KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA Riihimäen järjestelyratapiha HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema Esa Pulkkinen Pelastusjohtaja
Päivitystiedot: Päiväys Asia Nimi ja virka-asema 12.2.2014 Suunnitelman laatiminen Teemu Hurjanen V. 1.0 paloinsinööri
Sisältö: 1 Yleistä...5 1.1 Suunnitelman tarkoitus...5 1.2 Säädösperusta...5 1.3 Suunnitelman päivittäminen...5 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen...5 2 Alueen yleistiedot...6 2.1 Osoite ja yhteystiedot...6 2.2 Ajo-ohjeet...6 2.3 Alueen kuvaus...6 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot...7 2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä...7 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet...8 3 Suuronnettomuusvaarat...9 3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit...9 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot... 10 4 Alueen pelastusorganisaatio... 12 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat... 12 4.2 Toiminnanharjoittajan pelastusorganisaation hälyttäminen... 12 4.3 Toiminnanharjoittajan pelastus- ja torjuntavälineistö... 13 5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet... 14 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet... 14 5.2 Torjuntakalusto pelastuslaitos ja lähialueet... 15 6 Tukiorganisaatiot... 15 7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa... 17 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat)... 17 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen... 18 7.2.1 Johtosuhteet ja viestintä VR:n raivaus- ja kunnostustoiminnassa 18 7.2.2 VR:n johtamisorganisaatio onnettomuustilanteessa... 19 7.3 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen... 19 7.4 Evakuointi... 19 7.5 Ympäristövahinkojen minimoiminen... 20 7.6 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto... 20 7.7 Viestintä... 21 7.8 Onnettomuustilanteen lopettaminen... 21 8 Väestön varoittaminen... 21 8.1 Väestöhälyttimet... 21 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät... 22 8.3 Yleinen vaaramerkki... 22 8.4 Vaara ohi -merkki... 22 8.5 Vaaratiedotteet... 23 8.6 Väestölle annettavat toimintaohjeet... 24 9 Onnettomuudesta tiedottaminen... 25 9.1 Onnettomuusilmoitukset... 25 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku... 25 9.2.1 Ilmoitukset sisäasiainministeriölle... 25 9.2.2 Onnettomuustutkintakeskukselle tehtävä ilmoitus... 25
9.2.3 Kunnalle / kunnan johdolle tehtävä ilmoitus... 25 9.2.4 Liikenteen turvallisuusvirastolle tehtävä ilmoitus... 25 9.3 Medialle tiedottaminen... 26 10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen... 26 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset... 28 LIITE 1: Kartta järjestely- ja tavararatapihasta ja sen ympäristön alueesta... 29 LIITE 2: Vaarallisten kemikaalien vaikutus- ja vaara-alueet ratapihan alueella... 30 Leviämisennuste, äkillinen ammoniakkivuoto (ei julkinen)... 30 leviämisennuste, säiliövaunun BLEVEn lämpösäteilyn vaikutusalue (ei julkinen) 31 LIITE 3: Ratapihan alue; kulkuväylät, rakennukset ja sammutusvesi( ei julkinen)... 32 LIITE 4: Pelastuskomppanian pelastusyksiköt toimintavalmiusaikoineen (ei julkinen) 33 LIITE 5: Viestiliikenne eri johtamistilanteissa (ei julkinen)... 34 LIITE 6: Lomake pelastustoiminnan lopettamisesta (ei julkinen)... 35 LIITE 7: Vaaratiedotelomake ( ei julkinen)... 36 LIITE 8: Vaaratiedotteen toimintaohjeet (ei julkinen)... 37 LIITE 9: Onnettomuustiedottaminen (ohjeellinen kaavio) (ei julkinen)... 38 LIITE 10: Turvallisuustiedote alueen asukkaille... 39 LIITE 11: Johtamissuunnitelma (ei julkinen)... 39
1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Pelastuslain 48 :n 4 momentin mukaan pelastuslaitos on velvollinen laatimaan pelastussuunnitelman vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (195/2002) 32 :n mukaisella järjestelyratapihalla sattuvan onnettomuuden varalle. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa ja siihen varautumisessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. Sisäisessä pelastussuunnitelmassa ja turvallisuusselvityksessä tapahtuvat muutokset tarkastetaan ja päivitetään tarvittaessa ulkoiseen pelastussuunnitelmaan. Sisäisen pelastussuunnitelman muutokset on päivitettävä ulkoiseen pelastussuunnitelmaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päivityksestä. Ulkoinen pelastussuunnitelma tulee päivittää myös tarpeen ilmetessä esim. harjoituksien tai valvontakäyntien kautta ilmenneiden huomioiden perusteella. Myös alueen lähellä tapahtuvan rakentamisen ja väestökannan tuomat muutokset tarkastetaan ja tarvittaessa päivitetään ulkoiseen pelastussuunnitelmaan. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Kuulemistilaisuus pidetty Turvallisuustiedote jaettu Päivämäärä Pelastuslaitos asetti ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen Internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. Kuulemistilaisuudesta on sovittava erikseen pelastuslaitoksen kanssa. Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään.
Pelastuslaitos tiedottaa ulkoisesta pelastussuunnitelmasta alueen asukkaille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutetaan jakamalla turvallisuustiedotteet (LIITE 10) yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa vuonna 2014. Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen Internet-sivuilla. 2 Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja Osoite VR-Yhtymä Oy, Riihimäen ratapiha Rautatielogistiikka Asema-aukio 11130 Riihimäki Yhteyshenkilöt VR-Yhtymä Oy / Riihimäki Palvelupäällikkö Asko Vaak(ei 24/7) Puhelin 040 8622680 Seppo Jaatinen Puhelin 040 8663497 Ryhmäesimies / Riihimäki (ei 24/7) Ratapihaohjaus( ei La-Su yö) Puhelin 040 8626212 Liikenteenohjaus (24/7) Puhelin 040 6625057 2.2 Ajo-ohjeet Alueen itäpuolella sijaitsevalle Vahteristontielle pääsee kahdesta suunnasta. Pohjoisen suunnasta kulku on Hikiäntien kautta. Vaihtoehtoinen ajoreitti on etelän suunnasta Arolammintieltä Rajalantielle, josta edelleen Lepolankujan kautta Vahteristontielle. Alueen länsipuolelle pääsee Arolammin tieltä huoltotien kautta. Ratapihaohjaus sijaitsee osoitteessa Vahteristontie 93. Ajoreitti on esitetty liitteenä olevassa kartassa (liite 3). 2.3 Alueen kuvaus Toiminnan kuvaus Riihimäen ratapihan kautta kuljetetaan päivittäin vaarallisia aineita. Suurin osa aineista on nesteytettyjä kaasuja ja palavia nesteitä, jotka kulkevat pääosin suorina kokojunakuljetuksina.
