20 20 KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN STRATEGIA 2020 uef.fi UEF // University of Eastern Finland // Itä-Suomen yliopisto
SUUNTA 2020 UEF // University of Eastern Finland Itä-Suomen yliopisto // Karjalan tutkimuslaitos Strategiset tutkimusalueet Aluekehitys ja maaseutu Euroopan reunalla Kestävän kehityksen maaseutu Työ, hyvinvointi ja työmarkkinat 2 tutkimuskeskusta VERA SPATIA TUTKIMUSALUEET MAANTIETEELLISESTI Itä-Suomi, Karjala ja Luoteis-venäjä Suomi ja Pohjoismaat Eurooppa Etnisyys ja kulttuuri Karjalan, Itä-Suomen ja Luoteis-Venäjän historia ja nykypäivä Rajaseutujen kulttuurimuodot, sosiaalinen ja kulttuurinen toiminta Etniset suhteet, liikkuvuus, identiteetti ja sukupuoli Raja ja Venäjä Karjala ja Venäjän valtio- ja yhteiskuntarakenteen muutokset EU:n ulkorajat, integraatio ja naapuruus Raja-alueen arki, migraatio ja vuorovaikutus Tutkimusalueita kuvaa: Korkea laatu Monitieteisyys Kansainvälisyys Vaikuttavuus Opetustoiminta OPETUS OPINNÄYTETYÖ TUTKIMUKSEN OHJAUS TUTKIMUSTIETOA SOVELLETAAN ERI OPPIAINEISSA taloustiede yhteiskuntapolitiikka maantiede sosiologia TAVOITE Uusimman tutkimustiedon soveltaminen opetukseen. kulttuuritieteet historia oikeustiede terveystieteet 2
I Tausta KARJALAN TUTKIMUSLAITOS on vuonna 1971 perustettu monitieteinen Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntaja kauppatieteellisen tiedekunnan yksikkö, joka toimii Joensuun kampuksella. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin 1 mukaan Karjalan tutkimuslaitos on tunnettu kansainvälisesti korkeatasoisesta tutkimustyöstään ja -verkostoistaan. Tutkimuslaitos luo laitos- ja tiedekuntarajat ylittäviä tutkimusyhteyksiä, koordinoi osaamisalueidensa kansainvälisiä tutkimusprojekteja sekä tukee Itä-Suomen kehittämistä soveltavan tutkimuksen avulla. II Tehtävä, arvot ja tavoitteet KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT OVAT: Suorittaa Itä-Suomen, Karjalan, Luoteis-Venäjän ja rajaseutujen henkiseen ja aineelliseen kehitykseen liittyvää kansainvälistä ja korkeatasoista monitieteistä humanistista ja yhteiskuntatieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta Itä-Suomen yliopiston strategian tavoitteiden mukaisesti; Osallistua jatko-opintojen ohjaukseen ja tutkijakoulutukseen sekä myös perusopetukseen oppiaineissa, jotka kytkeytyvät laitoksen henkilökunnan erityisosaamiseen ja tutkimuksen painoaloihin; sekä Tehdä yliopiston yhteiskunnalliseen palvelutehtävään liittyvää tilaustutkimusta ja edistää siten osaamisen ja tutkimusperustaisen tiedon hyödyntämistä ja vaikuttavuutta. ARVOT Yhdenvertaisuus, monikulttuurisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo Yhteisöllisyys ja avoin vuorovaikutus Uuden tiedon etsintä, kriittisyys ja luotettavuus Avoimuus ja avoimen tieteen periaate TAVOITTEET Karjalan tutkimuslaitos on korkeatasoinen, monitieteinen, kansainvälinen ja kannustava tutkijayhteisö. Laitoksen tavoitteena on: tehdä kansainvälisesti merkittävää perustutkimusta tunnistamalla uusia ja ajankohtaisia tutkimusaloja ja -tehtäviä; vahvistaa henkilökuntansa osallistumista asiantuntijoina erilaisiin hankkeisiin, yhteisöihin ja julkiseen keskusteluun kotimaassa ja kansainvälisesti: sekä hyödyntää tutkimustietoa perus- ja jatkokoulutuksessa ja tutkimuksen ohjauksessa eri oppiaineissa Itä- Suomen yliopistossa. NÄIHIN TAVOITTEISIIN EDETÄÄN: Vahvistamalla kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja tutkimusryhmiä. Lisäämällä kansainvälistä ja kansallista vertaisarvioitua julkaisutoimintaa. Edistämällä