Sivu 1/21 Kalajoki: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kaupunginhallitus (Kaupunginhallitus 41 14.02.2011) on nimennyt perusturvajohtajan esityksen pohjalta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän.henkilöstömuutoksista johtuen työryhmä nimettiin uudelleen.perusturvalautakunta 129 28.11.2012 nimesi ja Khall 339 12.12.2012 hyväksyi hyvinvointityöryhmän seuraavasti: puheenjohtaja Juha Juola, sihteeri MInna Sipilä, Eija Tainio, Outi Kalliokoski, Kirsti Rahkola, Sanna Kuusisto, Niina Pyykönen, Tiina Kauppinen, kaupunginhallituksen edustajksi Sirkka Alho ja varajäseneksi Eija Pahkala.Poliisia pyydettiin nimeämään edustajansa ja edustajana toimii Tomi Reinikainen. Samaisessa kokouksessa vahvistettiin hyvinvointityöryhmän tehtänkuvaus. Hyte-työryhmän tehtävät 1) Vaikuttaa omalla työllään terveyden edistämisen taustatekijöihin ja kestävään hyvinvointipolitiikkaan 2) ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä pyrkii muuttamaan suurten ikäluokkien terveyskäyttäytymistä myönteiseen suuntaan (alkoholin kulutus vähenee, liikunta lisääntyy ja ylipaino vähenee) 3) Laatii hyvinvointikertomuksen kaupungin johtoryhmän kanssa sovitun vastuunjaon mukaisesti varmistaen yhteyden kaupungin talouden ja toiminnan suunnitteluun 4) Seuraa ja arvioi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista 5) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä kokoontuu säännöllisesti 6) Työryhmän jäsenet toimivat terveyden edistämisen yhdyshenkilöinä omilla sektoreillaan 7) Puheenjohtaja vastaa terveyden edistämisen asioiden valmistelusta ja esittelystä 8) Poikkihallinnollisia terveyden edistämisen tehtäviä varten työryhmän puheenjohtaja jakaa tehtäviä työryhmän jäsenten kesken ja tarvittaessa delegoi valmistelua asiantuntijatyöryhmille Kalajoen kaupungin johtoryhmä toimii hyte-työryhmän johtoryhmänä.hyte-työryhmä vastaa tiiviissä yhteistyössä johtoryhmän kanssa vuosittaisesta sekä valtuustokausittaisesta laajan hyvinvointikertomuksen laatimisesta. Kaikkien hallintokuntien panos on erittäin tärkeä painopistealueiden toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa. Kalajoella vuosittainen hyvinvointikertomus on tehty vuosille 2011-2012 (Kvalt 30.08.2011 98) ja nyt laaditaan ensimmäistä laaja hyvinvointikertomusta. Sihteeri Minna Sipilän jäädessa vuorotteluvapaalle 1.9.2014 sihteeriksi nimettiin Kirsti Rahkola. OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Piilota/näytä indikaattorit Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja
Sivu 2/21 V1 = Ylivieska V2 = Oulainen V3 = Nivala V4 = Kempele V5 = Pohjois-Pohjanmaa V6 = Koko maa Teema Perusindikaattori Kalajoki V1 Arvo MuutosYliv V2 V3 Oula Niva V4 V5 KempPohj V6 Koko Kunnan Väestö 31.12. (2012) 12625 14533 7847 10985 16383 400670 5426670 rakenteet, Info talous ja Kunnan Huoltosuhde, 65 57,9 68,6 70,8 58,6 56,8 54,3 rakenteet, demografinen (2012) talous ja Info Kunnan Elatussuhde (2012) 147,5 140,9 172,3 167,1 135,9 151,2 131,9 rakenteet, Info talous ja Kunnan Väestöennuste 2030 13507 16289 7394 11221 19796 438106 5847680 rakenteet, talous ja??? Kunnan Kuntien välinen -1,1 9,7-8,9-14,3-0,7 0,3 3,2 rakenteet, nettomuutto / 1000 talous ja asukasta Kunnan Muu kuin suomi, 15 9,6 8,8 6,5 9,8 19,1 49,2 rakenteet, ruotsi tai saame talous ja äidinkielenä / 1000 asukasta Kunnan Lapsiperheet, % 38,7 42,6 40,4 44,6 52,1 43,2 39,5 rakenteet, perheistä talous ja Kunnan Yksinhuoltajaperheet, 12 16,8 20,7 15 16,4 17,2 20,4 rakenteet, % lapsiperheistä talous ja Kunnan Yhden hengen 31,5 39,1 38,6 35,8 28,3 38,8 41,5 rakenteet, asuntokunnat, % talous ja asuntokunnista Kunnan Työlliset, % 40,4 41,5 36,7 37,4 42,4 39,8 43,1 rakenteet, väestöstä (2012) talous ja Info Kunnan Työttömät, % 8,2 9,6 11,6 8,6 9,8 11,8 9,8 rakenteet, työvoimasta (2012) talous ja Info Kunnan Koulutustasomittain 282 329 293 284 399 350 345 rakenteet, talous ja Kunnan Vuosikate, euroa / 391 172 262 161 188 212 249 rakenteet, asukas talous ja Kunnan Verotulot, euroa / rakenteet, asukas talous ja 2723 3164 2901 2656 3281 3092 3560 Kunnan lisäämät indikaattorit Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Kunnan rakenteet, talous ja Tähän kirjoitettava teksti ei näy hyväksyttävässä hyvinvointikertomuksessa Käyttäjä minna.sipila@kalajoki.fi kirjoitti:
Sivu 3/21 Kalajoen väestö on kasvanut 9 asukkaalla vuodesta 2011 vuoteen 2012. Nettomuutto on positiivinen ja kaupunkiin on muuttanut enemmän asukkaita kuin muuttanut pois. Verotuloja kertyi vuonna 2011 2647 euroa/asukas. Verotulojen määrä on kasvanut 201euroa/asukas edelliseen vuoteen verrattaessa. Lähialueisiin verrattaessa verotulojen määrä euroa/asukas on Kalajoella alhaisin. Huoltosuhde on kasvanut viiden vuoden (2007-2012) aikana 6,1%. Huoltosuhteen kasvu johtuu väestön ikääntymisestä. 65-74vuotiaiden osuus on noussut 1,5%, 75-84 vuotiaiden osuus 0,3 ja 85-vuotiaiden osuus 0,5%. Ikäluokkien 0-6vuotiaiden osuus on noussut 0,2% ja 7-14 vuotiaden osuus on pysynyt samana vuosina 2007-2012. Väestöennuste 2030 vuoteen mennessä Kalajoella olisi16-24vuotiaita 9,7%, 25-64-vuotiaita 41% väestöstä 65-74-vuotiaita 12,4%,, 75-vuotta täyttäneitä 16% ja 85- vuotta täyttäneitä 2,6%. Elatussuhde eli taloudellinen huoltosuhde on laskenut vuodesta 2008 jolloin se oli 158, vuoteen 2011, jolloin elatussuhde oli 141,1. Koko maahan verrattuna Kalajoella on työvoiman ulkopuolella enemmän henkilöitä sataa työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde vertaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää työllisten määrään. Alueen väestörakenne on myös tämän indikaattorin taustalla.kalajoella työllisten määrä laski 2009 38,8%:n, mutta 2011 määrä on noussut 2,7%:lla. Lapsiperheiden osuudessa, kaikista perheistä on vuoden aikana tapahtunut nousua 0,4% ja lapsiperheiden osuus on samalla tasolla verrattuna koko maahan. Työllisten osuus on on kasvanut 1,1% vuodesta 2010 vuoteen 2011. Yhden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut 2,5% ja ysinhuoltajaperheiden määräon kasvanut 0,4% viiden vuoden aikana (2006-2011). Vastaavasti on pysynyt ennallaan. Muu kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään/1000 asukasta on viiden vuoden aikana vuosittain kasvanutmuuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut 3,8%. Kalajoen kansantauti-indeksi on kohonnut, kun se vuonna 2009 oli 125,7 oli se vuonna 2012 126,6.mutta väestö on terveempää kuin alueen muissa kunnissa. Kalajoella sairastetaan Paketti 2: Kaikki ikäryhmät V1 = Ylivieska V2 = Oulainen V3 = Nivala V4 = Kempele V5 = Pohjois-Pohjanmaa V6 = Koko maa Teema Perusindikaattori Kalajoki V1 Arvo MuutosYliv V2 V3 Oula Niva V4 V5 V6 KempPohjKoko Osallisuus Terveys ja toimintakyky Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Asuminen ja ympäristö Asuminen ja ympäristö Toimeentulo Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, %(2012) Info 63,5 53,2 60,9 57,6 56,9 56,9 58,2 Kelan sairastavuusindeksi, 102,6 107,6 119,4 117,4 100 - - ikavakioitu Poliisin tietoon tulleet 6,2 5,6 5,5 10,5 4,2 6,8 7,5 henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 213,4 44,2 47,5 49,2 46,5 87,6 80,2 liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet kaikki 1,8 0,9 1,1 0,8 2,1 3,3 3,7 huumausainerikokset / 1000 asukasta Gini-kerroin, käytettävissä 23,4 24,2 23,9 22,6 23,9 25,3 27,2 olevat tulot Asunnottomat yksinäiset / 1 0-1,9-0,5 0,2 1,4??? 000 asukasta (2013) Info Ahtaasti asuvat 10,5 8,4 9,5 12,5 9,6 9,3 8,7 asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Kunnan yleinen 12,9 15 18,5 16,9 9 16,1 14,3 pienituloisuusaste Terveydenedistämisaktiivisuus 62,4 43,7 32,8 33,6-70,7 61,2 (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä??? (2011) Info Hyvinvointi- ja terveyseroja 66,7 44,4 44,4 77,8-75 66 kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja??? taloussuunnitelmassa, pistemäärä (2011) Info
