Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 6-7 Tn:o 704605 Kunta: Ylivieska
Sisällysluettelo Liitteet 1 Hakemus ja asian käsittely 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus 3 Maastotutkimukset 4 Nykyinen kuivatustilanne 5 Kuivatettava alue 6 Hankkeen tarkoitus 7 Hankkeen vesioikeudellinen määrittely 8 Suunnitelman pääperusteet 9 Hyötyalue 10 Valuma-alueet ja virtaamat 11 Yhteenveto kaivumassoista 12 Rummut 13 Laskeutusallas 14 Putousportaat 15 Raivaukset 16 Kaivumaiden sijoittelu ja käsittely 17 Ympäristötoimenpiteet 18 Vesiensuojelu ja pohjavesialueet 19 Vahingot ja haitat 20 Ojituskustannukset 21 Hyödyn arvio, kustannusten osittelu ja kannattavuus 22 Osallistumisvelvollisuus 23 Uomien ja rakennelmien kunnossapito 24 Hankkeen toteuttaminen Sijaintikartta Yleis- ja Valuma-aluekartta Kuivatuskartta 1 kpl Uoma 6 pituusleikkaus Uoma 7 pituusleikkaus Uomat 6-7 poikkileikkaukset
1 Hanke ja asian käsittely Maveplan Oy on saanut Ylivieskan Pylväällä ja Jylhällä sijaitsevan tilusjärjestelyalueen peruskuivatushankeen valtaojat suunniteltavaksi 2015. Suunnittelualue on rajattu uomien 6-7 osalta tarjouspyynnön ja toimitusinsinöörin sekä toimitsijoiden toivomusten mukaan. Kustannusosittelu tehdään tilusvaihtojen jälkeen maanmittauslaitoksen toimesta. Hankeen myöhemmässä vaiheessa tehdään suunnitelmat uomista 1-5. Nyt suunniteltujen uomien osalta tarkoitus on toteuttaa ne syksyllä 2017. Hanke toteutetaan jakokunnan toimesta. Hankkeen maastotutkimukset on tehty vuonna 2015. Maastotutkimukset on suorittanut vesitaloussuunnittelija Markus Niemelä. Suunnittelun on suorittanut Vesitaloussuunnittelija Markus Niemelä, sekä insinööri AMK Seppo Hihnala. Suunnitelman teossa on pintavaaituksen osalta käytetty maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Tämä suunnitelma sisältää kahden avouoman kaivamisen joiden yhteispituus on 2564m. 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus Hanke sijaitsee Ylivieskan Pylväällä. Uomat laskevat vetensä joko suoraan Pylväsojaan ja sitä kautta Kalajokeen. Mahakala hankkeen yhteydessä tehdyn GTK:n tutkimuksen mukaan happamien sulfaattimaiden esiintymisriski on alueella hyvin pieni. Alueelta on Gtk:n tutkimuksissa 1 tutkimuspiste eikä se ole hapanta sulfaattimaata. Suunnittelun yhteydessä tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä ei ole havaittu happamia sulfaattimaita. 3 Maastotutkimukset Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen tietokannasta saatavaa peruskartta ja ilmakuva aineistoa. Maanmittauslaitokselta on myös saatu vanha ja uusi raja-aineisto. Peltojen korkeudet on saatu maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta, jonka paikkansapitävyyttä on kontrolloitu GPS mittauksella hajapistein. Maastotutkimuksissa kartoitettiin vanha uoma, uoman pohjakorkeudet ja maanpinnan korkeudet uoman vieressä. Lisäksi mitattiin vesipintojen ja rumpujen korkeudet ja arvioitiin rumpujen kunto ja käyttökelpoisuus. Maalajit arvioitiin pääosin kenttätukimusten yhteydessä sekä salaojasuunnitelmien ja GTK:n aineiston perusteella. Mittaukset suoritettiin pääosin GPS-mittauksena. Suunnitelmat on tehty ETRS35 koordinaatistoon ja N2000 tasoon.