Itä-Suomen yliopiston laitosten ja tiedekuntien yhteistyönä tehtävää tutkimustoimintaa. Ylläpitämällä ja kehittämällä yhteyksiä Itä-Suomen yliopiston oppiaineiden opetustoimintaan. Lisäämällä tutkimuslaitoksen näkyvyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tässä keskeisessä asemassa ovat Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA. Ensiksi mainittu edistää yliopiston tuottaman tutkimustiedon soveltamista tilaustutkimuksin ja asiantuntijapalveluin ja jälkimmäinen kehittää yliopiston monipuolista Venäjä- ja raja-osaamista. 1 Liikanen, Anu et.al (eds.) (2014), International Evaluation of Research Activities at the University of Eastern Finland 2010-2012. Publications of the University of Eastern Finland. General Series, No 14., s. 158-163. 3
III Tutkimuksen painoalat KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN tutkijat muodostavat verkostoja ja tutkijaryhmiä, joiden työ nivoutuu laitoksen keskeisiin tutkimusteemoihin. Laitoksen tutkijat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa alojensa kansallisen ja kansainvälisen tutkijayhteisön kanssa sekä luovat yhteyksiä erilaisiin alueellisiin sidosryhmiin yliopistossa ja sen ulkopuolella. Karjalan tutkimuslaitoksen painoalat ovat: Aluekehitys ja maaseutu Etnisyys ja kulttuuri Raja ja Venäjä Itä-Suomen yliopiston strategisista tutkimusalueista Karjalan tutkimuslaitoksen työ kohdistuu ensisijaisesti tutkimusalaan Rajat, liikkuvuus ja kulttuurien kohtaaminen, mutta koskee myös hyvinvointi- ja ympäristötutkimusta. Tutkimuslaitos pyrkii kehittymään omilla painoaloillaan kansainvälisen tutkimuksen huipputasolla. 3.1 ALUEKEHITYS JA MAASEUTU Itä-Suomen alue- ja maaseutukehityksen monitieteinen tutkimus on perinteisesti ollut Karjalan tutkimuslaitoksen keskeisiä tutkimusaloja. Myös työelämän ja alueellisten työmarkkinoiden tutkimus on ollut osa laitoksen toimintaa yli kahden vuosikymmenen ajan. Näillä tutkimusaloilla on tiivis vuorovaikutus perus- ja jatkokoulutuksen kanssa sekä monipuoliset yhteydet kehittämispolitiikan toimijoihin eri aluetasoilla. Toimeksiantotutkimus on organisoitu Alue- ja kuntatutkimusyksikkö Spatian tehtäväksi. Painoalan tutkimusryhmät tekevät paljon kansainvälistä yhteistyötä vastaavanlaisia olosuhteita analysoivien tutkijoiden kanssa. Tapaustutkimuksiin ja toimintatutkimuksiin perustuvalla tutkimusotteella on metodisesti keskeinen sija, mutta sen ohella tehdään laajoihin rekisteri- ja tilastoaineistoihin perustuvia kartoituksia. Tutkimustoiminnan ensisijainen maantieteellinen kohde on Itä-Suomi. Painoalalla korostetaan UEF:n kampusten välistä sekä alueen ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Aluekehitys ja maaseutu -painoalan tutkimus muodostuu kolmesta temaattisesta kokonaisuudesta. EUROOPAN REUNALLA Keskeinen kysymys koskee sitä, miten globalisaatio ja Euroopan integraatio heijastuvat Itä-Suomen ja siihen verrattavissa olevien reuna-alueiden asemaan, yhteyksiin ja rakenteeseen. Tähän tematiikkaan liittyviä hankkeita pyritään toteuttamaan akateemisina perustutkimuksina, eurooppalaisten tutkimus- ja kehittämisohjelmien (Horizon 2020, ESPON, URBACT, Interreg, ENI CBC jne.) yhteydessä ja yhteistyössä aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatioiden kanssa. Itäisten lähialueiden sosio-ekonomisia muutoksia analysoidaan yhteistyössä Raja ja Venäjä -tematiikan tutkijoiden kanssa. KESTÄVÄN KEHITYKSEN MAASEUTU Maaseutututkimuksen kohteita ovat maaseutupolitiikan avainkysymykset kuten sosio-ekonomisen, kulttuurisen ja ympäristöllisen kestävyyden