Sivu 4/21 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon muut avohoitokäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkäri) / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1 000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 0-14-vuotiailla / 10000 vastaavanikäistä asukasta Toimeentulotuki, euroa / asukas Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä, euroa/asukas Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 1349 1032 1266 1250 1357 1222 1247 235 349 154 241 79 162 185 20,1 9 18,3 8,1 10,9 12,9 23 1088 887 1224 922 1096 1357 1536 6,9 14,5 13,9 11,2-11,2 8,9 0,6 1,8 0,9 2,8 0,7 1,8 3,2 3 4,9 8,2 5 2,7 3,6 3,4 74,3 89 64,3 76,7 98,7 78,8 75,2 42 87 47 90 36 88 130 38,8 36,7 39,5 26,1 58,2 58,9 86,1 3018 3293 3744 3648 2806 3369 3445 Kunnan lisäämät indikaattorit Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Kaikki ikäryhmät Tähän kirjoitettava teksti ei näy hyväksyttävässä hyvinvointikertomuksessa Käyttäjä minna.sipila@kalajoki.fi kirjoitti: Kalajoella äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on laskenut 5.7%. Verrattaessa koko maahan Kalajoella on äänestetty viime kuntavaaleissa 5,3% aktiivisemmin kuin edellisissä. Kelan sairastavuusideksi on kohonnut viiden vuoden aikana 3,1. Myös kansantauti-indeksi on kohonnut, kun se vuonna 2009 oli 125,7 oli se vuonna 2012 126,6. Kalajoella väestö on kuitenkin terveempää kuin alueen muissa kunnissa. Kalajoella sairastetaan Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000asukasta on viimeisen kolmen vuoden aikana pysynyt ennallaan, sen ollessa 2009 4,6/1000 asukasta ja 2011 4,5/ 1000 asukasta. Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset olivat vuonna 2012 1,8 / 1000 asukasta. Viiden vuoden takaiseen verrattaessa määrä on kasvanut 1,3 / 1000 asukasta. Poliisin tietoon tulleita liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia oli vuonna 2012 213,4 / 1000 asukasta Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Kalajoella Gini-kerroin oli 2011 24,8. Nousua on tapahtunut 5-vuoden aikana 0.9. Kunnan yleinen pienituloisuusaste oli 2011 13,5. Pienituloisuusaste on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 1,0. Kalajoella pienituloisuusaste on lähialueisiin, Pohjois - Pohjanmaahan ja koko maahan verrattaessa alhaisin. Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuonna 2011 10,6 % kaikista asuntokunnista. Asunnottomia Kalajoella ei ole. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat vuonna 2011 2847 euroa / asukas. Verrattaessa edelliseen vuoteen 129 euroa/asukas. Verrattaessa lähialueisiin sosiaali-ja terveystoimen nettokustannukset ovat Kalajoella alhaisimmat. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit oli vuonna 2011 841/ 1000 asukasta. Edelliseen vuoteen verrattaessa määrä on vähentynyt 409/100 asukasta. (JOHTUNEE HEIKOSTA LÄÄKÄRITILANTEESTA?) Perusterveydenhuollon muita avohoitokäyntejä (muu ammattiryhmä kuin lääkäri) oli vuonna 2011 270 / 1000 asukasta.erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli vuonna 2012 1088 / 1000 asukasta. Edelliseen vuoteen verrattaessa erikoissairaanhoidon käyntimäärä on vähentynyt 5 :llä /1000 asukasta, mutta viiden vuoden takaiseen verrattaessa kasvanut 152/ 1000 asukasta. Verrattaessa Ylivieskaan ja Nivalaan käyntimäärät ovat Kalajoella korkeammat. Oulaisissa ja Kempeleessä käyntimäärä on korkemapi kuin Kalajoella.Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika oli Kalajoella vuonna 2012 20,1 hoitopäivää. Verrattaessa Ylivieskaan, Nivalaan ja Oulaisiin keskimääräinen vuodeosastohoidon hoitoaika on Kalajoella korkeampi.
Sivu 5/21 Verrattaessa viiden vuoden takaiseen hoitoaika on laskenut 4,2 päivällä, mutta verrattaessa edelliseen vuoteen keskimääräinen hoitoaika on kasvanut 3,4 päivällä. Päihdehuollon avopalveluissa oli asiakkaita vuonna 2012 6,9 / 1000 asukasta. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettuja potilaita oli vuonna 2012 3/ 1000 asukasta. Verrattaessa lähialueisiin ja koko maahan, päihdeiden vuoksi vuodeosastolla hoidettujen potilaiden määrä on ainoastaan Kempeleessä pienempi kuin Kalajoella. Päihdehuollon laitoksissa oli vuonna 2012 hoidossa 0,6 asiakasta / 1000 asukasta. Verrattaessa lähialueisiin, Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan päihdehuollon laitoksissa hoidettiin Kalajokisia vähiten.kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi oli 2012 102,6 ja osoittaa hienoista nousua.kalajoen kansantauti-indeksi on kohonnut, kun se vuonna 2009 oli 125,7 oli se vuonna 2012 126,6. Väestö on terveempää kuin alueen muissa kunnissa. Kalajoella sairastetaan sydämen vajaatoimintaa indeksi 182,3, sepelvaltimotautia, indeksi 139,5 ja verenpainetautia, indeksi 135,9. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot olivat Kalajoella vuonna 2012 yhteensä, 38,8 euroa/asukas. Verrattaessa viiden vuoden takaiseen (2007-2012) menot ovat kasvaneet 10,2 euroa / asukas ja edelliseen vuoteen verrattaessa menot ovat kasvaneet 6,2 euroa/asukas. Verrattaessa lähialueisiin Ylivieskassa ja Nivalassa menot ovat pienimmät kuin Kalajoella. Kun taas Oulaisissa, Kempeleessä, Pohjois-Pohjanmaalla sekä koko maassa menot ovat korkeammat kuin Kalajoella. Toimeentulotuen määrä oli vuonna 2012 42euroa/asukas. Verrattaessa viiden vuoden takaiseen määrä on noussut 6 eurolla / asukas, mutta edelliseen vuoteen verrattaessa toimeentulon määrä on laskenut 2euroa/asukas. Terveydenedistämisaktiivisuus kunnan strategisessa johtamisessa saa pistelmäärän 62 joka alueen muihin kuntiin sekä koko maahan verrattuna on hyvää. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) liikunnan edistämisessä, pistemäärä 51 (2011. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa, pistemäärä 54 (2011). Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiirin tapaturmakatsaus 2012: tapaturmien ja väkivallan aiheuttamia hoitojaksoja on viiden vuoden (2006-2010)aikana ollut Kalajoella 1 750, kasvua edelliseen katsaukseen 9%. Kalajoella kaatumis- ja putoamistapaturmien määrä on kasvanut 19%:lla viiden vuoden aikana (2006-2010). Kaatumisten tai putoamisten aiheuttamia hoitojaksoja viiden vuoden aikana on ollut: kaatuminen jää tai lumikelillä yht.132 tapausta kasvua79%, kaatuminen samalla tasolla 666 kasvua 19%, muu putoaminen tai hyppääminen 81. Tapaturmatyypeistä kotitapaturmista aiheutuvien hoitojaksojen määrä on kasvanut viiden vuoden aikana 22%:lla, yhteensä 535 kotitapaturmaa. Naisilla tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot ovat viiden vuoden aikana lisääntyneet 65-79-vuotiailla 40%.lla yhteensä 245. Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Ylivieska V2 = Oulainen V3 = Nivala V4 = Kempele V5 = Pohjois-Pohjanmaa V6 = Koko maa Teema Perusindikaattori Kalajoki V1 Arvo MuutosYliv V2 V3 Oula Niva V4 V5 V6 KempPohjKoko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) Info Henkinen hyvinvointi Terveys ja toimintakyky Terveys ja toimintakyky Terveys ja toimintakyky Terveys ja toimintakyky Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) Info Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) Info Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) Info Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä 8,2 9,1 11 7,2 9,1 8,8 9,1 -??? - - - - - - 19 13,7 14,8 19,5 13,8 15,9 16,4 19,1 12,1 15,3 14,4 15,9 14,4 15,4 33,8 36,2 28,7 33,3 31,2 32,3 34 3,8 4,7 4,3 3,1 3,4 3,8 4,1 Turvallisuus Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä 0,5 0,8 0,7 0,5 0,4 0,8 1,1
