Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintasuunnitelman työstivät Taito Kantomaa, Hanna Levonen-Kantomaa, Joonas Martikainen, Marjo Selin, Matti Selin, Riikka Vuorenmaa ja Mette Ylikorva. 1. Toiminnan tarkoitus 2. Organisaatio 3. Talous Sääntöjen mukaan "Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää Lapin sirkus-, tanssi-, kuva- ja mediataiteen toimintaa, sekä toimia paikkakunnan ja lähiympäristön aktiivisena eri taidemuotojen tekijänä. Tarkoituksena on myös uudistaa ja kehittää kansalaisten käsitystä esitys-, kuva- ja mediataiteista." Toimintasuunnitelma kuvaa, miten tätä tarkoitusta käytännössä toteutetaan. Yhdistyksellä on vuoden 2010 alussa kahdeksan jäsentä. Jäseniksi hyväksyttävien on oltava aktiivisia taiteen tai kulttuurin tekijöitä. Yhdistyksen hallitus kokoontuu vuonna 2010 kuukausittain. Kokouspäivät sovitaan vuoden alussa. Toiminnan moninaisuus on osoittanut, että Pisteen on kehityttävä organisaationa. Vuonna 2010 on etsittävä menetelmiä, joilla varmistetaan tiedonkulku, ideoiden muuttuminen käytännöksi ja kaikkien kokemus tasapuolisina osallistujina. Yhdistys on yleishyödyllinen, eikä sen tavoitteena ole tuottaa voittoa. Kohtalainen liikevaihto kuitenkin mahdollistaa korkeatasoisen taiteellisen toiminnan. Tavoitteenamme on päästä tulevaisuudessa valtionosuusjärjestelmän piiriin. Se vaatii toiminnan korkean tason ja jatkuvuuden todistamista useiden vuosien ajan. Vuoden 2010 taloudellinen tavoite on jatkaa vakaan taloudenpidon ja hyvien toimintatapojen kehittämistä. Osa-aikaisen tuottajan palkkaaminen, tilan vuokraaminen ja oppilaskoulun käynnistäminen asettavat suuria haasteita. Projekteista on siirryttävä kohti vakituista, säännöllistä toimintaa. Syyskokous päätti korottaa jäsenmaksua väliaikaisesti 50 euroon vuodessa. Liittymismaksu säilyy 50 eurossa. Liittymis- ja jäsenmaksuilla katetaan juoksevat kulut. Näitä ovat muun muassa pankin ja verkkopalvelun maksut ja toimistokulut. Rovaniemen kaupungin toiminta-avustuksen toivotaan jatkuvan. Piste hakee aktiivisesti myös uusia rahoituskanavia perustoiminnalleen. Huomattava osa liikevaihdosta tulee työpajoista ja kursseista. Kouluttajille maksetaan palkkiot vähintään alan työehtosopimusten minimien suuruisina. Esityksistä ja tapahtumista saadaan hieman tuloja, mutta niiden kulut ovat huomattavasti tuloja suuremmat. Projekteille haetaan apurahoja kustannusten 1/9
4. Työntekijät peittämiseksi. Työpalkkiot arvioidaan hakemuksissa alan työehtosopimusten minimien mukaisiksi. Suomen Kulttuurirahaston Kohtaamisia-projektille myöntämä kolmivuotinen Myrsky-apuraha takaa projektin jatkuvuuden. Talvi 2010 2011 on viimeinen Myrsky-kausi, joten projektin jatkorahoituksen varmistaminen on aloitettava. Osa-aikaiselle tuottajalle on huutava tarve. Piste etsii rahoitusmalleja, jotka mahdollistavat tuottajan palkkaamisen. Kuten edellisenäkin vuonna, myös 2010 Pisteellä tulee olemaan määräaikaisia työntekijöitä projektikohtaisesti. Piste noudattaa kaikissa työsopimuksissaan teatterialan ja tanssinopettajien työehtosopimuksia. Ammattiliittojen kanssa voidaan aloittaa neuvottelut erillissopimuksen tekemisestä, mikäli sirkuksen työehtosopimuksen aikaansaaminen ei etene tai mikäli em sopimukset eivät taivu toimintaamme. Piste levittää sopimusmalleista kokoamaansa tietoa omalla alueellaan. Talkootyötä tehdään edelleen paljon. Talkootyön määrää pyritään seuraamaan. 