Yleiskuvaus alueesta ja rakennuksista Riihimäen järjestelyratapiha on rakennettu osittain Uhkolansuon lounaisreunalle, osittain Korttionmäen ja Vahteriston- / Huhtionmäen väliselle alueelle. Ratapiha koostuu kahdesta osasta; lajitteluratapihasta sekä tuloratapihasta. Ratapihan pituus on noin 3 kilometriä. Alueella sijaitsee 1463m2 P1-luokkainen junatoimistorakennus. Raiteiden välissä sijaitsee pieniä, muutaman neliön kokoisia taukotiloja, joihin on sijoitettu ensiapukalustoa. Kokoontumispaikat vaaratilanteissa Vaarallisen aineen onnettomuustilanteessa ensisijaisesti suojaudutaan junatoimistoon. Rakennuksessa tapahtuvassa tulipalossa ja muissa onnettomuuksissa kokoonnutaan kunkin rakennuksen pysäköintialueelle. 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Järjestelyratapiha sijaitsee etelä-pohjois-suunnassa Riihimäen kaupungin keskustan eteläpuolella Vahteriston kaupunginosassa. Matkustajaliikennettä kulkee järjestelyratapihan länsipuolella olevalla pääradan raiteistolla. Ratapihan läheisyydessä on asutusta, kauppa, koulu ja päiväkoti. lähimmät toiminnan ulkopuoliset kiinteistöt alle 500 metrin etäisyydellä järjestelyratapihasta. (kartta liite 3) Omakotiasutusta molemmin puolin ratapihaa. Lähimmät asumukset ratapihan ympäristössä sijaitsevat noin 200 metrin päässä. Riihimäen kaupungin keskusta ratapihasta n. 1,5 km. 2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Alueella * päiväaikaan * yöaikaan Vaara-alueella, 1 km säteellä * päiväaikaan * yöaikaan 10 8 1200 1600
2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Tuulipussit ja mittarit Alkusammutuskalusto Tuulipussit 3 kappaletta ratapihalla, mittarit 1 kappale junatoimistolla. Käsisammuttimia sijoitettu alueelle yhteensä noin 50 kpl. Kaasuhälytinjärjestelmä Ei kiinteää järjestelmää Savunpoisto Palopostiverkosto Sammutusvesien talteenotto Junatoimiston savunpoisto on toteutettu painovoimaisesti ovien ja ikkunoiden kautta. Järjestelyratapiha sijaitsee ulkotiloissa, alueella pieniä taukotupia. Ratapihalla ei ole sammutusvesijärjestelmää. Sammutusvettä saadaan pelastuslaitoksen kalustolla säiliövuoroajona. Lähimmät palopostit on merkitty liitteenä 3 olevaan karttaan. Sammutusvesien talteenotto toteutetaan poistopumppauksena alueen salaojien purkukohdasta tai kuivatuskaivosta säiliöön esim. tyhjään vaunuun tai säiliöautoon. Maaperään imeytymätön vesi pyritään rajaamaan avo-ojien yhteyteen, josta poistopumppauksella se poistetaan. Järjestelmien keskeisten osien sijainti on osoitettu alueen asemapiirroksessa (liite 3).
3 Suuronnettomuusvaarat 3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Taulukossa on esitetty kuljetettavat kemikaalit kuljetusluokittain. Reaaliaikainen tieto kemikaaleista ja niiden määristä on selvitettävä ratapihaohjaukselta. Kuljettavia aineita koskevat tiedot on tallennettu VR:n tietojärjestelmään( KULTU= Kuljetustuotannon ohjausjärjestelmä), johon pääsy ratapihaohjauksella, liikenteenohjauksella sekä VR Transpointin palvelupäälliköllä. Järjestelmästä saadaan vaunukohtaisesti rahtikirjatiedot mm. kuljetettavan aineen määrästä, nimestä ja VAK-luokasta. Järjestelmä on valtakunnallinen ja tiedot ovat reaaliajassa. Lisäksi VR:n vaarallisten aineiden ohjekortistossa (VAO) ovat tiedot toimintaohjeineen yleisimmistä kuljetettavista vaarallisista aineista. VAO-kortisto ja kirjalliset turvallisuusohjeet on jokaisessa veturissa. Kemikaali Kuljetusluokka Kuljetusmäärä vuodessa Vaara- luokitus Vaaraominaisuudet Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa 2 Kaasut Luokat 2.1-2.3 230 700 F, F+, T Pääosin helposti syttyviä Tokeva T2 a-h 3 Palavat 43 615 F, F+ Xn, N, Vaihtelee aineittain Tokeva T3 a-c nesteet T 4.1-4.3 Helposti itsestään syttyvät aineet 5.1 Hapettavat aineet 780 F, C, T, N Itsesyttyminen Kiivas reagointi myrkylliset kaasut 2588 O, Xn kiivas reagointi muiden aineiden kanssa Tokeva T4.2 ja T4.3 Tokeva T5.1 6.1 Myrkylliset aineet 1919 T Myrkyllisyys Tokeva T6a ja T6b 8. Syövyttävät aineet 331020 C, N, T ympäristövahinko kiivas reagointi Tokeva T8a ja T8b 9. Muut vaaralliset aineet 18661 - Vaihtelee aineittain Tilanteen mukaan Kemikaalien sijainti alueella on esitetty liitteessä 2. Mahdollinen onnettomuus voi tapahtua missä vain koko ratapihanalueella. Junassa voi olla enintään 50 vaunua, vaunujen tilavuudet vaihtelevat noin 60-120 kuutioon. Samanaikaisesti ratapihalla voi olla 4 junaa.