Sivu 6/21 väestöstä (THL)(2012) Info Turvallisuus Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2011) Info 21,5 20 28,6 22 19,1 20 22,3 Asuminen ja ympäristö Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % vastaavanikäisestä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18- vuotiasta Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7-18- vuotiasta 33,8 28,7 33,3 39,7 22,9 30,3 29,2 12,9 16,6 22,5 19,9 10,4 17,2 14,3 60,1 53,2 66,5 46 63,2 53,8 67,9 93,2 90,6 124,5 99,3 4,9 53,8 74 1628 1608 1928 1516 836 1759 1927 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1000 0-12-vuotiasta (2012) Info 71 69 84 36 102 148 222 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0-16- vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 152 267 121 114 165 386 826 251,5 322,2 924,3 28,9 189,6 142 128,4 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)(2012) Info 1,6 8,8 5,9 7,8 6,1 6,7 7,2 Kunnan lisäämät indikaattorit Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Tähän kirjoitettava teksti ei näy hyväksyttävässä hyvinvointikertomuksessa Käyttäjä minna.sipila@kalajoki.fi kirjoitti: Vuonna 2012 Kalajoella lasten päivähoidossa oli 3-5-vuotiaista 56,2% vastaavanikäisestä väestöstä. Päivähoidossa olleiden 3-5 -vuotiaiden osuus on kohonnut 4,9% vuodesta 2011 vuoteen 2012 Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia kaikista asuntokunnista oli 2011 33,9% joka vuoteen 2010 verrattuna on kasvanut 0,5%:lla. Kalajoella ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on suurempi kuin Ylivieskassa, Oulaisissa, Kempeleessä Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa, mutta pienempi kuin Nivalassa. Lasten pienituloisuusaste on laskenut vuodesta 2009 vuoteen 2011 3,0%. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. Mikäli mediaanitulo alenee, pienituloisuusaste voi myös laskea eikä kyse tällöin välttämättä ole siitä, että tulokehitys olisi myönteistä. Pienituloisuusaste oli Kalajoella 2011 13,1%, kun se Ylivieskassa ooli 16,5% Oulaisissa 21,6%, Nivalassa 21,8%, Kempeleessä 11% ja Pohjois-Pohjanmaalla 17,8%. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden 2012 aikana oli 93,2 / 1000 alle 18-vuotiasta. Käynnit ovat lisääntyneet 2011 vuodesta 2012 vuoteen 1,9 /1000 alle 18-vuotiasta ja vuodesta 2010 vuoteen 2012 31,3/1000 alle 18-vuotiasta. Painopistettä on siirretty sairaanhoidollisista toimenpiteistä ennakoivaan ja perhetyöhön on resurssoitu henkilökuntaa. Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit vuonna 2011 olivat 1863/ 1000 7-18 -vuotiasta. Käyntimäärä on laskenut vuodesta 2010 vuoteen 2011 109/1000 7-18vuotiasta.Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita oli vuonna 2011 3,6 % vastaavanikäisestä väestöstä.
Sivu 7/21 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan (2010), 0,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Verrattaessa Kalajokea lähialueisiin prosennttiosuus samaa luokkaa. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä lastenpsykiatrialla oli 2012 71 / 1 000 0-12-vuotiasta. Verrattaessa viiden vuoden takaiseen käynnit ovat lisääntyneet 16 / 1000 0-12 vuotiasta. Edelliseen vuoteen verrattaessa käynnit ovat kuitenkin vähentyneet on 22 /1000 0-12 vuotiasta. Erikoissairaanrhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatrialla 2012 oli 152/ 1 000 13-17-vuotiaista. Käynnit ovat vähentyneet viidessä vuodessa 98 :llä /1000 13-17 vuotiaista.lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita 2011 vuoden aikana, 1,8% vastaavanikäisestä väestöstä. Verrattaessa lähialueisiin Kalajoella ollaan selkeästi alemmalla tasolla avohuollollisten tukitoimien osalta. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuonna 2012 olivat 0-16-vuotiailla 251,5 / 1000 vastaavanikäistä. Vuonna 2011 hoitopäivien määrä oli 126/1000 vastaavanikäistä. Viiden vuoden takaiseen verrattaessa laitoshoitopäivien määrä 0-16vuotiailla on lisääntynyt 65,3 /1000 vastaavanikäisestä. Kalajoella 8.-9.-luokan oppilaista 8,2% kokee ettei ole yhtään läheistä ystävää. Vuoteen 2009 verrattuna osuus on vähentynyt 2,4%. Keskivaikeaa j tai vaikeaa masentuneisuutta on kokenut 2011 14.1 % 8.-9.luokan oppilaista. Vuodesta 2003 osuus on kasvanut jokaisessa kouluterveyskyselyssä. Kun se vuonna 2003 on ollut 6%, vuonna 2007 12,9%, 2009 13,5% ja 2011 14.1.% Keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien 8.-9.luokkalaisten määrä on kasvanut vuodesta 2007 2011 vuoteen 5,5%. Tätä selittää 2011 käynnistynyt koulujen remontointi Vanhemmuuden puutetta 8.-9.-luokkalaisista kokee 21,5% joka on kahden vuoden takaisesta kouluterveyskyselystä kasvanut 1,1%. Määrä on hieman yli Pohjois-Pohjanmaan,mutta alempi verrattaessa koko maahan Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Ylivieska V2 = Oulainen V3 = Nivala V4 = Kempele V5 = Pohjois-Pohjanmaa V6 = Koko maa Teema Perusindikaattori Kalajoki V1 V2 V3 V4 V5 V6 Arvo MuutosYliv OulaNivaKempPohjKoko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2009) Info Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Henkinen hyvinvointi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä 6,3??? 9,2 - - 3,7 7,7 7,7 12,6-3,5 10,5 7,6 7,5 7,8 0,4 1 2 1,5 1,5 1,2 0,9 Terveys ja Kokee terveydentilansa 15,7 17,6- - 14,4 16,9 17,7 toimintakykykeskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja??? 2. vuoden opiskelijoista (2009) Info Terveys ja Kokee terveydentilansa 29,1-17,8 20,4 18,8 20,5 20,8 toimintakykykeskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Turvallisuus Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 22,4-20,2 23,6 17,1 19,4 20,6 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info Opiskelu ja työ Opiskelu ja työ Asuminen ja ympäristö Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikaisesta Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 7,7 7,2 11,6 10 7,6 9,1 10,8 12,2 11,4 21,3 13,9 17,5 18 12,4 44??? 28,9- - 31,6 38,9 41,5
Sivu 8/21 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2009) Info Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24- vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2012) Info 0,9 2,5 2,2 2,9 1,9 2,6 3,1 0??? - - - - 1,1 1,3 Kunnan lisäämät indikaattorit Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Nuoret ja nuoret aikuiset Tähän kirjoitettava teksti ei näy hyväksyttävässä hyvinvointikertomuksessa Käyttäjä minna.sipila@kalajoki.fi kirjoitti: Vuonna 2011 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 12,6 % koki, että ei ole yhtään läheistä ystävää. Vuodesta 2009 määrä on kasvanut 2,7%.. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 6,3% koki, että ei ole yhtään läheistä ystävää. Tieto vuodelta 2009. Ei yhtään läheistä ystävää kokeneiden osuus on vähentynyt 3,6% vuodesta 2007 vuoteen 2009. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 29,1% kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. vuodesta 2009 vuoteen 2011 osuus on kasvanut 10,6%:lla. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista keskinkertaiseksi tai huonoksi terveydentilansa kokevien osuus oli vuonna 2009 15,7 %. Lukiolaisilla keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus on laskenut vuodesta 2007 vuoteen 2009 5,3%.lla. