ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HALLINTOSÄÄNTÖ (9.6.2015 voimaantullut hallintosääntö) 1. Luku Yleiset määräykset 1 Perustehtävä Sairaanhoitopiiri edistää alueellaan väestön terveyttä ja järjestää tarpeellisen terveyden- ja sairaanhoidon sekä hoivan. 3 Kuntayhtymähallituksen lakisääteiset tehtävät Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kuntayhtymän henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Yhtymähallitus vastaa yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. 2 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä tarvittavilta osin sen lisäksi, mitä on kuntayhtymän perussopimuksessa. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - yhtymävaltuuston työjärjestys - tarkastussääntö - luottamushenkilöiden palkkiosääntö - ympäristöterveydenhuollon johtosääntö Tarkemmat ohjeet tämän hallintosäännön soveltamisesta sekä sairaanhoitopiirin muusta organisaatiosta antaa yhtymähallitus. Mitä tässä hallintosäännössä on sanottu viranhaltijoista koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevia työntekijöitä. 1 Hallintosäännön soveltaminen Kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisessä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä. Hallintosäännössä määrätään toimielimistä ja johtamisesta toimivallasta ja tehtävistä konserniohjauksessa ja sopimusten hallinnassa kunnan viranomaisten muista tehtävistä ja toimivallan jaosta taloudesta sekä ulkoisesta ja sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta valtuuston toiminnasta ja kokouksista toimielinten kokouksista sekä päätöksenteko- ja hallintomenettelystä luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Hallintosäännössä toimielimellä tarkoitetaan yhtymävaltuustoa, yhtymähallitusta, tarkastuslautakuntaa, niiden jaostoja sekä toimikuntia ja tilapäistä valiokuntaa. Viranomaisilla tarkoitetaan toimielimiä sekä luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita, joille on hallintosäännössä annettu toimivaltaa ja määrätty tehtäviä. Henkilöstöllä tarkoitetaan kuntayhtymään virka- ja työsuhteessa olevia.
2. Luku Päätöksenteko ja kokousmenettely 3 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin kuntayhtymän toimielimissä yhtymävaltuustoa lukuun ottamatta. 1 Määräysten soveltaminen (Luku 17, Kokousmenettely) Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielimissä. Luvun määräyksiä noudatetaan toissijaisina hallintosäännön muihin lukuihin nähden, ellei erikseen ole toisin määrätty. Ei voimassa olevassa säännössä 2 Toimielimen päätöksenteko (Luku 17, Kokousmenettely) Toimielin käsittelee asiat varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokoukseen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. Yhtymähallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköisiin kokouksiin tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla. 4 Kokousaika ja paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 3 Kokousaika ja -paikka (Luku 17, Kokousmenettely) Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen. 5 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kutsu yhtymähallituksen ja sen alaisen jaoston kokoukseen on annettava vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta. Näistä määräyksistä voidaan kuitenkin poiketa, jos asian erityinen kiireellisyys sitä vaatii. Kokouskutsu on toimielimen jäsenten lisäksi annettava kokouksessa läsnäoloon oikeutetuille. 4 Kokouskutsu (Luku 17, Kokousmenettely) Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksentekotapaa noudatetaan kunkin asian kohdalla. Jos asia käsitellään sähköisessä päätöksentekomenettelyssä, tulee kutsussa ilmaista, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jos erityiset syyt eivät ole esteenä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla.
Ei voimassa olevassa säännössä 5 Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa (Luku 17, Kokousmenettely) Esityslistat julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä sekä salassa pidettävät tiedot. Ei voimassa olevassa säännössä 6 Sähköinen kokouskutsu (Luku 17, Kokousmenettely) Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää sähköisesti. Tällöin yhtymähallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä. 6 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 7 Jatkokokous (Luku 17, Kokousmenettely) Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen päätöksentekotavasta. 7 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hänen on kutsuttava varajäsenensä kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Kutsun varajäsenelle voi toimittaa myös toimielimen esittelijä tai hänen määräämänsä. 8 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. 8 Varajäsenen kutsuminen (Luku 17, Kokousmenettely) Toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, mikäli hän ei pääse kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai toimielimen sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus (Luku 17, Kokousmenettely) Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää yksimielisesti ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
9 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. 13 Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot (Luku 17, Kokousmenettely) Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa ja toimielimen jäsenen puheenvuoroista säädetään kuntalain 102 :ssä. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa ja toimielimen jäsenen puheenvuoroista säädetään kuntalain 102 :ssä. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Ei voimassa olevassa hallintosäännössä 14 Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely (Luku 17, Kokousmenettely) Toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 10 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja, joka valitaan iältään vanhimman toimielimen jäsenen johdolla. 11 Läsnäolo- ja puheoikeus Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - yhtymähallituksen kokouksessa yhtymävaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, kuntayhtymäjohtajalla, tulosaluejohtajilla, hallintoylihoitajalla ja hallintojohtajalla - muun toimielimen kokouksessa yhtymähallituksen puheenjohtajalla ja kuntayhtymäjohtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Yhtymähallituksen edustuksesta yhtymävaltuuston kokouksessa määrätään yhtymävaltuuston työjärjestyksessä. 12 Tilapäinen puheenjohtaja (Luku 17, Kokousmenettely) Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 9 Läsnäolo kokouksessa (Luku 17, Kokousmenettely) Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla yhtymähallituksen kokouksessa kuntalain 18.2 :n mukaan yhtymähallituksen puheenjohtajalla ja kuntayhtymäjohtajalla muiden toimielinten kokouksessa, ei kuitenkaan tarkastuslautakunnan eikä valtuuston tilapäisen valiokunnan kokouksessa. Muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Toimielin voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntijan on poistuttava kokouksesta ennen päätöksentekoa.
