Lahden seudun vanhemmat - LASEVA ry LAUSUNTO Kolkankatu 2 as 2 15140 Lahti lahdenseudunvanhemmat@gmail.com 10.6.2014 1(5) LAHDEN KAUPUNKI Kirjaamo Harjukatu 31 PL 202 15101 Lahti kirjaamo@lahti.fi LAUSUNTOPYYNTÖNNE ESITYS LASTEN JA NUORTEN LÄHIPALVELUIDEN MUUTOSTARPEISTA JA VAIKUTUKSISTA TOIMITILAKANNASSA 2014 varhaiskasvatus-, perusopetus- ja nuorisopalvelut 21.5.2014 Olemme tutustuneet esitykseen lasten ja nuorten lähipalveluiden muutostarpeista ja vaikutuksista toimitilakannassa 2014. Pyynnöstä lausumme esityksestä seuraavaa: Nyt lausunnon kohteena oleva esitys on tehty ilman asiantuntijoiden tai asiakkaiden eli päiväkotilaisten, koululaisten, nuorten ja heidän vanhempiensa mukanaoloa, vaikka olemme useassa eri yhteydessä pyytäneet päästä mukaan esityksen valmisteluun. Ei ole järkevää käyttää virkamiesresursseja sellaisen esityksen tekoon, joka puutteellisesta yhteistyöstä johtuen on suurimmaksi osaksi mahdoton toteuttaa. Lausuntopyynnön ajankohta on perusopetuksen osalta erittäin huono. Pyyntö on päivätty 21.5. eli vain puolitoista viikkoa ennen lukuvuoden päättymistä. Koulut, oppilaat, opettajat, henkilökunta, oppilaskunnat ja vanhempainyhdistykset ovat kesälomalla ja asiaan perehtyminen sekä lausunnon antaminen siksi haastavaa. YLEISKAAVALLINEN NÄKÖKULMA (Esityksen kohta 2.2) Esityksessä väitetään, että Lahden nykyisten rajojen sisäpuolella olevia palveluita voidaan perustellusti kutsua lähipalveluiksi. Lähipalveluista on tehty paljon tieteellistä tutkimusta, joka ei tue väitettä. Esimerkiksi Kuluttajatutkimuksen tutkimuksesta (Kytö ym. 2011) selviää, että lähipalveluna pidetään 1(-2) kilometrin etäisyydellä kodista olevaa palvelua. Tiiviisti asutuissa suomalaisissa kaupungeissa lähipalveluiden halutaan olevan jopa vain 0,5 kilometrin päässä. Esityksen tekijät eivät voi esittää omia,
2(5) arvauksiin ja mielipiteisiinsä perustuvia kantoja lähipalveluiden järjestämisestä vaan palveluverkon suunnittelun pitää pohjautua käytettävissä olevaan faktatietoon. Ihmiset valitsevat asuinalueensa siellä olevien palveluiden perusteella. Palveluverkko siis ohjaa asuinalueiden asukkaiden ikärakennetta. TOIMITILAT (esityksen kohdat 2.3-2.5.3) Koulu-, päivähoito- ja nuorisopalvelutiloina kerrotaan olevan sekä omia että vuokratiloja. Esityksessä ei kuitenkaan kerrota, mitkä ovat näiden tilojen vuokrakustannukset. Koska myös Tilakeskus perii hallinnoimistaan tiloista vuokraa, ei ilman omien ja vuokratilojen neliövuokrahintoja ole mahdollista arvioida, onko vuokratiloista luopuminen taloudellisesti kannattavaa. Myöhemmin esityksessä on taulukko perusopetuksen kiinteistökustannuksista oppilasta kohden kouluittain, mutta taulukossa ei ole mainittu, mitkä kiinteistöt ovat omia ja mitkä vuokrattuja eikä varhaiskasvatuksen ja nuorisopalveluiden tiloista ole vastaavaa taulukkoa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilayhteistyön mahdollisuuksissa spekuloidaan, että mikäli kouluissa on tilaa ja päiväkodeissa täyttä, siirretään esiopetusryhmiä kouluille. Esitys on tältäkin osalta