Yhteiskuntavastuu 2008 -raportointikilpailu Lukijalle Yhteiskuntavastuun raportointikilpailu järjestettiin tänä vuonna 13. kerran. Suomalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportointia on arvioitu vuodesta 1996 lähtien. Ensimmäisinä vuosina keskityttiin ympäristöraporttien vertailuun, mutta vuonna 2001 siirryttiin arvioimaan kokonaisvaltaista yhteiskuntavastuuraportointia. Kilpailun keskeisenä tavoitteena on tarkastella vastuuraportoinnin nykytilaa ja kehityspiirteitä. On huomattava, että kilpailussa arvioidaan yritysten yhteiskuntavastuuraportointia, ei itse toiminnan vastuullisuutta. Kilpailulla pyritään myös lisäämään yleistä kiinnostusta yhteiskuntavastuuta kohtaan sekä tukemaan vastuuraportoinnin kehitystä. Yhteiskuntavastuu jakautuu kestävän kehityksen kolmijaon mukaisesti taloudelliseen vastuuseen, ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Kilpailun kriteeristö muutettiin noudattamaan kansainvälistä Global Reporting Initiative -ohjeiston uutta ns. kolmannen sukupolven G3 -versiota, jota valtaosa suomalaisista raportoijista on jo siirtynyt noudattamaan. Raportointikilpailun erityisiksi teema-alueiksi valittiin tänä vuonna ilmastonmuutos sekä sosiaalinen vastuu. Lisäksi arvioinnissa painotettiin G3:n uutena asiana johtamisen lähestymistapoja. Kilpailu oli tänä vuonna maksuton siihen osallistuville yrityksille. Kilpailuun ilmoittautui 24 yhteisöä. Lisäksi alustavassa arvioinnissa käytiin läpi kaikkien Helsingin pörssin päälistalla olevien yritysten yhteiskuntavastuuraportointi yleisellä tasolla. Kaikkiaan 10 pörssiyhtiön todettiin raportoineen riittävän laajasti taloudellista vastuuta, ympäristövastuuta ja sosiaalista vastuuta. Kattava arviointi tehtiin siten 34 yhteisön raporteista. Yhteiskuntavastuu 2008 -raportointikilpailun järjestivät KHT-yhdistys ry, Finnish Business & Society, Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT, Ympäristöjohtamisen yhdistys ry, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö. Alustavasta arviointityöstä ja katsauksen käytännön työstä vastasi KHT-yhdistyksen toimesta neljä suurta tilintarkastustoimistoa, Deloitte, Ernst & Young, KPMG ja PricewaterhouseCoopers. Arviointityön tulokset käsitteli ja palkittavat yritykset valitsi riippumaton palkintolautakunta. Palkintolautakuntaan kuuluivat puheenjohtaja Hannu T. Koskinen (KHT-yhdistys), Susanna Monni (Finnish Business & Society), Kari Väisänen (Taloudellinen Tiedotustoimisto), Maija-Leena Uimonen (työ- ja elinkeinoministeriö), Merja Saarnilehto (ympäristöministeriö) sekä Mika Kuisma (Ympäristöjohtamisen yhdistys ry) sekä professorit Jarmo Leppiniemi ja Raimo Lovio (Helsingin kauppakorkeakoulu), Helsingissä 30. syyskuuta 2008 1
Vastuuraportoinnin trendejä Suomessa Yhteiskuntavastuusta kattavasti raportoivien yritysten määrässä ei ole tapahtunut merkittävää kasvua. Arviolta noin 40 suomalaista yritystä ja yhteisöä julkaisee vuosittain yhteiskuntavastuuraportin tai raportoi yhteiskuntavastuusta kokonaisvaltaisesti vuosikertomuksessaan. Tämän lisäksi yhä useammat yritykset käsittelevät yhteiskuntavastuuta ainakin lyhyesti vuosikertomuksessaan. Yhteiskuntavastuusta kattavasti raportoivien yritysten määrässä ei ole tapahtunut merkittävää kasvua. Ottaen huomioon yhteiskunnan ja yritysten sidosryhmien lisääntyvän kiinnostuksen ympäristö- ja sosiaalista vastuuta kohtaan, yhteiskuntavastuuraportoinnin voidaan odottaa lisääntyvän lähivuosina Suomessa. Harvat