Luonnonvarojen yhteishallinta Kanadan mallin taustoja: Väestön maantieteellinen jakauma Kanadan perustuslaki Pohjoisten alueiden talous Comprehensive Land Agreements Yhteishallinnan organisaatiorakenne Gwich in Renewable Resources Board Poliittisen kansalaisuuden ilmeneminen
Kanadan kokonaispinta-ala n. 10 milj. km² (vrt. Suomi, 391 000 km²) Väestö n. 34 milj. (2008), joista alkuperäiskansoihin lukeutuvia 1.1 milj. (2006) Alkuperäisväestön osuus koko väestöstä 3,8% 10 provinssia ja 3 territoriota Sekä liitto- että provinssi/territorihallitukset vastuussa resurssien hallinnasta Yhteishallinta on pohjoinen ilmiö miksi?
Dec. 01, 2011 Local governance & co-management 4
Pinta-ala km²: Väestö (koko/alkup): Yukon: 483 000 NWT: 1,2 milj. Nunavut: 2 milj. 31 000/7600 (24%) 42 500/20 600 (49%) 31 000/25 000 (80%) Yhteensä: 3,6 milj. (⅓ Kanadan pinta-alasta) Maan yksityisomistus vähäistä Yhteensä: 104 000 (0,3%)/53 000 (51%)
Vaikka Kanadan perustuslain (1982) 35 artiklan 1. pykälä tunnustaa alkuperäisväestön oikeudet luonnonvarojen käyttöön se ei määrittele, mitä nuo oikeudet käytännössä ovat ja kuinka niitä voi käytännössä toteuttaa Tästä johtuen Kanadassa runsaasti oikeusjuttuja, joilla asiaa pyrittiin selvittämään
Luontaistalous metsästys ja kalastus Turkismetsästys (rahataloutta) Metsästysturismi (rahataloutta) Kaivosteollisuus (malmit, kulta, timantit) Öljy- ja kaasuteollisuus Metsätalous (etelässä) Näiden välillä suuri ja selvä konflikti
70-luvulle asti kaivos ja öljy- ja kaasuteollisuus pohjoisessa pientä 1973 OPEC öljykriisi muutti tilanteen => päätettiin rakentaa öljyputki Alaskasta Yukonin ja Mackenzie joen deltan kautta Albertaan 1974 Kanadan hallitus päätti selvittää mahdolliset putken rakentamisesta aiheutuvat alueelliset, sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset vaikutukset
Korkeimmanoikeuden tuomari Thomas Berger valittiin tekemään selvitys Selvitys kesti 3 vuotta ja perustui suurelta osin lähellä ehdotettua putkilinjaa sijainneissa yhteisöissä järjestettyihin julkisiin kuulemisiin Raportti Northern Frontier, Northern Homeland ilmestyi 1977 Tärkeimpiä suosituksia: 10 vuoden tauko projektille ja aboriginaali asioiden ratkaisu (mm. maasopimukset) ennen jatkoa
60-luvun poliittisen heräämisen seurauksena aloitettiin neuvottelut maa-alueiden hallinnasta 70 -luvun alkupuolella Tarkoituksena ratkaista käyttöoikeuksiin ja omistukseen liittyvät kiistat, mutta myös turvata teollisen kehityksen häiriötön jatkuminen Perustuvat todistettuun historialliseen perinteiseen käyttöön ja asutukseen (ongelma suullisen tiedon todistusvoimassa) Hyvin hidas prosessi
James Bay and Northern Quebec 1975 Inuvialuit 1984 Gwichín 1992 Sahtu 1993 Nunavut 1993 Yukon Umbrella Agreement 1993 Tlicho 2005 Kaikissa sopimuksissa luonnonvarojen yhteishoito vallitsevana käytäntönä
Govt. of Canada (2) DFO & CWS GNWT Minister of Lands and Resources Gwich in Renewable Resource Board Gwich in Tribal Council (3) Board recommendations Govt. of NWT (1) DENR consultation Tsiigehtchic RRC Aklavik RRC Inuvik RRC Fort McPherson RRC
Omaa tutkimusrahoitusta ja henkilöstöä Valta esittää rajoituksia metsästykseen ja muihin riistaan liittyviin aktiviteetteihin Valta vahvistaa riistanhoito ja suojelusuunnitelmia Valta vahvistaa suojelualueita ja nimetä uhanalaisia lajeja Perustettu 1993 to be the main instrument of wildlife management in the Gwichín settlement area
Runsaasti historiallista epäluuloa naapureiden välillä ( esim. Gwichín vs. Inuvialuit) Tribal Council systeemi Residential School kokemukset (Kanadan hallituksen ja kirkkojen yhteishanke 1840- luvulta 1996) Huikeat taloudelliset ja sosiaaliset erot alkuperäis- ja ei-alkuperäisväestön välillä Keskimääräistä alhaisempi koulutustaso
2005 lentolaskennat => jotkut karjat romahtaneet jopa 85% Paikallinen tieto sanoi toista => uusi laskenta 2006 => aiemman tuloksen vahvistus Tuloksena metsästyskielto ei-aboriginaaleille, rajoituksia kaupalliseen pyyntiin ja suosituksia paikallisille Yhteishallintaan sisällytetty traditionaalisen tiedon (TK) käyttö => ristiriitatilanteissa hidastaa prosessia merkittävästi Prosessi vei kaksi vuotta
Yhteishoitajuusorganisaatioiden rakenne ja toiminta ylhäältä annettuja Mahdollistaa kyllä paikallisen osallistumisen, mutta ongelmia vallan ja vastuiden jakamisessa Ei edusta kaikkia alueen asukkaita Perinteinen vs. tieteellinen tieto ja kenen perinteinen tieto? Päätöksenteon lähentäminen ei välttämättä helpota (karibu monen maasopimuksen alla) Hidas prosessi ei toimi nopeita toimia vaativissa tilanteissa