3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Kuljetukset Onnettomuus skenaario Vaara-alue Vaarat Johtamissuunnitelma Palava kaasu Ammoniakki UN 1005 Nestekaasu säiliövaunun tulipalo tai räjähdys Vuoto repeämästä 500 metriä onnettomuuskohteesta 1100 metriä OVA: Pieni vuoto( alle 0,1 kg/s): Välitön eristys 100m kaikkiin suuntiin Räjähdys aiheuttaa vammautumista ihmiselle esim. palovammojen, paineaallon ja lasinsirujen takia. 200 metrin säteellä voi aiheuttaa rakennussortumia. Liite 11 Liite 11 Butadieeni UN 1010 Äkillinen vuoto (aine vapautuu äkillisesti ja kerralla) Vuoto repeämästä (myrkyllisyys) Suuri vuoto (lyi 1kg/s): Välitön eristys 300m, saattaa aiheuttaa oireita tuulen alapuolella jopa 2000 metriin asti. Väestöä kehotetaan suojautumaan sisätiloihin tuulen alapuolella 1000m asti 1900 m OVA: Suuri vuoto: välitön eristys 300m, saattaa aiheuttaa oireita tuulen alapuolella jopa 2000 metriin asti. Väestöä kehoitetaan suojautumaan sisätiloihin tuulen alapuolella 1000 m asti. Myrkyllinen kaasu. 1100m / 1900 m / 70 m on AEGL 2:n raja. Pitoisuus, josta vähintään pysyvää tai pitkäaikaista haittaa ihmiselle, vaikeuttaa poistumista ja suojautumista Liite 11 70m Liite 11
Kuljetukset Onnettomuus skenaario Vaara-alue Vaarat Johtamissuunnitelma Metanoli UN 1230 Lammikkopalo (15 vaunua) 40 m OVA: Välitön eristys 50 metriin Lämpösäteily ja savuntuotanto. Liite 11 Raakaöljy UN1267 Lammikkopalo (15 vaunua) 80 m OVA: Välitön eristys 50 metriin Aiheuttaa ihmisille palovammoja ja savumyrkytysoireita Liite 11 Pentaani UN 1265 Butaani UN 1011 Palavan kaasun jälkisyttymä- (vuoto repeämästä) Palavan kaasun jälkisyttymä (äkillinen vuoto) Palavan kaasun jälkisyttymä (vuoto repeämästä) Palavan kaasun jälkisyttymä (äkillinen vuoto) 10 m Liite 11 OVA: Välitön eristys 50 metriin, tuulen alapuolelta 100 metriin. 510 m Palovammat ihmisille Sytyttää tulipaloja Liite 11 40 m Liite 11 Palovammat ihmisille 460 m Sytyttää tulipaloja Liite 11 Suuronnettomuuden välitön vaikutusalue on esitetty liitteessä 2.
4 Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Alueella ei ole omaa pelastusorganisaatiota Toiminnan harjoittajien yhteyshenkilöt VR-Yhtymä/ Riihimäki Asko Vaak (ei 24/7) Puhelin 040 8622 680 Seppo Jaatinen ( ei 24/7) 040 8663497 Liikenteenohjaus 24/7 040 6625057 Raivauspäällikkö 24/7 040 8666179 Rata ja ratalaitteet Kuljetusasiantuntijat VR Track Oy Tero Hannikainen Turvallisuusneuvon-antaja Arto Ojala Puhelin 040 866 4923 Puhelin 040 8634237 VR Operaatiokeskus 24/7 puhelin 040 8620568 Ratapihaohjaus( ei la-su yö) Puhelin 040 8626212 Kiinteistöhuolto RR Management Kaj Grönqvist ( ei 24/7) Puhelin 040 573 5226 Ovenia 24/7 päivystys Puhelin 020 130 215 4.2 Toiminnanharjoittajan pelastusorganisaation hälyttäminen Onnettomuustilanteessa hälytetään Helsingin päivystävä raivauspäällikkö puh. 040 8666179, joka hälyttää tarvittavan VR yksikön. Raivauspäällikön hälytyspyyntö tehdään Helsingin liikenteenohjaukseen puh. 040 6625057. Yhteys on mahdollista ottaa myös VIRVE- puhelimella TKU YLKUTSU puheryhmässä. Kutsutunnus on Rataliikenteenohjaus Helsinki. Hyvinkään Konepajan TPK:n kemikaalitorjunta-auton hälyttäminen voidaan tehdä myös hätäkeskuksen kautta. Yksikön tunnus on RR2058.
4.3 Toiminnanharjoittajan pelastus- ja torjuntavälineistö Kalusto Sijainti Raivausautot VR: RR 105 RR 405 RR 705 Helsingin varikko Kouvolan varikko Tampereen varikko Kemikaalintorjunta-auto: RR 2058 Hyvinkään konepaja
5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman johtaja Toimintaval miusaika Liikennevälinepalo, Pelastuskomppania Päivystävä 20 minuuttia suuri Yksiköt ks. liite 4 päällikkö (hälytyskoodi 413) Muu tulipalo, suuri Pelastuskomppania Päivystävä 20 minuuttia (hälytyskoodi 433) Yksiköt ks. liite 4 päällikkö Vaarallisten ainei- Pelastuskomppania Päivystävä 30 minuuttia den onnettomuus, suuri Yksiköt ks. liite 4 päällikkö (hälytyskoodi 453) Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa - Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat).