pörssiyhtiöt raportoivat yhteiskuntavastuusta Suomessa erityisesti julkiset yhtiöt ovat aktiivisia vastuuraportoijia. Suomalaisten pörssiyhtiöiden vastuuraportointi sen sijaan on vielä melko vähäistä. Vasta noin joka seitsemäs pörssiyhtiö raportoi kokonaisvaltaisesti yhteiskuntavastuusta eli niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ympäristövastuusta. Myös pk-yritysten vastuuraportointi on edelleen suhteellisen vähäistä. Vastuuraportointi on vakiintunutta erityisesti monissa julkisissa, valtion tai kuntien omistamissa organisaatioissa. Yhteiskuntavastuu kuuluu niin vahvasti näiden yritysten perusliiketoimintaan, että monet julkaisevat yhdistetyn vastuuraportin ja vuosikertomuksen. Vastuuraporttien varmentaminen lisääntyy Vastuuraportoinnin vakiintuminen näkyy Suomessa myös raporttien varmennusten lisääntymisessä. Noin kolmannes suomalaisista vastuuraporteista on ulkopuolisen tahon varmentamia ja varmennusten suosio on kasvussa. Yhä useammat haluavat varmentaa raportoimiensa tietojen oikeellisuuden ja siten myös parantaa raportoinnin uskottavuutta sidosryhmien silmissä. Suomalaiset yritykset raportoivat GRI:n uuden G3-ohjeiston mukaan Kansainvälinen yhteiskuntavastuuraportoinnin ohjeisto Global Reporting Initiative (GRI) on vakiinnuttanut asemansa myös Suomessa. Enemmistö vastuuraportin julkaisevista yrityksistä raportoi GRI:n mukaan tai sitä soveltaen. Ohjeistosta julkaistiin lokakuussa 2006 uusi G3-versio, jota valtaosa suomalaisista raportoijista on jo siirtynyt noudattamaan. Aikaisempaan vuonna 2002 julkaistuun GRI:n ohjeistoon verrattuna G3 painottaa olennaisuutta raportin sisällön määrittelyssä sekä sidosryhmien osallistamista. Sidosryhmänäkökulma on keskeisessä roolissa vastuuraportoinnissa, sillä raportoinnin yhtenä tehtävänä on vastata sidosryhmien tietotarpeisiin. Vastuuraportoinnilla myös kuvataan toiminnan vaikutuksia eri sidosryhmiin. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa onkin tärkeä osa yhteiskuntavastuuta ja vastuuraportointia. Vasta muutamat suomalaisyritykset ovat systemaattisesti kartoittaneet sidosryhmien odotuksia ja näkemyksiä erilaisten sidosryhmäpaneelien ja dialogien kautta. Yhteiskuntavastuun johtamiskäytäntöjen raportoinnissa on vielä kehitettävää Suomalaiset yritykset voisivat raportoida nykyistä kattavammin yhteiskuntavastuun hallintokäytännöistä ja johtamisjärjestelmistä, eli siitä miten yhteiskuntavastuuasioita 2
ja toiminnan vaikutuksia yrityksessä johdetaan. Tätä korostetaan myös G3- ohjeistossa. Koska useimmat suomalaiset yritykset ovat ensimmäistä kertaa raportoineet G3:n mukaan, näissä asioissa on vielä melko paljon kehitettävää. Yritysten tulisi G3-ohjeistoon siirtymisen myötä osoittaa aikaisempaa tarkemmin, että yhteiskuntavastuu on osa yrityksen toimintaa ja strategiaa. Kilpailussa parhaiten pärjänneissä raporteissa on hyvin otettu huomioon niin olennaisuus, sidosryhmänäkökulma kuin johtamismallien kuvaus. Parhaat raportoijat kykenevät raportoimaan kattavasti mittareita ja aikasarjatietoa niin taloudellisista, sosiaalisista kuin ympäristövaikutuksista. Ne käsittelevät toiminnan kehitystä useamman vuoden ajanjaksolla. Edelläkävijäyritykset ovat myös asettaneet mitattavia tavoitteita talouden lisäksi myös muille yhteiskuntavastuun osa-alueille ja kertovat raporteissaan, miten ovat tavoitteensa saavuttaneet. Tämä kuvaa aktiivista johtamista yhteiskuntavastuun kysymyksissä. Toimitusketjun merkitys korostuu raportoinnissa