tulkinnat, maaseudun palvelut ja kehittämistoiminta (ml. uuden teknologian mahdollisuudet ja rajat) sekä naiset ja maaseudun voimavarat -tematiikka. Tavoitteena on tehdä luontoa ja ympäristöä koskevia tutkimusaloitteita muun muassa metsä- ja ruokakysymyksiin liittyvistä teemoista yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja yhteiskunta-osaamiskeskittymän kanssa. TYÖ, HYVINVOINTI JA TYÖMARKKINAT Tutkimuksen kohteina ovat hyvinvointipolitiikan mekanismit ja niiden tulokset hyvinvoinnin toteutuminen Itä-Suomen olosuhteissa. Käynnissä olevan alueellisten työmarkkinoiden tutkimuksen ohella kehitetään työn ja työelämän sekä toimijaverkostojen ja palvelujärjestelmien muutosten tutkimusta siten, että se vahvistaa myös laitoksen yhteyksiä tiedekunnan muihin laitoksiin. 4
ALUE- JA KUNTATUTKIMUSKESKUS SPATIA Karjalan tutkimuslaitoksen toimeksiantoihin perustuva tutkimus on organisoitu Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiaan, joka tuottaa ja välittää aluekehityksen ja -suunnittelun tutkimus- ja asiantuntijapalveluita. Itä-Suomen yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisääminen ja tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistaminen on Spatian keskeinen toiminta-ajatus. Toiminnassa korostuvat yliopiston yleisten arvojen ohessa asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus, vuorovaikutteisuus ja vaikuttavuus. Spatian visio 2020 on kehittyä Karjalan tutkimuslaitoksen alue- ja kuntatutkimusyksikkönä siten, että sillä on asiantuntijoita Itä- Suomen yliopiston molemmilla kampuksilla, ja se on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu yhteistyökumppani osaamisaloillaan. Spatian osaamisaloja ja tutkimustiedon sovelluskohteita ovat olleet aluepolitiikka, alue- ja yhdyskuntarakenne, maaseutualueet, arviointitutkimus, aluetaloudet ja raja-alueet ja elinvoimapolitiikka. Tavoitteena on vahvistaa tulevaisuudessa paikkatiedon hyödyntämistä sekä empiirisen oikeustieteen alan palvelututkimusta. Spatian tavoitteena on saada kuhunkin tehtävään paras osaaminen ja hyödyntää monitieteisyyttä voimavarana. Tätä varten sillä on tutkijaverkosto, johon kuuluu noin 20 asiantuntijaa maantieteen, taloustieteiden, oikeustieteen, sosiologian, yhteiskuntapolitiikan ja psykologian laitoksilta. Tämä verkosto kytkee Spatian perustutkimuksen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään. Spatian asiakkaita ovat etenkin kehittämisorganisaatiot, ministeriöt ja kunnat. 3.2 ETNISYYS JA KULTTUURI Etnisyyden, identiteetin ja kulttuurin kysymyksiin keskittyvä humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus on ollut keskeisessä roolissa Karjalan tutkimuslaitoksen perustamisesta lähtien. Painoalan tutkimus kohdistuu Karjalaan, Itä-Suomeen ja Luoteis-Venäjään sekä eri tavoin määriteltyihin alueellisiin ja kulttuurisiin rajaseutuihin. Painoalan keskeisiä tutkimuskohteita ovat: Karjalan, Itä-Suomen ja Luoteis-Venäjän historia ja nykypäivä Rajaseutujen kulttuurimuodot, sosiaalinen ja kulttuurinen toiminta Etniset suhteet, liikkuvuus, identiteetti ja sukupuoli Painoalan tutkimushankkeet ovat monitieteisiä ja niissä kohtaavat kulttuuritieteet, historiantutkimus ja yhteiskuntatieteet. Painoalan vahvuus on, että se tarjoaa kohdealueisiinsa ja tutkimusteemoihinsa liittyvää kansallista ja kansainvälistä monitieteistä tutkimusosaamista sekä tuottaa tietoa, joka on sovellettavissa muiden vastaavassa asemassa olevien valtiollisten ja kulttuuristen rajaseutujen, muuttoliikkeiden, sekä historiallisten ja nykypäivän kulttuuri- ja