Toimielin nimeää pöytäkirjanpitäjän. 12 Yhtymähallituksen edustus muissa toimielimissä Yhtymähallitus voi määrätä yhtymähallituksen puheenjohtajan ja kuntayhtymäjohtajan lisäksi muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. 10 Yhtymähallituksen edustaja muissa toimielimissä (Luku 17, Kokousmenettely) Yhtymähallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös yhtymähallituksen varajäsen tai kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakuntaan eikä valtuuston tilapäiseen valiokuntaan. 13 Esittely ja valmistelu Asiat päätetään yhtymähallituksen ja sen alaisen jaoston kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esitys-listalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Yhtymähallituksessa käsiteltävät asiat esittelee kuntayhtymäjohtaja. Yhtymähallitus voi yksittäistapauksessa määrätä myös muun viranhaltijan toimimaan esittelijänä. 15 Esittely (Luku 17, Kokousmenettely) Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijästä määrätään toimielimen päätöksellä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen hänen sijaisekseen määrätty toimii esittelijänä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, hänen sijaisekseen määrätty toimii esittelijänä, ellei toimielin muuta päätä. Ennen asian käsittelyä yhtymähallituksessa on esittelijän huolehdittava siitä, että ne johtavat viranhaltijat ja henkilöstö, joita asia koskee, ovat voineet perehtyä asiaan. Esittelijän on myös huolehdittava, että asian valmistelijan kanta valmistelemastaan asiasta on merkitty hallintoelimen esityslistaan. Henkilöstöryhmää koskevalla perehtymisellä tarkoitetaan, että asia on yhteistyömenettelyssä käsitelty.
Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Ei voimassa olevassa hallintosäännössä 16 Kokouksen julkisuus (Luku 17, Kokousmenettely) Toimielimen kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalain 101 :ssä. Toimielimen julkisissa kokouksissa yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta kunnan kokouskutsussa nimeämästä paikasta. 14 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen on ilmoitettava esteellisyydestä, jonka perusteella toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Esteellisyyden peruste on merkittävä pöytäkirjaan. 17 Esteellisyys (Luku 17, Kokousmenettely) Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen läsnäolijan on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Henkilö, jonka esteellisyydestä päätetään, voi olla läsnä esteellisyydestä päätettäessä, mutta ei saa osallistua esteellisyysasian käsittelyyn. Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan. Ei voimassa olevassa hallintosäännössä 18 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi (Luku 17, Kokousmenettely) Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu. Ei voimassa olevassa hallintosäännössä 19 Ehdotukset ja keskustelun päättäminen (Luku 17, Kokousmenettely) Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.
Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja toteaa keskustelun päättyneeksi. Puheenjohtaja toteaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu. Ei voimassa olevassa hallintosäännössä 20 Päätöksen toteaminen (Luku 17, Kokousmenettely) Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi. Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi. Ei voimassa olevassa hallintosäännössä 15 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä yhtymävaltuuston työjärjestyksessä määrätään. 21 Äänestykseen otettavat ehdotukset (Luku 17, Kokousmenettely) Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai ehdollisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen 22 Äänestys ja vaali (Luku 17, Kokousmenettely) Äänestykseen ja vaalin toimittamiseen sovelletaan, mitä 14 ja 15 luvussa määrätään äänestyksen ja vaalin toimittamisesta valtuustossa. 16 Pöytäkirja Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Puheenjohtaja allekirjoittaa pöytäkirjan ja pöytäkirjanpitäjä varmentaa sen. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten, kuin siitä on vähintään yhtä päivää aikaisemmin ilmoitettu. Yhtymähallituksen pöytäkirja julkaistaan kuntayhtymän kotisivuilla. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään 1. järjestäytymistietoina: - toimielimen nimi; - kokouksen alkamis- ja päättymisaika, yksittäisen jäsenen saapumis- ja poistumisaika ja asiakohta, mikäli se poikkeaa kokouksen alkamis- ja päättymisajasta sekä kokouspaikka; - läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; 23 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen (Luku 17, Kokousmenettely) Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa toimielimen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi merkintä käytetyistä päätöksentekotavoista (varsinainen kokous, sähköinen kokous, yksilöidään päätökset, jotka on tehty sähköisessä päätöksentekomenettelyssä) kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset kokouspaikka
- kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2. asian käsittelytietoina: - asiaotsikko; - selostus asiasta; - päätösehdotus; - esteellisyys; - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; - äänestykset: äänestystapa, -järjestys, -esitys sekä äänestyksen tulos; - vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; - päätöksen toteaminen sekä - eriävä mielipide 3. laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; - puheenjohtajan allekirjoitus; - pöytäkirjanpitäjän varmennus; - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä - merkintä nähtävilläpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä. Pöytäkirjaan liitetään ohjeet, joissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Ei voimassa olevassa hallintosäännössä läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko selostus asiasta esittelijän päätösehdotus esteellisyys ja perustelut tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos asiassa tehty päätös eriävä mielipide 3) muut tiedot: salassapitomerkinnät puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän varmennus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset sekä muutoksenhakukiellot. Toimielimen pöytäkirjan sisältöä koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Yhtymähallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita pöytäkirjan laatimisesta. 24 Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenelle (Luku 17, Kokousmenettely) Yhtymähallituksen ja jaoston pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä tarkemmin määrätään. Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi kunnan jäsenille, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.