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 44% koki koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Tieto vuodelta 2009. Vuodesta 2007 vuoteen 2009 osuus on laskenut 10,6%:lla. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 22,4 % (v.2011). Vuodesta 2009 vuoteen 2011 osuus on kasvanut 3,7%:lla. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17-24-vuotiaita oli vuonna 2011 7,4 % vastaavanikaisesta väestöstä. Osuus on vähentynyt viiden vuoden aikan 1,2%. Verrattaessa lähialueisiin Kalajoella koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt vähemmän 17-24 vuotiasta vuonna 2011. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita18-24-vuotiaat, oli vuonna 2011 1,5 % vastaavanikäisestä väestöstä. Edelliseen vuoteen (2010) verrattaessa osuu on vähentynyt 0,3%, mutta verrattaessa viiden vuoden takaiseen osuus on noussut 0,4%. Verrattaessa lähialueisiin osuus on Kalajoella pienempi. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16-24-vuotiaiden osuus oli vuonna 2011 0,5% vastaavanikäisistä. Viiden vuoden aikana mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus 16-24 vuotiasta on laskenut 0,1%. Lähialueisiin verrattuna Kalajoella osuus on selkeästi pienempi. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita 15-24 -vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä tietoa ei ole saatavilla Paketti 5: Työikäiset V1 = Ylivieska V2 = Oulainen V3 = Nivala V4 = Kempele V5 = Pohjois-Pohjanmaa V6 = Koko maa Teema Perusindikaattori Kalajoki V1 Arvo MuutosYliv V2 V3 Oula Niva V4 V5 KempPohj V6 Koko Henkinen hyvinvointi Terveys ja toimintakyky Terveys ja toimintakyky Mielenterveysperusteisesti 17,7 22,5 19,7 23,1 22,5 21,2 18,7 sairauspäivärahaa saaneet 25-64- vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2012) Info Sairauspäivärahaa 120,6 119,5 117,4 136 124 118,1 106,4 saaneet 25-64- vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2012) Info Työkyvyttömyyseläkettä 9,1 9,7 11,8 11,2 7,8 10,2 8,3 saavat 25-64-vuotiaat,
Sivu 9/21 % vastaavanikäisestä Terveys ja Tuki- ja liikuntaelintentoimintakykysekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64- vuotiaista Terveys ja Verenkiertoelinten toimintakykysairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64- vuotiaista Opiskelu ja työ Opiskelu ja työ Opiskelu ja työ Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista (2012) Info 2 2 3 3 2 2 2 1 1 1 1-1 - 16,2 25,8 20,3 12,5 22,6 21,3 24,2 59,3 57,9 56,1 57,2 56,2 57,2 59,2 3 3,6 4 2,9 3,3 4,3 4,1 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä 0,8 1,4 0,6 1,4 0,5 1,5 2,1 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 4,7 6,8 14,3 8,9 3,3 5,3 4,7 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64- vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2010) Info 0,8 4 1,6 3,7-2,5 3,1 Kunnan lisäämät indikaattorit Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Työikäiset Tähän kirjoitettava teksti ei näy hyväksyttävässä hyvinvointikertomuksessa Käyttäjä minna.sipila@kalajoki.fi kirjoitti: Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 2011 58,3 vuotta. Verrattaessa edelliseen vuoteen keskimääräinen eläkkkeelle siirtymisikä on laskenut vuodella. Vaikeasti työllistyviä oli vuonna 2011 1,5 % 15-64-vuotiaista.Edelliseen vuoteen verrattuna osuus on vähentynyt 0,3%:lla. Verrattaessa Ylivieskaan, Oulaisiin, Kempeleeseen, Pohjois-POhjanmaahan sekä koko maahan osuus on Kalajoella pienempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2011 15,7 % työttömistä.toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita 25-64-vuotiaita oli vuonna 2011 0,8 % vastaavanikäisestä väestöstä. Edelliseen vuoteen verrattuna osuus on vähentynyt 0,2%, mutta verrattaessa viiden vuoden takaiseen osuus on kasvanut 0,3%:lla. Verrattaessa lähialueisiin, POhjois-Pohjanmaahan sekä koko maahan toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita 25-64-vuotiaita on Kalajoella vähemmän. Ainoastaan Kempeleessä osuus on 0,2% pienempi kuin Kalajoella Sairauspäivärahaa saaneita oli vuonna 2011 25-64-vuotiaista 120,6 / 1000 vastaavanikäistä. Edelliseen vuoteen verrattaessa sairauspäivärahaa saaneiden osuus 25-64 vuotiaissa on kasvanut 7,1/ vastaavanikäisestä. Työkyvyttömyyseläkettä saavia 25-64 -vuotiaita oli vuonna 2011 9,5%/ vastaavanikäisestä väestöstä. Verrattaessa edelliseen vuoteen osuus on noussut 0,3%/ vastaavan ikäisestä väestöstä. Verrattaessa lähialueisiin Kempeleessä työkyvyttömyyseläkettä saavien 25-64vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä veästöstä on pienempi kuin Kalajoella, mutta verrattaessa Ylivieskaan, Nivalaan, Oulaisiin, Pohjois- Pohjanmaahan sekä koko maahan, osuus on Kalajoella pienempi. Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia oli vuonna 2011 2,3 % 16-64- vuotiaista. Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia oli 0,5 % 16-64-vuotiaista. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneita 25-64-vuotiaat oli vuonna 2012 17,7 / 1000 vastaavanikäistä. Viiden vuoden takaiseen verrattaessa osuus on noussut 2,1%, mutta verrattaessa lähialueisiin Kalajoella mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneita 25-64-vuotiata on vähemmän. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleita 25-64 -vuotiaita oli 2011 3,4 / 1000 vastaavanikäistä. Edelliseen vuoteen verrattaessa määrä on vähentynyt 0,9 / 1000 vastaavanikäistä. Kalajoella päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleita 25-64 vuotiaita on lähialueisiin sekä koko maahan verrattuna vähemmän. Määrä on vähentynyt vuodesta 2005 alkaen. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita 25-64-vuotiaita oli vuonna 2010 0,8 / 1000 vastaavanikäistä. vuoden 2011 tieto puuttuu tai laitoksissa hoidossa olleita ei ole ollut?
Sivu 10/21 Paketti 6: Ikäihmiset V1 = Ylivieska V2 = Oulainen V3 = Nivala V4 = Kempele V5 = Pohjois-Pohjanmaa V6 = Koko maa Teema Perusindikaattori Kalajoki V1 Arvo MuutosYliv V2 V3 Oula Niva V4 V5 KempPohj V6 Koko Henkinen hyvinvointi Terveys ja toimintakyky Asuminen ja ympäristö Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Info 98,1 113,5 134,7 136,9 130,4 128,4 100 Erityiskorvattaviin 69,9 71,7 75,2 76,5 67,6 71,7 63,2 lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä Toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä 88,6 89 87,2 87,4 91,8 89,9 90 2,3 2,2 3,7 3,1 1,3 2,8 2,8 3,1 5,4 6,7 8,9 3,7 6,6 4,5 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä 9,3 18 9 14,5 13,5 14,8 11,9 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 9,6 9,3 10,3 10,7 5,6 6,4 6,1 1,8 1,4 2,4 1,9 2,6 3,5 3,8 2129 1616 1748 1906 2467 2071 2014 Kunnan lisäämät indikaattorit Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Ikäihmiset Tähän kirjoitettava teksti ei näy hyväksyttävässä hyvinvointikertomuksessa Käyttäjä minna.sipila@kalajoki.fi kirjoitti: Keskimääräinen kokonaiseläke, omaa eläkettä saavat, oli 2011 1138eur/kk.Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneistä oli vuonna 2011 2,5 % vastaavanikäisestä väestöstä. Osuus on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattaessa 0,2%. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä 65 vuotta täyttäneillä oli Kalajoella 2011 1099/ 1000 vastaavanikäistä. Avohoidon lääkärikäyntien määrä 65-vuotta täyttäneillä on vähentynyt 833/1000 vastaavanikäistä. Ikävakioitu dementiaindeksi oli vuonna 2009 90,1, joka on selkeästi lähialueisiin, Pohjois-Pohjanmaahan sekä koko maahan verrattuna alempi.