identiteettiprosessien moniulotteiseen tarkasteluun. Painoalan tavoitteena on vahvistaa asemaansa kansainvälisesti korkeatasoisena ja tunnustettuna toimijana edustamillaan tutkimusaloilla. Tähän tavoitteeseen päästään: 1) Kehittämällä painoalalla tehtävän tutkimuksen ydinkäsitteitä, teorioita ja metodeja tutkimuslaitoksen monitieteisessä kontekstissa; 2) Kehittämällä painoalan edustamien tieteenalojen käsitteellistä, teoreettista ja metodista keskustelua UEF:ssa ja kansainvälisesti; 3) Perustamalla kansainvälisiä tutkimusverkostoja liikkuvuuden, sekä rajaseuduilla ajankohtaisten kulttuuri- ja identiteettiprosessien tutkimiseksi ja uusien tutkimuksellisten haasteiden tunnistamiseksi; 4) Koordinoimalla painoalan teemoihin kytkeytyviä ja uusia tutkimusteemoja avaavia kansainvälisiä tutkimushankkeita. 3.3 RAJA JA VENÄJÄ Karjalan tutkimuslaitos on Luoteis-Venäjän ja erityisesti Karjalan Tasavallan poliittisen, kulttuurisen ja sosiaalisen muutoksentutkimuksen johtavia asiantuntijayksiköitä. Laitoksella on pitkä Karjalan, Luoteis- Venäjän ja Itä-Suomen historian, kulttuurin ja yhteiskunnallisen muutoksen tutkimuksen perinne. Tälle traditiolle rakentuu kansainvälisesti tunnustettu monitieteinen rajojen ja raja-alueiden tutkimus, jossa tarkastellaan historiallista alueiden ja rajojen muutosta, eurooppalaisen integraation ja Venäjän muutoksen seurauksia sekä rajat ylittävän vuorovaikutuksen käytännön haasteita raja-alueilla. Painoalan tutkimustoiminta keskittyy alueellisesti Luoteis-Venäjään ja pohjoiseen Eurooppaan, Suomen ja Euroopan Unionin itärajaan ja raja-alueisiin. Tutkimuksen näkökulma on monitieteinen ja vertaileva, ja painoalan tutkijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen tutkimuskeskusteluun valtioiden ja alueiden muotoutumisesta, rajojen muuttuvista merkityksistä sekä raja-alueiden kehityksestä, erityisesti osana Euroopan integraatiota, globalisaatiota ja kylmän sodan jälkeistä sosiaalista ja poliittista murrosta. 5
Rajat ja Venäjä -painoalan keskeiset osa-alueet ovat: Karjala ja Venäjän valtio- ja yhteiskuntarakenteen muutokset EU:n ulkorajat, integraatio ja naapuruus Raja-alueen arki, migraatio ja vuorovaikutus Karjalan ja Luoteis-Venäjän tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä Karjalan tutkimuslaitoksella ovat viime vuosina olleet valtion ja kansakunnan muodostus alueella, rajojen muutokset ja Karjalan ja Itä-Suomen asema, suomalaisuus ja karjalaisuus Neuvostoliitossa sekä kansalaisyhteiskunta ja neuvostoajan jälkeinen taloudellinen ja sosiaalinen muutos. Eurooppalaisen integraation ja EU:n ulkorajojen tutkimuksen teemoja ovat olleet Suomen ja Venäjän sekä EU:n ja Venäjän monitasoiset suhteet, eurooppalaisten rajojen symbolinen rakentaminen ja muuttuvat merkitykset sekä EU:n naapuruuspolitiikka ja rajayhteistyö erityisesti alueellisten toimijoiden näkökulmasta. Raja-alueiden arjen tutkimuksessa tärkeitä tutkimusalueita ovat olleet työn, hyvinvoinnin ja perhe-elämän kysymykset sekä, matkailu, kulttuurinen vuorovaikutus ja kasvava maahanmuutto. VENÄJÄ- JA RAJATUTKIMUSKESKUS VERA Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA tukee rajoihin raja-alueisiin ja Venäjään liittyvää osaamista Itä-Suomen yliopistossa. VERA toimii Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan monialaisena keskuksena ja sen toimintaan osallistuu tutkijoita useista oppiaineista. Se koordinoi ja tukee Venäjä- ja rajatutkimukseen erikoistuneita opetusohjelmia kuten suomenkielistä Raja ja Venäjä -sivuainekokonaisuutta sekä kansainvälisiä Border Crossings -maisteriohjelmaa ja Venäjä- ja rajatutkimuksen tohtoriopintoja. VERA-keskus toimii läheisessä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Se vahvistaa yliopiston strategiaa ja vastaa monitieteisen Venäjän ja Euroopan rajoja ja raja-alueita käsittelevän tutkimuksen kysyntään. 