5.2 Torjuntakalusto pelastuslaitos ja lähialueet Kalusto Sijainti Kemikaalin siirtopumppu, kemikaalin keräyssuppilot, -altaat, -säiliöt RKH 605, Oitin paloasema Sadevesikaivon sulkusarja, säiliön vuodonpaikkaussarja Kemikaalipuvut AFFF-AR Vaahto 2000 litraa Neutralointikemikaali (kalkki) RKH 605, Oitin paloasema Riihimäen paloasema (5kpl), Hyvinkään paloasema(4kpl), Janakkalan Paloasema(4kpl) Onnettomuustilanteen aikana tehtävässä vaahtonestevarastojen täydennyksessä on mahdollista tukeutua Ekokem Oy:n vaahtonestevarastoihin. Pyyntö täydennyksestä osoitetaan polttolaitoksen vuoromestarille 010 7551 267. Sopimus Oy AGA Ab:n kanssa Agantie 2, Riihimäki Siirtokaluston saatavuus Junakaluston osalta yhteys operaatiokeskukseen(040 8620568) tai RMK ratapihan ohjaukseen(040 8626212). 6 Tukiorganisaatiot Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Poliisi Hätänumero 112 Liikenteen ohjaus, evakuoinnin avustaminen, vaara-alueen eristäminen Sairaanhoitopiiri Kenttäjohtaja Akuutti ensihoito Ympäristönsuojeluviranomainen Riihimäen kaupunki, puhelin 040 330 4160 Ympäristöasiantuntija Ympäristöviranomainen Hämeen ELY-keskus Riihimäen kaupungin Johtoryhmä Vaihde 0295 025 000 K-H pelastuslaitoksen johtokeskus Asiantuntija-apu Toimialakohtainen tuki onnettomuustyypin mukaan
Sisäasiainministeriö, AVI Vaihde Tiedottaminen 020 636 1040 Hätäkeskus 112 Väestön Hälyttäminen Riihimäen vesi 019 741 7487 (24 /7) Veden saannin turvaaminen, asiantuntija-apu Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Riihimäen yksikkö, puhelin 040 079 0100 Huoltotehtävät Suomen ympäristökeskus 0400 319 390 Öljyvahinko- ja erityistilannepäivystys C-osaamiskeskus (työterveyslaitos) 0800 411 415 Kemikaaliasiantuntija CBRNE- Päivystys 071 877 4522 Asiantuntijat rikollisen CBRNE-tilanteen hoitamiseen. Puolustusvoimat (Viestirykmentti) Virka-avun tilaaminen Puolustusvoimien ohjeen mukaisesti Vartiointitehtävät Myrkytystietokeskus (09) 471 977 tai (09) 4711 Asiantuntija-apu
7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Pelastustoiminnan toimintamallit ja johtamissuunnitelmat on kuvattu Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastustoimintaohjeessa ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjuntaohjeessa sekä tämän suunnitelman liitetiedoissa. Pelastustoiminnan muodostelmia ovat yksikkö, pelastusryhmä. pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Kaikilla muodostelmilla on oltava ennalta nimetty johtaja. Eri muodostelmien vahvuuksia laskettaessa ja toimintaorganisaatiota määriteltäessä kaikki toiminta-kykyiset pelastusyksiköt rinnastetaan toisiinsa palokuntamuodosta riippumatta. Yksikkö: henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan = kulkuneuvo, kalusto ja niiden miehitys Pelastusryhmä: johtaja, 3-7 henkilöä sekä tehtävän mukaiset ajoneuvot ja kalusto = paloesimies tai yksikönjohtaja, peruskoulutettu miehistö sekä hälytysvasteen mukaiset yksiköt Pelastusryhmän johtaja: päivystävä paloesimies tai muu kuin päätoiminen yksikönjohtaja Pelastusryhmän varajohtaja: johtaa pelastusryhmää tarvittaessa ja käyttää samaa kutsutunnusta kuin pelastusryhmän varsinainen johtaja Tilannepaikan johtaja: pelastusryhmän johtaja, joka johtaa toimintaa tilannepaikalla pelastustoiminnanjohtajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti Pelastusjoukkue: johtaja ja 2-5 pelastusryhmää = päivystävä palomestari (P3) tai muu joukkueen johtaja sekä 2-5 pelastusryhmää Päivystävä palomestari: (P3), pelastustoiminnan- tai pelastusjoukkueen johtaja Pelastuskomppania: johtaja, komppanian esikunta ja 2-5 pelastusjoukkuetta = päivystävä päällikkö (P2), tarvittaessa erikseen hälytettävä PEL JOKE, sekä päivystävien palomestareiden ja muiden joukkueenjohtajien johtamat 2-9 pelastusjoukkuetta Päivystävä päällikkö: (P2), pelastustoiminnan- tai pelastuskomppanian johtaja Operaatiopäällikkö: toimii pelastuskomppanian tehtävissä komppanian johtajan alaisuudessa ja pitää tämän ajan tasalla, kerää tiedot tilanteesta ja yksiköistä, jakaa puheryhmät ja pitää toimintapäiväkirjaa Tilannepäällikkö: toimii pelastuskomppanian tehtävissä komppanian johtajan alaisuudessa ja pitää tilannekuvan ajan tasalla Pelastusyhtymä: yleisjohtaja, eri viranomaisten muodostama johtoryhmä, pelastustoiminnanjohtaja, PEL JOKE ja vähintään 2 pelastuskomppaniaa tukimuodostelmineen = pelastusjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö, päivystävä päällikkö sekä päivystävien palomestareiden ja erikseen hälytettävän henkilöstön muodostamat PEL JOKE sekä vähintään 2 pelastuskomppaniaa esikuntineen Pelastusjohtaja: alueen pelastustoimea johtava pelastusviranomainen PEL JOKE: pelastustoimen johtokeskus on esikunta, joka perustetaan aina pelastusyhtymän tehtävässä ja tarvittaessa pelastuskomppanian tehtävässä. Voidaan perustaa tarpeen mukaan myös muissa tilanteissa.
Yleisjohtaja: johtaa kaikkien viranomaisten toimintaa tehtävissä, joissa johtovastuu on pelastustoimella. Yleisjohtaja on yleensä sama kuin pelastustoiminnanjohtaja. Pelastusyhtymän tilanteissa yleisjohtaja on kuitenkin pelastusjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö, ja lisäksi pelastustoimen muodostelmalla on erillinen pelastustoiminnanjohtaja 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Hälytysvasteen mukaisesti hälytetyn pelastustoiminnan johtaja vastaa onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittamisesta. Kohteeseen saapumiseen jälkeen voimavarojen yhteensovittamiseen liittyvät kokoamisvaihe, perustamisvaihe ja ryhmitysvaihe. Pelastusryhmä miehittää hälytysvasteessa määritetyt yksiköt. Pelastusryhmä voi muodostua useasta ajoneuvosta ja vähintään henkilövahvuudesta 1+3. Yksiköiden tulee siirtyä välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen KH PE KUTSU - puheryhmään, jossa ilmoittaudutaan pelastustoiminnan johtajalle / operaatiopäällikölle yksikön ollessa miehitettynä ja matkalla kohteeseen. Ilmoituksen tulee sisältää tieto yksikön vahvuudesta, tarvittaessa pelastussukeltajien lukumäärästä, sekä mahdollisista mukana tulevista vahvennuksista. Pelastustoiminnan johtaja ilmoittaa KH PE KUTSU -puheryhmässä tulokynnyksen ja antaa mahdollisesti ohjeistuksen tilanteessa käytettäviin puheryhmiin siirtymisestä. Tulokynnykselle saavuttuaan lähettävät yksiköt tilatiedon kohteessa ja tekevät ilmoituksen pelastustoiminnan johtajalle / operaatiopäällikölle. Pelastusyksiköiden sisääntulokohta tai muu sopiva paikka toimii yksiköiden kokoamispaikkana. Kokoamispaikalla kootaan eri asemilta saapuvat yksiköt ja perustetaan pelastusyksiköt ja joukkueet vahvennuksineen. Pelastusmuodostelmat ryhmitetään toiminta-alueelle, niille määrätään johtajat ja annetaan tehtäväkäsky. Ensimmäisenä kohteessa olevan yksikön esimiehen on annettava lyhyt tilanneselvitys pelastustoiminnan johtajalle niillä tiedoilla, mitä välittömästi saapumisen jälkeen on käytettävissä. Saapuvien yksiköiden tulee huomioida jäljempänä saapuvien yksiköiden tilantarve. Pelastustoiminnan johtaja tilannearvion suoritettuaan päättää tukiorganisaatioiden hälyttämisestä. 7.2.1 Johtosuhteet ja viestintä VR:n raivaus- ja kunnostustoiminnassa Raivaus- ja kunnostustoiminnan kokonaisjohtovastuu on rautatietoimintojen yleisjohtajalla. Pelastustoimien jälkeistä tai samanaikaista raivaustoimintaa ei kuitenkaan saa aloittaa ilman pelastustoimintaa johtavan viranomaisen lupaa. Mikäli liikennöitsijän toimintaa onnettomuuspaikalla johtava henkilö saapuu onnettomuuspaikalle ensimmäisenä, ottaa hän rautatietoimintojen yleisjohtajan tehtävän ja ilmoittaa siitä liikenteenohjaukselle ja toimintaa johtavalle viranomaiselle. Liikennöitsijän toimintaa onnettomuuspaikalla johtava henkilö toimii rautatietoimintojen yleisjohtajana siihen asti, kunnes rataliikennekeskuksen valtuuttama Liikenneviraston edustaja saapuu paikalle ja ottaa rautatietoimintojen yleisjohtajan tehtävän. Rautatietoimintojen yleisjohtajan vaihtumisesta onnettomuuspaikalla on aina ilmoitettava liikenteenohjaukselle, toimintaa johtavalle viranomaiselle sekä muille toimijoille onnettomuuspaikalla.