4 Nykyinen kuivatustilanne Nykyinen kuivatustilanne on alueella erittäin huono, peltolohkojen riittävä kuivatus vaatii uomien perkauksen. Alueen nykyinen kuivatustaso on erityisesti uomalla 7 riittämätön salaojitukselle. Peltoalueet ovat erittäin tasaisia eikä nykyinen kuivatustaso ole riittävä salaojitukselle. Lohkojen tasaisuuden vuoksi uomien 6 ja 7 välissä oleva peltoalue kärsii vajaasta kuivatuksesta. Lohkot on uoman 7 pienuuden vuoksi jouduttu laskemaan uomaan 6 eikä tämän syvyys riitä toimivan salaojituksen tarpeisiin. Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa tehokkaamman kuivatuksen ja paremman lohkojaon alueella ja sitä kautta luo paremmat edellytykset peltojen viljelylle. 5 Kuivatettava alue Perkauksen piiriin kuuluvalla alueella on hyötyalueeseen rajattu peltoa yhteensä 57 ha (hyötyalue). Pellot ovat aktiivisessa viljelykäytössä. Alueen pellot ovat tärkeitä viljelyalueita alueen maatiloille. 6 Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on parantaa peltoalueen nykyistä kuivatustilannetta ja poistaa etenkin sateisina kesinä pienestä kuivavarasta aiheutuvia ongelmia. Hanke vähentää myös pelloilta tulevaa ympäristökuormitusta parantamalla kasvien edellytyksiä käyttää ravinteita ja tätä kautta huuhtoutumat vähenevät. 7 Hankkeen vesioikeudellinen määrittely Hankkeessa on kysymys vesilain 5 luvun mukaisesta ojittamisesta. Hanke toteutetaan tilusjärjestelyhankkeena jakokunnan toimesta. 8 Suunnitelman pääperusteet Maanmittauslaitoksen, toimitsijoiden ja Maveplan Oy:n kesken on sovittu tutkittavista ja perattavista uomista. Uomat on suunniteltu salaojasyvyyttä vastaavaksi. Hanke sisältää avo-uomien perkausta 2564 m. Uomat kaivetaan pääosin vanhan uoman paikalle. Uoma kuusi kaivetaan noin 420 m matkalla uudelle paikalle lohkojen yhdistämiseksi. Uusi paikka mahdollistaa myös hieman suuremman laskeutusaltaan tekemisen ennen pylväsojaa vanhaan savimonttuun. Uomalla 7 uoma kaivetaan uuteen paikkaan noin 60 metrin matkalla. Nykyiset rummut ovat pääosin vanhoja huonokuntoisia betoni tai teräsrumpuja jotka ovat osaksi lyhyitä nykyisille koneille. Rummut uusitaan hankkeen toimesta suunnitelman mukaisesti. Rumpuina voidaan käyttää teräs, muovi tai
betonirumpuja. Tilusjaotuksen muuttumisen vuoksi osa rummuista jää tilusvaihdon jälkeen tarpeettomiksi. Pituusleikkauksiin on merkitty uusien rumpujen vaadittava rumpukoko. Uusien liittymärumpujen paikkoja voidaan muuttaa maanomistajan niin halutessa. Uoman 6 vieressä kulkevan viljeluystien ali on suunnitelmassa varattu asennettaviksi 400 mm rumpuja rajaojien ja ja mahdollisten laskuaukkojen kohdalle. Uomat on mitoitettu kerran 20 vuodessa sattuvan ylivirtaaman (HQ 1/20) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu alueen maalajien ja salaojituksen asettamat vaatimukset. Luiskien kaltevuuteen on vaikuttanut veden nopeus ylivirtaamilla, maalaji ja kaivusyvyys. Uoman pituuskaltevuus vaihtelee välillä 0,0005 0,001. Mikäli Uoma sijaitsee tien laidassa ei tienpuoleista luiskaa kaiveta. 