Raportoinnissa keskitytään lähtökohtaisesti vielä yrityksen juridisiin rajoihin. Esimerkiksi tuotannon ulkoistamisen myötä on mahdollista todeta raportissa, että oman toiminnan ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Kansainvälisissä vastuuraporteissa kiinnitetään kuitenkin jo entistä enemmän myös toimitusketjun hallintaan. Toimitusketjuun liittyvien asioiden raportoinnissa ollaan Suomessa vielä alkuvaiheessa, vaikka ulkopuoliset hankinnat usein edustavat merkittävää osaa kokonaistuotannosta. Yritykset raportoivat varovaisesti yhteiskuntavastuun suunnitelmista ja tavoitteista Suomalaiset vastuuraportit kuvaavat tarkasti kuluneen raportointikauden tapahtumia. Raporteissa kerrotaan kuitenkin moniin kansainvälisiin raportteihin verrattuna hyvin varovaisesti tulevaisuuden suunnitelmista. Eniten kehittämistä on vielä yhteiskuntavastuun pidemmän aikavälin visioiden ja tavoitteiden kuvaamisessa. Staattisen, menneisyyteen keskittyvän raportoinnin lisäksi suomalaisiin raportteihin kaivataan tietoa siitä, mitä yritys aikoo tehdä lähitulevaisuudessa toimintaa kehittääkseen. Kestävän kehityksen riskit ja mahdollisuudet ovat monesti vielä kartoittamatta Suomalaisissa vastuuraporteissa voisi näkyä nykyistä vahvemmin yrityksen rooli kestävän kehityksen edistämisessä, jota myös G3 ohjeisto korostaa. Toisin sanoen vastuuraportointi kannustaa ajattelemaan, miten yritys omalla toiminnallaan vaikuttaa kestävään kehitykseen ja miten kestävän kehityksen trendit vaikuttavat yhtiöön. Parhaissa raporteissa on jo tarkasteltu olennaisuuden periaatteen mukaan, mitkä ovat toiminnan tärkeimmät vaikutukset laajemmin yhteiskuntaan. Kansainvälisesti on jo siirrytty seuraavaan trendiin, jossa kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu eivät ole enää haittojen minimointia vaan tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia. Suomessa vasta muutamat yritykset näyttävät vastuuraporttiensa perusteella havahtuneen tähän ajattelutapaan. Kestävän kehityksen riskit ja mahdollisuudet sekä yhteys liiketoimintaan ovat monessa yrityksessä vielä kartoittamatta. 3
Parhaat raportoijat 2008 Kilpailussa palkittiin kokonaisarvioinnin kolme parasta organisaatiota: Outokumpu Oyj, Kesko Oyj ja Senaatti-kiinteistöt. Palkintolautakunta myönsi lisäksi kolme kunniamainintaa: VR-Yhtymä Oy, Vantaan Energia Oy ja Muumimaailma Oy. 1. palkinto Outokumpu Oyj Outokumpu on julkaissut erillisen vastuuraportin GRI:n G3-ohjeiston mukaisesti. Outokumpu on kehittänyt vastuuraportointiaan merkittävästi viime vuodesta ja raportti on myös ensimmäistä kertaa ulkopuolisen varmentama. Raportin teemana on sanoista teoiksi ja se kuvaa erittäin hyvin Outokummun yritysvastuun konkreettisia toimenpiteitä. Raportissa käsitellään tasapainoisesti niin taloudellista, sosiaalista kuin ympäristövastuuta ja kaikista osa-alueista on raportoitu monipuolisesti tunnuslukuja. Erityisen positiivista on, että vuosien 2005-2007 tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Outokummun raportissa näkyy yhtiön vahva sitoutuminen yritysvastuuseen sekä toiminnan tavoitteellisuus. Yritysvastuulle on asetettu mitattavia tavoitteita, joiden toteutumista on käsitelty raportissa kiitettävän yksityiskohtaisesti. Myös yritysvastuun hallintokäytännöt ja johtamisjärjestelmät on raportissa hyvin kuvattu. Outokumpu julkaisi ensimmäisen ympäristöraporttinsa jo vuonna 1975 ja se on jo usean vuoden ajan raportoinut yritysvastuusta. Jaettu 2. palkinto