7.2.2 VR:n johtamisorganisaatio onnettomuustilanteessa VR:n pelastuspalveluyksikön toimintaa onnettomuuspaikalla johtaa päivystävä raivauspäällikkö. Mikäli raivauspäällikkö ei ole onnettomuuspaikalla, johtaa VR:n pelastuspalveluyksikön toimintaa yksikönjohtaja tai paikallisessa pelastussuunnitelmassa määrätty henkilö. Kun onnettomuus vaatii VR:ltä laajoja erityistoimenpiteitä, tilanteen valtakunnallinen johtovastuu on VR:n johdon tilannejohtoryhmällä. Tällaisissa tapauksissa voidaan myös erikseen määrätä muu henkilö johtamaan VR:n toimenpiteitä onnettomuuspaikalla. 7.3 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Pelastusyhtymätasoisissa pelastustoimintatehtävissä (pelastustoiminnan johtaja ja häntä avustava esikunta sekä vähintään kaksi ja enintään neljä pelastuskomppaniaa) varten perustetaan pelastuslaitoksen johtokeskus Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen Hämeenlinnan paloasemalle. Pelastusyhtymän johtajana toimii pelastuspäällikkö tai hänen varamiehensä apunaan alueen, erikseen tehtäviin nimetty ja koulutettu henkilöstö 7.4 Evakuointi Vaarallisen aineen onnettomuudessa suojautuminen tapahtuu ensisijaisesti sisätiloihin siirtymällä. Rakennusten sisälle suojautuminen antaa kohtuullisen suojan kemikaaleja vastaan. Alueen rakennuksissa ei kuitenkaan ole erityisiä suojauksia kemikaalionnettomuuksien varalle. Evakuointi tapahtuu pelastustoimen johtajan päätöksestä. Mikäli onnettomuudesta aiheutuu pitkäaikaisia vaikutuksia, voidaan lähiseudun asukkaita joutua evakuoimaan kodeistaan. Evakuoitava alue riippuu onnettomuustyypistä, vaikutusten laajuudesta ja pitkäkestoisuudesta. Tarvittavat evakuointitoimet määritellään tapauskohtaisesti.
7.5 Ympäristövahinkojen minimoiminen Uhkolansuon on muodostunut voimakkaaseen koillis- lounais-suuntaiseen ruhjeeseen. Ruhjeen syvin osa sijaitsee järjestelyratapiha-alueen pohjoisosassa Parooninmäen koillispuolella. Maanpinnan korkeus alueella on noin + 88 - +89 m. Kallionpinta on paikoin tasolla + 65 m. Uhkolansuon on rakentunut jopa 15 m paksujen silttisten kerrosten päälle, joita peittää noin 2-4 metrin savikerros. Saven päällä on yli 2 m vahvat turvekerrostumat. Suon pintavedet purkautuvat ratapihan pohjoisosasta Vantaanjokeen järjestelyratapihaalueen ja lähistöllä sijaitsevan saha-alueen pohjoispuolelle. Suon pohjavedet liikkuvat vähitellen rataalueen alitse todennäköisesti Parooninmäen eteläpuolitse kohti lounaassa sijaitsevaa Silmäkenevaa. Pohjavesien virtaus on mahdollista myös Parooninmäen pohjoispuolitse kohti lounasta. Järjestelyratapihan pohjoisosa on rakennettu pengertämällä savikerrosten päälle noin 2 m louhosta ja soraa. Pohjaveden pinta on alueella noin yhden metrin maanpinnan tason alapuolella. Pohjavesi virtaa louhospenkereestä hajavirtauksena alueen koillis- ja länsipuolelle. Ratapiha-alue on eristetty savipengermällä Uhkolan suoalueesta, jolloin alue ei toimi suoalueen kuivatusojana. Ratapiha-alue ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemilla (I-III luokka) pohjavesialueilla. Lähimmät pohjavesialueet (Herajoki ja Multatöyräs) sijaitsevat noin 1,5 km etäisyydellä ratapiha-alueelta länsi-lounaaseen. Ratapihaalueella ja sen välittömässä läheisyydessä saattaa kuitenkin esiintyä salpa- ja/tai orsivesikerroksia, joiden pilaantuminen on eri onnettomuustilanteissa mahdollista. Lisäksi ympäristön pilaantumista saattaa tapahtua lika-aineen kulkeutuessa pintavaluntana ojiin ja edelleen ympäristöön. Järjestelyratapihan pohjoisen osan pintavedet purkavat osittain samaa väylää kuin Uhkolansuon pintavedet. Osa pohjoisen ratapihan vesistä suotautuu avo-ojaan alueen lounaispuolella Parooninmäen eteläpuolella ja edelleen avo-ojaa myöten Vantaanjokeen. Eteläisen järjestelyratapihan pintavedet on johdettu Korttionmäen ja Vahteristonmäen väliseltä kalliovedenjakaja-alueelta osin pohjoiseen ja osin etelään. Vedenjakajalta pohjoiseen muodostuvat pintavedet johdetaan Uhkolansuon purkupisteeseen ratapiha-alueen pohjoispuolelle. Vedenjakajalta etelään pintavedet johdetaan ratapiha-alueen eteläpuolella kulkevaan avo-ojaan, joka johtaa pinta- ja kuivatusvedet Vantaanjokeen etelämpänä. Ojia patoamalla sammutusvettä voidaan kerätä talteen ja poisto pumpata säiliöihin. Tarkentavia toimintaohjeista pelastuslaitoksen Johtamissuunnitelmassa (liite 11). Pelastusviranomainen pyrkii onnettomuustilannetta ja sen seurauksia torjuessaan aiheuttamaan mahdollisimman vähän välillisiä omaisuus- tai ympäristövahinkoja. Vaarallisen kemikaalin vuototilanteissa pyritään tukkimaan vuoto, estämään kemikaalin kulkeutuminen viemäriverkostoon tai ympäristöön, neutraloimaan kemikaali ympäristölle vaarattomaksi ja keräämään ympäristöön kulkeutunut kemikaali turvallisesti jatkokäsittelyyn. Tulipalotilanteissa sammutusjätevesien leviäminen viemäriverkostoon tai ympäristöön pyritään estämään, sammutusvesien määrää pyritään rajoittamaan (mikäli tällä voidaan estää ympäristövahingon syntymistä). Sammutusjätevedet voidaan myös kerätä talteen asianmukaista käsittelyä varten. Sammutusjätevesien haitallisuutta ja määrää arvioitaessa voidaan käyttää apuna julkaisua Sammutusjätevedet ja ympäristö (VTT- julkaisu 40). Liitteessä 11on kartta pohjaveden virtaussuunnasta ja kuivatusjärjestelmästä. 7.6 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Pelastustoiminnan johtajan päättää huollon tason ja muonahuollon järjestäjän. juomahuolto; onnettomuuden kesto vähintään 2-3 tuntia Voileipähuolto; onnettomuuden kesto vähintään 3-4 tuntia Ruokahuolto; onnettomuuden kesto vähintään 5-6 tuntia