5. Tilat Sopivien toimintatilojen puute on ollut Pisteen suurimpia ongelmia. Tilantarve on moninainen: esitysten harjoittelu, työpajat, koulutukset, esitykset, pukujen ja lavasteiden valmistus, toimistotyöt, varastointi asettavat tilalle lukuisia vaatimuksia. Vuoden 2010 aikana vuokrataan tila, joka edes osittain helpottaa tilannetta. Keskustelut tilayhteistyöstä muiden alueellisten toimijoiden kanssa ovat alkaneet vuonna 2009. Yhdistys etsii edelleen uusia kiinnostavia esitystiloja ja yhteistyökumppaneita. Perinteisten esitystilojen lisäksi Piste pyrkii hyödyntämään yllättäviäkin tiloja. 6. Ensi-illat Pisteen jäsenet ovat ammatillisesti laaja-alaisia ja taiteelliset mielenkiinnot ulottuvat eri suuntiin. Pisteen ei tarvitse pyrkiä tuotantojen yhteneväisyyteen. Päin vastoin. Esitysten kohdeyleisöt, yleisösuhde, sisällölliset tavoitteet, tekniikat, tuotantomuodot ja niin edelleen vaihtelevat. Tyypillistä on tuotantotapa, joka lähtee jonkun tai joidenkin ideasta. Projektin aloittaja on päävastuussa sen loppuunviemisestä ja työryhmän kokoamisesta. Muut osallistuvat mielenkiintonsa, aikatalunsa ja elämäntilanteensa mukaan. Tuskin kukaan ehtii kaikkeen mukaan. Vuonna 2010 Piste jatkaa aiemmin avaamillaan poluilla. Esitysten valmistamisprosessien kehittäminen on edelleen tärkeää. Niille on taattava sekä ajallinen että rahallinen työrauha. Se toivottavasti johtaa taiteelliseen keskittymiseen. Esitykset pidetään ohjelmistossa useiden vuosien ajan, jolloin ne ehtivät kehittyä ja kypsyä myös ensi-illan jälkeen. 2/9
6.1. Tanssisoolo Tanssi- ja ääniteos syntyy maastollisten yksityiskohtien tulkinnoista. Nimeämättömän teoksen liikkeelliset lähtökohdat ovat Suomen luonnossa. Teos on tanssija Marjo Selinin soolo. Sen liikemateriaali koottiin kesällä ja syksyllä 2009. Äänisäveltäjä Meri Kytö suunnittelee teoksen äänimaiseman. Työryhmään kuuluu myös valosuunnittelija/visualisoija Riikka Vuorenmaa. Esityksen ensi-ilta on Rovaniemellä tammikuussa 2010 ja sillä on kuusi esityskertaa. 6.2. Talviesitys Kohtaamisia-projekti tuottaa liikkeellisen esityksen Konttisen kentälle. Esityksen ensi-ilta on helmikuun lopussa. Sen koreografi on Marjo Selin. Sirkusnumeroista ja -tekniikoista vastaavat Matti Selin ja Mette Ylikorva. Skenografia suunnitellaan projektin nuorten kanssa. Skenografiaa opettavat Miia Rosenius (lavastus), Riikka Vuorenmaa (valot), Taito Kantomaa ja Hanna Levonen-Kantomaa (ääni) ja Mette Ylikorva (puvut). Esitys valmistuu Kohtaamisten rahoituksella. 