Seuraavat sata vuotta ekonomistin silmin oppia 2007 tehdystä aikamatkasta 1907 2107 Pekka Ylä-Anttila Kesäseminaari 22.8.17 Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila, Seuraavat sata vuotta : http://www.taloustieto.fi/muutkirjat/450.html
Sata vuotta mitä siitä voi sanoa? Mitä on tapahtunut -- ja mitä voi tapahtua sadassa vuodessa? Väestö voidaanko sitäkään ennustaa? Instituutiot ja organisaatiot paljon pysyvyyttä Milloin sata vuotta on tarpeellinen tai hyödyllinen perspektiivi? Eläkejärjestelmä, energiajärjestelmä, ympäristö, rakennettu ympäristö Teknologia suurin muutostekijä Maailmantalous Aasian vuosisata Energia & ympäristö Mitä jos kirjoittaisimme aikamatka -kirjan nyt? Epävakaus, kriisit, ideologiat Ideologiat kaatuuko liberaali demokratia, onko seuraavaa suurta kertomusta?
Mitä on tapahtunut ja mitä voi tapahtua sadassa vuodessa? Suomessa elää nyt vajaa 1000 satavuotiasta tai vanhempaa Vuonna 2117 yli 100-vuotiaita on pienen kaupungin verran: 20 000 30 000. Eliniänodote 85 100 vuotta Työtehtävistä on hävinnyt viimeisen sadan vuoden aikana noin 90 % Vuonna 2117 nykyisistä työtehtävistä saman verran on kadonnut Sadassa vuodessa Suomen elintaso ja tuottavuus lähes 15-kertaistunut Vuonna 2117 elintaso ehkä 5-7 kertainen, kasvu pääosin aineetonta
Aikamatkan lähtökohdat taloustieteen näkökulma sadan vuoden arvioon Edes kohtuullisella varmuudella tiedetään vähän Tulevaisuus kaoottinen mutta toisaalta itseään tasapainottava Tulevaisuus on epävarma silti siihen pitää varautua Ainakin eläke- ja energia- sekä elin- ja rakennetun ympäristön kysymyksiä suunniteltava 50 100 v. tähtäimellä
Väestö voidaanko sitäkään ennustaa?
Milj. henkeä 12 Suomen väestö 1750-2105 10 90 % 8 6 4 2 75 % 50 % 25 % 10 % 0 1750 1800 1850 1900 1950 2000 2050 2100
20 000 yli satavuotiasta v. 2107 Yli satavuotiaiden suomalaisten lukumäärä (keskiennuste ja 50 % luottamusväli) 40 000 henkeä 20 000 henkeä 0 2007 2027 2047 2067 2087 2107 Lähde: Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila 2007, Kuvio 1.1 (Juha Alho)
Maailman ( ) väestöhuippu 8 10 mrd. vuonna 2050 Suomen ( ) huippu 5 6 milj. vuosikymmen aiemmin 9 Maailma (miljardia henk.) 8 7 6 5 4 Suomi (miljoonaa henkeä) 3 2 1900 1950 2000 2050 2100 Keskiennusteet Lähde: Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila 2007, Kuviot 4.16 & 6.1 (Suomi: Tilastokeskus ja Juha Alho; Maailma: Lutz ym. 2004)
Instituutiot ja organisaatiot paljon pysyvyyttä
Instituutiot ja organisaatiot paljon pysyvyyttä Esimerkkejä Nykyiset työmarkkinajärjestöt perustettiin 1900- luvun taitteessa Suomen Yleinen Työnantajaliitto 1907 Suomen Paperiteollisuustyöväen Liitto 1906 Suomen Rauta- ja metallityöntekijäin liitto 1899 Suomessa toimii 200 500 yli satavuotiasta yritystä mutta suuresti muotoaan muuttaneina Frenckellin kirjapaino (1642), Fiskars (1649), Sinebrychoff (1819) jne. --- 2107/2117?