Sivu 11/21 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä oli vuonna 2011 69,9 % vastaavanikäisestä väestöstä. Kotona asuvia 75 vuotta täyttäneitä oli Kalajoella vuonna 2012 88,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Edelliseen vuoteen verrattaessa kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden osuus on vähentynyt 0,8%. Ikäihmisten laatusuositus esittää osuudeksi 91-92%. Verrattaessa Kalajoen kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden osuutta lähialueisiin ainoastaan Kempeleessä kotona asuvien osuus on suurempi. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleita 75 vuotta täyttäneet asiakkaita oli Kalajoella vuonna 2012 9,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Kotihoidon piirissä olevien asiaikkaiden osuus on vähentynyt viidessä vuodessa 3,6%. Ikäihmisten laatusuositus esittää osuudeksi 13-14%. Verrattaessa Ylivieskaan, Nivalaan ja Kempeleeseen kotihoidon piirissä olevien 75- vuotta täyttäneiden osuus on Kalajoella pienempi.ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneität asiakkaita oli Kalajoella vuonna 2011 8,1 % vastaavanikäisestä väestöstä. 75-vuotta täyttäneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaiden määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattaessa 1,0% vastaavanikäisestä väestöstä. Ikäihmisten laatusuositus esittää osuudeksi 5-6%. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevia 75 vuotta täyttäneitä oli vuonna 2011 2,4 % vastaavanikäisestä väestöstä. Piilota/näytä indikaattorit Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista 1. Yhteenveto hyvinvointitiedon havainnoista ja arvioinneista: Kunnan rakenteet, talous ja - Väestö 31.12.(2011) 12625 - Kalajoella nettomuutto on 1,6 ja kaupunkiin on muuttanut enemmän asukkaita kuin muuttanut pois. - Huoltosuhde 2012 oli 65. Huoltosuhde on kasvanut viiden vuoden (2007-2012) aikana 6,1%. Väestöstä 0-6v. oli 9,1%, 7-15v. 11,5% ja 65-74-vuotiaita 10,8%. - Koulutustaso kohoaa - Työllisiä 41,5%/väestöstä (2011). Määrä on kasvanut edlliseen vuoteen verrattaessa 1,1%:lla. - Työttömiä 8,9% väestöstä ( työllisyyskatsaus 4/2013). työttömistä miehiä 281, naisia 230, ja alle 25-vuotiaita 74. - Verotulot 2647 euroa/ asukas (2011) - Lapsiperheitä 38,7% perheistä (2012). Yksinhuoltajaperheitä 12% perheistä. Avioerojen määrä on alueen pienempiä ja määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. - Yhden hengen asuntokuntien osuus 31,8% asuntokunnista (2011). Elinkeinorakenne: - Julkinen hallinto; koulutus, sosiaali-ja terveys 23,4% työllisistä (2010) - Teollisuus 20,5% työllisistä (2010) - Tukku-vähittäiskauppa; kuljetus ja varastointi; majoitus -ja ravitsemistoiminta 17,8% työllisistä (2010) - Maa-, metsä-, ja kalatalous 15,5% työllisistä (2010) Kaikki ikäryhmät - Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 63,8% (2012) - Gini-kerroin 24,8 - Kelan sairastavuusindeksi 101,6 - Kansantauti-indeksi 126,6 (2012). Kansantaudeista Kalajoella sairastetaan eniten sydämen vajaatoimintaa indeksi 182,3, sepelvaltimotautia indeksi 139,5, verenpainetautia indeksi 135,9 ja nivelreumaa indeksi 127,4 -Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 6,2/ 1000 asukasta.poliisin tietoon tulleita liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia 213,4 / 1000 asukasta (2012), joka on lähialueisiin verrattuna Kalajoella korkein. Määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattaessa yli 100/1000 asukasta. - Kunnan yleinen pienituloisuusaste 13,5. Kalajoella yleinen pienituloisuusaste on lähialueisiin ja koko maahan verrattaessa alhaisin. - Ahtaasti asuvia asuntokuntia 10,6% asuntokunnista (2011) - Toimeentulotukea saaneita henkilöitä oli vuoden 2011 aikana 4,7% asukkaista. Toimeentulotuki vuonna 2012 41euroa/henkilö. - Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä 62 - Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) liikunnan edistämisessä, pistemäärä 51 - Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa, pistemäärä 54 - Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit 841/1000 asukasta (2011)
Sivu 12/21 - Keskimääräinen hoitoaika perusterveydenhuollon vuodeosastolla 16,7(2011) -Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 2847 euroa/asukas (2011) Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiirin tapaturmakastaus 2012: -Kaatumis- ja putoamistapaturmien määrä on kasvanut 19%:lla viiden vuoden aikana (2006-2010). Kaatumisten tai putoamisten aiheuttamien hoitojaksojen määrä on kasvanut viiden vuoden aikana. Kaatumisten määrä jää - tai lumikelillä on lisääntynyt 79%:lla. Kaatumiset samalla tasolla ovat lisääntyneet 19%:lla. Tapaturmatyypeistä kotitapaturmista aiheutiva hoitojaksojen määrä on kasvanut viiden vuoden aikana 22%. Naisilla tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot ovat viiden vuoden aikana lisääntyneet 65-79-vuotiailla 40%.lla. Lapset, varhaisnuoret, lapsiperheet - Lasten päivähoidossa oli vuonna 2012 3-5vuotiaista 60,1% vastaavanikäisistä. Viiden vuoden takaiseen kasvua on 12,1% ja edelliseen vuoteenkin 8,8%. - Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia oli 33,9% kaikista asuntokunnista (2011) - Lasten pienituloisuusaste 13,1 - Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli perheistä - Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäyntejä vuonna 2011 oli 0-7vuotiailla 3370/1000 0-7vuotiasta. - 8- ja 9. luokan oppilaista 14,1% kokee keskivaikeaa tai vaikea masentuneisuutta -8- ja 9.-luokan oppilaista 19,1% on ylipainoisia - Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17vuotiaista oli vuonna 2011 1,8% vastaavanikäisestä väestöstä joka on selkeästi alle maan keskitason - Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17vuotiaat vuonna 2011 oli 0,6% vastaavaikäisestä väestöstä -Huostassa olleet 0-17vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan oli vuonna 2011 0,3% vastaavanikäisestä väestöstä Nuoret ja nuoret aikuiset -Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17-24-vuotiaita oli vuonna 2011 7,4% vastaavanikaisesta väestöstä. - Nuorisotyöttömiä oli vuonna 2011 11,6 % 18-24-vuotiaasta työvoimasta. -Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 14,1% kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. -Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista oli vuonna 2011 22,4% kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana. Työikäiset - Lihavuuden ehkäisy ja hoito sekä ravintotottumusten kehittäminen tärkeää mm. kansansairauksien ehkäisyn kannalta. - Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 58,3 (2011) - Vaikeasti työllistyvien 15-64-vuotiaiden osuus on vähentynyt -Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25-64-vuotiaiden osuus on kasvanut, mutta on lähialueisiin verrattaessa Kalajoelle pienempiä. Ikäihmiset - 75-vuotta täyttäneitä oli vuonna 2012 9,4% väestöstä - Dementiaindeksi on alhainen - Kotona asuvia 75-vuotta täyttäneitä oli vuonna 2011 89,4% vastaavanikäisistä. Ikäihmisten laatusuositus esittää 91-92%. - Kotihoidon piirissä olevia 75-vuotta täyttäneitä asiakkaita oli vuonna 2012 9,3%. Ikäihmisten laatusuositus esittää 13-14%. - Tehostetussa palveluasumisessa 75-vuotta täyttäneistä oli vuonna 2011 8,1 % vastaavanikäisestä väestöstä. Ikäihmisten laatusuositus esittää 5-6%. -Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevia 75 vuotta täyttäneitä oli vuonna 2011 2,4 % vastaavanikäisestä väestöstä. Ikäihmisten laatusuositus esittää osuudeksi 3%. 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Kalajoen kaupungin päättyvän valtuustokauden strategiassa vahvistetaan väestön terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevällä, kuntouttavalla ja terveysttä edistävällä toimintatavalla, aktivoidaan väestön vastuuntottoa omasta ja läheisten hyvinvoinnista tukemalla ihmisten omia voimavaroja sekä luonnollisia verkostoja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on määritelty Kalajoen kaupungin johtamisjärjestelmässä. Hyvinvointiryhmän tehtävänkuvaus on tehty.onnistunut hyvinvointipolitiikka ja kuntalaisten