7.7 Viestintä Pelastustoimintatilanteiden viestiliikenteessä noudatetaan Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen Viestiohjetta. Pelastustoiminnassa käytettävät VIRVE- viranomaispuhelinverkon puheryhmät ovat seuraavat: KH PE ANTO -puheryhmä Puheryhmä on tarkoitettu hätäkeskuksen tehtäväantoon yksiköille ja sitä voidaan käyttää kiireellisten tiedotteiden välittämiseen kaikille kyseisen puheryhmän käyttäjille. Ryhmä on aina päivystyksessä hätäkeskuksessa. KH PE INFO -puheryhmä Puheryhmä on tarkoitettu muodostelman johtajan ja hätäkeskuksen väliseen viestiliikenteeseen. Puheryhmässä voidaan myös välittää hälytysvalmiuden ylläpitämiseen liittyviä ilmoituksia. Pelastustoiminnan johtajan kuuntelee puheryhmää. ja se on hätäkeskuksessa jatkuvassa päivystyksessä. KH PE KUTSU -puheryhmä Puheryhmää käytetään tehtävissä joita johtaa päivystävä palomestari tai niitä suuremman pelastusmuodostelman tehtävissä resurssien ilmoittautumis- ja kokoamispuheryhmänä. Yksiköt ilmoittavat tässä puheryhmässä pelastustoiminnan johtajalle olevansa matkalla kohteeseen. Puheryhmä on kuuntelussa yksikönjohtajien ja palomestareiden radiopuhelimissa. KH PE KUTSU -puheryhmää voidaan käyttää myös epäselvissä tilanteissa pelastustoiminnan johtajan ja johtamispuheryhmän selvittämiseen. Onnettomuustilanteessa hälytetään Helsingin päivystävä raivauspäällikkö puh. 040 8666179, joka hälyttää tarvittavan VR yksikön. Raivauspäällikön hälytyspyyntö tehdään Helsingin liikenteenohjaukseen puh. 040 6625057. Yhteys on mahdollista ottaa myös VIRVE- puhelimella TKU YLKUTSU puheryhmässä Viestiliikenne eri johtamistason pelastustehtävissä on esitetty viestikaavioina liitteessä 5. 7.8 Onnettomuustilanteen lopettaminen Päätöksen pelastustoiminnan päättymisestä tekee pelastustoiminnan johtaja. Päätöksen yhteydessä ratkaistaan jälkiraivauksen ja -vartioinnin tarve, josta päätöspöytäkirja on annettava asianosaisille kirjallisena (liite 6). 8 Väestön varoittaminen Väestöä voidaan varoittaa eri tavoilla. Nopea ja laajat alueet kattava hälyttäminen onnistuu väestöhälyttimillä. Voidaan julkaista vaaratiedote, jolloin varoitus tulee TV:n ja radion välityksellä. Kaiutinautoista voidaan antaa toimintaohjeita esim. alueille, joille väestöhälyttimet eivät kuulu. 8.1 Väestöhälyttimet Väestön hälytysjärjestelmänä käytetään kiinteitä yleisiä väestöhälyttimiä. Suurtehohälyttimien kautta voidaan varoitusäänen lisäksi lähettää myös puheviestejä. Väestöhälyttimien sijainti Riihimäellä on seuraava: Vesilinna Salpausseläntie 14 (suurtehohälytin) Pohjoinen koulu Karankatu 13 (suurtehohälytin) Matkakeskus Eteläinen asemakatu 2 (suurtehohälytin) Riihikoti Kontiontie 73 (suurtehohälytin) Oy Aga Ab Agantie 2 (suurtehohälytin) Varuskunta-alue Takakasarmi Oy Ekokem Ab Kuulojankatu 1 Peltosaaren ala-aste Telluskatu 8 (lähin hälytin) Oy SAKO AB Ilveskatu 2 Valio Oy Herajoki Meijerintie 10
8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Väestön hälyttäminen alueilla, joille väestöhälyttimien ääni ei kuulu, suoritetaan pelastuslaitoksen yksiköiden kaiutinlaitteiden avulla. Onnettomuustilanteen johdosta voidaan antaa myös viranomaistiedotteita radioverkon ja tekstitelevision kautta. Ne täydentävät edellä kuvailtua yleistä hälytysjärjestelmää. 8.3 Yleinen vaaramerkki Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva sireeniääni. Äänimerkin nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina radiossa annettava viranomaisten vaaratiedote. Tiedotteessa kerrotaan vaaramerkin antamisen syy sekä annetaan tilanteen edellyttämät toimintaohjeet. Kuultuasi yleisen vaaramerkin: Suojaudu sisätiloihin. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusluukut ja pysäytä ilmanvaihto. Avaa radio, odota ohjeita ja toimi niiden mukaisesti. Pysy sisällä. Mene ulos vain jos se on välttämätöntä (esim. ihmishengen pelastamiseksi). Vältä puhelimen käyttöä Jos tunnet kaasun tai savun hajua, hengitä kostutetun vaatteen läpi. Pyri ylempiin kerroksiin. Jos olosuhteet käyvät vaarallisen kemikaalin tai runsaan savun vuoksi sietämättömäksi, soita hätäkeskukseen ja ilmoita tilanteestasi. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta - voit joutua matkalla vaaraan. Viranomaiset antavat lisäohjeita, myös tiedon alueen tyhjentämisestä, radiossa tai kaiutinauton kuulutuksissa Jos et pääse sisätiloihin ja tunnet kaasun hajua, poistu kaasun alta sivutuuleen. Pyri korkeampaan maaston kohtaan. Suojaa hengitystä kostutetulla vaatteella. Väestöhälyttimien kokeilumerkki Kokeilumerkki on 7 sekunnin pituinen tasainen äänimerkki. Kokeilumerkkiä käytetään hälytin-järjestelmien käyttökunnon testaamiseen. Järjestelmien testaus suoritetaan kerran kuukaudessa. 8.4 Vaara ohi -merkki Vaara ohi -merkki on yhden minuutin pituinen tasainen äänimerkki. Äänimerkki tarkoittaa yleistä vaaramerkkiä koskevan varoitustilan purkamista. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on poistunut.