6.3. Pisteen kesä Pisteen kesän suunnittelu aloitettiin heti 2009 kesätoiminnan jälkeen ja sen innoittamana. Sirripeikkojen runopiknik, Huviajelut, Polskimispaja, Pauli-herran satuhetket ja Klovni Klementiini lienevät mukana myös toisessa Pisteen kesässä. Kesään voidaan kutsua tunnelmaan sopivia vierailevia esityksiä, esiintyjiä tai työpajoja. Ajankohta on heinäkuussa, ja tapahtumapäiviä on taas useita. Kesän eri osa-alueet tuotetaan modulaarisesti, eli niille voidaan hakea erillisrahoituksia. Näin kesä voidaan toteuttaa siinä mittakaavassa, jolle rahoitus varmistuu ajoissa. Kesään pyritään palkkaamaan tuottaja. Pisteen Taikalamppu-työ kohdennetaan Pisteen kesään. Työryhmään kuuluvat Outi-Maria Takkinen, Mette Ylikorva, Joonas Martikainen Taito Kantomaa ja Hanna Levonen-Kantomaa. 6.4. Turinatuokio fotoateljeessa Turinatuokio fotoateljeessa on matalan kynnyksen taidekasvatusta siellä, missä ihmisiä on ja liikkuu. Teltta toimii fotoateljeena, jossa lapset, vanhemmat ja muut ohikulkevat ihmiset saavat kuvauttaa itsensä. Taustalla on ajatus hetken taiteesta. Kuvia ei tallenneta, vaan ohikulkija saa kuvauksen jälkeen tulostetun valokuvan itselleen. Valokuvaushetken ilmapiiri, rekvisiitta ja lavastus vapauttavat ihmisiä kertomaan tarinoita, turinoimaan. Tarinat, keskustelut, kommentit ja äänimaisema äänitetään ja taltioidaan dokumentaarisesti. Tätä aineistoa voidaan käyttää taiteellisessa jatkoprojektissa. Tavoitteena on, että kesän 2010 aikana fotoateljee pystytetään Ounaspaviljongin uimarannalle, liikennepuistoon Korkalovaaralle ja kaupungin kirjaston pihalle. Lisäksi Turinatuokio fotoateljeessa on mukana tapahtumissa: Jutajaiset, Pisteen kesä, Rovaniemen Wanhat markkinat. 3/9
Työryhmään kuuluvat Joonas Martikainen (valokuvaaja), Taito Kantomaa (äänitaiteilija), Hanna Levonen-Kantomaa (kuvataideopettaja, kuvataiteilija). 6.5. Sideshow Rovaniemen Wanhoille Markkinoille voidaan tehdä Sideshow yhteistyössä Agit Cirkin kanssa, mikäli tilausta on ja raha sekä aikataulut sallivat. Työryhmä on Joonas Martikainen, Mette Ylikorva ja Agit Cirk. 6.6. Laatikoita (työnimi) Laatikoita on ala-aste-ikäisille lapsille suunnattu näyttämöteos. Se rakentuu kahden koomisen hahmon ja pahvilaatikoiden ympärille. Laatikot synnyttävät erilaisia kohtauksia, niistä rakennetaan näyttämöelementtejä, niillä rajataan tilaa, ne toimivat lähtökohtana leikeille ja peleille, ristiriidoille ja yhteistyölle. Teoksessa käytetään tanssin, sirkuksen ja fyysisen teatterin keinoja. Esiintyjät ovat Matti Selin ja Marjo Selin. Valosuunnittelusta vastaa Riikka Vuorenmaa ja puvuista Mette Ylikorva. Lisäksi teokseen palkataan säveltäjä tekemään muusiikkia. Tehtävään on alustavasti kysytty Jukka Hannulaa. 6.7. Pitkäkäsi Lastenesityksessä yhdistetään teatteria ja sirkusta. Työryhmään kuuluvat sirkustaiteilijat Mette Ylikorva, Marjo Ylikorva sekä näyttelijä Irene Tikka. xx:n tekstin pohjalta dramatisoinnin tekee Esko Janhunen, jota pyydetään myös ohjaamaan esitys. Skenografina on Riikka Vuorenmaa. Laatikot ja Pitkäkäsi ovat vaihtoehtoisia toisilleen. Jomman kumman ensi-ilta on syksyllä 2010 ja toisen vuonna 2011. 