3.4 OPETUSTOIMINTA Tutkimustietoa sovelletaan opetukseen sekä opinnäytteiden ja tutkimuksen ohjaukseen Itä-Suomen yliopiston oppiaineissa, erityisesti sosiologiassa, yhteiskuntapolitiikassa, maantieteessä, taloustieteissä, historiassa, oikeustieteissä sekä kulttuuritieteissä. Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA koordinoi ja edistää Venäjään ja rajoihin liittyvää tutkimusta ja koulutusohjelmia Itä-Suomen yliopistossa. Karjalan tutkimuslaitos tarjoaa jatko-opiskelijoille mahdollisuuden toimia kansainvälisissä ja kansallisissa hankkeissa. Karjalan tutkimuslaitoksen opetustoiminnan keskeinen vahvuus on sen tiivis nivoutuminen henkilökunnan erityisosaamiseen ja tutkimuksen painoaloihin. Opetussisältöjen osalta tämä tarkoittaa sitä, että ohjauksessa ja opetuksessa on mahdollista hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja parasta asiantuntemusta. Tiiviit yhteydet opintojensa loppuvaiheessa oleviin opiskelijoihin ja laadukas opetus edistävät sitä, että Karjalan tutkimuslaitos on osaltaan rekrytoimassa motivoituneita jatko-opiskelijoita useisiin oppiaineisiin. Samalla se edesauttaa uusien jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin laitoksen tutkimusprojekteihin myös tulevaisuudessa. IV Talous KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN talous perustuu yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa käytössä olevaan sovellukseen yliopistojen rahoitusmallista ja tiedekunnalta saatavaan kompensaatioon ohjaus- ja opetustehtävistä. Karjalan tutkimuslaitoksen perusrahoitus riippuu ratkaisevasti siitä, miten laitos menestyy kilpaillun rahoituksen hankkimisessa ja julkaisujen tuottamisessa. Tutkimuslaitoksen vahvuus on, että monitieteiset tutkijaryhmät voivat nopeasti ja tehokkaasti osallistua eri tieteenalojen rahoitushakuihin. Merkittävä osa laitoksen tutkimustehtävistä tehdään ulkopuolisella rahoituksella toimivissa hankkeissa. Rahoittajia ja sidosryhmiä ovat mm. Suomen Akatemia, Euroopan unionin ohjelmat, ministeriöt ja säätiöt. Tavoitteena on vakiinnuttaa ulkopuolisen rahoitus sellaiselle tasolle, että laitoksen monipuolinen tutkimustoiminta jatkuu vakaalla pohjalla. Tämä edellyttää sitä, että kaikki laitoksen tutkijat ja tutkimusryhmät osallistuvat aktiivisesti rahoitushakuihin. Julkaisutoiminnassa pyritään siihen, että tutkimustulokset julkaistaan ensisijaisesti JUFO-luokitelluissa julkaisuissa. Lisäksi laitoksella ohjattujen tohtorintutkintojen tuottoa vahvistetaan osana laitoksen perusrahoitusta. 6
Hankkeissa tapahtuvien tutkimustehtävien jatkuvuus pyritään varmistamaan ensi sijassa uuden ulkopuolisen rahoituksen avulla. Tavoitteena on lisäksi saada yliopiston sisäistä kilpailtua rahoitusta määräaikaisiin tenure track-, tutkijatohtorin ja tutkijakoulutettavien paikkoihin. Työtehtävien täyttäminen on laitoksella avointa ja tehtävien täyttöprosesseille ja tutkimusryhmien käynnistämiselle on vakiintuneet käytännöt. V Viestintästrategia VIESTINTÄ ON keskeinen osa Karjalan tutkimuslaitoksen toimintaa, tutkimusryhmien muodostumiseen tähtäävää verkostoitumista sekä yhteiskunnallista palvelutehtävää. Viestinnän foorumeina ovat laitoksen julkaisemat tiedotteet ja Internet-sivut, Facebook- ja Twitter-tilit sekä