Yhtymähallitus antaa ohjeet salassapito- ja tietosuojavelvoitteiden huomioon ottamisesta annettaessa päätöksiä tiedoksi yleisessä tietoverkossa. Jaosto voi antaa tarkentavaa ohjeistusta omalla toimialallaan. 18 Yhtymähallituksen otto-oikeus Yhtymähallituksen alaisen toimielimen käsiteltävänä olleen päätöksen tai viranhaltijan tekemän päätöksen ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi voi päättää yhtymähallitus, yhtymähallituksen puheenjohtaja tai kuntayhtymäjohtaja. Yhtymähallituksen alaisen jaoston toimialaan liittyvistä viranhaltijan tekemästä päätöksestä otto-oikeus on jaostolla tai jaoston puheenjohtajalla, ellei yhtymähallitus ole jo ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Otto-oikeutta on käytettävä seitsemän (7) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 19 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Yhtymähallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava sille tekemistään päätöksistä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä niistä asioista tai asiaryhmistä, joista yhtymähallitus on päättänyt, että se ei käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä seitsemän (7) päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan ottooikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei jossakin yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi. 7 Asian ottaminen yhtymähallituksen käsiteltäväksi (Luku 5, Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako) Asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi voi päättää yhtymähallitus, yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymäjohtaja. Puheenjohtajan ollessa estynyt varapuheenjohtaja voi tehdä ottopäätöksen. Vastaavasti esittelijän ollessa estynyt esittelijän sijainen voi tehdä ottopäätöksen. Puheenjohtajan tai viranhaltijan tekemä ottopäätös merkitään asiakirjaan, jotta ottooikeuden käyttäminen määräajassa voidaan tarvittaessa näyttää toteen. 8 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen (Luku 5, Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako) Yhtymähallituksen alaisen viranomaisen sekä ympäristöterveydenhuollon jaoston on ilmoitettava kuntayhtymähallitukselle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista kuntayhtymähallitus on päättänyt, ettei se käytä ottooikeuttaan. Hallintosäännössä voidaan määrätä, ettei esimerkiksi rutiiniluonteisista henkilöstöhallinnon päätöksistä tarvitse ilmoittaa yhtymähallitukselle. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Ilmoitus tehdään sähköisesti yhtymähallituksen määräämille henkilöille. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi.
3. Luku Yhtymähallitus ja ympäristöterveydenhuoltojaosto 20 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus toimii kuntayhtymän perussopimuksen 2 :ssä määritellyissä tehtävissä kuntalain mukaisena monijäsenisenä toimielimenä, ellei ympäristöterveydenhuoltojaoston tehtävien ja päätösvallan suhteen muuta johdu. Yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia sairaanhoitopiirin toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita, seurata ja arvioida toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta. Yhtymähallituksen on arvioitava sairaanhoitopiirin palveluiden tehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Seurannan ja arvioinnin perusteella yhtymähallitus järjestää palvelut kokonaisvaikuttavuudeltaan tehokkaimmalla tavalla joko omana toimintana tai ulkopuolisilta hankittavina palveluina. Yhtymähallitus toimii palveluiden määrittäjänä ja tilaajana. Yhtymähallituksen on käsiteltävä sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit sekä päätettävä toimenpiteistä, joihin ne antavat aihetta. Yhtymähallituksen on valmisteltava sairaanhoitopiiriä ja sen tehtäviä koskevat yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tulevat asiat ja huolehdittava päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallituksen on huolehdittava yhteistyöstä palvelujen käyttäjien, alueen kuntien, alan tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 4 Yhtymähallituksen puheenjohtajan tehtävät (Luku 1, yleiset määräykset ja kuntayhtymän johtaminen) Yhtymähallituksen puheenjohtaja: johtaa poliittista yhteistyötä, jota yhtymähallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää, käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä yhteyttä kuntayhtymän alueen asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin johtaa strategian toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä pitämällä yhteyttä valtuustoryhmiin ja seuraamalla kuntayhtymän viranomaisten päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta pitää huolta rakentavasta ja poliittisesta yhteistyöstä kuntayhtymän jäsenkuntiin johtaa kuntayhtymäjohtajan johtajasopimuksen valmistelua ja huolehtii yhtymähallituksen ja -valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin käy kuntayhtymäjohtajan kanssa säännöllisesti tavoite- ja arviointikeskustelut. --> 4 ei voimassa olevassa säännössä 2 Yhtymähallitus (2. Luku Toimielinorganisaatio) Yhtymähallituksen kokoonpano ja jäsenten määrä sekä kuntaedustavuus on määrätty kuntayhtymän perussopimuksessa. 1 Yhtymähallituksen tehtävät (Luku 4, Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen ja sopimusten hallinta) Yhtymähallitus vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä sekä antaa tarkemmat ohjeet sopimushallinnasta. 3 Yhtymähallitus, sen tehtävät ja toimivalta (Luku 5, Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako) Kuntayhtymähallitus toimii kuntayhtymän perussopimuksen 2 :ssä määritellyissä tehtävissä kuntalain mukaisena monijäsenisenä toimielimenä, ellei ympäristöterveydenhuoltojaoston tehtävien ja päätösvallan suhteen muuta johdu.
Yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia sairaanhoitopiirin toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita, seurata ja arvioida toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta. Yhtymähallituksen on arvioitava sairaanhoitopiirin palveluiden tehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Seurannan ja arvioinnin perusteella. Yhtymähallitus järjestää palvelut kokonaisvaikuttavuudeltaan tehokkaimmalla tavalla joko omana toimintana tai ulkopuolisilta hankittavina palveluina. Yhtymähallitus toimii palveluiden määrittäjänä ja tilaajana. Yhtymähallituksen on käsiteltävä sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit sekä päätettävä toimenpiteistä, joihin ne antavat aihetta. Yhtymähallituksen on valmisteltava sairaanhoitopiiriä ja sen tehtäviä koskevat yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tulevat asiat ja huolehdittava päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallituksen on huolehdittava yhteistyöstä palvelujen käyttäjien, alueen kuntien, alan tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää yhtymähallitus ja sairaanhoitopiirin virkojen muuttamisesta työsuhteiksi. Perustetun viran tehtäväkohtaisen palkkauksen vahvistaa asianomaisen viranhaltijan valinnasta päättävä viranomainen. Se viranomainen, joka täyttää viran tai ottaa työsopimussuhteeseen, päättää samalla tehtäväkohtaisesta palkasta sairaanhoitopiirissä hyväksytyn työn vaativuuden arvioinnin mukaisesti. Se viranomainen, joka täyttää viran tai ottaa työsopimussuhteeseen päättää palkan henkilökohtaisesta harkinnanvaraisesta osasta yhtymähallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Ei voimassa olevassa hallintosäännössä 5 Yhtymävaltuuston puheenjohtajan tehtävät (Luku 1, yleiset määräykset ja kuntayhtymän johtaminen) Yhtymävaltuuston puheenjohtaja: - edistää yhtymävaltuustotyöskentelyn vastuullisuutta ja tuloksellisuutta - johtaa asioiden käsittelyä yhtymävaltuuston kokouksessa - johtaa poliittista yhteistyötä yhtymävaltuuston tasolla.
21 Yhtymähallituksen ratkaisuvalta Toisaalla tässä säännössä määrättävien tehtävien lisäksi yhtymähallitus: 1. päättää palveluiden järjestämisessä noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista, 2. päättää toiminnan turvaamiseksi sekä tulosten saavuttamiseksi ja seuraamiseksi tarpeellisista asioista yhtymävaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti, 3. päättää palvelujen myymisen perusteista muille laitoksille tai kuntayhtymään kuulumattomille kunnille ja kuntayhtymille, 4. päättää lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältymättömien terveydenhuoltopalvelujen antamisesta työnantajille, 5. tekee ja irtisanoo toimivaltaansa kuuluvat sairaanhoitopiirin sopimukset ja sitoumukset 6. päättää tilojen vuokraamisesta sekä tilojen vuokralle antamisesta, 7. hyväksyy sairaanhoitopiirin käytön harjoittelupaikkana, 8. hyväksyy hankkeet ja hankinnat, 9. myöntää sairaanhoitopiirin toimivaltaan kuuluvat avustukset, 10. antaa harkinnanvaraisten palkantarkistusten ohjeet, 11. myöntää kuntalaissa säädetyn vapautuksen ja lykkäyksen kunnallisesta maksusta, 12. antaa selityksen yhtymävaltuuston päätöstä koskevaan valitukseen, 13. päättää vahingonkorvauksen suorittamisesta silloin, kun sairaanhoitopiiri on korvausvelvollinen asiassa, 14. päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä viranhaltijalle tai työntekijälle velvollisuudesta korvata sairaanhoitopiirille aiheuttamansa vahinko, 15. hakee muutoksen tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin sekä käyttää puhevaltaa toimialallaan, 16. asettaa ympäristöterveydenhuoltojaoston ja tarvittaessa toimikunnat sekä niiden määräajat, tavoitteet ja tehtävät, 17. nimeää muut kuin tässä säännössä mainitut tilivelvolliset, 18. hyväksyy sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen ohjeet, 19. hyväksyy hankintaohjeet, 20. päättää sosiaali- ja terveydenhuollon monijäsenisen toimielimen toimivaltaan kuuluviksi katsottavat asiat, mikäli ne eivät kuulu ympäristöterveydenhuoltojaoston toimivaltaan, 4 Yhtymähallituksen ratkaisuvalta (Luku 5, Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako) Toisaalla tässä säännössä määrättävien tehtävien lisäksi yhtymähallitus: 1. päättää palveluiden järjestämisessä noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista, 2. päättää toiminnan turvaamiseksi sekä tulosten saavuttamiseksi ja seuraamiseksi tarpeellisista asioista yhtymävaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti, 3. päättää palvelujen myymisen perusteista muille laitoksille tai kuntayhtymään kuulumattomille kunnille ja kuntayhtymille, 4. päättää lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältymättömien terveydenhuoltopalvelujen antamisesta työnantajille, 5. tekee ja irtisanoo toimivaltaansa kuuluvat sairaanhoitopiirin sopimukset ja sitoumukset 6. päättää tilojen vuokraamisesta sekä tilojen vuokralle antamisesta, 7. hyväksyy sairaanhoitopiirin käytön harjoittelupaikkana, 8. hyväksyy hankkeet ja hankinnat, 9. myöntää sairaanhoitopiirin toimivaltaan kuuluvat avustukset, 10. antaa harkinnanvaraisten palkantarkistusten ohjeet, 11. myöntää kuntalaissa säädetyn vapautuksen ja lykkäyksen kunnallisesta maksusta, 12. antaa selityksen yhtymävaltuuston päätöstä koskevaan valitukseen, 13. päättää vahingonkorvauksen suorittamisesta silloin, kun sairaanhoitopiiri on korvausvelvollinen asiassa, 14. päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä viranhaltijalle tai työntekijälle velvollisuudesta korvata sairaanhoitopiirille aiheuttamansa vahinko, 15. hakee muutoksen tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin sekä käyttää puhevaltaa toimialallaan, 16. asettaa ympäristöterveydenhuoltojaoston ja tarvittaessa toimikunnat sekä niiden määräajat, tavoitteet ja tehtävät, 17. nimeää muut kuin tässä säännössä mainitut tilivelvolliset, 18. hyväksyy sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen ohjeet, 19. hyväksyy hankintaohjeet, 20. päättää sosiaali- ja terveydenhuollon monijäsenisen toimielimen toimivaltaan kuuluviksi katsottavat asiat, mikäli ne eivät kuulu ympäristöterveydenhuoltojaoston toimivaltaan, 21. ratkaisee muut mahdolliset toimialaansa kuuluvat asiat.