7. Esitysten elinkaari Aiemmista tuotannoista Vau vanne ja Huviajelu jatkavat keikkailua. Myös Reviirille järjestetään lisäesityksiä. Yhdessä Agit Cirkin kanssa tuotettu Kohti sua lämmitetään ja uudistetaan keväällä 2010. Klovni, jonka nenä oli sininen -esitystä ei pidetä hengissä. Yksittäisten keikkojen järjestäminen esityksille on henkisesti ja taloudellisesti raskasta. Esitykset pidetään lämpiminä järjestämällä keikat sarjoissa, ei hajallaan pitkin vuotta. Mikäli esitysten välillä on pitkiä taukoja, varataan tarvittava määrä lämmitysharjoituksia ennen keikkaa tai kiertuetta. Rovaniemen seudulla voidaan järjestää lämmitysesityksiä. Festivaaleilla esityksiä on katsomassa ostajia, joten niiden kautta voidaan saada lisää esitysmahdollisuuksia. Työ esitysten saamiseksi festivaaleille on pitkäjänteistä, eikä välttämättä tuota välitöntä tulosta. Ulkomaan keikkoja varten tehdään sopimus freelance-markkinoijan kanssa. Hänelle maksetaan palkkiota vain myydyistä keikoista ja palkkion on sisällyttävä keikan hintaan. 4/9
8. Koulutukselliset projektit Piste ja sen jäsenet ovat jo ansainneet valtakunnallista tunnustusta soveltavan taiteen osaajina. Sosiaalinen sirkus ja matalan kynnyksen taidekasvatus ovat Pisteen keskeistä toimintaa. Alan harrastajille ja ammattilaisille järjestettävä koulutus antaa yhdistykselle tietoa kulttuurialan virtauksista ja vahvistaa kontaktejamme. Koulutukset toimivat usein esitysten vierellä tai käynnistäjinä. Toiminnan sanallistaminen auttaa sen laadunvarmistuksessa ja kehittymisessä. Kirjallista materiaalia on saatava myös esitteitä, seminaareja ja webbisivuja varten. Projekteista kertyvä materiaali johtanee myös julkaisuiden koostamiseen. 8.1. Oppilaskoulu Mikäli sopivat tilat löytyvät, Piste käynnistää oppilaskoulun syyskaudella 2010. Se tarkoittaa muutamaa säännöllisesti kokoontuvaa sirkus- ja tanssiryhmää. Pisteen jäsenten mielenkiinto on erityisryhmissä. Vauvatoiminta, Kohtaamisia-projekti ja yhteistyö Erityslasten Omaiset -yhdistyksen Elokolo-hankkeen kanssa avaavat polkua oppilaskoululle. Opetuksessa hyödynnetään Pisteen monitaiteista osaamista. Jotta oppilaat voisivat aloittaa turvallisessa ja laadukkaassa opetuksessa, on oppilaskoulun toiminta-ajatus ja opetussuunnitelma laadittava keväällä 2010. Myös tiedotus on käynnistettävä viimeistään kesällä. Tavoitteena on, että oppilaskoulu rahoittaa itse itsensä jo muutaman vuoden sisällä. Siihen liittyvät taloudelliset laskelmat onkin tehtävä huolellisesti. 8.2. Kohtaamisia-projekti Syksyllä 2007 Ounaskosken yläasteen maahanmuuttajaluokkien kanssa aloitettu Kohtaamisia-projekti jatkuu. Projekti työstää helmikuuksi ulkoilmaan talviesityksen. Kevätkaudella 2010 järjestetään työpajoja, mutta ei säännöllisiä, viikottaisia kokoontumisia. Kohtaamiset pyritään saamaan jälleen esille Jutajaisissa kesällä. Syyskauden toimintamuoto selviää kevään kokemusten perusteella. Suomen Kulttuurirahasto myönsi kesällä 2008 projektille 60000 euron apurahan, jolla sen jatkuvuus on turvattu kesään 2011 asti. Lapin Lääninhallitus on tukenut projektia jo kahtena vuonna nuorisotyön kehittämismäärärahasta. Myös tämän rahoituksen toivotaan jatkuvan vielä kolmannen kauden. Projektin jatkosuunnitelmien ja -rahoituksen selvittämistä on jatkettava vuoden 2010 aikana. Kohtaamiset ovat aineistona ainakin kahdessa opinnäytteessä, ja projektia esitellään alan seminaareissa. Projektista tuotetaan kirjallista ja kuvallista aineistoa. Sen kokoaminen muitakin hyödyttäväksi julkaisuksi jäänee keväälle 2011. 5/9