Sivu 13/21 hyvinvointitarpeisiin vastaaminen edellyttävät tietoa väestön hyvinvoinnin tilasta. Kaupunki on resurssoinnut määrärahoja useisiin hankkeisiin joiden tarkoituksena on kuntalaisten hyvinvonnin lisääminen mm. Sonectus-hanke, kotihoito 2020-hanke, hyvän ikääntymisen hanke, Liikkuva-koulu hanke, Kytke-hanke, Settinetti, Askel-projekti, TerPS1 ja TerPS2-hanke ja muut hankkeet, jotka mainittu kohdassa 4.: hyvinvointia tukevat suunnitelmat ja ohjelmat. Ikääntymispoliittisen ohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttaminen on tärkeää tulevinakin vuosina. Ikääntyneiden ennaltaehkäisevää toimintaa tulee edelleen kehittää mm.kiinnittämälä huomioita poikkitoiminnalliseen yhteistyönhon perusturva -, liikunta-ja kulttuuripalveluissa sekä yhdyskuntasuunnitelussa. Kansantauti-indeksin ollessa korkea sydämen vajaatoiminnan, sepelvaltimotaudin ja verenpainetaudin osalta, kokonaisvaltaisten hoitomallien kehittämistä tulee edelleen jatkaa. Asiakkaiden omaa osallisuutta ja itsehoitoa voidaan vahvistaa esim. sähköisillä palveluilla.diabetes indeksi jatkaa laskuaan ja osoittaa, että kehittämistyö on ollut tuloksellista. Lasten ja lapsiperheiden palveluja on kehitetty ja parannettu perheiden arjessa selvitymistä ja tähän on kiinnitettävä huomioita jatkossakin. Työttömien työllistymiseen on panostettu mm. askel-projektin kautta. Työllistymiseen on panostettava jatkossakin. Nuorten sijoittumisesta peruskoulun jälkeen on kehitetty ja sitä tulee jatkaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kouluterveyskyselyjen tuloksia on hyödynnett. Koulukuraattorin toimi on perustettu. Jatkossakin kouluterveyskyselystä saadut tiedot ovat oleellisia palvelujen suuntaamisessa ja kehittämisessä. Kaikki koulut ovat mukana kiva-koulu ohjelmassa ja sen tuomat hyödyt ovat näkyneet selkeästi mm. kiusaamisen vähentymisenä. OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään elämään sekä monipuoliset kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. 1. Elinkeinot Toiminta-ajatus Kalajoen elinkeinoelämä on aktiivista, innovatiivista, kilpailukykyistä ja tulevaisuutta ennakoivaa. Elinkeinojen edistäminen on kaupungin keskeinen keino kasvattaa verotulojaan, hoitaa työllisyyttään, parantaa tunnettavuuttaan, lisätä väestökasvuaan ja mahdollistaa kunnallisten palvelujen tuottaminen itsenäisenä kuntana. Visio Kalajoki on laajasti tunnettu vireänä yritysten toimintaympäristönä ja on haluttu sekä kilpailukykyinen vaihtoehto aktiiviselle yritystoiminnalle. Strategia - panostetaan toimialojen kehittämiseen ja kasvuun -kehitetään omia vahvuuksia monipuolisen elinkeinorakenteen säilymiseksi -toimitaan ennakkoluulottomasti uusien elinkeinojen syntymiseksi -tuetaan olemassa olevien yritysten kasvua ja yritysten omista-janvaihdoksia -panostetaan kaupungin vetovoimaisuuteen -edistetään osaavan työvoiman saatavuutta - tavoitellaan työvpaikkojen kasvua 2. Kuntatalous Toiminta-ajatus Terve kuntatalous mahdollistaa strategioihin pohjautuvien laadukkaiden palveluiden järjestämisen ja tuottamisen Visio Talous on tasapainossa, mikä mahdollistaa riittävät resurssit myös pitkällä aikavälillä itsenäiselle toiminnalle Strategia - vuosikate on yli suunnitelmapoistojen ja nettovelka on keskimäärin viiden vuoden aikajaksolla 1600 euroa asukasta kohti - konsernivelka on enintään 4000 euroa asukasta kohti
Sivu 14/21 -tuottavuutta parannetaan ennakkoluulottomasti -kaupungin palveluissa on käytössä poikkihallinnollinen toimintatapa - verotus ja julkisten palvelujen maksut ovat korkeintaan alueen keskiarvossa -kaupungilla on valmius nopeaan reagointiin ja päätöksentekoon taloustilanteen mukaan 3. Perusturva Toiminta-ajatus Perusturva tukevat asukkaita terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä, ylläpitämisessä ja hoidossa eri elämänvaiheidssa. Luonteva ja tarkoituksenmukainen yhteistyö jatkuu Keski-Pohjanmaan että Pohjois-Pohjanmaan suuntaan. Visio Perusturva on kehityksen kärjessä kulkeva laadukas, asiakas-lähtöinen ja taloudellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä ja tuottaja. Kalajoki järjestää perusturva vastuukuntamallilla. Yhteistoiminnassa tavoitellaan mallia, jossa Sotepalvelujen toiminnan ja talouden ohjaus Kalajoen kaupungilla on vahvaa Strategia - kaupunki järjestää perusturvan omana toimintana, yhteistoimintana ja ostopalveluna -toimintaympäristön muutoksiin reagoidaan nopeasti - palvelujen kehittämisessä hyödynnetään uusia innovatiivisia ratkaisuja -ennaltaehkäisevällä, kuntouttavalla ja terveyttä edistävällä toimintatavalla vahvistetaan väestön terveyttä ja hyvinvointia - kannustetaan, tuetaan ja aktivoidaan väestön vastuunottoa omasta ja läheisten hyvinvoinnista - yksilöllisten palveluiden avulla tuetaan ihmisten omatoimista selviytymistä kodinomaisissa olosuhteissa 4. Sivistys Toiminta-ajatus Riittävä koulutus ja laaja-alainen sivistys tukevat asukkaiden sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Hyvin järjestetyt sivistys luovat edellytyksiä kaupungin kehitykselle, lle ja vetovoimalle. Visio Kalajoki tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti innovatiivisista opetusjärjestelyistä, hyvistä oppimistuloksista sekä Kalajoki Akatemi-an ja matkailukeskuksen monipuolisista ja korkeatasoisista vapaa-ajanpalveluista. Kaupunki on arvostettu yhteistyökumppani toimija-verkostoissa. Strategia -jatketaan opetuspalveluiden kehittämistä laatujärjestelmän avulla - tuetaan lasten kasvua ja nuorten elämänhallintaa yhdessä kotien kanssa - vahvistetaan kaupungissa toimivien oppilaitosten yhteistyötä ja vetovoimaa - liikunta edistävät kaikenikäisten aktiivista liikkumista sekä tukevat perusturvapalveluja ikääntyneiden liikunnan aktiivisessa harrastamisessa - nykyaikaistetaan ennakkoluulottomasti oppimisympäristöjä - vakiinnutetaan ja edelleen kehitetään Kalajoki Akatemian toimintaa 5. Yhdyskuntasuunnittelu ja elinympäristö Toiminta-ajatus Yhdyskuntasuunnittelulla luodaan mahdollisuudet kaupungin kehityk-selle. Toiminnalla saadaan aikaan kestävää, mielenkiintoista ja viih-tyisää yhdyskuntarakennetta. Merellisyys ja jokivarret hyödynnetään maankäytön suunnittelussa luontoarvot huomioiden. Kauppaa ja pal-veluita kehitetään vetovoimaisiksi kokonaisuuksiksi. Visio Kalajoki on voimakkaasti kehittyvä vetovoimainen kaupunki. Strategia - maankäyttöön kohdistuviin tarpeisiin ja haasteisiin reagoidaan nopeasti uusilla ja innovatiivisilla ratkaisumalleilla - aktiivisen maanhankinnan tavoitteena on määrän ja laadun li-säksi riittävän suurien kokonaisuuksien aikaansaaminen, sekä taajama- ja palvelurakenteen tiivistys -kaavoitus keskitetään kunnan omistamalle maalle, riittävän laa-joihin kokonaisuuksiin, ensisijaisesti vetovoimaisille alueille -kaupungin tonttivarannon on oltava riittävän monipuolinen laa-dun ja sijainnin suhteen -kaupungin omaisuutta pidetään kunnossa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti
Sivu 15/21 -keskustaajaman viihtyisyyttä ja kaupan palveluiden toiminta-edellytyksiä parannetaan -kaavoituksella ja kyläsuunnitelmilla varmistetaan kylille raken-taminen ottaen huomioon maaseutuelinkeinojen kasvumahdollisuudet. 6. Luottamushenkilöt Toiminta-ajatus Luottamushenkilöt kehittävät Kalajokea yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa sekä tekevät vastuullisia päätöksiä avoimesti nopeasti muut-tuvassa toimintaympäristössä. Visio Yhdessä olemme piirun verran parempia. Strategia -yhteistyökykyiset, motivoituneet, ennakkoluulottomat ja johdonmukaiset luottamushenkilöt tiedostavat taloudellisten resurssien ja palveluiden tasapainon -luottamushenkilöt huomioivat kaupungin omistamien yhteisöjen, kuntien yhteistoiminnan haasteet sekä palvelu- ja aluerakenteen muutokset -demokraattisesti ja poliittisesti tehtyihin päätöksiin sitoudutaan 7. Henkilöstö Toiminta-ajatus Hyvällä työelämän laadulla varmistetaan ammattitaitoisen henkilökunnan viihtyminen ja rekrytointi. Sijoitus työhyvinvointiin on sijoittamista organisaation tuottavuuteen. Visio Kaupungilla on hyvinvoiva, työhön motivoitunut henkilöstö, joka vas-tuuntuntoisesti tuottaa strategioihin ja päätöksiin pohjautuvia talou-dellisia ja laadukkaita palveluita. Strategia hyvän työnantajakuvan vahvistaminen -hyvän asiakaspalvelun kehittäminen -hyvien työkäyntäntöjen siirtäminen ja työtehtävien dokumentointi -osaamisen ja prosessien kehittäminen - sisäisen tiedotuksen ja luottamuksen vaaliminen ja lisääminen 8. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Toiminta-ajatus Asukkaiden, luottamushenkilöiden ja henkilöstön vuorovaikutuksella ja aktiivisella yhteistoiminnalla saadaan lisää voimavaroja Kalajoen kehittämiseen ja tuetaan kaupunkilaisten hyvinvointia. Kansainvälisyys on luonteva osa kaupungin ja kaupunkilaisten toimin-taa. Sillä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja uuden tietotaidon saamista kaupunkiin ja se rikastuttaa kalajokista kulttuu-ria. Visio Kalajoki ja kalajokiset ovat toivottuja ja menestyviä yhteistyökump-paneita alueellisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä Strategia -Tuetaan työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotouttamista 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Keskeisiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät lait, jotka ohjaavat toimintaa ovat mm. kuntalaki (1995/365, 1 ), kansanterveyslaki (14 ), terveydenhuoltolaki, lastensuojelulaki, asetus neuvolatoiminnasta, koulu-ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (STM v. 2008). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sisältyy linjauksena myös lukuisiin erityislakeihin. Valtakunnan tasolla on käynnissä myös useita ohjelmia ja hankkeita, joilla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Keskeiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät valtakunnalliset suositukset ja ohjelmat ohjaavat toimintaa. Terveys 2015 -ohjelma korostaa kunnan kaikkien hallinnonalojen vastuuta ja laaja-alaista yhteistyötä terveyden edistämisessä, samoin