21. ratkaisee muut mahdolliset toimialaansa kuuluvat asiat. Yhtymähallitus voi siirtää tässä säännössä annettua päätösvaltaansa ympäristöterveydenhuoltojaostolle, toimikunnille, yhtymähallituksen puheenjohtajiston kokoukselle tai viranhaltijoille. 22 Ympäristöterveydenhuoltojaoston kokoonpano Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii ympäristöterveydenhuoltojaosto, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi (6) jäsentä ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin yhtymähallituksen jäseniä ja varajäseniä. Jaoston valitsee yhtymähallitus. Ympäristöterveydenhuoltojaoston esittelijänä toimii terveysvalvonnan johtaja. 23 Ympäristöterveydenhuoltojaoston tehtävät ja ratkaisuvalta Ympäristöterveydenhuollon jaosto: 1. asettaa toimialansa toiminnalliset päämäärät ja tavoitteet, päättää voima-varojen suuntaamisesta, ohjaa ja valvoo toimialansa suunnittelua ja toteutusta, huolehtii alaisensa organisaation kehittämisestä sekä seuraa toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, 2. käsittelee ja tekee esitykset toimialallaan yhtymähallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi kuuluvista asioista ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta, 3. toimii toimialansa lainsäädännön tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä sekä käyttää tälle toimielimelle lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa. 4. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, sekä niiden toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 5. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 6. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä päättää tehdä ja irtisanoa toimialaansa koskevat sopimukset, Yhtymähallitus voi siirtää tässä säännössä annettua päätösvaltaansa ympäristöterveydenhuoltojaostolle, toimikunnille, yhtymähallituksen puheenjohtajiston kokoukselle tai viranhaltijoille. 5 Ympäristöterveydenhuoltojaosto (Luku 2, Toimielinorganisaatio) Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii ympäristöterveydenhuoltojaosto, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi (6) jäsentä ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin yhtymähallituksen jäseniä ja varajäseniä sekä kuntayhtymältä näitä palveluja hankkivan muun kunnankuin jäsenkunnan edustajia. Jaoston valitsee yhtymähallitus. Ympäristöterveydenhuoltojaoston esittelijänä toimii terveysvalvonnan johtaja. 6 Ympäristöterveydenhuoltojaoston tehtävät ja ratkaisuvalta (Luku 5, Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako) Ympäristöterveydenhuotojaosto: 1. asettaa toimialansa toiminnalliset päämäärät ja tavoitteet, päättää voima-varojen suuntaamisesta, ohjaa ja valvoo toimialansa suunnittelua ja toteutusta, huolehtii alaisensa organisaation kehittämisestä sekä seuraa toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, 2. käsittelee ja tekee esitykset toimialallaan yhtymähallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi kuuluvista asioista ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta, 3. toimii toimialansa lainsäädännön tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä sekä käyttää tälle toimielimelle lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa. 4. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, sekä niiden toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 5. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 6. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä päättää tehdä ja irtisanoa toimialaansa koskevat sopimukset, 7. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 8. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi 9. hyväksyy valvontasuunnitelmat ja ohjelmat
7. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 8. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi 9. hyväksyy valvontasuunnitelmat ja ohjelmat 10. arvioi valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien toteutumista 11. laatii toimialansa vuotuisen talousarvio ja suunnitelmaesityksen 12. antaa kaavalausunnot, joiden vaikutus kohdistuu suureen ihmismäärään 13. päättää ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvista pakkokeinoista 14. päättää asuntoasioihin liittyvistä asumiskielloista ja teettämisistä 15. käsittelee toimialaansa kuuluvat valitukset ja kantelut 16. päättää toimialaansa kuuluvista uuden/muuttuvan lainsäädännön toimivallan siirroista 17. antaa selvitykset elintarviketurvallisuusvirastolle ja muille valvontaviranomaisille 18. valvoo valvontakohteista tehtävien viranhaltijapäätösten lainmukaisuuden noudattamista. 10. arvioi valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien toteutumista 11. laatii toimialansa vuotuisen talousarvio ja suunnitelmaesityksen 12. antaa kaavalausunnot, joiden vaikutus kohdistuu suureen ihmismäärään 13. päättää ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvista pakkokeinoista 14. päättää asuntoasioihin liittyvistä asumiskielloista ja teettämisistä 15. käsittelee toimialaansa kuuluvat valitukset ja kantelut 16. päättää toimialaansa kuuluvista uuden/muuttuvan lainsäädännön toimivallan siirroista 17. antaa selvitykset elintarviketurvallisuusvirastolle ja muille valvontaviranomaisille 18. valvoo valvontakohteista tehtävien viranhaltijapäätösten lainmukaisuuden noudattamista. Yhtymähallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tämän pykälän mukaisen ratkaisuvallan käytöstä. Ympäristöterveydenhuoltojaosto voi siirtää ratkaisuvaltaansa kuuluvia asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. Yhtymähallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tämän pykälän mukaisen ratkaisuvallan käytöstä. Ympäristöterveydenhuoltojaosto voi siirtää ratkaisuvaltaansa kuuluvia asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. 24 Kuntaneuvottelut Sairaanhoitopiiri käy vuosittain jäsenkuntien kanssa neuvottelut, joissa käsitellään: - kaikkia kuntia koskevan sekä kuntakohtaisen palvelusopimuksen vuotuinen arviointi ja seuranta - kuntakohtaisten palvelujen ja suoritteiden arviointi - kuntakohtainen talous - sekä toteutuma että tulevaisuus - poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen - terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman ja hyvinvointisuunnitelman laadinta. 1 Kuntaneuvottelut (Luku 5, Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako) Sairaanhoitopiiri käy vuosittain jäsenkuntien kanssa neuvottelut, joissa käsitellään: kaikkia kuntia koskevan sekä kuntakohtaisen palvelusopimuksen vuotuinen arviointi ja seuranta kuntakohtaisten palvelujen ja suoritteiden arviointi kuntakohtainen talous - sekä toteutuma että tulevaisuus poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman ja hyvinvointisuunnitelman laadinta.