Kesko Oyj Kesko on jo pitkään ollut vastuuraportoinnin edelläkävijöitä Suomessa ja yhtiön raportointi on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Keskon kymmenes vastuuraportti noudattaa GRI:n G3- ohjeistoa ja se on ulkopuolisen varmentama. Keskon raportointi on vahvaa kaikilla yhteiskuntavastuun osaalueilla. Raportissa on hyvin otettu huomioon G3:ssa painottuvat olennaisuuden määrittäminen raportin sisällössä sekä sidosryhmäanalyysi. Raportti esittelee laajasti käytännön esimerkkejä Keskon yhteiskuntavastuun toimenpiteistä. Se sisältää myös runsaasti kvantitatiivista tietoa ja hyvät vertailutiedot toiminnan kehityksestä. Taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun keskeiset tulokset on esitelty selkeästi ja yhteiskuntavastuun tavoitteellisuus on vahvasti esillä raportissa. Keskon yhteiskuntavastuuta on käsitelty laajasti myös konsernin verkkosivuilla. 4
Jaettu 2. palkinto Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt on vastuuraportoinnin edelläkävijä omalla toimialallaan. Senaatti-kiinteistöt on julkaissut aiempien vuosien tapaan yhdistetyn yhteiskuntavastuuraportin ja vuosikertomuksen. Raportti noudattaa GRI:n G3-ohjeistoa ja se on ulkopuolisen varmentama. Yhteiskuntavastuu on kiinteä osa Senaatti-kiinteistöjen strategiaa. Raportti tarkastelee yhtiön strategiakauden 2004 2007 tavoitteiden saavuttamista kuin myös uudelle strategiakaudelle asetettuja tavoitteita. Raportissa on erityisen hyvin kuvattu Senaatti-kiinteistöjen toiminnan yhteys kestävään kehitykseen. Yhteiskuntavastuun tunnusluvut on raportoitu systemaattisesti vertailutietoineen ja myös raportointiperiaatteet on kiitettävän yksityiskohtaisesti esitelty. Senaatti-kiinteistöjen raportista erottuvat hyvin olennaiset asiat ja sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen on vahvasti esillä raportissa. Kunniamaininta VR-Yhtymä Oy Kunniamaininta sosiaalisen vastuun ja johtamisen lähestymistavan kuvauksesta sekä raportoinnin kehittämisestä. VR-Yhtymä on julkaissut vastuuraporttinsa soveltaen GRI:n G3-ohjeistoa. Raportti käsittelee vuosien 2006 ja 2007 tapahtumia. VR on uudistanut ja kehittänyt raportointiaan voimakkaasti edellisestä vastuuraportistaan. Raportti on selkeäsanainen ja helppolukuinen ja se keskittyy toiminnan olennaisiin asioihin. VR:n raportti on tavoittanut hyvin GRI:n ajatuksen tavoitteiden, politiikkojen, riskien, mahdollisuuksien, onnistumisten ja epäonnistumisten raportoinnissa. Raportti on räätälöity hyvin organisaation toiminnan mukaan ja siinä kuvataan VR:n roolia asiakaspalvelijana, vastuullisena taloudenpitäjänä, ympäristöystävällisenä kuljetusyhtiönä, turvallisena kuljettajana ja uudistuvana työnantajana. VR on asettanut toiminnalleen selkeät, osin kvantitatiiviset kestävän kehityksen tavoitteet. Johtamisjärjestelmät on erityisen hyvin kuvattu jokaiselta vastuun osa-alueelta. 5
Kunniamaininta Vantaan Energia Oy Kunniamaininta ympäristöraportoinnista ja ilmastonmuutoksen käsittelystä. Vantaan Energian kuudes yhteiskuntavastuuraportti on samalla yhtiön vuosikertomus ja se soveltaa GRI:n G3-ohjeistoa. Raportti on ulkopuolisen tahon varmentama. Vantaan Energialla on pitkät perinteet vastuuraportoinnista, mikä näkyy hyvin raportissa. Raportissa on monipuoliset tunnusluvut ja usean vuoden vertailutiedot kaikilta vastuun osa-alueilta. Vantaan Energia on hyvä esimerkki tiiviistä, kattavasta ja uskottavasta raportoinnista. Erityisesti yhtiön ympäristöraportointi