Sivu 16/21 kuin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012 2015 (STM 2012). Terveys 2015 - kansanterveysohjelma toimii kehyksenä yhteiskunnan eri osa-alueilla toteutettavalle terveyden edistämiselle. Terveydenhuoltolaki tuli voimaan toukokuussa 2011, jossa korostetaan terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn lisäämistä. Vuonna 2010 julkaistu STM: Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 2020 linjaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden suuntia. Tässä ministeriön tulevaisuusstrategiassa korostetaan sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa ja jossa terveyden ja hyvinvoinnin indikaattorit ovat pitkälti samoja kuin Terveys 2015-hankkeessa, mutta niitä on edelleen laajennettu siten, että huomiota kiinnitetään kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuuksiin. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia: Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 (STM, 2010) muistuttaa, että sosiaalinen kestävyys edellyttää toimivaa sosiaaliturvaa (jolla tässä tapauksessa tarkoitetaan toimeentuloturvaa, sosiaali- ja terveyspalveluja, ehkäisevää toimintaa, työsuojelua ja osittain tasa-arvoa), jonka avulla ihmiset selviytyvät myös elämän riskitilanteista. Kaikilla on oikeus sosiaaliseen hyvinvointiin, osallisuuteen ja parhaaseen mahdolliseen terveyteen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstä 2007-2017 on hyväksytty Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksessa marraskuussa 2007. Pohjois-Pohjanmaan kaikki kunnat ja keskeiset toimijat ovat allekirjoittaneet hyvinvointiohjelmaan liittyvän hyvinvointisopimuksen. Sopimuksesssa sovitaa yhteiset päämäärät ja niihin liittyvät vuosittaiset tavoitteet. Tähän ns. kumppanuussopimukseen on kirjattu myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä rakenteiden ja johtamisen suositukset kunnille. Kumppanuussopimus on perusasiakirja, jolla sopijaosapuolet sitoutuvat edistämään ja kehittämään POhjois-Pohjanmaan hyvinvointia maakunnallisen hyvinvointiohjelma puitteissa. Ohjelman painopisteet ovat täsmentyneet ja toteutukseen liittyvä toimintamalli on kehittynyt "Muutos Nyt"-yhteistyöperiaatteella toimivaksi. Siksi nähtii aiheelliseksi päivittää myös ohjelmaa koskeva hyvinvointisopimus nimellä Muutos Nyt - hyvinvointisopimus 2013-2017, jonka Kalajoki allekirjoitti Pohjois- Pohjanmaan Hyvinvointifoorumin yhteydessä 9.4.2013. Tämä ohjelman toinen vaihe rakentuu I-vaiheen toiminnalle ja sen keskeinentavoite on saada asteittain vietyä kaikki se hieno kehittämistyö, joka maakunnassa on eri toimijoiden ja kuntien toimesta tehty, konkreettiseksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyväksi työksi. Lähestymistapana korostetaan kuntalaisnäkökulmaa ja varsinkin alkuvaiheessa sellaista toimintaa, joka toimii tai on muutettavissa tulevista kuntarakennemuutoksista huolimatta. Ohjelman pääpaino tulee kohderyhmien osalta olemaan lapsissa, lapsiperheissä sekä nuorissa, johon myös maakunnallinen valmistelussa oleva kärkihanke liittyy. Toiminnallisesti keskeisin asia on hyvien käytäntöjen laaja levittäminen, käyttöönotto ja juurruttaminen maakunnassa. Tässä toiminnassa periaatteena on, että hyviä käytäntöjä kerätään, jalostetaan ja tarjotaan alueen kunnille ja toimijoille. Päätöksen toiminnan käyttöönotosta tekee kunta hyvinvointistrategiansa tai hyvinvointikertomuksen toimenpidesuositusten perusteella. Kalajoen kaupunki on mukana mallien 2.Videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjausmalli ja 3. Kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi käyttöönotossa. Nämä mallit tukevat jo suunniteltuja ja osin jo käynnissä olevia kaupungin omia hyvinvoinnin edistämishankkeita. Sopimuksessa sitoudutaan, että kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa pyritään hyvinvoinnin edistämiseen, hyvinvointi- terveys ja sivistyserojen kaventamiseen, varhaisen puuttumiseen ja osallisuuden lisäämiseen, työ- ja toimintakykyisyyden ylläpitämiseen sekä omaehtoisen selviytymiseen ja elämässä pärjäämisen parantamiseen Kalajoen kaupunki on mukana myös monissa seutukunnallisissa ja alueellisissa suunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa. Kalajoella on myös seuraavia paikallisia, hyvinvointia ja terveyttä tukevia strategioita, suunnitelmia, ohjelmia ja oppaita: Kalajoen liikenneturvallisuussuunnitelma vuonna 2003 Terve tulevaisuus opas 2006 Ylivieskan seutukunnan turvallisuussuunnitelma vuosille 2009-2012 Kalajoen kaupungin valmiussuunnitelma, päivitetään valtuustokausittain. Kalajoen liikuntasuunnitelma 2013-2017 Potilas- ja asiakasturvallisuussuunitelma 2013 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma 2008, Ylivieskan seutukunta Kalajoen Rovastikunnallisen erityisnuorisotyön Tilkkutäkki 2015 strategia Mielenterveysstrategia vuosille 2008-2012, Kansaivälistymisstrategia Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015 Kalajoen Sote-yhteistoiminta-alueen ikäpoliittinen ohjelma, päivitetään syksyllä 2013.Päivitetty keväällä 2014. Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma (päivitetty 2012) Hankkeet: Askel hanke KiVa-koulu, Liikkuva-koulu, Innoveturi-hanke Rekry-hanke Masva-hanke Terveempi Pohjois-Suomi2-hanke Terveyttä talviuinnista Tupa-hanke Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 2, http://www.oamk.fi/hankkeet/kotimaiset_kaynnissa/?hanke_id=633
Sivu 17/21 Kotihoito 2020 Comenius Raumankari Comenius Pohjankylä Comenius Lukio, Comenius Lukio-Bi Kerhotoiminnan kehittäminen 2 Kalajoen matkailun ympäristö ja laatuohjelma-hanke Tapahtuma-ja teemahanke Meripohjolan ketju-hanke Poikien vuosi Tiekoön kokelmien hallinta Kirjaston E-ehtiasemat Kalajoki- Entresse työnkierto Lukuinnostusta aikuisille Nonstop- työllistämishanke Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishanke Meidän Kalajoki-hanke, http://www.meidankalajoki.fi/index.php/hanke Satama alueen yrityste toimintaympäristön kehittämishanke Kalajoen yrityspuiston kehittäminen Kalajoen matkailunkaupungin ympäristöhanke 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1.Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen a)lasten liikunnan lisääminen b) liikkuva koulu-hanke -ravitsemus -liikunta -sosiaaliset taidot -ergonomia -uni a) välituntiliikuttajien ja hankittujen liikuntavälineiden hyödyntäminen. Pidennetty välitunti aktiivisen liikkumisen tehostamiseksi. Vastuutaho koulutoimi b)hyvinvointivanhempainilloissa ravitsemuksesta, liikunnata, kaveritaidoista, unesta ja ryhdistä kertovat toimintapisteet. Vastuutahona ruokapalvelupäällikkö, 1. a)olemassa olevat resurssi b)liikkuva koulu-hanke ja perusturva.liikkuva koulu hankkeesta kulut. 1. a)8.-9. luokkalaisten kouluterveyskyselystä hengästyttävää liikuntaa harrastaneiden osuus b)hyvinvointivanhempainiltojen määrä sekä vanhemmilta kerätty palaute