ristiriitainen, sillä toisaalla esityksessä todetaan, ettei kouluissa ole tilaa. Esitys jättää huomioimatta, että suuri osa esiopetukseen osallistuvista lapsista on kokopäivähoidossa päiväkodissa. Esiopetuksen siirtäminen koulun tiloihin vaatii pihaalueen remontointia päiväkotinormien mukaiseksi turvallista ulkoilua varten. Koulun sisätiloihin pitää sovittaa myös mm. päivälepoon soveltuva tila. Myös kalusteet ja välineet, kuten leikkikalut, on hankittava erikseen. VARHAISKASVATUS (esityksen osa I) Esityksen kohta 3.2.3 Alle kouluikäisten määrän ennakoidaan kasvavan erityisesti eteläisessä Lahdessa sekä Kariston ja Kytölän-Ahtialan alueilla. Itäisellä alueella ei ole kunnan järjestämää alle kouluikäisten kerhotoimintaa eikä sitä esitetä järjestettäväksi. Erillistä selvitystä kerhotoiminnan kehittämisestä laadittaessa pitää huomioida, että vanhemmat tekevät lapsen päivähoitoon liittyvät valinnat asuinalueen palvelutarjonnan mukaan eli kattava palveluverkko lisää valinnan mahdollisuutta.
3(5) Itäinen Lahti tarvitsee oman leikkipuiston, jossa on ohjattua toimintaa kaikenikäisille. Leikkipuisto voisi sijoittua esimerkiksi nykyiselle Maununsuonpuiston leikkialueelle, jonka sijainti on alueella keskeinen ja jossa on hyvää tilaa laajentaa toimintaa. Esitys kertoo, että varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrän kasvaminen. Esityksessä olevien lukujen mukaan tästä saatava säästö olisi niin pieni, että huomioitaessa kaupungin velvoite rakentaa ja ylläpitää yksityisten päiväkotien tarvitsema infra (ulkoilu tapahtuu pääosin kaupungin ylläpitämissä leikkipuistoissa), ei todellista säästöä synny. Esityksen kohta 3.2.5 Esitys ottaa kantaa kotihoidontuen kuntalisään eli ns. Lahti-lisään. Lahti-lisää pidetään kalliina eikä sitä siksi haluta otettavan käyttöön. Esityksessä ei huomioida, että kuntalisä on merkittävä lapsiperheitä houkutteleva vetovoimatekijä, eikä sen kustannuksia voida arvioida arvioimatta myös mahdollisen muuttovoiton tuomaa verotuloa. PERUSOPETUS (esityksen osa II) Esityksen mukaan alueet, joilla palvelujen kysyntä kasvaa voimakkaimmin vuoteen 2025 ovat keskusta-alue, Laune ja Asemantausta. Esityksessä suunnitellaan kahdesta koulukiinteistöstä luopumista ts. koulujen lakkauttamista. Koulut ovat Harjun koulu keskustassa sekä Salinkallion koulu Launeella/Asemantaustassa. Harjun koulu Yhtenä säästövaihtoehtona esitetään Harjun koulun oppilaiden sijoittamista Lotila-Tiirismaalle ja koulukiinteistöstä luopumista. Tämä olisi mahdollista vain, jos A-venäjänlukijat sekä maahanmuuttajien valmistava opetus siirrettäisiin muihin kouluihin. Keskustassa ei ole muita alakouluja, joten esityksen mukaan em. opetukset siirtyvät keskusta-alueen ulkopuolelle. Venäjä on maailman kuudenneksi puhutuin kieli, jota erityisesti suomalaisten pitäisi osata. A-venäjää (ns. pitkä venäjä) voi Lahden sekä lähikuntien alakouluista opiskella ainoastaan Harjun koulussa. Harjun koulun sijainti kaupungin keskustassa mahdollistaa venäjän kielen valitsemisen tasapuolisesti kaikille kaupungin oppilaille.