on kiitettävän yksityiskohtaista ja käsittelee kokonaisvaltaisesti toiminnan ympäristövaikutuksia. Raportissa on käsitelty ilmastonmuutoksen vaikutuksia energia-alan toimintaan ja myös asiakaslähtöisyys on näkyvästi esillä. Kunniamaininta Muumimaailma Oy Kunniamaininta: paras pk-raportoija. Muumimaailma on julkaissut neljännen yhteiskuntavastuuraporttinsa GRI:n 2002-ohjeistoa soveltaen. Muumimaailma näyttää hyvää esimerkkiä siitä, kuinka myös pkyritykset voivat hyödyntää vastuuraportointia oman toimintansa kuvaamiseen. Raportti kuvaa yhtiön yhteiskuntavastuun näkökohtia käytännönläheisesti niin taloudellisen, sosiaalisen kuin ympäristövastuun osalta. Muumimaailman raportissa on erityisen hyvin käsitelty toiminnan välillisiä vaikutuksia ja paikallista merkitystä. Raportissa on myös monipuolisesti yhteiskuntavastuun tunnuslukuja ja edellisten vuosien vertailutietoja. 6
Arvioinnin vaiheet ja kriteerit Raportointikilpailun arviointityö tehtiin tänä vuonna Suomen neljän suurimman tilintarkastusyhteisön yhteistyönä. Arviointityöryhmässä olivat edustettuina Deloitte, Ernst & Young, KPMG ja PricewaterhouseCoopers. Tämän vuoden kilpailun kriteerit perustuivat soveltuvilta osin GRI:n G3- ohjeistukseen. Edellisinä vuosina kriteeristö on vielä perustunut G2-ohjeistukseen, mutta koska suurin osa raportoijista on jo siirtynyt, tai seuraavana vuonna siirtymässä G3-ohjeistukseen, oli aika päivittää myös kilpailun kriteerit vastaamaan tätä muutosta. Uuden kriteeristön valinnalla haluttiin seurata, kuinka nopeasti kriteeristö on omaksuttu suomalaisten yritysten raportoinnissa. Aikaisempaan ohjeistoon verrattuna G3 painottaa olennaisuutta raportin sisällön määrittelyssä sekä sidosryhmien osallistamista. Kilpailu oli tänä vuonna maksuton siihen osallistuville yrityksille. Kilpailuun ilmoittautui yhteensä 24 yritystä. Lisäksi alustavassa arvioinnissa käytiin läpi kaikkien Helsingin pörssin päälistalla olevien yritysten yhteiskuntavastuuraportointi yleisellä tasolla. Kaikkiaan 10 pörssiyhtiön todettiin raportoineen riittävän laajasti taloudellista vastuuta, ympäristövastuuta ja sosiaalista vastuuta. Kattava arviointi tehtiin siten 34 yhteisön raporteista. Arvioidut yritykset Ahlstrom Oyj Boliden AB / Boliden Harjavalta Oy Componenta Oyj Ekokem Oy Ab Elcoteq SE Etera Fortum Oyj Huhtamäki Oyj Kainuun Energia Oy Kesko Oyj LHJ Group Metso Oyj Metsäliitto-konserni M-real Oyj Muumimaailma Oy Neste Oil Oyj Nokia Oyj Nordic Investment Bank OP-Pohjola-ryhmä Outokumpu Oyj Raisio Oyj Rautaruukki Oyj Senaatti-kiinteistöt Stora Enso Oyj Tapiola-ryhmä Teollisuuden Voima Oy Turku Energia Oy Turun ammattikorkeakoulu Valio Oy Vantaan Energia Oy VAPO Oy Veikkaus Oy VR-Yhtymä Oy Wärtsilä Oyj Arvioinnin tavoitteet Arvioinnin tavoitteena ei ollut arvioida raporttien laajuutta tai vastaavuutta GRIohjeistuksen kanssa (eli tarkastaa, kuinka monta indikaattoria raportoidaan tai kuinka tarkasti ohjeistusta noudatetaan), vaan raporttien kykyä vastata sidosryhmien odotuksiin ja tuottaa läpinäkyvää, tarpeellista ja sidosryhmiä kiinnostavaa tietoa. G3- ohjeistuksessa raportin sisällön olennaisuutta korostetaan G2-ohjeistusta enemmän ja tämä otettiin huomioon myös arviointityössä. Tänä vuonna arvioinnissa otettiin huomioon GRI-indikaattoreiden lisäksi myös GRI:n raporttien laatua ja sisältöä määrittelevät periaatteet. Lopuksi raporttien arvioinnissa tarkasteltiin 7