tiedotuslehti. Sähköisen viestinnän tavoite on tukea laitoksen tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua julkiseen keskusteluun laitoksen edustamilla tutkimusaloilla. Sisäinen tiedottaminen tutkimuslaitoksen henkilökunnalle tapahtuu sähköpostilistan kautta sekä kerran kuukaudessa pidettävissä laitoskokouksissa. Ulkoinen tiedottaminen suunnataan hankekohtaisesti erilaisten hankkeiden kohderyhmille. Laajempi hanketiedottaminen ja tutkimuslaitoksen toiminnasta tiedottaminen tapahtuu yhteistyössä yliopiston viestintäpalveluiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa hankkeiden tuloksista ja tapahtumista tehtävää ulkoista tiedottamista. VI Tulokset ja seuranta KARJALAN TUTKIMUSLAITOS seuraa toimintaansa yliopiston ja tiedekunnan määrittelemillä osoittimilla. Lisäksi laitos seuraa toimintaansa vuosikertomuksen, julkaisurekisterin, hankkeita koskevien päätösten ja hankeraporttien, vuosittaisten kehityskeskustelujen, työtyytyväisyyskyselyjen ja painoalakohtaisen seurannan avulla. Itsearvioinnissa käytetään hyväksi myös sidosryhmäpalautetta sekä ulkopuolisten arviointien ja laatujärjestelmän auditointien tuloksia. Julkaisutoiminnan tukemiseksi kehitetään vertaiskommentointia laitoksen sisällä ja perustetaan työpajoja artikkeli-ideoiden synnyttämiseksi sekä artikkelien editoimista ja julkaisuprosesseihin liittyvän tiedon jakamista varten. Tutkijaseminaaria kehitetään siten, että se toimii myös hankkeiden ideoimiseen, perustamiseen, toimintaan sekä tutkimusprosesseihin liittyvän hiljaisen tiedon jakamisen foorumina. Laatutavoitteiden osa-alueittain lueteltuna Karjalan tutkimuslaitoksen toimintaa kehitetään ja toiminnan parantamista seurataan seuraavilla alueilla: TAVOITE Kansallisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön arvostus Tutkijakoulutus ja panos yliopiston opetukseen Tutkimustiedon käyttö yhteiskunnan käytäntöjen kehittämisessä Palvelututkimustoiminta Tutkimuslaitos työyhteisönä Uusien tutkimusalueiden tunnistaminen INDIKAATTORI Käynnistyneet tutkimushankkeet Julkaisut, JUFO-luokitellut Tieteelliset asiantuntijatehtävät Ohjattujen väitöskirjojen määrä ja osallistuminen tutkijakoulutukseen Yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät Yhteistyöverkostojen määrä Julkaisut Käynnistyneet toimeksiannot Työhyvinvointikyselyjen tulokset Uusia tutkimusteemoja avaavat hankkeet 7
Tutkimuslaitoksella on vuonna 2009 otettu käyttöön toimintakäsikirja, joka yhdessä sen liitteiden kanssa sisältää tarkemmat ohjeet hankkeiden ja laitostoiminnan prosesseista ja niiden seurannasta. VII Yhteiskunnallinen vaikuttaminen KARJALAN TUTKIMUSLAITOS toteuttaa tiedeyhteisön kolmatta tehtävää tuottamalla tutkimustietoa yhteiskunnan tarpeisiin. Tavoitteen toteuttamiseksi laitoksen henkilökunta toimii asiantuntijoina hallinnossa, tiedeyhteisössä ja elinkeinoelämässä sekä osallistuu julkiseen keskusteluun. Laitoksen asiantuntijuutta suunnataan kehittämisorganisaatioille, kansalaisjärjestöille, yhteiskunnallisille päättäjille sekä tiedotusvälineille. Ajankohtaista tutkimustietoa esitetään kansallisilla ja kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla sekä laitoksen omissa julkaisuissa ja nettisivuilla. Asiantuntijatehtävissä toimimista tehdään entistä näkyvämmäksi sosiaalisessa mediassa ja ympäröivään yhteiskuntaan avautuvaksi. 8
HYVÄLLÄ TIETEELLÄ ON TEKIJÄNSÄ. Itä-Suomen yliopisto Joensuu Yliopistokatu 2 PL 111, 80101 Joensuu Kuopio Yliopistonranta 1 PL 1627, 70211 Kuopio Savonlinna Kuninkaankartanonkatu 5-7 PL 86, 57101 Savonlinna uef.fi