Sivu 18/21 c) koululaisten ergonomian parantaminen d)vanhemmuuden tukeminen e) sähköinen omahoitoalustan käyttöönotto f)jokainen tarvitsee ystävän 2. Lasten laitossijoitusten vähentyminen 3. Perheneuvolapalveluiden turvaaminen 4.Taataan päivähoitopaikkojen riittävyys. 5. Etsivää nuorisotyötä kehitettävä edelleen - nuorisotakuun toteuminen? 6.Toisen asteen oppilaiden koetun terveydentilan parantaminen. 7. Koulupsykologin palvelujen turvaaminen 8. Riittävien koulukuraattoripalvelujen 8. Toisen koulukuraattorin turvaaminen palkkaaminen. Vastuutaho sivistys. 9. Lapset puheeksi-otto menetelmän käyttöönotto 2014-2015 10. Koululaisten kiusaamisen ehkäiseminen Kepli, Osviitta, vastaava fysioterapeutti ja neuvola. C) Ryhtipysäkit 4.luokkalaisille vastuutahona fysioterapia ja neuvola. d)ohjataan oikeiden palvelujen piiriin. Tuetaan omahoitoa. Perheiden,lasten ja nuorten kanssa toimijat. e)sähköinen omahoitoalusta, viestintätiimi 2. Tarjotaan kotiin ennaltaehkäisevää perhetyötä. Huomioidaan työntekijöiden palkkaus ja perhetyön vakiinnuttaminen vuoden 2014 talousarviossa, vastuutahona kotiinannettavat. 3. 4.Huomioidaan perhepäivähoitajien eläköitymisestä aiheutuva päivähoitopaikkojen mahdollinen lisätarve 5.Sivityslautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksyntä oman etsivän palkkaamiseksi vuoden 2014 alusta. 6.Yhteydenpito toimijoiden kesken. Kaikilla toimijoilla vastuu yhteistyön toteutumisesta ja kehittämisestä 7. Koulupsykologin palkkaaminen/ palvelujen ostaminen. Vastuutaho perusturva tai sivistys 9. Koulutus menetelmän käyttöön ottoon sekä kouluttaja koulutus. Vastuutahona koulutuksen järjestämisestä Pohjois- Pohjanmaan liitto.vastuutahona kaupungilla lapset puheeksi menetelmän käyttöönoton organisoimisesta jne... 10. KiVa-koulu toimintakulttuuria jatketaan vastuutahona koulutoimi c) Ryhtipysäkkitoiminta, olemassa olevat resurssit. Hyvinvointivanhempainillat TerPS2 hanketyöntekijän työaika. d) Vauvaperhetyö,,kolmannen sektorin perhetyötä tukevat,kaupungin perus mm. sosiaali -,terveys- ja opetus e) omahoitoalustan perustamiseen tarvittava resurssi 2. Vakinaistetaan 3 uutta perhetyöntekijän tointa joista 1 sijoittuu neuvolan perhetyöhön 3. 4.Huomioitava päivähoitopaikkojen riittävyys 5.Kalajoelle kokoaikainen oma etsivä nuorisotyöntekijä. 6.Toimiva yhteistyö. 7.Koulupsykologi. 8.Vähintään kaksi koulukuraattoria Kalajoen perusopetuksessa. 9. Pohjois-Pohjanmaan liitosta kouluttaja, koulutukseen osallistujien työaika, kouluttajakouluttajien työaika ja ns.käyttöönoton organisoijan työaika. 10. Olemassa olevat resurssit c). Ryhtipysäkkien toteutumismäärä kevät 2015. d) Kouluterveyskysely, e) hyvinvointia (terveyden edistämistä) käsittelevä sähköinen palvelu käytössä 2014 f)8.- ja 9.-luokkalaisten kouluterveyskyselystä masentuneisuus indikaattori 2)lasten laitos sijoitukset lasten laitoshoidon kustannukset 3. 4.Päivähoitopaikkojen riittävyys 5.Aiheesta laadittujen tutkimustulosten vertailu. Etsivän vuosittaiset asiakasmäärät. 6. Kouluterveyskyselyjen vertailu. 7.Pene-psykologin ja koulukuraattorin käytetystä työajasta. Tarkastelua paljonko työajasta käytetty koulupsykologin työtehtäviin 8.Palaute kuntalaisilta, kouluilta ja muilta toimijoilta. Asiakasmäärä (vuosittainen toimintakertomus) 9. Arviointi kevät 2015, koulutuksen toteutuminen, koulutukseen osallistujien määrä ja onko menetelmä käytössä (kysely) 10. KiVa koulu yhteenveto vuosittain
Sivu 19/21 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1.Työttömien määrän vähentäminen a)vaikeasti työllistettävien määrä vähenee edelleenkin tulevaisuudessa 2. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy 3. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten pienentäminen 4. Ylipainoisten työikäisten ravintotottumusten parantaminen 1.a) Askel-projekti 2. Audit kyselyt neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, työttömien terveystarkastuksissa, vastaanottokäynneillä. Vastuutahoina perusturva. 3. Kuntouttavan työtoiminnan tehostaminen koko kaupungin hallintokunnissa: vastuutaho sosiaalityö ja kaikki hallintokunnat 4. Perusterveydenhuollon toimijat ohjaavat ylipainoiset painonhallintaryhmiin. Ryhmän alkamisesta tiedotetaan myös paikallislehdessä. Ryhmiin omat hakulomakkeet. Vastuutahona: perusturva. 1. a) 1.Indikaattoritieto projektityöntekijätpitkäaikaistyöttömien määrä % 2. olemassa (tavoitellaanko jotain olevat resurssit tiettyä tasoa) työttömien määrästä 3. palkataan kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja 4. Olemassa olevat resurssit 2. Audit kyselyjen toteutus 3. työmarkkinatuen kuntaosuus 3. työtoiminnassa olevien määrä 4. painonhallintaryhmien toteutuminen ja osallistujamäärä kevät 2014. 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ikäihmisten hyvinvoinvoinnin huomioiminen ja edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1.Terveellisen ravitsemuksen edistäminen a) 2013-2014 painopisteenä kotona asuvien ikäihmisten ravitsemustottumusten parantamisessa b) MNA-mittarin käyttöönotto kotihoidossa e) sähköisen materiaalin käyttöönotto kaupungin omilla internet sivuilla 2.Liikunnan/ fyysisen aktiivisuuden lisääminen a) ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen 1. Ravitsemusterapeutin palkkaaminen. Vastuutahona perusturva 1.a) Koulutuksen järjestäminen hyvästä ravitsemuksesta vastuutahona Sonectushanke? b) MNA käyttöönottoon koulutusta e) kaupungin internet sivujen päivityksen yhteydessä luodaan ns.hyvinvointisivusto, josta kuntalainen voi käydä hakemassa tietoja mm. ravitsemuksesta. Vastuutahona viestintätiimi sekä tahot, jotka välittävät luotettavat sivustotiedostot tiimille. 1. Ravitsemusterapeutti a) sonectus hankkeesta kouluttaja. Koulutukseen osallistujilla puoli työpäivää b)koulutuksen järjestäjä ja kotihoidon henkilökunnan koulutukseen käytetty työaika d) ruokapalvelupäällikön työaika e) olemassa olevat resurssi 2.Liikuntatoimi ja perusturva 3. Järjestötoimijat, urheiluseurat, perusturva 4.Olemassa olevat resurssit ja nimetään murtuma- /osteroporoosihoitaja, vastuutahona perusturva Tasapainoryhmien 2.Liikuntatoimeen järjestämisvastuu neuvontapisteen perustaminen (2014-2016) Tiedotus toiminnasta jaetaan 1. Ravitsemusterapeutin saatavuus, kevät 2014 1. a)koulutuksen toteutuminen ja osallistujamäärä syksy 2014, kevät 2015 b) MNA-testien määrä syksy 2014, kevät 2015 2.Neuvontapisteen kävijämäärä a) ikäihmisten kävijämäärä (65 tai yli 65 -vuotias) 3. BDI/DEPS-mittarin käyttö? LISÄKSI ARVIOINTIMITTAREINA KANSANSAIRAUSINDEKSI fysioterapialla ( liikuntatoimi?) JA SAIRASTAVUUSINDEKSI
Sivu 20/21 3.Yksinäisyyden lievittäminen/ masennuksen vähentäminen 4. Kotona tapahtuvien kaatumistapaturmien määrän vähentäminen -MOIkaatumariskimittari kaikkien lääkäreiden työkaluiksi 5. Kuntouttavan työotteen käytön kehittäminen 6. Kannustetaan, tuetaan ja aktivoidaan väestön vastuunottoa omasta ja läheisten hyvinvoinnista joka kotiin. Neuvontapisteessä ohjaus olemassa oleviin ryhmiin/ kuntosaliin. Edellä kuvatut toimenpiteet mahdollistaa toimintakyvyn ylläpitämisen ja paranemisen. a) neuvontapiste ikäihmisille auki tiettyinä päivinä Kotihoitoon kuntoutusalan ammattilainen, joka tukee kotona selviytymistä sekä on mukana kotiutumisprosesseissa ns. saatellen kotiin. Kuntoutusalan ammattilainen ohjaa ja neuvoo asiakasta ja omaista selviytymisessä kotikäynneillä. Hoitosuunnitelmaa tehdään yhteistyössä eri toimijatehojen kanssa. 5. Kotihoito 2020 hankkeen resurssit ja jo olemassa olevat resurssit. 4. Onko terveyskeskusten auloissa pidetty tiedotuskampanja kaatumisen riskitekijöistä.onko osteoporoosi - /murtumahoitaja nimetty. Kevät 2014. Onko tasapainoryhmiä toteutunut vuoden aikana kuntoutuksessa.ovatko lääkärit käyttäyneet MOIkaatumisrikitestiä, kysely keväällä 2015. 5. Kotihoito 2020- hankkeen loppuraportti ja koulutuksesta (kuntoutuksen järjestämästä)saatu palaute. 3.Kolmannen sektorin hyödyntäminen ja yhteisöllisyyden lisääminen. SPR:n ja seurakunnan ystäväpalvelu. Urheiluseurojen pitämät ryhmäliikunnat ja muut toiminnat kuten bingo. Erilaisten järjestöjen hyödyntäminen toiminnan järjestämisessä kuten reumaryhmä. Pyritään löytämään masentuneet varhaisessa vaiheessa, yhteiseksi työvälineeksi kotihoitoon mielialakysely( BDI/DEPS). Työvälineen käyttöön annettaan ohjausta ja pohditaan tukea antavan hoidon elementtejä masennuksen hoidossa. Mielialakyselyn pohjalta tarvittaessa yhteydenotto esim. Osviittaan tai lääkärille. 4. Kaatumistapaturmien riskeistä tiedottaminen vuosittain terveyskeskusten auloissa ja esim terveys/hyvinvointimessuilla. Lisäksi murtumapotilaiden kohdalla ohjataan murtuma- /osteoporoosihoitajalle, joka tekee kaatumariski-indeksin (MOI) ja sitä kautta tarkistetaan liikunta- /ravitsemus ja lääkitysasiat ja ohjataan eteenpäin. Tasapainoryhmät riskiryhmille 5. Kuntouttava työote kotihoitoon, päiväkeskustoimintaan ja vuodeosastoille. Vastuutahoina: Kotihoito 2020 hankkeen kautta