8.3. Vauvojen sirkusestradi Vau vanne esitykset työpajoineen jatkavat keikkailua Lapissa, muualla Suomessa ja ulkomailla. Keikat Helsinkiin ja Pariisiin ovat varmistuneet vuoden 2009 puolella. Mette Ylikorvan vauvasirkusryhmä aloittaa kevätkaudella Rovaniemellä Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintana. Syksyllä vauvaryhmiä järjestetään Pisteen oppilaskoulussa. Yhteistyö muun muassa avoimen päiväkodin kanssa on mahdollista. Mette Ylikorva kirjoittaa vauvasirkuksesta opinnäytetyön Turun taideakatemialle. Opinnäyte on pohjana vauvasirkuksen metodikirjalle. Apua ja tukea sen tuottamiseen pyydetään muilta vauvojen kanssa työskenteleviltä kulttuuritoimijoilta. Mikäli rahoitus ja muut resurssit järjestyvät, Piste järjestää Rovaniemellä vauvojen taidetoimijoiden kohtaamisen. 8.4. Taide heijastaa Vuoden 2010 aikana järjestetään lapsille/nuorille taiteilijakohtaamisia (6 8 kertaa) Galleria Napassa. Esillä olevan näyttelyn, taitelijan kohtaamisen ja yksittäisen työn innoittamana toteutetaan kuvataidetyöpajoja (12 työpajapäivää), joissa oman tekemisen kautta lähestytään nykytaidetta. Ryhmiä on kaksi: 12 13-vuotiaita oppilaita Rovaniemen kuvataidekoulusta ja maahanmuuttajien luokka Ounaskosken koululta. Työpajoissa korostuu prosessinomaisuus. Kaksi erilaista oppilasryhmää kohtaavat toisensa katselemalla nykytaidetta, keskustelemalla ammattitaiteilijoiden kanssa ja ennen kaikkea tekemällä itse. Tavoitteena on, että työpajoissa toteutetuista teoksista ja prosessista kootaan näyttely tammihelmikuussa 2011 Galleria Napaan. Työryhmään kuuluvat Hanna Levonen-Kantomaa, Ninni Korkalo ja Henri Hagman. Työryhmä vastaa ideoinnista, suunnittelusta ja toteutuksesta. 8.5. Muut lyhytkurssit ja työpajat Hanna Levonen-Kantomaa ja Taito Kantomaa tarjoavat animaatiokursseja lapsille ja nuorille. Animaatiokurssin aikana tutustutaan leike-, vaha- ja piirrosanimaation mahdollisuuksiin. Ääntä käsitellään kuvan kanssa tasavertaisena ilmaisumuotona. Kurssilla työstetään tarina animaatioksi. Oppilaat saavat kurssin päätyttyä työnsä dvd:llä. Tuntimäärä on 4 15h. Riikka Vuorenmaa jatkaa parin tunnin viikon mittaisten valokurssien pitämistä esiintyjille ja muille taideammattilaisille ja -harrastajille. Kurssit ovat muokattavissa erilaisille kohderyhmille. Kursseja järjestetään tilauksesta, mutta niitä ei aktiivisesti tarjota. 8.6. Ammattitaitoa ylläpitävät säännölliset kohtaamiset Pisteen jäsenet pitävät mahdolisuuksien ja kiinnostuksensa mukaan omien alojensa ammattitaitoa ylläpitäviä ja ammattilaisia kohtauttavia harjoituksia. Mahdollisia ovat esimerkiksi Marjo Selinin nykytanssiharjoitukset ammattitanssijoille ja Mette Ylikorvan Päivitä klovnisi tai luo uusi -tapaamiset. 6/9
