Rakentamismääräysten säädösmuutokset kosteudenhallinta kosteusasetuksessa Kuivaketju10 ajankohtaispäivä 29.9.2017 Oulun rakennusvalvonta Yli-insinööri
Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset taustalla MRL I 1.1.2013-> (MRL 117, 117 a-g ) MRL II 1.9.2014-> (suunn. ja työnjoht. kelpoisuudet, suunn.teht. vaativuus) Asetukset 2013-2017 (VNa + YMa; vaatimukset, kelpoisuudet) Muiden valtion viranomaisten antamat rakentamista koskevat säädökset YM:n ohjeet (suositukset) Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelmaan kootaan alalle helppolukuisessa muodossa kutakin nykyistä määräyskokoelman osaa vastaavasti asianomainen MRL-säännös olennaisista teknisistä vaatimuksista, asiaa koskeva asetus sekä siihen liittyvät ohjeet. www.ym.fi/rakentamismaaraykset
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (958/2012) voimaan 1.1.2013 Muutoksessa huomioitiin perustuslaista tulevat vaatimukset: Säännökset tarkkarajaisia ja täsmällisiä Asetuksenantovaltuudet kuntoon: valtioneuvoston tai ympäristöministeriön asetuksia Rakennuksen korjaus- ja muutostyölle omat säännökset Lailla säädetään rakentamiselle asetetuista vaatimuksista (MRL 117 ) sekä rakennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksista (MRL 117 a 117 g ) Jatkossa velvoittavat säännökset asetuksissa, ministeriön ohjeita ei enää anneta asetuksina 5 vuoden siirtymäaika 1.1.2013 alkaen, loppuu 31.12.2017 Suomen rakentamismääräyskokoelma säilyy 31.3.2017
Uudistamisen periaatteita Tavoitteena selkeä sääntely ja käytännöllinen kokoelma rakentamista ohjaavista normeista Asetusten laadintavaatimukset Oikea säädöstaso Laissa perussäännös ja asetuksenantovaltuus Vain velvoittavaa sisältöä Korjausrakentamiselle omat vaatimukset Ymmärrettävää yleiskieltä 3-3-3 sääntö (3 momenttia, virkettä, lausetta) Pykälille otsikot Ei toistoa eri säädöstasoilla Ei turhia määritelmiä Asetukset käännetään ruotsiksi ja myös englanniksi Asetuksen lisäksi julkaistaan perustelumuistio, joka taustoittaa säädösvalmistelua ja sisältää pykäläkohtaiset perustelut
Asetusten ulkonäkö muuttuu Vanhat määräykset ja ohjeet - määräyksiä - ohjeita - selostuksia Uusi asetus - vain velvoittavia säännöksiä
Ympäristöministeriön ohjeet Annetaan ministeriön työjärjestyksen perusteella Ohjeet ministeriön suosituksia ja ne tukevat asetuksen tulkintaa ja selkeyttävät säännöstä Kuvaavat erästä hyväksyttävää ratkaisua Ei juridista sitovuutta, vaikka ohjeet jatkossa kootaankin rakentamismääräyskokoelmaan Ohjeissa mahdollisuus viitata standardeihin Ohjeiden lisäksi voidaan tarvittaessa tuottaa oppaita ja muita julkaisuja
MRL 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennus on rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a-117 g :ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa.
MRL 117 a g Olennaiset tekniset vaatimukset MRL 117 a Rakenteiden lujuus ja vakaus MRL 117 b Paloturvallisuus MRL 117 c Terveellisyys MRL 117 d Käyttöturvallisuus MRL 117 e Esteettömyys MRL 117 f Meluntorjunta ja ääniolosuhteet MRL 117 g Energiatehokkuus Kuva: Teppo Lehtinen
Asetusvalmistelun tilanne Ympäristöministeriön asetus Aiemmin Valmistelutilanne Voimaan MRL Rakennusten E1 (osin E2, Jatkovalmistelussa 1.1.2018 117 b paloturvallisuudesta E4, E9) notifioinnin jälkeen Pienten savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta E3 Jatkovalmistelussa notifioinnin jälkeen 1.1.2018 117 b Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista D1 Notifioinnissa 21.12.2017 saakka 1.1.2018 (tavoite) 117 c, 117 d, 117 e ja 117 f Rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta C2 Notifioinissa 25.10.2017 saakka 1.1.2018 117 c, 117 d ja 117 g Rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta D2 Jatkovalmistelussa notifionnin jälkeen 1.1.2018 117 c, 117 d, 117 e ja 117 f Rakennuksen käyttöturvallisuudesta F2 Jatkovalmistelussa notifioinnin jälkeen 1.1.2018 117 d Rakennuksen ääniympäristöstä C1 Jatkovalmistelussa notifioinnin jälkeen 1.1.2018 117 f Rakennusten energiatehokkuudesta D3 (ohjeina C4 ja D5) Jatkovalmistelussa notifioinnin jälkeen 1.1.2018 117 g VNA rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista 9/2013 Jatkovalmistelussa notifioinnin jälkeen 1.1.2018 117 g Asuin-, majoitus- ja toimitiloista G1 Notifioinnissa 5.10.2017 saakka 1.1.2018 117 j (uusi)
www.ym.fi/rakentamismaaraykset www.ym.fi/rakentamismaaraykset