palkintolautakunnan vuodelle 2008 esittämiä painopistealueita, joita olivat ilmastonmuutos ja sosiaalinen vastuu. Arvioinnin työvaiheet 1. työvaihe Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin poissulkevien kriteerien avulla karsimismenettely. Karsinnan perusteina käytettiin seuraavia G3-ohjeiston raporttien sisältöä ja laatua ohjaavia periaatteita: Tasapainoisuus: Raportin tulee kuvata tasapainoisesti taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta. Vertailukelpoisuus: Raportissa tulee määrällisten indikaattorien osalta olla vertailutietoa edellisiltä vuosilta. Sidosryhmien osallistaminen: Sidosryhmät tulee olla määritelty ja mainittu ja sidosryhmävuorovaikutuksesta tulee olla kuvaus. Selkeys: Raportointikokonaisuus on selkeä ja sidosryhmät löytävät ilman kohtuutonta vaivaa tiedot ja raportti on saatavilla. Raportissa vältetään teknisiä termejä ja kieli on ymmärrettävää. 2. työvaihe Arvioinnin toisessa vaiheessa karsinnan läpäisseet 34 raporttia arvioitiin yksityiskohtaisesti käyttäen G3-ohjeistukseen pohjautuvaa kriteeristöä, joka jakautui neljään osa-alueeseen seuraavasti: PERUSTIEDOT (max 26 pistettä) Kestävän kehityksen strategia, riskit ja mahdollisuudet (0-6 p) Organisaation profiili (0-4 p) Raportointiperiaatteet ja -rajaukset (0-4 p) Hallintokäytännöt (0-4 p) Sitoumukset ja sidosryhmäyhteistyö (0-5 p) Johtamisen lähestymistavat (0-3 p) TALOUDELLINEN VASTUU (max 12 pistettä) Suorat taloudelliset vaikutukset (0-4 p) Eläkkeet (0-1 p) Saadut taloudelliset tuet (0-1 p) Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset (1-2 p) Markkinat (0-2 p) Epäsuorat taloudelliset vaikutukset (0-2 p) 8
SOSIAALINEN VASTUU (max 31 pistettä) Työntekijät (0-5 p) Työehtosopimukset (0-1 p) Työterveys- ja turvallisuus (0-5 p) Koulutus ja elinikäinen oppiminen (0-5 p) Tasa-arvo (0-4 p) Ihmisoikeudet (0-3 p) Yhteiskunta (0-4 p) Tuotevastuu (0-5 p) YMPÄRISTÖVASTUU (max 31 pistettä) Käytetyt materiaalit (0-4 p) Käytetty energia ja energiansäästötoimenpiteet (0-6 p) Veden kulutus (0-2 p) Biodiversiteetti (0-2 p) Kasvihuonekaasupäästöt ja päästöjen vähentäminen (0-4 p) Muut päästöt ilmaan ja veteen (0-4 p) Jätteet (0-3 p) Lisäpisteet (0-5p) 3. työvaihe: Yksityiskohtaisten arviointien perusteella raporteista erottui kymmenen parhaan raportin ryhmä, johon arviointityöryhmä keskittyi arvioinnin viimeisessä vaiheessa. Tässä vaiheessa parhaat raportit käytiin läpi siten, että arvioinnissa käytettiin valittuja G3-ohjeiston raporttien sisältöä ja laatua ohjaavia periaatteita sekä Juryn tämän vuoden kilpailulle asettamia painopistealueita. Arviointityöryhmän työn tulokset esitettiin palkintolautakunnalle, joka valitsi palkittavat raportit seuraavien kriteerien perusteella: Kestävän kehityksen konteksti o Raportissa kerrotaan asiat laajemmassa kestävän kehityksen asiayhteydessä o Raportti kuvailee kuinka kestävän kehityksen asiat liittyvät organisaation pitkän tähtäimen strategiaan, riskeihin ja mahdollisuuksiin (mukaan lukien toimitusketjun hallinta) Täydellisyys o Laskentarajoissa on mukana kaikki organisaation toiminnan kannalta olennaiset yksiköt ja toiminnot (arvoketju ylä- ja alavirtaan) o Ajallinen ja sisällöllinen kattavuus Olennaisuus o Olennaisuuden määrittelyprosessi on kuvattu o o Sidosryhmät on huomioitu tässä prosessissa Olennaisuuden määrittelyssä on otettu huomioon organisaation strategia, vertaisryhmät, lait sekä kestävän kehityksen riskit ja mahdollisuudet Vuosittain vaihtuva teema: tänä vuonna ilmastonmuutos ja sosiaalinen vastuu 9