9 Hyötyalue Hyötyalueeksi on määritetty alue, joka kärsii vajaasta kuivatuksesta ainakin alaosaltaan ja joka saa kuivatuksesta hyötyä. Hyötyalue on rajattu pääosin lohkon rajojen mukaisesti, koska koko lohko hyötyy teknisen hyödyn kautta ojituksesta. Peltoalueilla hyötyrajan korkeus on määritetty ottamalla salaojituksen vaatima kuivavara 140 cm kesäaikaista vedenkorkeutta ylemmäksi ja lisäämällä siihen sivukaltevuuden vaatima etäisyyslisä 20cm/100m, sekä maanpinnan kuluminen ja painuminen. Kesäaikainen vedenkorkeus on määritetty lisäämällä määräävään ojanpohjaan 20 cm. Kuivatusalue hyötyalue (ha) K1 57 Maalaji on pääosin silttiä syvempänä silttimoreenia, pinnalla turvetta. Hyötyalue on esitetty kuivatuskartassa mustalla katkoviivalla. 10 Valuma-alueet ja virtaamat Uoma, pl valuma alue km 2 mitoitusvitaama l/s* km 2 Mitoitusvirtaama m 3 /s 6 0+00 3.0 240 0.72 7 0+00 0,9 270 0,25 11 Yhteenveto kaivumassoista Maamassat muodostuvat pääosin kivennäismassoista. Läjitysalueista on sovittava ennen kaivutöiden aloittamista. Suunnitelmassa on esitetty ohjeelliset maamassojen levityspuolet. Kaivumassoja ei saa ennen levitystä sijoittaa alle 3 m päähän uoman reunasta. Kallion ja kiven louhintaa arvioidaan olevan noin 50 m3, lisäksi on varauduttu korkealla yleiskustannusprosentilla mahdollisiin arvaamattomiin töihin. Uomaa syvennetään 0,2-1,1 metriä ja pohjan leveytenä käytetään 0,6 metriä. Luiskankaltevuus on 1:2 ja teiden puoleiset luiskat jätetään pääosin koskemattomaksi. Massapoistuma vaihtelee välillä 2-8 m 3 /m. Perattavasta uoman kokonaismäärä on 2564 m. Kaivettava kokonaismassamäärä on 15720 m 3 Kes-
kimääräinen massapoistuma 6,1 m3/m. Massojen ohjeelliset kaivu ja levityspuolet on merkitty suunnitelmakarttaan rasteroinnilla. m 3 ktr avo-uomaa m K1 uoma 6 10000 1664 uoma 7 5720 900 yht 13370 2564 12 Rummut paalu vanha toimenpide U6 3+60 1600 yl tie tiehallinto as 1200*15000 5+50 1000 poistetaan 6+35 600 poistetaan 7+35 800 as 1000*10000 9+30 800 poistetaan 10+05 1000 poistetaan 10+60 800 as uusi rajan kohdalle rajaojaan 315*18000 11+20 1000 poistetaan 13+50 1000 as 13+60 rajalle rajaojaan 315*18000 14+25 600 poistetaan 15+90 600 as 1000*10000 3+60-13+00 tien alitusru +liittymätkpl as n 6 kpl 400*x U7 0+35 as 600*12000 1+65 as 600*12000 1+75 300 yl tie tiehallinto as 600 *15000 Rummuilla 600-800 mm upotussyvyys 50-100 mm, 1000-1800 mm upotussyvyys 100 200 mm. Rummut asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Rumpuina voidaan käyttää teräs, muovi tai betonirumpuja. Liittymärumpujen paikka päätetään omistajan toiveiden mukaan mikäli se on mahdollista. Hankeen alueella on kaksi yleisen tien rumpua. Näistä rummuista on laitettu tieto tienpitäjälle sekä tien varteen lyhyellä matkalla tulevata uomasta sekä liittymän siirrosta.
