoliso) Näistä eritelty ne, joilla: pitkäaikainen (väh. 10 kuukautta / vuosi) toimeentulotuen asiakkuus ja suurin (vähintään 50 %) osa tuloista työttömyysturvaetuuksista / toimeentulotuesta + asumistuesta Näistä erotellaan vielä henkilöt, joiden: sosiaaliset vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea ainakin yhtenä vuonna aikavälillä 1995-2014 Valtaosa tutkimuksen kohdehenkilöistä on syntynyt 1978-1996 (asuneet lapsen asemassa asuntokunnassa 1995-2014 & saaneet toimeentulotukea aikavälillä 2005-2014)

Tutkimuksen aineisto Tilastokeskuksen viimesijaisen sosiaaliturvan rekisteriaineisto vuosilta 2005-2014 Toimeentulotukitietojen lisäksi aineisto sisältää tiedot mm. sukupuolesta, iästä, kotikielestä, kotipaikasta, koulutusasteesta, koulutusalasta, siviilisäädystä, sosioekonomisesta asemasta ja pääasiallisesta toiminnasta

Tutkimusmenetelmät Tarkastelut toteutetaan kahdessa ryhmässä: ei sukupolvien taakkaa vs. sukupolvien taakka Polkujen / toimeentulotukiurien tutkiminen sekvenssianalyysillä - tarkasteltavalle joukolle muodostetaan siirtymäjonoja, jonka avulla kuvataan henkilöiden tilannetta ja toimintaa eri aikapisteissä - tyypillisiä siirtymäjonoja voidaan ryhmitellä jonojen samankaltaisuuden perusteella - sekvenssit koostuvat yksittäisiä ajankohtia kuvaavista tiloista Toimeentulotukiurille päätymistä selitetään multinominaalisella regressioanalyysillä - miten eri taustatekijät selittävät poluille päätymistä - selittävät tekijät on mitattu joko ennen polkua tai polun alussa Lopputulemia ja niiden pysyvyyttä / toistuvuutta tarkastellaan virta-analyysien- / siirtymätaulukoiden avulla - Toimeentulotukiurien lopputulemat ja niiden pysyvyys / toistuvuus (toimeentulotukiasiakkuuden jatkuminen, työllistyminen, työttömyys, opiskelu, eläköityminen tai muu työvoiman ulkopuolella oleminen) - vuoden lopun tilanne vuotta myöhemmin

Kysymyksiä?

Työttömyysturva -ja tulottomat -ryhmissä olevat vuosina 2007-2013 (Surakka ym. 2017)

Lähteitä (1) Vauhkonen ym. 2017 (2) Moisio & Kauppinen 2010 Moisio & Kauppinen 2011 Kauppinen ym. 2014 Moisio ym. 2014 Moisio ym. 2015 Paananen 2011 Paananen ym. 2012

Lähteitä II (3) Bergmark & Bäckman 2004 Bäckman & Bergmark 2011 Kauppinen ym. 2013 Ilmakunnas 2015 (4) Andrén & Gustafsson 2004 Bergmark & Bäckman 2004 Bäckman & Bergmark 2011