8.5 Vaaratiedotteet Vaaratiedote on toimivaltaisen viranomaisen antama tiedote, jonka tarkoitus on varoittaa vaarallisesta tapahtumasta. Tarpeen vaatiessa tiedote myös ohjeistaa, miten suojautua vaaralliselta tapahtumalta tai sen seurauksilta ja miten välttää vaaratilanteita. Toimivaltainen viranomainen lähettää vaaratiedotteen Hätäkeskukseen. Hätäkeskuksen tulee viipymättä välittää vaaratiedote edelleen Yleisradio Oy:öön. Hätäkeskuksen tulee tarvittaessa avustaa vaaratiedotteen antavaa viranomaista kääntämisessä toiselle kansalliskielelle. Vaaratiedotteen antava viranomainen vastaa tiedotteen ja sen käännöksen sisällön oikeellisuudesta. Vaaratiedote välitetään väestölle tiedoksi radiossa. Vaaratiedote voidaan lisäksi välittää väestölle tiedoksi televisiossa, jos vaaratiedotteen antava viranomainen niin päättää. Vaaratiedotteen lomakepohja on liitteenä (liite 7) Vaaratiedotteessa on oltava seuraavat tiedot: 1. Otsikko (vaaratiedote) 2. Paikkakunta tai alue 3. Päiväys ja kellonaika 4. Vaarallisen tapahtuman kuvaus 5. Toimintaohjeet väestölle 6. Tiedottava viranomainen Tiedoitepohjat: tapahtuma: Terveydelle vaarallista savua ilmassa. Hälsofarlig rök i luften. Terveydelle vaarallista kaasua ilmassa. Hälsofarlig gas i luften. Kemikaalionnettomuus rautatiellä. Kemikalieolycka på järnvägen. Toimintaohjeet: Alueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto, sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä. Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt inväntä meddelande om att faran är över. Alueella liikkumista kehotetaan välttämään ennen kuin vaaratilanteen päättymisestä on tiedotettu. Undvik att röra dig i området innan meddelande om att faran är över getts. Vaaratilanteen päättymisestä tiedotetaan. Meddelande ges o matt faran är over. Kun vaaraa ei enää ole: Vaaratilanne ohi. Faran över. Tilanne ei enää aiheuta vaaraa. Situationen orsakar inte längre fara. Tulipalon aiheuttama savu ei enää aiheuta vaaraa. Röken från branden orsakar inte längre fara. Myrkyllisen aineen vuoto on päättynyt ja tilanne ei aiheuta enää vaaraa.
Giftigt ämne läcker inte längre ut och situationen orsakar inte längre fara. 8.6 Väestölle annettavat toimintaohjeet (Huomioi kielilaki kohdan 8.5 mukaisesti.) Suuronnettomuustilanteissa pelastustoiminnan johtajalla on oikeus, jollei tilanteen hallitseminen ei muutoin ole mahdollista, määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta (Pelastuslaki 379/2011 36 ). Toimenpiteiden tarve, taso ja laajuus riippuvat onnettomuustyypistä ja sen vaikutuksista. Väestölle voidaan antaa toimintaohjeita suojautumisesta sisätiloihin, suojaväistöstä tai evakuoinnista tämän suunnitelman mukaisesti. Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin: Siirry sisälle. Pysy sisällä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä etteivät linjat tukkeudu. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta ettet joutuisi vaaraan matkalla.