13 Laskeutusaltaat Uoma Uoma 6 Uoma 7 Paalu 0-60 -0-35 Laskeutusallas lähinnä työnaikaisen karkean aineksen kiinniottoon noin 0,05 ha, vanhaan savimonttuun. 0+05-0+25 Laskeutusallas lähinnä työnaikaisen karkean aineksen kiinniottoon Pohjamaa on alueella silttimoreenia minkä vuoksi kaivamalla tehdyt isot altaat eivät ole tarkoituksenmukaisa. Patoamalla ei ole mahdollista tehdä altaita. Altaat tulee pitää kunnossa poistamalla liete säännöllisesti ainakin etenkin ensimmäisinä vuosina. 14 Putousportaat ja kiveykset Uoma 6 0-03 kiveys Uoma 6 3+70 Putousporras ja kiveys Uoma 6 7+50 Putousporras ja kiveys Uoma 6 12+65 Putousporras ja kiveys Uoma 7 0+03 kiveys Uoma 7 1+90 putousporras ja kiveys Uoma 7 6+30 putousporras ja kiveys Avouomien yhteyteen rakennetaan uomien virtausnopeuksien pienentämiseksi putousportaita. Putousportaaseen ylä- ja alapuolisen korkeuseron ollessa alle 0,5 m asennetaan suodatinkangas ja kiveys 5 m putousportaan ala ja yläpuolelle. Korkeuseron ollessa yli 0,5 m on vahvistus 10 metriä alajuoksulle päin. Vahvistus asennetaan 0,5 m ylimmän laskennallisen vedenkorkeuden yläpuolelle. Mahdolliset luiskan tuennat ja avo-uomien liittymien kiveykset tehdään suodatinkankaalla ja murskeella tai luonnonkivellä samaan tapaan kuin putousportaidenkin tuenta. Sellaiset avouomien ja valtaoja liittymäkohdat joissa on merkittävä korkeusero ja sivu omasta virtaa vettä on tuettava kiveyksellä 15 Raivaukset Ennen uomien kaivutyötä suoritetaan kaivun, koneen kulun ja kaivumaiden sijoittelun vaatimat raivaukset. Raivaus sisältää puuston ja pensaikon poistoa noin 1-1,2 ha alueella.
Kaivumaiden ohjeelliset sijoituspuolet on merkitty suunnitelmakarttaan. Raivausleveys on 10-15 m laidasta mitaten ojan koosta riippuen. Raivattu puusto jää maanomistajalle. Hyötypuusto katkotaan määrämittaiseksi. Peltoalueelta raivausjäte ajetaan läjitysalueelle. 16 Kaivumaiden sijoittelu ja käsittely Uomasta tulevat maamassat levitetään peltoalueilla 0, 1-0,2 m kerrokseksi tai ajetaan peitettävien rajaojien ja avo-ojien täyttöihin. Kiviset moreenimassat ja isot kivet ajetaan hankeen toimesta läjitysalueille. Läjitysalueiden sijainnista tulee sopia ennen töiden aloittamista. Kivisten ja kantoisen maiden ajo läjitysalueille peltoalueilta kuuluu hankkeelle. Uoman 6 maita ajetaan vanhan uoman peittoon noin 205 metrin matkalle noin 1200m3. Jos kivettömiä maita ajetaan muiden ojien peittoihin tai pellon tasaukseen ajo on maanomistajan kustannettava kuormausta lukuun ottamatta. Metsäosuuksilla massat tasataan ja jätetään noin 50 m välein aukkoja, jos pintavedet laskevat avouomaan päin. Kaivumassoja ei saa läjittää ennen levitystä 3 m lähemmäs uoman reunaa. Levitettäessä kaivumassat peltoalueille kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 20 tn /ha levitysmassojen määrästä ja alueen happamuudesta riippuen. Kaivumassojen ohjeellinen sijoittelu on merkitty suunnitelmakarttaan rasterimerkinnällä. Peltoalueilla kaivu on ajateltu suoritettavaksi osin yksipuolisesti, Mikäli oja on metsän ja pellon rajalla kiviset ja kantoiset maat sijoitetaan metsän puolelle. 17 Ympäristötoimenpiteet ja happamet sulfaattimaat Työn aikana hankkeen alueella liikkuminen tapahtuu pääosin uomien reunoja pitkin. Peltoalueilla, metsissä ja läjitysalueilla maamassat tasataan maaston soveltuviksi. Alueella ei esiinny Mahakala hankkeen yhteydessä tehdyn GTK:n tutkimuksen mukaan happamia sulfaattimaita, eikä niitä ole havaittu alueella tehtyjen uomien tutkimusten yhteydessä. Pylväsojaan laskeviin uomiin kaivetaan laskeutusaltaat ja avo-uomiin putousportaita. Uomien luiskiin kylvetään nurmiseos keväällä pintakylvönä. Koska alueelle kaivetaan tilusjärjestelyhankeen vuoksi myöhemmin uomat 1-6 on ympäristön kannalta järkevää jakaa toteutukset useammalle vuodelle jolloin mahdollinen kuormitus jakaantuu pitemmälle aikaa. Pylväsojan eteläpuolelle on viime vuonna yksityisrahoituksella toteutettu Männistönrämeen peruskuivatus joka on viimeistelyä vaille valmis joten kuormitus ei ole yhtäaikaista näiltäkään osin.