25 Omistajaohjauskokous Jäsenkuntien omistajaohjauksen yhteistyöelimenä toimii jäsenkuntien johtajista muodostettu omistajaohjauskokous. Omistajaohjauskokouksen tehtävänä on valmistella omistajaohjauksen näkökulmasta yhtymähallitukselle menevät asiat pääpainon ollessa periaatteellisissa kysymyksissä, jotka kohdentuvat: - palvelurakenteeseen mukaan lukien tuottavuuden parantaminen - talouteen - investointeihin - yhteistoimintaan ja strategisina pidettäviin linjakysymyksiin Kokoontumisajankohdat sovitetaan yhtymähallituksen kokousrytmitykseen tavoitteena saada käyttöön hallituksen kokouksen käsittelyyn tuleva luettelo kokousasioista. Omistajaohjauskokouksessa ovat jäsenkuntien kuntajohtajat ja kunkin jäsenkunnan kuntalain mukaisesti nimeämä luottamushenkilöedustaja, jolle nimetään henkilökohtainen varaedustaja sekä yhtymähallituksen puheenjohtajisto, puheenjohtajistoon kuulumattoman poliittisen ryhmittymän edustaja ja kuntayhtymäjohtaja. Omistajaohjauskokous kutsuu asiantuntijoina kuultavaksi asialistalla käsiteltävien asioiden mukaan tarpeelliseksi katsomansa sairaanhoitopiirin viranhaltijat ja muut asiantuntijat. 6 Omistajaohjauskokous (Luku 2, Toimielinorganisaatio) Jäsenkuntien omistajaohjauksen yhteistyöelimenä toimii jäsenkuntien johtajista ja jäsenkuntien kunnanhallitusten puheenjohtajista muodostettu omistajaohjauskokous. 2 Omistajaohjauskokous (Luku 5, Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako) Jäsenkuntien omistajaohjauksen yhteistyöelimenä toimii jäsenkuntien johtajista muodostettu omistajaohjauskokous. Omistajaohjauskokouksen tehtävänä on valmistella omistajaohjauksen näkökulmasta yhtymähallitukselle menevät asiat pääpainon ollessa periaatteellisissa kysymyksissä, jotka kohdentuvat: - palvelurakenteeseen mukaan lukien tuottavuuden parantaminen - talouteen - investointeihin - yhteistoimintaan ja strategisina pidettäviin linjakysymyksiin. Kokoontumisajankohdat sovitetaan yhtymähallituksen kokousrytmitykseen. Omistajaohjauskokouksessa ovat jäsenkuntien kuntajohtajat ja kunkin jäsenkunnan kuntalain mukaisesti nimeämä luottamushenkilöedustaja, jolle nimetään henkilökohtainen varaedustaja sekä yhtymähallituksen puheenjohtajisto, puheenjohtajistoon kuulumattoman poliittisen ryhmittymän edustaja ja kuntayhtymäjohtaja. Omistajaohjauskokous kutsuu asiantuntijoina kuultavaksi asialistalla käsiteltävien asioiden mukaan tarpeelliseksi katsomansa sairaanhoitopiirin viranhaltijat ja muut asiantuntijat. Ei voimassa olevassa hallintosäännössä 3 Yhtymähallitus, sen tehtävät ja toimivalta (Luku 5, Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako) Kuntayhtymähallitus toimii kuntayhtymän perussopimuksen 2 :ssä määritellyissä tehtävissä kuntalain mukaisena monijäsenisenä toimielimenä, ellei ympäristöterveydenhuoltojaoston tehtävien ja päätösvallan suhteen muuta johdu. Yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia sairaanhoitopiirin toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita, seurata ja arvioida toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta.