9 Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuusilmoitukset Onnettomuustilanteiden ulkoisessa tiedottamisessa (onnettomuuksiin liittyvä tiedottaminen ja pelastuslaitoksen toimintaa koskeva tiedottaminen) noudatetaan Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tiedotusohjetta. Ohjeellinen kaavio onnettomuustiedottamisesta löytyy liitteessä 9. Operatiivisesta johtamisesta vastaa pelastuslaitoksen pelastustoimintaohjeen mukainen pelastusviranomainen, joka voi delegoida tiedottamistehtävän mutta ei vastuuta tiedottamisesta. Kun onnettomuudessa toimii useita viranomaistahoja, tiedottamisesta vastaa aina toimintaa johtava viranomainen. Mikäli vastuuviranomainen on pelastustoiminnan johtaja, hän vastaa myös tiedottamisesta. Pelastustoiminnan johtaja huolehtii siitä, että tiedottaminen on nopeaa ja todenperäistä. Pelastustoiminnan päätyttyä tiedottamisen yleisvastuu siirtyy onnettomuutta tutkivalle viranomaiselle (esim. poliisi tai onnettomuustutkintalautakunta). 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Onnettomuustilanteissa pelastusviranomainen tekee seuraavat ilmoitukset muille viranomaisille ja toimijoille: 9.2.1 Ilmoitukset sisäasiainministeriölle Sisäasiainministeriö tarvitsee nopeasti tiedon suuronnettomuuksista tai niiden uhkista sekä muista erityistä huomiota herättäneistä onnettomuuksista ja tapahtumista. Ilmoituksen tekemisestä vastaa toimintaa johtava pelastusviranomainen. Ilmoitus tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Hätäkeskuksen tehtävänä on aina varmistaa, että toimintaa johtava pelastusviranomainen on tehnyt onnettomuusilmoituksen. Katso Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastustoimintaohje. 9.2.2 Onnettomuustutkintakeskukselle tehtävä ilmoitus Suuronnettomuustilanteissa tai niiden vaaratilanteissa tiedonkulusta onnettomuustutkintakeskukselle huolehtii pelastustoimintaa johtava viranomainen. Hätäkeskus varmistaa, että toimintaa johtava pelastusviranomainen on tehnyt tämänkin tyyppisissä tilanteissa onnettomuusilmoituksen. Aina kun onnettomuusilmoitus tehdään onnettomuustutkintakeskukselle, tulee se tehdä myös sisäasiainministeriön päivystäjälle. Katso Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastustoimintaohje. 9.2.3 Kunnalle / kunnan johdolle tehtävä ilmoitus Kun onnettomuus vaikuttaa merkittävästi tapahtumapaikkakunnan tai sen osan normaaliin toimintaan tulee pelastustoiminnan johtajan huolehtia tiedottamisesta kunnan johdolle. Tiedottaminen tapahtuu kunnan valmiussuunnitelman ja/tai kriisiviestintäohjeen mukaisesti. Pelastuslaitoksen johtokeskuksessa on muodostettu valmiit hälytysryhmät kuntien johtoryhmille annettavia ilmoituksia tai hälytyksiä varten. 9.2.4 Liikenteen turvallisuusvirastolle tehtävä ilmoitus Jos vaarallisen aineen kuormauksen, kuljetuksen tai purkamisen taikka säiliön sekä irtotavaravaunun ja - kontin täytön yhteydessä sattuu onnettomuus, jossa henkilövahinkoina seuraa vähintään kolmen peräkkäisen päivän työkyvyttömyys tai ainemäärän vuodosta on ollut välitön uhkaava vaara, on tapahtuneesta onnettomuudesta viipymättä annettava ministeriön asetuksessa olevan mallin mukainen onnettomuusraportti Liikenteen turvallisuusvirastolle. Jos kyseessä on radioaktiivisen aineen kuljetus, raportti annetaan myös Säteilyturvakeskukselle. Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvästä rautatieonnettomuuksien tutkinnasta säädetään erikseen.
9.3 Medialle tiedottaminen Onnettomuudesta tiedottaminen pyritään aloittamaan heti onnettomuuskohteeseen saapumisen jälkeen. Pelastustoiminnan ollessa vielä käynnissä, tiedottamisesta ja tiedotustilaisuuksien järjestämisestä vastaa pelastustoiminnan johtaja toimien samalla tiedotustilaisuuksien puheenjohtajana. Yhteistoiminta VR:n, Liikenneviraston ja muiden kanssa on sovittava tapauskohtaisesti. Jos tilanne on sen kaltainen, että se vaatii keskitetyn tiedotustilaisuuden järjestämistä, on tilaisuuden pitopaikka- ja -aika ja muut tarvittavat tiedot hyvä kertoa mahdollisimman aikaisin. Tiedotustilaisuuden tarkoituksena on kertoa keskitetysti mahdollisimman monelle tiedotusvälineen edustajalle mitä on tapahtunut ja mikä on viimeisin tilanne. Jos tilanteen tai onnettomuuden hoitamisessa on mukana useita eri viranomaisia, on tiedottamisen kannalta hyvä, että tiedotustilaisuuksissa olisi mahdollisimman monen toimijan edustajat paikalla. Kun pelastustoimet on lopetettu ja onnettomuusalue on luovutettu poliisin tutkinnalle, siirtyy päätiedotusvastuu poliisille ja pelastusviranomainen antaa jatkossa tarvittaessa erillisiä lausuntoja vain pelastustoimeen liittyen. 10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Vastuuhenkilöt Harjoitustiheys Asko Vaak / Arto Taskinen, VR Mika Koukku, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Kolmen vuoden välein Harjoitusten tavoitteet Harjoituksen toteuttaminen Harjoitusten teema Harjoituksen suunnittelu 1. Kohteen ja viranomaisen yhteistoiminnan testaaminen ja kehittäminen. 2. Kohteen turvallisuusorganisaation toimivuuden arviointi. 3. Sisäisen ja ulkoisen pelastussuunnitelman toimivuuden arviointi. 4. Viranomaisten välisen yhteistyön ja johtamisjärjestelmien testaaminen ja kehittäminen. Harjoitus voidaan toteuttaa joko suoritusharjoituksena (sisältää torjuntatoimien ja välineiden käyttöä ja harjoittelua) tai suunnitelmaharjoituksena (ei varsinaisten torjuntatoimien harjoittelua). Turvallisuusselvityksessä suuronnettomuusvaaroiksi määritellyt tilanteet (vaihtuva teema). Teeman valintaan vaikuttavat vuorotteluperiaate ja/tai tapahtuneet vaara/läheltä piti- tilanteet. Harjoituksen teemaksi voidaan valita joku muukin ristitekijä. Vastuuhenkilöt laativat harjoitussuunnitelman joka sisältää seuraavat asiat: - harjoituksen ajankohta, kohde ja onnettomuustyyppi - harjoitukseen osallistuvat tahot (viranomaiset, kohteen edustajat, tarkkailijat) - harjoituksen operatiivisesta johdosta vastaavat henkilöt
Harjoituksen dokumentointi - harjoituksen tehtäväjako - harjoituksesta tiedottaminen (sisäinen/ulkoinen) - palautteen kokoaminen ja hyödyntäminen. Harjoituksista laaditaan lyhyt raportti johtopäätöksineen. Raportti jaetaan harjoitukseen osallistuneille tahoille sekä tallennetaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaalirekisteriin.
Kuva 1. Harjoitustarpeet ja harjoitusmuodot (Pelastustoimen harjoitusstrategia) 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset Aika Harjoituksen aihe Harjoituksen vastuuhenkilö 25.9.2007 Ratapihalle saapuvan säiliötavarajunan yhden täyden ammoniakkivaunun suistuminen vaihteessa kiskoilta. Mika Koukku, K-H Pela Pekka Antikainen, VR Arto Taskinen, VR