Pylväsojaan on suunnitteilla kunnostustoimenpiteitä hanke on parempi toteuttaa ennen näitä mahdollisia kunnostuksia. 18 Vesiensuojelu ja pohjavesialueet Uomien luiskien kaltevuudeksi on suunniteltu kyseisen maalajin vaatima luiskan kaltevuus. Uomien pituussuunaiset kaltevuudet on suunniteltu mahdollisimman pieniksi, rakentamalla putousportaita, jolloin veden virtausnopeus pysyy mahdollisimman pienenä. Alue ei ole pohjavesialueella eikä siellä ole muinaismuistokoheita. Kaivutyöt on suoritettava mahdollisimman kuivana aikana, jolloin kiintoaineskulkeutumat ovat mahdollisimman pieniä. Mikäli syksy on erittäin sateinen tulee hankkeen toteutusta siirtää. Uomassa 6 olevia vanhoja poistettavia rumpuja voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää työnaikaisina patoina jos niiden padottava vaikutus on alle 60 cm. Tällöin ne poistettaisiin vasta vuoden 2018 syksyllä palstojen vaihtuessa. Työnaikaisena patona haittojen vähentämiseksi voi käyttää myös risupatoja. 19 Vahingot ja haitat Hankkeesta ei arvioida koituvan ympäristölle mainittavaa haittaa. GTK:n selvityksen mukaan alueella ei ole merkittävää happamuusriskiä. Suoraan Pylväsojaan laskeviin uomiin on suunniteltu laskeutusaltaat, joilla pyritään vähentämään työnaikaisia haittoja, lisäksi on suunniteltu putousportaita. Kaivutyön aikana voi alapuolisella uoman osalla esiintyä veden tilapäistä samentumista. Mikäli tiestölle aiheutuu vahinkoa, on rakentaja velvollinen korjaamaan tien entisen veroiseksi, tai korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Hankkeen toimesta kaivutöitä joudutaan suorittamaan alueilla jotka eivät kuulu kuivatushyötyalueeseen. Näillä uoman osilla raivaus ja kaivutöistä sovitaan ojitusyhtiön ja maanomistajien kesken. Hyötyalueen ulkopuolisista töistä ja alueiden käytöstä ei ole esitetty laskennallisia korvauksia vaan hyödyn on arvioitu vastaavan haittoja. Ennen kaivutöiden aloittamista alueella esiintyvät vesijohdot, kaapelit, pyykit ja laskuaukot on merkittävä. Rikkoutuvat laskuaukot on korjattava. Uoman 6 siirrosta aiheutuu tarve siirtää yhtä sähköpylvästä tähän on varauduttu kustannusarviossa.