Kasvun lyhyt historia
Maailman elintason kasvu alkoi v. 1800 (BKT henkeä kohden v. 1990 vertailukelpoisin hinnoin, log-ast.) 10 000 $ 5 000 $ 2 500 $ 1 000 $ 500 $ 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Lähde: Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila 2007, Kuvio 3.2 (Maddison 2003, IMF, ETLA)
Tieteellis tekniset & sosiaaliset keksinnöt mahdollistivat väestö- ja talouskasvun Väestö, mrd. 6 5 4 3 2 1 Viljely Saviastiat Metallintyöstö Kastelujärjestelmät Aura Kaupungit Kirjoitus Geenien kartoitus valtakausi Matematiikka Kuukävely Tietokone Malarian vastainen taistelu Lentokoneet Amerikan löytäminen Musta rutto Rooman valtakausi Kreikan Pöytätietokoneet Ydinvoima DNA:n löytäminen Penisilliini Autot Puhelin Sähkö Bakteerien tunnistaminen Rautatiet Höyrykone Teollinen vallankumous (+ glob.) Maanviljelyn uudistuminen 0-9000 -6000-5000 -4000-3000 -2000-1000 0 1000 2000 Lähde: Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila 2007, Kuvio 3.4 (Fogel 1999)
Aasian vuosisata
Aasiasta teollinen työpaja ympyrä sulkeutuu Alueiden osuudet maailman teollisuustuotannosta 1750 2100, % 70 60 Itä-Aasia 50 40 30 20 Pohjois-Amerikka 10 0 1750 1800 1850 1900 1950 2000 2050 2100 Itä-Aasia = Kiina, Japani, Intia Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada Eurooppa = Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi Eurooppa Lähde: Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila 2007, Kuvio 3.6 (Bairoch 1982, ETLA, kirjoittajien arviot)
Milloin sadan vuoden perspektiiviä tarvitaan: Energia & ympäristö
Ei yhtä hallitsevaa energiamuotoa %-osuudet maailman käytössä 1860 2107 80 60 40 Perinteinen biomassa (puu) Hiili Öljy & kaasu Tunnetut uusiutuvat Ei-tunnetut uusiutuvat 20 Ydinvoima, vesi 1860 1900 1940 1980 2020 2060 2100 Lähde: Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila 2007, Kuvio 4.3 (Shell-skenariot; kirjoittajien arviot)
Megatrendinä ympäristö Ympäristökysymykset & ilmaston muutos merkittävin yhteiskunnallinen & taloudellinen muutosvoima Kirjan perusskenaario: Tiede, talous & kansainvälinen yhteistyö on mahdollista Tällöinkin tärkein seuraavan 100 v. kehitystä ajava voima
Suomi ja tulevaisuus
Köyhästä & kipeästä rikkaaksi & terveeksi 150 v. sitten kymmenesosa suomalaisista menehtyi nälkään & tauteihin 1990-luvun alun lama oli syvempi kuin missään kehittyneessä maassa 2. maailmasodan jälkeen, ja finanssikriisin jälkeinen taantuma pisin Suomen historiassa Kuitenkin Suomi on lähes missä tahansa maailman maiden vertailussa parhaan kymmenesosan joukossa Suomen historian viime vuosisadat eriskummallisia kuten myös koko maailmantalouden
Suomella menee paremmin kuin koskaan, mutta ratkottavia pulmia paljon Suomi sotien jälkeisen maailman talousihme Yksittäiset työtehtävät ja työntekijät enenevässä määrin globaalissa kilpailussa Uudet (hallitsemattomat, ja vain osittain ymmärretyt) globalisaatiopaineet Energia- & ympäristöongelmia, joita yksikään maa ei nykyisellään ota riittävän vakavasti 100 vuodessa moni asia muuttuu, mutta arki voi pysyä yllättävänkin samanlaisena
Mitä, jos kirjoittaisimme aikamatka -kirjan nyt?
Mikä ehkä muuttuisi? Arvio (maailman)talouden vakaudesta Arvio globalisaation seurauksista Suomelle, maailmalle Yksittäiset työtehtävät ja työntekijät enenevässä määrin globaalissa kilpailussa second great unbundling Uudet (hallitsemattomat, ja vain osittain ymmärretyt) globalisaatiopaineet Voittajat vs. häviäjät Aatteiden ja ideologioiden merkitys Kaatuuko kapitalismi ja liberaali demokratia
Teknologia mitä olisi pitänyt pohtia? Teknologian (digitalisaation) riskit jäivät liian vähälle huomiolle Tekoäly - riskit (Elon Musk!) Pessimistit ja optimistit ikuinen kysymys Globalisaation ja teknologian yhteisvaikutus oivallettiin, mutta riskejä ei pohdittu Globalisaatio, teknologia, ideologiat yhdessä
Seuraava suuri kertomus? Historia ei loppunut Schumpeter: ideologiat ovat kiusallisia (analyysin kannalta), mutta ilman niitä ei tapahdu mitään (ulkomuistista siteeraten) Uustyperyys, äärioikeistolaisuus, tieteenvastaisuus, sivistymättömyys Suuri kertomus ehkä sittenkin? Onko sille teoreettis-filosofista pohjaa libertarismi?