9. Vitus-festivaalit 10. Tunnettuus Monitaiteiset Vitus-festivaalit järjestetään kolmatta kertaa loppusyksyllä. Festivaalit ovat kestoltaan yhdestä kolmeen päivää. Niiden ohjelmisto kootaan Pisteen ja yhteistyökumppanien pienimuotoisista esityksistä. Teokset yhdistelevät taiteenlajeja ja ylittävät niiden rajoja. Tekijöiden kohtaaminen ja keskustelut ovat festivaalien tärkeää antia. Yleisötyötä voitaisiin kehittää. Piste korvaa vieraileville taiteilijoille vähintään matkakulut ja päivärahat ja järjestää majoituksen. Mahdollisuuksien mukaan maksetaan myös esityspalkkiot. Festivaali rahoitetaan pääasiassa apurahoilla. Piste on paikallisesti ja valtakunnallisesti tunnettu kulttuurialan toimijoiden keskuudessa. Vuonna 2010 Piste tavoittelee näkyvyyttä laajemmalle yleisölle sekä yhdistyksestä välittyvän mielikuvan selkeyttä. Pisteen on olennaista itse tietää, millaisena se haluaa näyttäytyä. Julkisuuskuvan muotoutumiseen on pyrittävä vaikuttamaan tietoisesti. Pisteen onkin jatkettava sisäistä keskustelua tavoitteistaan, toimintakentästään ja -tavoistaan. Viestintää ja palautteen keruuta on kehitettävä. 10.1. Yhdistys esille toiminnan kautta Esitysvierailut festivaaleilla varmistavat, että meidän tunnetaan myös siellä, missä suurin osa rahoittajista pääasiallisesti toimii. Tunnettuus esitystaiteen ammattilaisten parissa on usein riippuvaista Etelä-Suomessa nähdyistä tuotannoista. Yhdistys tuodaan esille kaikessa toiminnassa. Esitysten ja näyttelyiden graafisessa materiaalissa annetaan tilaa yhdistyksen esittelylle. Koulutuksissa yhdistys mainitaan taustavaikuttajana. Vuonna 2010 valmistellaan Pisteen julkaisuja, mutta niitä tuskin saadaan valmiiksi. 10.2. Verkostoituminen Piste on vuonna 2009 perustetun Lapin esittävien taiteiden aluekeskuksen perustajajäsen. Aluekeskushankkeessa mukana oleminen vahvistaa Pisteen pohjoista näkyvyyttä, takaa tiedonkulun ja hyvät yhteistyösuhteet alan pohjoisten ja valtakunnallisten toimijoiden kesken. Sirkuksen tiedotuskeskuksen kautta Piste pääsee esille valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Lapin lasten Taikalamppu-verkoston kanssa tehtävä yhteistyö syvenee. Taikalampun kautta yhdistys voi tarjota esityksiään pohjoisen kunnille. Osallistumme Tampereen yliopiston Teatterin tutkimuslaitoksen Sosiaalisen sirkuksen hankkeeseen asiantuntijoina ja oppijoina. Teemme yhteistyötä myös muiden oppilaitosten kanssa esimerkiksi tarjoamalla materiaalia ja mahdollisuuksia opinnäytteisiin. Yhteistyö paikallisten kulttuurialan toimijoiden kanssa lisää Pisteen tunnettuutta. 7/9
10.3. Internet Pisteen webbisivujen ulkoasun muutostyö viedään päätökseen. Samalla sivuston sisältöä perataan niin, että se paremmin vastaa yleisömme, yhteistyötahojemme ja rahoittajiemme tarpeita. Sivujen jatkuva ajantasaisuus on varmistettava ja niistä on vihdoin saatava kieliversiot. Piste hyödyntää myös sosiaalista mediaa ja blogia tiedotuksessa ja yleisöjen osallistamisessa. 10.4. Medianäkyvyys Yleisön kannalta paikallinen medianäkyvyys on tärkeintä. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lehdistöä ja radiota. Panostamme siihen, että mediatiedotteemme ja -kuvamme ovat laadukkaita ja kiinnostavia. Pyrimme saamaan kaikista projekteistamme ennakkokirjoittelua. Kutsumme esityksiin paikallisten medioiden kriitikot. Joistain projekteista kannattanee pitää lehdistötilaisuuksia. Ne pyrimme järjestämään erottuviksi ja kiinnostaviksi. Jonkin pienen perinteen luominen lehdistötilaisuuksia varten voisi kannattaa. Teemme mediatiedotteita myös muista projekteista kuin esitys- ja näyttelytoiminnasta, esimerkiksi Kohtaamisia-projektista ja vauvatoiminnan kehittämisestä. Näiden avulla yhdistys pidetään näkyvillä myös ensi-iltojen välillä. Valtakunnallisiin medioihin pyrimme saamaan henkilöihin tai yhdistykseen keskittyviä artikkeleita. Kirjoitamme myös itse kulttuurialan lehtiin. 10.5. Graafiset dokumentit Yhdistyksen graafinen ilme vakiinnutetaan. Yhtenäistä ilmettä käytetään kaikessa viestinnässä viimeistään vuoden 2010 lopulla. Hyvä, kiinnostava toimintakertomus kiinnostanee rahoittajiamme. Toimintakertomukseen liitetään kuvallista materiaalia ja kommentteja yhteistyökumppaneiltamme ja yleisöltämme. Valmiista esityksistä tehdään dvd-tallenteet, joissa on 3 5 minuutin mittainen esittelyvideo (traileri), koko esityksen taltiointi ja tietoa yhdistyksestä ja työryhmästä. Yhdistys painattaa postikortteja, esitteitä tai flyereita, joissa on tietoa esityksistä ja yhdistyksestä. Näitä jaetaan esitysten ja koulutusten yhteydessä. 11. Jäsenten osallistuminen tapahtumiin Yhdistyksen jäsenet voivat hakea taloudellista tukea osallistuakseen tapahtumiin, jotka hyödyttävät Pistettä. Tuki voi olla avustusta esimerkiksi osallistumismaksuihin tai matkakuluihin. Hallitus päättää aina tapauskohtaisesti myönnetäänkö avustusta ja kuinka paljon. Vuonna 2010 avustuksiin ei riittäne suuria summia. 8/9
12. Tiedon tallentaminen Kaikki Pisteen omat dokumentit tehdään sähköisesti ja tallennetaan vuonna 2009 perustettuun arkistoon. Paperilla toimitetut tärkeät dokumentit skannataan. Osa arkistosta olisi hyvä saada julkiseksi, jotta sitä voisi käyttää tiedon jakeluun yhteistyötahoille. Toimitilan saaminen poistaisi toiminnasta kertyvät mapit ihmisten kotihyllyistä kaikkien jäsenten helposti saataville. Esitysten taltiointiin ja etenkin taltioiden hyödyntämiseen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. 13. Toiminnan arviointi Jotta kokemukset keräytyisivät hyödyttämään tulevaisuutta, on yhdistyksen aktiivisesti tutkailtava toimiaan ja kerättävä palautetta yleisöiltään. Toimintasuunnitelma ja toimintakertomus ovat arvioinnin apuvälineitä. Työryhmät pitävät työpäiväkirjaa projektien etenemisestä. Etenkin esitysten työstämiseen etsitään Pisteelle sopivia harjoitusmetodeja, jolloin kokeilujen seuraaminen työpäiväkirjan avulla on olennaista. Projektin päättyessä keskustellaan työtapojen toimivuudesta ja taiteellisesta ja tuotannollisesta onnistumisesta. Keskustelussa käsitellään saadut kritiikit ja yleisöpalaute. Kursseille ja yleisökasvatusprojekteihin osallistuneilta pyydetään palautetta tapahtuman onnistumisesta sekä tarpeellisuudesta tai merkityksestä heidän näkökulmastaan. Palautteesta kootaan yhteenveto johon tekijät liittävät omia huomioitaan. Usea Pisteen projekti on myös rahoittajien tai muun ulkopuolisen tahon organisoiman arvioinnin piirissä. 9/9