20 Ojituskustannukset Kustannukset muodostuvat perattavien uomien raivauksista, kaivu-, levitys- ja tasaustöistä, rummuista, laskeutusaltaasta. Yleiskustannuksiin on sisällytetty myös suunnitelmiin sisältymättömät uoman tukemiset. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 102800 alv 0% 127472 sis alv 24%. Ympäristöinvestointien osuus kokonaiskustannuksista on 16290 alv 0%. Kustannukset sisältävät yleiskustannuksen. Ympäristöinvestointeihin kuuluvat putousportaat, laskeutusallas ja kalkitus ja luiskien kylvö. Hankkeen tarkempi kustannusarvio on liitteenä. m 3 ktr avouomaa m kust K1 uoma 6 10000 1664 70700 uoma 7 5720 900 32100 yht 15720 2564 102800 alv 0% Kustannukset 102800 127472 sis alv 24% Ympäristöinv sis ed 16290 Ojametrit 2564 m Kuutiokaivu 15720 m3ktr 21 Hyödyn arvio, kustannusten osittelu ja kannattavuus Koska tässä hankkeessa osittelu tapahtuu hehtaariperusteisesti, tehdään hyödynarvio keskimääräisellä hyötyluvulla. Tässä hyötyarviossa on kullekin kuivatusalueelle arvioitu keskimääräinen hyötyluku, jolla on kerrottu hyötyalueen pinta-ala, jolloin on saatu muunnettu hehtaarimäärä. Hyötyluku vaihtelee välillä 0,1-0,4. Laskennassa on käytetty keskimääräisenä hyötylukuna 0,25. Kuivatushyöty on laskettu kaikille hyötyrajan sisäpuolella oleville peltoalueille. Metsäalueille hyödyn on arvioitu vastaavan haittoja.
Kuivatuslisää laskettaessa on käytetty kaavaa: L = (W+E)+K-M+P Jossa L = kuivatuslisä cm W = määräävä kesävesi, arvioitu tutkimustietojen perusteella tai kuivissa uomissa uoman pohja + 10 cm E = etäisyyslisä (cm) = etäisyys uomasta(m) * sivukaltevuus (20cm/100m) K = kuivavara 140 cm M = maanpinnan korkeus P = maan pinnan kuluminen (10cm) Hyötyalue muodostuu 2 kuivatusalueesta. Kuivatusalue hyötyala mha kustannukset hyöty hyötyluku K1 57 ha 14,25 ha 102800 114000 0,9 Pellon hintana laskelmassa käytetty 8000 /ha. Koko hankkeesta saatava rahallinen hyöty saadaan, kun kerrotaan muunnetut hehtaarit alueen pellon hinnalla. Tällöin hankkeen kokonaishyödyksi saadaan 114000. Jakamalla veroton kokonaiskustannus kokonaishyödyllä saadaan koko hankkeen hyötyluvuksi 0,9. Hanketta voidaan pitää kokonaisuutena kannattavana ja tarkoituksenmukaisena. Osittelu tehdään jaon loppuvaiheessa maanmittauslaitoksen toimesta. 22 Osallistumisvelvollisuus Ojitussuunnitelman mukaan toteutettuna hanke tuottaa hyötyä kaikille kustannusosittelussa mainituille tiloille. Metsäosuuksilla katsotaan hyödyn vastaavan haittoja. Vesilain mukaan maanomistajat ovat velvollisia osallistumaan ojituksesta ja kunnossapidosta aiheutuviin kustannuksiin sen hyödyn mukaan, minkä ojittamien tuottaa kunkin maan tuottokyvyn lisäyksestä aiheutuvana arvon nousuna, riippumatta siitä onko maanomistaja liittynyt yhteisösopimukseen vai ei. 23 Uomien ja rakennelmien kunnossapito Ojitusyhteisön on huolehdittava siitä, että peratut uomat pidetään vahvistetun suunnitelman mukaisessa kunnossa. Tästä johtuvat kustannukset jaetaan kustannusosittelun mukaisesti. Ojitusyhteisön on pidettävä kunnossa myös alueelle suunnitellut laskeutusaltaat. Yksityis tilus ja viljelysteiden siltojen ja rumpujen kunnossapito kuuluvat tien käyttäjille.
24 Hankkeen toteuttaminen Rakennustyöt on mahdollisuuksien mukaan toteutettava uomien vedenkorkeuksien ollessa mahdollisimman alhaalla, jolloin vesistöhaitat ovat vähäisimmät. Suunnitelmasta pyydetään lausunto Ely-keskukselta. Ennen töiden aloittamista tulee selvittää alueella olevat vesijohdot kaapelit ja merkattava ne tarvittaessa maastoon. Ennen työn aloittamista tehdään ilmoitus Ylivieskan ympäristösihteerille. Kalajoella 2.9.2017 Maveplan Oy Markus Niemelä Seppo Hihnala Salaojateknikko Insinööri Amk