Yhtymähallituksen on arvioitava sairaanhoitopiirin palveluiden tehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Seurannan ja arvioinnin perusteella Yhtymähallitus järjestää palvelut kokonaisvaikuttavuudeltaan tehokkaimmalla tavalla joko omana toimintana tai ulkopuolisilta hankittavina palveluina. Yhtymähallitus toimii palveluiden määrittäjänä ja tilaajana. Yhtymähallituksen on käsiteltävä sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit sekä päätettävä toimenpiteistä, joihin ne antavat aihetta. Yhtymähallituksen on valmisteltava sairaanhoitopiiriä ja sen tehtäviä koskevat yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tulevat asiat ja huolehdittava päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallituksen on huolehdittava yhteistyöstä palvelujen käyttäjien, alueen kuntien, alan tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää yhtymähallitus ja sairaanhoitopiirin virkojen muuttamisesta työsuhteiksi. Perustetun viran tehtäväkohtaisen palkkauksen vahvistaa asianomaisen viranhaltijan valinnasta päättävä viranomainen. Se viranomainen, joka täyttää viran tai ottaa työsopimussuhteeseen, päättää samalla tehtäväkohtaisesta palkasta sairaanhoitopiirissä hyväksytyn työn vaativuuden arvioinnin mukaisesti. Se viranomainen, joka täyttää viran tai ottaa työsopimussuhteeseen päättää palkan henkilökohtaisesta harkinnanvaraisesta osasta yhtymähallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. 26 Yhtymähallituksen puheenjohtajiston kokous Yhtymähallituksen valmistelevana ja erikseen määrättyjen asioiden päättäjänä toimii yhtymähallituksen puheenjohtajistosta ja kuntayhtymäjohtajasta muodostuva puheenjohtajistotoimielin. Puheenjohtajisto kokoontuu yhtymähallituksen kokousaikataulun mukaisesti ja muutoinkin tarvittaessa. Puheenjohtajisto kutsuu kuultavaksi tarpeelliseksi katsomansa henkilöt. Henkilöstöasioita käsiteltäessä kuullaan henkilöstöpäällikköä. Puheenjohtajiston tehtävänä on: 4 Yhtymähallituksen puheenjohtajiston kokous (Luku 2, Toimielinorganisaatio) Yhtymähallituksen valmistelevana ja erikseen määrättyjen asioiden päättäjänä toimii yhtymähallituksen puheenjohtajistosta ja kuntayhtymäjohtajasta muodostuva puheenjohtajistotoimielin. Puheenjohtajisto kokoontuu yhtymähallituksen kokousaikataulun mukaisesti ja muutoinkin tarvittaessa. Puheenjohtajisto kutsuu kuultavaksi tarpeelliseksi katsomansa henkilöt. Henkilöstöasioita käsiteltäessä kuullaan henkilöstöpäällikköä. 5 Yhtymähallituksen puheenjohtajiston kokous (Luku 5, Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako)
- työstää yhtymähallituksen kokouksiin tulevia asioita - päättää työsopimussuhteisen tehtävän perustamisesta ja lakkauttamisesta - päättää harkinnanvaraiset palkkatarkistukset, - käsitellä viranhaltijan päätösvaltaan kuuluvat palkka-asiat ennen niiden päättämistä, - päättää yksilöä ja/tai potilasta koskevan asian silloin kun sen päättäminen kuuluu monijäsenisen toimielimen tehtäväksi, - suorittaa vuosittain myös kuntayhtymäjohtajaa koskevan tavoitekeskustelun, - päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi, - päättää asiakkaan tahdonvastaisista toimenpiteistä, mikäli niitä ei ole lainsäädännössä määrätty viranhaltijan päätettäväksi, - tekee esityksen hallinto-oikeudelle päihdehuoltolaissa tarkoitetun henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella, - päättää muista yksilöhuoltoasioista, joita ei ole laissa, johtosäännössä tai yhtymähallituksen/jaoston päätöksellä siirretty viranhaltijalle. Yhtymähallituksen valmistelevana ja erikseen määrättyjen asioiden päättäjänä toimii yhtymähallituksen puheenjohtajistosta ja kuntayhtymäjohtajasta muodostuva puheenjohtajistotoimielin. Puheenjohtajisto kokoontuu yhtymähallituksen kokousaikataulun mukaisesti ja muutoinkin tarvittaessa. Puheenjohtajisto kutsuu kuultavaksi tarpeelliseksi katsomansa henkilöt. Henkilöstöasioita käsiteltäessä kuullaan henkilöstöpäällikköä. Puheenjohtajiston tehtävänä on: - työstää yhtymähallituksen kokouksiin tulevia asioita - päättää työsopimussuhteisen tehtävän perustamisesta ja lakkauttamisesta - päättää harkinnanvaraiset palkkatarkistukset - käsitellä viranhaltijan päätösvaltaan kuuluvat palkka-asiat ennen niiden päättämistä, - päättää yksilöä ja/tai potilasta koskevan asian silloin kun sen päättäminen kuuluu monijäsenisen toimielimen tehtäväksi - suorittaa vuosittain myös kuntayhtymäjohtajaa koskevan tavoitekeskustelun, - päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi - päättää asiakkaan tahdonvastaisista toimenpiteistä, mikäli niitä ei ole lainsäädännössä määrätty viranhaltijan päätettäväksi - tekee esityksen hallinto-oikeudelle päihdehuoltolaissa tarkoitetun henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella - päättää muista yksilöhuoltoasioista, joita ei ole laissa, johtosäännössä tai yhtymähallituksen/jaoston päätöksellä siirretty viranhaltijalle.