Luonnos asetukseksi rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta keskeiset muutokset 29.9.2017
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta (luonnos 21.7.2017) Asetus annetaan maankäyttö- ja rakennuslain 117 c :n (Terveellisyys) nojalla Asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden suunnittelua ja rakentamista ja myös laajennusta, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta. (1 ) Asetuksessa määritellään merkittävimmät asetuksessa käytettävät termit. Rakentamiseen ja rakennusfysiikkaan liittyviä yleisiä peruskäsitteitä ei kuitenkaan ole lueteltu. (2 ) Asetus komission teknisten määräysten ilmoitusmenettelyssä 24.7.- 25.10.2017, jonka jälkeen asetus voidaan antaa. Uusi asetus korvaa RakMK C2:n. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (30 ) Asetuksen tueksi annettavat ympäristöministeriön ohjeet valmistuvat vuonna 2018. Ohjeen tekijä kilpailutetaan loppuvuonna 2017. 15
Kosteusteknisen toimivuuden olennaiset tekniset vaatimukset (3 ) (luonnos 21.7.2017) Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää sen kosteustekniselle toimivuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset. Suunnittelijan on rakennuksen korjaus- ja muutostyössä selvitettävä rakennuksen rakennusaikainen rakentamistapa ja rakenteen kosteustekninen toimivuus. Rakennuksen, rakenteiden ja rakennusosien on oltava sisäiset ja ulkoiset kosteusrasitukset huomioon ottaen kosteusteknisesti toimiva niiden suunnitellun teknisen käyttöiän ajan. Rakennuksen liian suuri kosteuspitoisuus tai kosteuden kertyminen rakennuksen osiin tai sisäpinnoille ei saa vaurioittaa rakennusta eikä aiheuttaa rakennuksessa oleskeleville terveyshaittaa. 16
Korjaus- ja muutostyöt tai käyttötarkoituksen muutos (4 ) (luonnos 21.7.2017) Kosteustekniseen toimivuuteen ei tarvitse tehdä muutoksia, jos rakennus on kosteusteknisesti toimiva. Kosteusteknisesti toiminut rakenne, jonka tekninen käyttöikä on loppunut tai joka on kosteustekniseltä toiminnaltaan vaurioitunut, voidaan korjata rakennusaikaista tapaa noudattaen. Jos rakenteessa ei ole kosteustekniseltä toimivuudeltaan muutosta vaativaa suunnittelu- tai toteutusvirhettä, on ensisijaisesti noudatettava alkuperäisen rakenteen toimintatapaa. Voidaan noudattaa uutta asetusta, jos tarkoituksena on parantaa rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta. Jos rakennusaikainen rakenne on omiaan aiheuttamaan terveyshaittaa tai vaurioita rakennuksen kosteustekniselle toimivuudelle, on noudatettava uutta asetusta. 17
Rakennuksen kosteustekninen toiminta (5 ) (luonnos 21.7.2017) Sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi, lumi tai jää ei saa haittaa aiheuttaen kulkeutua rakenteisiin. Sadevesi tai lumi ei saa kulkeutua eikä kosteus saa kerääntyä vaipparakenteeseen myöskään ikkunoiden, ovien tai muiden vaippaan liittyvien rakenteiden, rakennusosien ja laitteiden kautta. Rakennuksen vaipan ja sen rakennekerrosten ja liitosten on muodostettava kokonaisuus, joka estää tuulta, viistosadetta ja tuulenpainetta kuljettamasta vettä vaipan pintaa pitkin rakenteisiin. Sekä rakennuskosteuden että rakenteisiin ulko- tai sisäpuolelta satunnaisesti kulkeutuvan kosteuden on voitava poistua haittaa aiheuttamatta. Pinnoiltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus. 18
Rakenteiden ilmanpitävyys ja höyrytiiviys (6 ) (luonnos 21.7.2017) Rakennuksen vaipan liitoksineen sekä rakennuksen sisärakenteiden ilmanpitävyyden ja höyrytiiviyden on estettävä vesihöyryn rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden kannalta haitallinen siirtyminen rakenteisiin. Rakennuksen vaipan ja sisärakenteiden ilmanpitävyyteen uusien rakennusten ja rakennusten laajennusten ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämisen osalta sovelletaan rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta annetun ympäristöministeriön asetuksen 21 :ää. Rakennuksen korkeusasema (8 ) (luonnos 20.9.2017) Pääsuunnittelijan on otettava rakennuksen korkeusaseman valinnassa huomioon rakennuspaikan pinta- ja pohjavesiolot ja tulvariski. (teksti saattaa muuttua) Kosteusvaurioriskien vähentämiseksi kosteudelle alttiiden rakenteiden ja rakennuspohjan kuivatusjärjestelmien on oltava toimintavarmoja niiden suunnitellun käyttöiän ajan. 19
Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatiminen ja sisältö (12 ) (luonnos 21.7.2017) Pääsuunnittelijan on huolehdittava rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta. Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä hankkeen yleistiedot, vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa, toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen sekä kosteudenhallinnan henkilöresurssit. Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä myös tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä. Tukee Kuivaketju10-toimintamallia 20
Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatiminen ja sisältö (13 ) (luonnos 21.7.2017) Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen. Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman sisältöön sovelletaan rakentamisen suunnitelmista ja selvityksistä annetun ympäristöministeriön asetuksen (216/2015) 15 :ää. Sen lisäksi työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tiedot rakennustyömaan kosteudenhallinnasta vastaavista rakennusvaiheen vastuuhenkilöistä. 21
Rakennustuotteiden ja osien suojaus (14 ) (21.7.2017) Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava rakennustuotteiden ja keskeneräisten rakennusosien suojaamisesta kastumiselta ja epäpuhtauksilta 22
Rakenteiden kuivuminen ja kuivatus (15 ) (21.7.2017) Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että rakenteissa olevan kosteuden ja rakennuskosteuden kuivumisaste mahdollistaa rakenteiden peittämisen kuivumista hidastavalla ainekerroksella, pinnoitteella tai rakenteella vaurioita aiheuttamatta. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten. 23
Hulevesien poisjohtaminen (16 ) (luonnos 21.7.2017) Erityissuunnittelijan on suunniteltava maanpinnan kuivatus ja hulevesien hallinta siten, että hulevedet johdetaan pois rakennuksen vierestä hulevesijärjestelmän avulla. Hulevesijärjestelmään sovelletaan kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen 7 lukua. Rakennuspohjan salaojitus (17 ) (luonnos 21.7.2017) Erityissuunnittelijan on suunniteltava rakennuspohjan salaojitus veden kapillaarivirtauksen katkaisemiseksi ja pohjavedenpinnan pitämiseksi riittävällä etäisyydellä rakennuksen alapohjasta sekä perustusten kuivatusvesien johtamiseksi pois perustusten vierestä ja rakennuksen alta. Rakennuspohja voidaan jättää salaojittamatta, jos erityissuunnittelija on varmistunut perustamis- ja pohjaolosuhdeselvityksen perusteella, että perusmaan vedenläpäisykyky ja pohjaveden korkeus eivät ole omiaan aiheuttamaan haittaa rakennuksen kosteustekniselle toimivuudelle. 24
Ryömintätilainen alapohja (19 ) (luonnos 21.7.2017) Alapohjan alapuoliseen ryömintätilaan ei saa kerääntyä vettä. Ryömintätilan on tuuletuttava. Ryömintätilan kosteus ei saa aiheuttaa haittaa rakenteiden toiminnalle ja kestävyydelle. Ryömintätilan kulkuyhteys (20 ) (20.9.2017) Ryömintätilaan on oltava pääsy sen tarkastamista ja siellä sijaitsevien laitteiden ja järjestelmien huoltamista varten. (teksti saattaa vielä muuttua) 25
Märkätilan vedeneristys ja rakenteet I (28 ) (20.9.) Vesi ei saa valua tai siirtyä kapillaarivirtauksena märkätilasta ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiaan päällysteen alle ja seinään pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys, lukuun ottamatta löylyhuonetta ja wctilaa. (teksti saattaa muuttua) Märkätilan kattopinnoitteen on kestettävä tilan käytöstä johtuen roiskevesiä, ajoittaista korkeaa ilman suhteellista kosteutta ja tilapäisesti esiintyvää kosteuden tiivistymistä kattopinnoille. Märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonaisuus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan sekä niiden saumoista, läpivienneistä ja liittymistä. 26
Märkätilan vedeneristys ja rakenteet II (28 ) ( 20.9.) Märkätilojen vedeneristyksenä toimivan lattiapäällysteen tai lattiapäällysteen alla olevan vedeneristyksen on liityttävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen. Märkätilan rakenteiden on oltava niin jäykkiä, että lämpö- ja kosteusliikkeet eivät vaurioita märkätilan vedeneristystä tai pintarakenteita. Märkätilan lattian kaltevuus ja läpiviennit (29 ) (20.9.) Märkätilan lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu lattiakaivoon. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava tiivis. 27
Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: katja.outinen[at]ym.fi