4(5) Maahanmuuttajien valmistavaa opetusta on Harjussa 1.-6. luokilla. Harjun koulu on Lahden ainoa MAVA-opetusta tarjoava alakoulu (MAVA vuosiluokat 6-9. toimii Kärpäsen koulussa). A-venäjä alkaa kolmannelta vuosiluokalta. Kolmasluokkalaiset ovat n. 9-vuotiaita. MAVA-oppilaat ovat 7-12 -vuotiaita. Tämän ikäisten lasten on Lahden rajojen sisäpuolella päästävä kouluun kävellen, pyörällä tai yhdellä linja-autolla. Em. opetuksia ei ole mahdollista siirtää pois keskustasta. Koska em. opetus ei mahdu Lotila- Tiirismaalle eikä keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä ole muita kaupungin peruskouluja, ei Harjun koulukiinteistöstä luopuminen ole millään mittarilla järkevää tai edes mahdollista. Harjun koulu on Eliel Saarisen kouluksi suunnittelema, valmistunut vuonna 1923 ja v. 1996 laaditussa asemakaavassa mainittu arvokohteena (Niskanen 2000). Rakennus on arvokas nimenomaan kouluna. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen tai vaikka vain isompien oppilaiden opetustiloiksi muuntaminen eivät ole perusteltuja ja tulisivat erittäin kalliiksi. Kaupungin ei ole järkevää myydä arvorakennusta keskeiseltä paikalta. Aidosti lapsiystävällinen kaupunki tarjoaa lapsille tiloja ja palveluita myös kaupungin keskustassa. Salinkallion koulu Salinkallion koulu on Väinö Vuorisen suunnittelema, valmistunut vuonna 1958 ja sisältyy selvitykseen Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä (Vertainen ym. 2012) Salinkallion koulurakennus on yksi harvoista lahtelaisista kouluista, jossa ei toistaiseksi kärsitä sisäilmaongelmista. Ehdotus siirtää Salinkallion oppilaat Launeelle ja Salpausselkään on mahdoton, sillä Launeen koulun tulevaisuudesta ei ole olemassa mitään suunnitelmaa eikä päätöstä ja samoin Salpausselän tulevan remontin laajuus on avoin. Koulua ei voida lakkauttaa, koska päätöstä Launeen koulun kohtalosta ja Salpausselän koulun remontin laajuudesta ei ole tehty. Ei ole perusteltua luopua terveestä ja toimivasta koulusta alueella, jonka palvelujen kysyntä kasvaa esityksen mukaan voimakkaimmin. NUORISOPALVELUT (esityksen osa III) Esityksessä todetaan nuorten tarvitsevan mahdollisuuksia ja tiloja aktiiviseen ja turvalliseen toimintaan lähellä asuinalueitaan. Tällä ei voida tarkoittaa yleiskaavallisen näkökulman mukaisia Lahden rajojen sisäpuolelle sijoittuvia lähipalveluita vaan nuorisotilojen ja toimintamahdollisuuksien (esim. kirjasto) on oltava kodin lähellä.
5(5) LOPUKSI Esitys ei toteuta Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen tehtävää lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Konkreettiset säästöt jäävät esityksen laatijoiden arvailujen varaan. Esityksen liitteenä olevan hankesuunnitelman budjettiesitys on ala-arvoinen. Lahtelaiset lapset, nuoret ja heidän vanhempansa ansaitsevat tulla kuulluksi ja aidosti kuunnelluiksi heitä koskevassa päätöksenteossa. Pyydämme ilmoittamaan kirjallisesti asian käsittelyn etenemisestä. Yksittäisten osioiden lainaaminen tästä lausunnosta on kielletty. Lahdessa kesäkuun 10. päivänä Pirjo Varumo, pj. Lahden seudun vanhemmat - LASEVA ry LÄHTEET Kytö, Hannu & Väliniemi, Jenni & Tuorila, Helena 2011. Hyvillä palveluilla laadukkaaseen lähiöasumiseen. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 2/2011. Niskanen, Riitta (toim.) 2000. Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo. Vertainen, Tuija & Niskanen, Riitta (toim.) 2012. Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä. Lahden historiallisen museon julkaisuja 3.