4. Luku Organisaatio ja johtaminen 27 Kuntayhtymän organisaatiorakenne Kuntayhtymähallitus päättää kuntayhtymän organisaatiorakenteen talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kuntayhtymähallitus voi tarvittaessa tarkistaa organisaatiorakennetta muulloinkin. Kuntayhtymän organisaatio muodostuu hierarkkisesti: tulosalueista, tulosyksiköistä ja kustannuspaikoista. Tulosyksikön voi muodostaa myös jäsenkunnassa toimiva lähipalveluiden kokonaisuus. Kustannuspaikkoja voivat olla työyksiköt, suorituspaikat tai osastot. 2 Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä Kuntayhtymän johtaminen perustuu strategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin yhtymävaltuuston päätöksiin. Yhtymävaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta, käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa ja siirtää kuntayhtymän päätösvaltaa hallintosäännön määräyksillä. Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta. Konsernijohdon tehtävistä ja toimivallasta määrätään 5 luvussa, sopimusten hallintaan liittyvistä tehtävistä 6 luvussa ja sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta 12 luvussa. Kuntayhtymäjohtaja johtaa kuntayhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kuntayhtymäjohtaja toimii kuntayhtymähallituksen esittelijänä ja vastaa asioiden valmistelusta kuntayhtymähallituksen käsiteltäväksi. 1 Kuntayhtymän organisaatiorakenne (Luku 3, Henkilöstöorganisaatio ja esimiesasemassa olevien toimivalta) Yhtymähallitus päättää kuntayhtymän organisaatiorakenteen talousarvion käsittelyn yhteydessä. Yhtymähallitus voi tarvittaessa tarkistaa organisaatiorakennetta muulloinkin. Kuntayhtymän organisaatio muodostuu hierarkkisesti: tulosalueista, tulosyksiköistä ja kustannuspaikoista. Kuntayhtymän strategian mukaisia toiminnallisia ydinprosesseja johtavat prosessijohtajat ja prosessien johtoryhmät. Tulosyksikön voi muodostaa myös jäsenkunnassa toimiva lähipalveluiden kokonaisuus. Kustannuspaikkoja voivat olla työyksiköt, suorituspaikat tai osastot.
28 Esimiesasemassa olevan viranhaltijan yleiset tehtävät Esimiehen tehtävänä on: 1. johtaa toimintaa sekä tehdä esityksiä ja aloitteita alueensa kehittämiseksi, 2. valvoa, että toiminta tapahtuu tehokkaasti ja taloudellisesti, 3. huolehtia suunnitelmien, talousarvion, toimintakertomuksen ja muiden asioiden valmistelusta, 4. huolehtia taloussuunnitelman, talousarvion sekä päätösten ja määräysten noudattamisesta ja sisäisestä valvonnasta, 5. huolehtia henkilöstösuunnittelusta, henkilöstön työajan tehokkaasta käytöstä ja tehtävien tarkoituksenmukaisesta järjestelystä, 6. huolehtia henkilöstön perehdyttämisestä tehtäviinsä sekä henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä, 7. huolehtia henkilöstön yhteistoiminnan kehittämisestä ja toimialansa sisäisestä tiedotustoiminnasta, 8. huolehtia yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä kuntayhtymän muiden sekä ulkopuolisten toimintojen kanssa. 9. käyttää päätösvaltaa seuraavissa henkilöstöasioissa: a) Myöntää alaistensa viranhaltijoiden ja työntekijöiden vuosiloman ja vuosiloman muutoksen b) Myöntää sellaisen virkavapauden tai työloman, jonka saamiseen alaisellaan viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus: palkallinen työ/virkavapaa (50-, 60- vuotispäivä, vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä), äitiysvapaa palkallinen, äitiysvapaa palkaton, vanhempain/isyysvapaa, hoitovapaa, tilapäinen hoitovapaa, osittainen hoitovapaa, opintovapaa, reservin kertausharjoitus, sairausloma ja sairausloma-ajan palkka, c) Myöntää alaiselleen viranhaltijalle / työntekijälle sellaisen virkavapauden tai työloman, joka perustuu harkinnanvaraisuuteen: 2 Esimiesasemassa olevan viranhaltijan yleiset tehtävät Esimiehen tehtävänä on: 1. johtaa toimintaa sekä tehdä esityksiä ja aloitteita alueensa kehittämiseksi, 2. valvoa, että toiminta tapahtuu tehokkaasti ja taloudellisesti, 3. huolehtia suunnitelmien, talousarvion, toimintakertomuksen ja muiden asioiden valmistelusta, 4. huolehtia taloussuunnitelman, talousarvion sekä päätösten ja määräysten noudattamisesta ja sisäisestä valvonnasta, 5. huolehtia henkilöstösuunnittelusta, henkilöstön työajan tehokkaasta käytöstä ja tehtävien tarkoituksenmukaisesta järjestelystä, 6. huolehtia henkilöstön perehdyttämisestä tehtäviinsä sekä henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä, 7. huolehtia henkilöstön yhteistoiminnan kehittämisestä ja toimialansa sisäisestä tiedotustoiminnasta, 8. huolehtia yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä kuntayhtymän muiden sekä ulkopuolisten toimintojen kanssa. 9. käyttää päätösvaltaa seuraavissa henkilöstöasioissa: a) Myöntää alaistensa viranhaltijoiden ja työntekijöiden vuosiloman ja vuosiloman muutoksen b) Myöntää sellaisen virkavapauden tai työloman, jonka saamiseen alaisellaan viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus: palkallinen työ/virkavapaa (50-, 60- vuotispäivä, vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä), äitiysvapaa palkallinen, äitiysvapaa palkaton, vanhempain/isyysvapaa, hoitovapaa, tilapäinen hoitovapaa, osittainen hoitovapaa, opintovapaa, reservin kertausharjoitus, sairausloma ja sairausloma-ajan palkka, c) Myöntää alaiselleen viranhaltijalle / työntekijälle sellaisen virkavapauden tai työloman, joka perustuu harkinnanvaraisuuteen: palkaton virkavapaus / työloma toisen työnantajan palveluksessa, oman työnantajan palveluksessa tai muu harkinnanvarainen virkavapaus tai työloma noudattaen kuntayhtymässä sovittuja määräyksiä, palkaton vuorotteluvapaa, osittainen työ/virkavapaa (osa-aikaeläke tai muu osa-aikaisuus),